25-35v suomalainen nainen on tuoreen tutkimuksen mukaan maannut keskimäärin

Vierailija kirjoitti:

Sille on varmasti syynsä, miksi suurin osa vanhoista kulttuureista on päätynyt vahvaan monogamiaan, eikä nykyisenlaista menoa katseltu. Miksi muuten olisivat rajoitteneet itseltään seksin ja seksikumppaneiden määrää? Vapaa seksuaalisuus on varmasti kokeiltu historian saatossa monet kerrat, eikä ole tähän päivään sellainen kulttuuri säilynyt missään. Nyt sellainen taas ollaan luotu, ja todennäköisesti kantapään kautta opitaan taas se mitä on unohdettu.

Todennäköisesti.

Ja onhan siitä ollut juttuakin että <18v ikäluokka on arvoiltaan konservatiivisempi kuin kymmenisen vuotta vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Sille on varmasti syynsä, miksi suurin osa vanhoista kulttuureista on päätynyt vahvaan monogamiaan, eikä nykyisenlaista menoa katseltu. Miksi muuten olisivat rajoitteneet itseltään seksin ja seksikumppaneiden määrää? Vapaa seksuaalisuus on varmasti kokeiltu historian saatossa monet kerrat, eikä ole tähän päivään sellainen kulttuuri säilynyt missään. Nyt sellainen taas ollaan luotu, ja todennäköisesti kantapään kautta opitaan taas se mitä on unohdettu.

Henkilökohtaisesti en usko, että tähän asiaan etsitään kokeilutuloksia historiasta. Seksuaalisuuden ja parisuhteiden muoto on ajelehtinut erilaiseksi ajan saatossa, ilman että siihen etsitään tietoa mistään.

Katso poliittisia päätöksiä, vaikka kansallisella tasolla. Montako kertaa Suomessakin on todettu, että jokin on käytössä jo esim Ruotsissa, eikä se toimi sielläkään. Sote tulee mieleen ensimmäisenä. Onko siitä ymmärretty ottaa oppia? Ei. Eikä tarvitse kaivella histonriankirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille on varmasti syynsä, miksi suurin osa vanhoista kulttuureista on päätynyt vahvaan monogamiaan, eikä nykyisenlaista menoa katseltu. Miksi muuten olisivat rajoitteneet itseltään seksin ja seksikumppaneiden määrää? Vapaa seksuaalisuus on varmasti kokeiltu historian saatossa monet kerrat, eikä ole tähän päivään sellainen kulttuuri säilynyt missään. Nyt sellainen taas ollaan luotu, ja todennäköisesti kantapään kautta opitaan taas se mitä on unohdettu.

Me emme elä enää keskiajalla vaan moni asia yhteiskunnassa on muuttunut. Perheiden perinteinen työnjako ei ole enää välttämätön, vaan sekä miehet että naiset käyvät palkkatöissä. Lapsille on kunnallinen päivähoito, remontit tekee ammattilainen ja ruuanlaitto kuuluu jokaisen aikuisen perustaitoihin. Kuppaan ei enää kuolla vaan a) kondomit b) antibiootit on keksitty. Varmuus isyydestä ei vaadi sokeaa luottoa naisen siveyteen vaan sen voi testata yksinkertaisella verikokeella. Valtavan suuri osa historiassa monogamiaan pakottaneista tekijöistä on menettänyt merkityksensä.

Antibiootit eivät tehonneet HIV:n eikä tule tehoamaan tässä hetkessä tuntemattomiin viruksiinkaan.

- Eri

Totta, tästä syystä mainitsinkin kondomin. Tosin kyllä HIV:henkin on nykyisin tehokas viruslääkitys, siihen ei kukaan Suomessa enää kuole ellei ole niin sekaisin ettei kykene noudattamaan lääkitystä.

On viruslääkitys, mutta miten pitkään kesti siinä että tiedettiin mistä on kyse? Sama voi toistua koska tahansa.

Kyllä, ja edelleen, siksi meillä on kondomi keksitty. Et voi väittää että sukupuolitautien merkitys pelotteena olisi sama ennen ja jälkeen kondomin keksimisen. Toinen vähintään yhtä tärkeä tekijä on e-pilleri.

En väitä, etteikö arvojen muuttuminen konservatiivisemmaksi olisi täysin mahdollista, mutta historiaan vetoaminen on tässä yhteydessä hölmöä. Iso osa monogamiaan pakottavista syistä on muuttanut täysin merkitystään muutaman edellisen vuosikymmenen aikana. Oikeastaan ainut joka pysyy on miesten vahva pyrkimys hallita naisia ja naisten seksuaalisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toissaviikkoinen seksi miehen kanssa, tietysti. Oletko koskaan rakastanut?

En mä ainakaan edes muista ekaa kertaani jossain yli 20 vuoden takana. - eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toinen pointti.

Jossain naisilta kysyttiin mikä oli heidän kiihottavin seksikokemuksensa.

Ehkä 1/10 mainitsi ekan kerran aviomiehen kanssa, tai jonkun kerran tapailuajoilta.

9/10 mainitsi jonkun ex tempore irtopanon firman pomon, ammattifutarin, ulkomaisen pleijerin, tms kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

sinulle se taas on arkista kuin kättely. miksi edes pitää uskollisuutta tärkeänä kun seksin on vain yksi kosketusmuoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toissaviikkoinen seksi miehen kanssa, tietysti. Oletko koskaan rakastanut?

En mä ainakaan edes muista ekaa kertaani jossain yli 20 vuoden takana. - eri

En usko, kaikki muistavat sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toinen pointti.

Jossain naisilta kysyttiin mikä oli heidän kiihottavin seksikokemuksensa.

Ehkä 1/10 mainitsi ekan kerran aviomiehen kanssa, tai jonkun kerran tapailuajoilta.

9/10 mainitsi jonkun ex tempore irtopanon firman pomon, ammattifutarin, ulkomaisen pleijerin, tms kanssa.

Lukisin mielelläni tuon tutkimuksen, joten laitatko linkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille on varmasti syynsä, miksi suurin osa vanhoista kulttuureista on päätynyt vahvaan monogamiaan, eikä nykyisenlaista menoa katseltu. Miksi muuten olisivat rajoitteneet itseltään seksin ja seksikumppaneiden määrää? Vapaa seksuaalisuus on varmasti kokeiltu historian saatossa monet kerrat, eikä ole tähän päivään sellainen kulttuuri säilynyt missään. Nyt sellainen taas ollaan luotu, ja todennäköisesti kantapään kautta opitaan taas se mitä on unohdettu.

Me emme elä enää keskiajalla vaan moni asia yhteiskunnassa on muuttunut. Perheiden perinteinen työnjako ei ole enää välttämätön, vaan sekä miehet että naiset käyvät palkkatöissä. Lapsille on kunnallinen päivähoito, remontit tekee ammattilainen ja ruuanlaitto kuuluu jokaisen aikuisen perustaitoihin. Kuppaan ei enää kuolla vaan a) kondomit b) antibiootit on keksitty. Varmuus isyydestä ei vaadi sokeaa luottoa naisen siveyteen vaan sen voi testata yksinkertaisella verikokeella. Valtavan suuri osa historiassa monogamiaan pakottaneista tekijöistä on menettänyt merkityksensä.

kuitenkin Suomi velailee itsensä sukupuuttoon. vapaan seksin yhteiskunta ei ole elinvoimainen ja häviää historian havinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille on varmasti syynsä, miksi suurin osa vanhoista kulttuureista on päätynyt vahvaan monogamiaan, eikä nykyisenlaista menoa katseltu. Miksi muuten olisivat rajoitteneet itseltään seksin ja seksikumppaneiden määrää? Vapaa seksuaalisuus on varmasti kokeiltu historian saatossa monet kerrat, eikä ole tähän päivään sellainen kulttuuri säilynyt missään. Nyt sellainen taas ollaan luotu, ja todennäköisesti kantapään kautta opitaan taas se mitä on unohdettu.

Me emme elä enää keskiajalla vaan moni asia yhteiskunnassa on muuttunut. Perheiden perinteinen työnjako ei ole enää välttämätön, vaan sekä miehet että naiset käyvät palkkatöissä. Lapsille on kunnallinen päivähoito, remontit tekee ammattilainen ja ruuanlaitto kuuluu jokaisen aikuisen perustaitoihin. Kuppaan ei enää kuolla vaan a) kondomit b) antibiootit on keksitty. Varmuus isyydestä ei vaadi sokeaa luottoa naisen siveyteen vaan sen voi testata yksinkertaisella verikokeella. Valtavan suuri osa historiassa monogamiaan pakottaneista tekijöistä on menettänyt merkityksensä.

Antibiootit eivät tehonneet HIV:n eikä tule tehoamaan tässä hetkessä tuntemattomiin viruksiinkaan.

- Eri

Totta, tästä syystä mainitsinkin kondomin. Tosin kyllä HIV:henkin on nykyisin tehokas viruslääkitys, siihen ei kukaan Suomessa enää kuole ellei ole niin sekaisin ettei kykene noudattamaan lääkitystä.

On viruslääkitys, mutta miten pitkään kesti siinä että tiedettiin mistä on kyse? Sama voi toistua koska tahansa.

Kyllä, ja edelleen, siksi meillä on kondomi keksitty. Et voi väittää että sukupuolitautien merkitys pelotteena olisi sama ennen ja jälkeen kondomin keksimisen. Toinen vähintään yhtä tärkeä tekijä on e-pilleri.

En väitä, etteikö arvojen muuttuminen konservatiivisemmaksi olisi täysin mahdollista, mutta historiaan vetoaminen on tässä yhteydessä hölmöä. Iso osa monogamiaan pakottavista syistä on muuttanut täysin merkitystään muutaman edellisen vuosikymmenen aikana. Oikeastaan ainut joka pysyy on miesten vahva pyrkimys hallita naisia ja naisten seksuaalisuutta.

Ja taas luetaan feministien satukirjaa, jossa miehet esitetään yhtenä joukkona joka haluaa hallita naisia ja kasata itselleen etuja.

Oikeassa historiassa pieni joukko miehiä (tai joskus naisia, kuningattaret, Spartan rikkaat lesket, jne) on hallinnut muita. Niillä moraalisäännöillä haluttiin ensisijaisesti hallita miehiä, jotka piti saada mukaan sotiin ja p.skamaisiin töihin joilla yhteiskuntaa rakennettiin. Kotomaassa odottava impi ja perhe olivat hyvä keino tehdä miehet ahkeriksi. Perheetön mieshän ei ollut mies, ja miehellä oli velvollisuus elättää perheensä. Jotta saatiin hallittua miehiä, piti hallita myös naisia.

Sama pätee maihin joissa naisilla ei ole juuri mitään ns. negatiivisia oikeuksia. Eliittimiehillä on 7 vaimoa, suurella osalla taviksista ei ainuttakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Olen eri, mutta ei kai sitä nyt pitkän liiton jokaista seksikertaa muistele kovin ainutkertaisena. Niitähän tulee tuhansia. Mutta kyllä minä muistan esimerkiksi hääyöseksin paljon paremmin kuin neitsyyden menetyksen, ja totta hemmetissä oli enemmän himoa ja tunnetta mukana. Joskus on vähän vaikea ymmärtää teidän konservatiivien aivoituksia. Eikö teillä muka ole ikinä tavallista mukavaa arkiseksiä niiden kiihkeimpien ilotulitushetkien välillä? Kuinka usein teillä yleensä on seksiä, jos kolme vuotta sitten torstai säilyy noin suurena tähtihetkenä mielessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille on varmasti syynsä, miksi suurin osa vanhoista kulttuureista on päätynyt vahvaan monogamiaan, eikä nykyisenlaista menoa katseltu. Miksi muuten olisivat rajoitteneet itseltään seksin ja seksikumppaneiden määrää? Vapaa seksuaalisuus on varmasti kokeiltu historian saatossa monet kerrat, eikä ole tähän päivään sellainen kulttuuri säilynyt missään. Nyt sellainen taas ollaan luotu, ja todennäköisesti kantapään kautta opitaan taas se mitä on unohdettu.

totta ja nytkin vapaan seksuaalisuuden Suomi velailee itsensä sukupuuttoon.

Syntyvyyden lasku näkyy selvästi nyt, mutta se on alkanut jo aiemmin. Suurista ikäluokista lähtien ihmiset ovat lisääntyneet vähemmän. Silloin seuraaviakin on määrällisesti vähemmän, sillä joukossa on aina niitä, jotka eivät lisäänny.

Väestönkasvuun useinmiten on vaikuttanut joko jatkajien/apukäsien tarve kotitilalla, terveydenhuollon puutteesta johtunut vanhuuden turvaaminen (synnytetään tulevat hoitajat), sekä toisen sukupuolen alistaminen tiettyyn rooliin. Nykyään harva asuu maalla ja työt on hankittava muualta, lapset eivät toimi vanhempiensa hoitajina, ja naiset eivät ole kodin&synnytyskoneina kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toinen pointti.

Jossain naisilta kysyttiin mikä oli heidän kiihottavin seksikokemuksensa.

Ehkä 1/10 mainitsi ekan kerran aviomiehen kanssa, tai jonkun kerran tapailuajoilta.

9/10 mainitsi jonkun ex tempore irtopanon firman pomon, ammattifutarin, ulkomaisen pleijerin, tms kanssa.

Missähän tällaiseen ”tutkimustulokseen” törmäsit? Jossain naisvihasivustolla? Oliko siellä kyselty samoja kysymyksiä miehiltä? Ellei, miksi ei?

Voisin veikata, että aika monella perheellisellä naisella kiihottavin seksikokemus on ollut se, kun ensimmäisen kerran rakasteltiin ilman ehkäisyä, tavoitteena esikoisen alulle saattaminen.

Jotenkin tuntuu enemmän miesten fantasioilta nuo ammattifutarit yms.

Jaaha. 

Olen 33-vuotias ja minulla on ollut seksiä viiden eri miehen kanssa elämäni aikana. Mutta vaikka tuo luku olisi viisikymmentä, mitä sillä olisi merkitystä? Eikö pääasia ole että pitää huolen ehkäisystä ja pitää hauskaa, molempien ollessa täysi-ikäisiä? Miten naisesta tulee "huono", jos harrastaa vaikkapa tuhat kertaa seksiä eri miesten kanssa vrt. tuhat kertaa saman miehen kanssa? Kysyn, koska en oikeasti ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toissaviikkoinen seksi miehen kanssa, tietysti. Oletko koskaan rakastanut?

En mä ainakaan edes muista ekaa kertaani jossain yli 20 vuoden takana. - eri

En usko, kaikki muistavat sen.

Älä usko, ihan sama. Muistan paikan, mutta en saa päähäni kumppanin (teini-ihastus) sukunimeä enkä naamaa. Itse aktistakaan ei ole muistijälkiä. Sen sijaan puoliso tosiaan tietää mitä tekee, pitkällinen harjoitus nääs. On mahdollista itkeä onnesta, ajatuskin kihelmöi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Meinaat, että kaikki muistot on hyviä muistoja? Minä muistan myös niitä asioita, jotka haluaisin mielelläni unohtaa. Ihmiset nyt muistavat elämän tärkeät hetket. Itsekin muistan oikein hyvin ja mielelläni muutaman intiimin hetken vuodelta 1989 ja 1997.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

sinulle se taas on arkista kuin kättely. miksi edes pitää uskollisuutta tärkeänä kun seksin on vain yksi kosketusmuoto.

Olen eri, mutta tuo nyt on pelkästään lapsellista vääristelyä. Ei seksi ole kenellekään sama asia kuin kättely, ei edes prostituoidulle tai vaikka seksiaddiktille. Ihan turha edes keskustella jos tungette sanoja suuhun ja sitten alatte vielä syyttelemään muita näistä omista ajatuksistanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Kumman muistat paremmin? Ensimmäisen seksikertasi elämässäsi vai toissaviikkoisen seksin miehesi kanssa? Kumpi jännitti ja kihelmöi enemmän?

Toinen pointti.

Jossain naisilta kysyttiin mikä oli heidän kiihottavin seksikokemuksensa.

Ehkä 1/10 mainitsi ekan kerran aviomiehen kanssa, tai jonkun kerran tapailuajoilta.

9/10 mainitsi jonkun ex tempore irtopanon firman pomon, ammattifutarin, ulkomaisen pleijerin, tms kanssa.

Missähän tällaiseen ”tutkimustulokseen” törmäsit? Jossain naisvihasivustolla? Oliko siellä kyselty samoja kysymyksiä miehiltä? Ellei, miksi ei?

Voisin veikata, että aika monella perheellisellä naisella kiihottavin seksikokemus on ollut se, kun ensimmäisen kerran rakasteltiin ilman ehkäisyä, tavoitteena esikoisen alulle saattaminen.

Jotenkin tuntuu enemmän miesten fantasioilta nuo ammattifutarit yms.

Totta, ilman ehkäisyä paneminen tuntui niin erilaiselta entisiin verrattuna. Siihen vielä jännitys siitä, jos tärppää. Sitä tunnetta palstapeikot eivät tunne ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselle sattui väärän markkinoinnin tuloksena tällainen vaimo. eihän se arjen askareissa vaikuta, mutta suhteen ainutkertaisuuden ja idealismin se rikkoi. on sellainen väliaikaisuuden maku ja puuttuu itselle tärkeä illuusio "siitä oikeasta".

Tämä minullakin. vähän romuttaa fiilistä, että nyt olisi jotakin ainutkertaista ja ei se nyt vaintunnu miltään vuosisadan rakkaustarinalta kun on numero 102. ihminen ei ole pilalla, mutta suhteen idea ja Me-henki kyllä. ei tunnu olevan tarvetta panostaa sellaiseen suhteeseen kaikkeaan.kun se ei tunnu niin arvokkaalta.

Seksi ja suhde on ihan eri asioita. Minun ja mieheni suhde on aivan ainutkertainen elämässäni koska hän on ainoa jota rakastan ja johon olen vakavasti sitoutunut. Ei ne nuoruuden satunnaiset seksikumppanit ole häneen verrattuna yhtikäs mitään. Sinunlaisilla ihmisillä on kummallinen tapa nähdä seksi niin supertärkeänä asiana että se "pilaa suhteen idean ja me-hengen". Ehkäpä suhteesi ei tunnu vuosisadan rakkaustarinalta vain siksi että et oikeasti rakasta kumppaniasi. 

Ja aika idealistinen ajatus. Jos me-henki katoaa kaikista aiemmista kokemuksista, ei voi olla nuoruudenrakkautta ennen pysyvää kumppania (nehän perinteisesti ovat tunnepuoleltaan voimakkaita), ei ole voinut erota/tulla jätetyksi aiemmasta suhteesta, ei voi olla ihastuksia, jotka ovat sitten kuivahtaneet. Lesken kanssa kukaan ei yrittäisi mitään, jne. Nuo kaikki ovat kuitenkin historiaa, jossa oikeasti on ollut tunnesiteitä.

Tätä jankataan täällä jatkuvasti. Pitäisi valita se yksi ihminen kerralla, ja pysyä siinä suhteessa kuolemaan saakka. Tämä kerralla kumppanin valitseminen ei ole toteutunut välttämättä sata vuotta sittenkään, mutta silti joidenkin mielestä nyt pitäisi. En tiedä ovatko nämä kirjoittajat niitä, jotka eivät koskaan ole seurustelleet tai eivät ole suosittuja. Joten ajatellaan, että jos kaikki pakotettaisiin pysymään siinä yhdessä, naisetkin jakautuisivat miehille tasaisesti, ja sitten ne syystä tai toisesta hyljeksityt miehet saisivat naisen pelkällä olemassaololla. Hyvin pakottava ja kontrolloiva ajatustapa. eri