Lue keskustelun säännöt.
Pöyristyin Hope-joululahjapuusta
04.12.2019 |
Mieheni kanssa on ollut tapana ostaa yksi Hope-puun joululahja joka vuosi ja näin meinasimme tehdä nytkin. Kunnes kävimme katsomassa tämän vuoden toiveita. Ensinnäkään, yhdessäkään, ei yhdessäkään lapussa ei ollut vain yhtä toivetta vaan kaksi, joissakin kolmekin. Ja ne toiveet, hyvänen aika! Toivottiin sekä merkkikaiuttimia että merkkihupparia. Tietokonetta ja lisäksi merkkihupparia. Paras oli kokonainen laskettelusetti ja sen lisäksi oli vielä toivottu samassa lapussa jotain muuta, en muista mitä koska tässä vaiheessa aloin jo epäillä koko hommaa vitsiksi. Siis, me ollaan keskiluokkainen perhe eikä ostella tällaisia lapsillemme joululahjaksi. Ei ole niin paljon rahaa, että perusjouluruokien ja - muistamisten lisäksi vielä laskettelusettikin menisi siinä sivussa. Jos se, että tällaisiin joululahjoihin ei ole varaa määrittelee perheen köyhäksi niin kyllä mekin ollaan köyhä perhe sitten. En silti kehtaisi noin arvokkaita tavaroita muilta pyydellä.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisijaisia etuuksia pitää korottaa, jotta ihmisillä on itse varaa ostaa lapsilleen lahjat.
Moni ei saa sossusta, jos on omaisuutta.
No eikö tuo ole ihan luonnollista että sieltä "sossusta" ei saa jos on omaisuutta? Eikö ihmisen kuulu ensisijaisesti elättää itse itsensä joko säästöillään tai realisoimalla omaisuuttaan? "Sossun" rahojen pitäisi olla ihan viimesijainen asia siinä tilanteessa kun mitään muuta ei enää kertakaikkiaan ole.
Totta kai ensisijaisesti kuuluisi käyttää esim. sijoitukset ym. ennen jotain toimeentulotukea mutta ei tämä nykysysteemi kovin kannustava ole. Jos olet työtön, asut vuokralla ja sinulla on lapsia, tukea ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun vaan viitsit niitä hakea. Ja tätä voi kestää vuosikymmeniä.
Sitten ne, joille tulee yllättävä sairaus, lomautus, työttömyys tai joku muu vastoinkäyminen ja jos sattuu olemaan omaisuutta esim. Osuus jossain kuolinpesässä, vaikka joku muuttotappiopaikkakunnalla korvessa sijaitseva vanha ok-talo joka ei mene millään kaupaksi tai vaikka omakin asunto jota on vuosikaudet pienistä tuloista lainaa lyhennetty ja melkein ollaan siinä tilanteessa että laina alkaa olla maksettu, niin ei tipu apua eikä tukea ja leimataan vielä päälle röyhkeästi hyväksikäyttäjäksi jos nyt vaikka jotain jouluapua kuvittelisi hakevansa; realisoi omaisuutesi ennenkuin haet apua muilta. Jos ihmisellä on jotain omaisuutta, pidetään häntä automaattisesti jotenkin rikkaana ja paremmin toimeen tulevana.
Tämähän on ihan järjetöntä. Juuri tällaisia perheitähän juuri pitäisi auttaa, tosin tietysti vaan todella väliaikaisesti! Sillä avulla kannateltaisiin heidät synkän hetken yli ja takaisin normaalielämään. Ilman apua on iso riski siihen että huono tilanne kroonistuu, velat keräytyy, sitten ollaan kohta vuokra-asunnossa koko perhe yhteiskunnan elätettävänä. Mikä järki?
Aina näin joulun alla mulla tulee elävästi mieleen hetki lapsuudesta kun tulin tuntia aiemmin kotiin kun piti ja löysin äitini itkemästä keittiön pöydän äärestä. Selvisi, että hän oli yrittänyt hakea apua ja tukea useammastakin eri paikasta mutta joka paikasta oli tullut vaan vastaus että teillähän on tuo talo (vanha rintamamiestalo) ja toinen maaseudulla (vanha pieni maatila jossa toisen vanhemman isä vielä asui hallintaoikeudella tms), realisoikaa omaisuutenne, ei tule apua. Ei mistään. Äiti oli niin loppu että siinä hän parkui romahtaneena että seiniäkö hän alkaa repiä ja keittää niistä lankkusoppaa lapsille kun aina vaan hoetaan että onhan teillä tuo talo! Tokeni sitten kyllä ja pyysi anteeksi että purki asiaa mulle (vanhemmat ei yleensä koskaan muuten meitä lapsia rahahuolilla kuormittaneet vaan pyrkivät olemaan tosi positiivisia että kyllä tässä pärjätään) mutta kyllähän tuo oli lapselle aika kova paikka silloin...
Samaan aikaan mulla oli kavereita, joiden perheet asui vuokralla ja vanhemmat oli olleet vuosia kotona. Ne sai harrastuksiin tukea, vaatelahjoituksia ja jouluksi maksusitoumuksia että saivat herkkuruuat ym.
En ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä vieläkään tätä, että toisille tulee automaationa ja toisilta vastaavasti evätään automaattisesti. Enemmän pitäisi tarkastella jokaisen perheen tilannetta erikseen ja antaa apua sen mukaan.
Ei, ei tässä ole mitään väärin vaan jos on omaisuutta, se pitää myydä. Ei meillä veronmaksajilla ole velvollisuutta auttaa ihmisiä, joilla on realisoitavaa omaisuutta. Vaikka se realisoiminen olisi hankalaa, siitä voi kuitenkin jotain saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisijaisia etuuksia pitää korottaa, jotta ihmisillä on itse varaa ostaa lapsilleen lahjat.
Moni ei saa sossusta, jos on omaisuutta.
No eikö tuo ole ihan luonnollista että sieltä "sossusta" ei saa jos on omaisuutta? Eikö ihmisen kuulu ensisijaisesti elättää itse itsensä joko säästöillään tai realisoimalla omaisuuttaan? "Sossun" rahojen pitäisi olla ihan viimesijainen asia siinä tilanteessa kun mitään muuta ei enää kertakaikkiaan ole.
Totta kai ensisijaisesti kuuluisi käyttää esim. sijoitukset ym. ennen jotain toimeentulotukea mutta ei tämä nykysysteemi kovin kannustava ole. Jos olet työtön, asut vuokralla ja sinulla on lapsia, tukea ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun vaan viitsit niitä hakea. Ja tätä voi kestää vuosikymmeniä.
Sitten ne, joille tulee yllättävä sairaus, lomautus, työttömyys tai joku muu vastoinkäyminen ja jos sattuu olemaan omaisuutta esim. Osuus jossain kuolinpesässä, vaikka joku muuttotappiopaikkakunnalla korvessa sijaitseva vanha ok-talo joka ei mene millään kaupaksi tai vaikka omakin asunto jota on vuosikaudet pienistä tuloista lainaa lyhennetty ja melkein ollaan siinä tilanteessa että laina alkaa olla maksettu, niin ei tipu apua eikä tukea ja leimataan vielä päälle röyhkeästi hyväksikäyttäjäksi jos nyt vaikka jotain jouluapua kuvittelisi hakevansa; realisoi omaisuutesi ennenkuin haet apua muilta. Jos ihmisellä on jotain omaisuutta, pidetään häntä automaattisesti jotenkin rikkaana ja paremmin toimeen tulevana.
Tämähän on ihan järjetöntä. Juuri tällaisia perheitähän juuri pitäisi auttaa, tosin tietysti vaan todella väliaikaisesti! Sillä avulla kannateltaisiin heidät synkän hetken yli ja takaisin normaalielämään. Ilman apua on iso riski siihen että huono tilanne kroonistuu, velat keräytyy, sitten ollaan kohta vuokra-asunnossa koko perhe yhteiskunnan elätettävänä. Mikä järki?
Aina näin joulun alla mulla tulee elävästi mieleen hetki lapsuudesta kun tulin tuntia aiemmin kotiin kun piti ja löysin äitini itkemästä keittiön pöydän äärestä. Selvisi, että hän oli yrittänyt hakea apua ja tukea useammastakin eri paikasta mutta joka paikasta oli tullut vaan vastaus että teillähän on tuo talo (vanha rintamamiestalo) ja toinen maaseudulla (vanha pieni maatila jossa toisen vanhemman isä vielä asui hallintaoikeudella tms), realisoikaa omaisuutenne, ei tule apua. Ei mistään. Äiti oli niin loppu että siinä hän parkui romahtaneena että seiniäkö hän alkaa repiä ja keittää niistä lankkusoppaa lapsille kun aina vaan hoetaan että onhan teillä tuo talo! Tokeni sitten kyllä ja pyysi anteeksi että purki asiaa mulle (vanhemmat ei yleensä koskaan muuten meitä lapsia rahahuolilla kuormittaneet vaan pyrkivät olemaan tosi positiivisia että kyllä tässä pärjätään) mutta kyllähän tuo oli lapselle aika kova paikka silloin...
Samaan aikaan mulla oli kavereita, joiden perheet asui vuokralla ja vanhemmat oli olleet vuosia kotona. Ne sai harrastuksiin tukea, vaatelahjoituksia ja jouluksi maksusitoumuksia että saivat herkkuruuat ym.
En ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä vieläkään tätä, että toisille tulee automaationa ja toisilta vastaavasti evätään automaattisesti. Enemmän pitäisi tarkastella jokaisen perheen tilannetta erikseen ja antaa apua sen mukaan.
Ei, ei tässä ole mitään väärin vaan jos on omaisuutta, se pitää myydä. Ei meillä veronmaksajilla ole velvollisuutta auttaa ihmisiä, joilla on realisoitavaa omaisuutta. Vaikka se realisoiminen olisi hankalaa, siitä voi kuitenkin jotain saada.
Eli sinusta on oikein, että säästänyttä rangaistaan ja tuhlaa ja saa palkinnoksi täysimääräiset tuet.
Minusta se on väärin.
Mitä köyhä tekee lasketteluvarusteilla? Eipä lasketteluharrastus taida kovin halvaksi tulla, vaikka varusteet olisikin olemassa.
" juuri nämä ostelevat mitä kalleimpia merkkivaatteita lapsilleen. En voi millään ymmärtää!! Olen itse ihan hyvätuloinen ja lapseni vaatteet ovat lähes kaikki käytettyinä ostettuja."
Pihit hyvätuloiset ovat älyttömin ihmislaji mitä olla voi. Ja ehdottomasti ra-sit-ta-vin. Lempiaihe ; säästäminen ja pihistäminen.
Säästetään ja säästetään ja säästetään kaikesta mistä voi vaikka varaa olisi.
Omat lapsetkin pakotetaan kulkemaan kirppareista haalituista käytetyissä ja vanhanaikaissa rytkyissä ja samaan aikaan taivastellaan suureen ääneen niitä köyhiä jotka säästävät omista menoistaan että saavat lapselleen asiallisen talvitakin ja saappaat. Mitä tuhlausta ostaa uusi takki lapselleen !
Nämä pihit aikanaan suureksi hämmästyksekseen huomaavat ettei käärinliinoissa olekaan taskuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät vissiin kuvittelevat että keskituloiset uivat rahassa (joo ei uida, meidänkin perheessä raha menee suoraan vuokraan, autoon ym.), ja että me ostamme lapsillemme vain uusia, parhaita lahjoja? Newsflash: emme todellakaan osta. Nykypäivän Suomessa keskituloisen tunnistaa siitä, että hän kierrättää lastensa vaatteet. Köyhä taas ostaa uutena.
t. meidän lapset saavat tänä jouluna 6 vuotta vanhan pelikonsolin lahjaksi, ja se on nimenomaan toivelahja. Eivät edes kuvittele että meillä olisi varaa uusimpaan versioon.
Suurimmassa osassa perheitä on kuitenkin pelikonsoli.
En jaksa näitä teeskentelyä, että itselläkään ei ole varaa ostaa omille lapsille. Et ehkä osta pelikonsolia, mutta ostat ulkomaanmatkan. Jos on palkansaaja, on varaa valita.
Niin, kyllä olen PALKANSAAJA! Se tarkoittaa sitä, että kampaan aamulla tukkani ja raahaan ahterini sinne työpaikalle ja raadan töitä 37,5 tuntia viikossa. Kyllä, minä ostan OMILLA rahoillani OMILLE lapsilleni just sitä mitä haluan.
Ärsyttää niin h*lvetisti tämä, että nykymaailmassa kaikilla muka olisi aina sama oikeus kaikkeen. News flash, ei ole. Kun tämä maailma ei vaan pyöri niin. Me jotka teemme töitä ja ansaitsemme palkkamme, voimme ostaa mitä haluamme ja käyttää varamme sinne minne haluamme. Annamme köyhäinavustusta jo veroistamme melko kiitettävästi.
Kaiken maailman Hopet tekee hallaa yhteiskunnalle. Jos näille yhteiskunnan jämäpaloille vaan syydetään ilmaiseksi suksipaketteja ja pelikonsoleita, ei heillä ole edes kiinnostusta nousta yhteiskunnassa tälle veronmaksajapuolelle. Miksi pitäisi kun kaiken saa toivomallakin?
Älkää hyvät ihmiset siis lahjoittako ainakaan mitään uutta ja kallista näihin hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin!!!
Miksi et siis antaisi työpaikkaasi minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" juuri nämä ostelevat mitä kalleimpia merkkivaatteita lapsilleen. En voi millään ymmärtää!! Olen itse ihan hyvätuloinen ja lapseni vaatteet ovat lähes kaikki käytettyinä ostettuja."
Pihit hyvätuloiset ovat älyttömin ihmislaji mitä olla voi. Ja ehdottomasti ra-sit-ta-vin. Lempiaihe ; säästäminen ja pihistäminen.
Säästetään ja säästetään ja säästetään kaikesta mistä voi vaikka varaa olisi.
Omat lapsetkin pakotetaan kulkemaan kirppareista haalituista käytetyissä ja vanhanaikaissa rytkyissä ja samaan aikaan taivastellaan suureen ääneen niitä köyhiä jotka säästävät omista menoistaan että saavat lapselleen asiallisen talvitakin ja saappaat. Mitä tuhlausta ostaa uusi takki lapselleen !
Nämä pihit aikanaan suureksi hämmästyksekseen huomaavat ettei käärinliinoissa olekaan taskuja.
Voi kai niihin taskutkin ompeluttaa mutta ei tarvi. Lapset ottanevat perinnön ihan mielellään vastaan. Olen miettinyt paljonko niille voi jättää ettei mene luonne ihan pilalle, loput sitten hyväntekeväisyyteen.
Perusteletko vielä mikä vika käytetyissä/kirppisvaatteissa?
Joulu on hyvän tahdon ja toiveikkuuden juhla.
Sallittakoon, edes jouluna , jokaisen toivoa ja lahjoittaa vaikka kuu taivaalta.
Tai ei - kielletään se.
Ettei joku vain pöyristy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vein joskus vaatekassin Hope-keräykseen ja siellä näin, millaset ihmiset Ikea-kassikaupalla hakivat tavaraa. Ei ollut hakijalla köyhyydestä tietoakaan päätellen vaate-, puhelin- ja automerkistä.
Vierailija kirjoitti:
" juuri nämä ostelevat mitä kalleimpia merkkivaatteita lapsilleen. En voi millään ymmärtää!! Olen itse ihan hyvätuloinen ja lapseni vaatteet ovat lähes kaikki käytettyinä ostettuja."
Pihit hyvätuloiset ovat älyttömin ihmislaji mitä olla voi. Ja ehdottomasti ra-sit-ta-vin. Lempiaihe ; säästäminen ja pihistäminen.
Säästetään ja säästetään ja säästetään kaikesta mistä voi vaikka varaa olisi.
Omat lapsetkin pakotetaan kulkemaan kirppareista haalituista käytetyissä ja vanhanaikaissa rytkyissä ja samaan aikaan taivastellaan suureen ääneen niitä köyhiä jotka säästävät omista menoistaan että saavat lapselleen asiallisen talvitakin ja saappaat. Mitä tuhlausta ostaa uusi takki lapselleen !
Nämä pihit aikanaan suureksi hämmästyksekseen huomaavat ettei käärinliinoissa olekaan taskuja.
Tuntemani vähävaraiset ostavat luottokorteilla merkkivaatteita ja muuta krääsää, ei järjen hiventä. Ja itse siis shoppailen varakkaamanpana second-handia :D ja ihmettelen maailman menoa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun joululahjani tänä vuonna on reilu 46 000 € jonka olen tämän vuoden aikana teille lahjoittanut. Hyvää joulua!
Tarkoitat varmaan, että olet maksanut tuon verran veroja. Kunnioitettavaa sinänsä, mutta uskomatonta että aikuiset ihmiset luulevat että kaikki verorahat menevät suoraan "köyhien tukiin".
Miten ihmisillä ei ole varaa ostaa lapsille joululahjoja? Minä olen työtön ja silti pistin noin 400e lasten lahjoihin, paketteja noin 25.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka haluaa lahjallaan ilahduttaa saajaa, antakoon varojensa mukaan.
Ei kannata vertailla omaa lahjaansa muiden antamien hintaan tai arvoon.
Joo, mutta kyllä lahjoittajalla on oikeus tietää, että meneekö lahja oikeasti sitä tarvitsevalle, vai jollekkin joka nyt muutenvain haluaa uuden pelikonsolin vanhan tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisijaisia etuuksia pitää korottaa, jotta ihmisillä on itse varaa ostaa lapsilleen lahjat.
Moni ei saa sossusta, jos on omaisuutta.
No eikö tuo ole ihan luonnollista että sieltä "sossusta" ei saa jos on omaisuutta? Eikö ihmisen kuulu ensisijaisesti elättää itse itsensä joko säästöillään tai realisoimalla omaisuuttaan? "Sossun" rahojen pitäisi olla ihan viimesijainen asia siinä tilanteessa kun mitään muuta ei enää kertakaikkiaan ole.
Totta kai ensisijaisesti kuuluisi käyttää esim. sijoitukset ym. ennen jotain toimeentulotukea mutta ei tämä nykysysteemi kovin kannustava ole. Jos olet työtön, asut vuokralla ja sinulla on lapsia, tukea ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun vaan viitsit niitä hakea. Ja tätä voi kestää vuosikymmeniä.
Sitten ne, joille tulee yllättävä sairaus, lomautus, työttömyys tai joku muu vastoinkäyminen ja jos sattuu olemaan omaisuutta esim. Osuus jossain kuolinpesässä, vaikka joku muuttotappiopaikkakunnalla korvessa sijaitseva vanha ok-talo joka ei mene millään kaupaksi tai vaikka omakin asunto jota on vuosikaudet pienistä tuloista lainaa lyhennetty ja melkein ollaan siinä tilanteessa että laina alkaa olla maksettu, niin ei tipu apua eikä tukea ja leimataan vielä päälle röyhkeästi hyväksikäyttäjäksi jos nyt vaikka jotain jouluapua kuvittelisi hakevansa; realisoi omaisuutesi ennenkuin haet apua muilta. Jos ihmisellä on jotain omaisuutta, pidetään häntä automaattisesti jotenkin rikkaana ja paremmin toimeen tulevana.
Tämähän on ihan järjetöntä. Juuri tällaisia perheitähän juuri pitäisi auttaa, tosin tietysti vaan todella väliaikaisesti! Sillä avulla kannateltaisiin heidät synkän hetken yli ja takaisin normaalielämään. Ilman apua on iso riski siihen että huono tilanne kroonistuu, velat keräytyy, sitten ollaan kohta vuokra-asunnossa koko perhe yhteiskunnan elätettävänä. Mikä järki?
Aina näin joulun alla mulla tulee elävästi mieleen hetki lapsuudesta kun tulin tuntia aiemmin kotiin kun piti ja löysin äitini itkemästä keittiön pöydän äärestä. Selvisi, että hän oli yrittänyt hakea apua ja tukea useammastakin eri paikasta mutta joka paikasta oli tullut vaan vastaus että teillähän on tuo talo (vanha rintamamiestalo) ja toinen maaseudulla (vanha pieni maatila jossa toisen vanhemman isä vielä asui hallintaoikeudella tms), realisoikaa omaisuutenne, ei tule apua. Ei mistään. Äiti oli niin loppu että siinä hän parkui romahtaneena että seiniäkö hän alkaa repiä ja keittää niistä lankkusoppaa lapsille kun aina vaan hoetaan että onhan teillä tuo talo! Tokeni sitten kyllä ja pyysi anteeksi että purki asiaa mulle (vanhemmat ei yleensä koskaan muuten meitä lapsia rahahuolilla kuormittaneet vaan pyrkivät olemaan tosi positiivisia että kyllä tässä pärjätään) mutta kyllähän tuo oli lapselle aika kova paikka silloin...
Samaan aikaan mulla oli kavereita, joiden perheet asui vuokralla ja vanhemmat oli olleet vuosia kotona. Ne sai harrastuksiin tukea, vaatelahjoituksia ja jouluksi maksusitoumuksia että saivat herkkuruuat ym.
En ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä vieläkään tätä, että toisille tulee automaationa ja toisilta vastaavasti evätään automaattisesti. Enemmän pitäisi tarkastella jokaisen perheen tilannetta erikseen ja antaa apua sen mukaan.
Ei, ei tässä ole mitään väärin vaan jos on omaisuutta, se pitää myydä. Ei meillä veronmaksajilla ole velvollisuutta auttaa ihmisiä, joilla on realisoitavaa omaisuutta. Vaikka se realisoiminen olisi hankalaa, siitä voi kuitenkin jotain saada.
Totta kai se omaisuus pitää myydä jos tilanne pitkittyy. Mutta miten sä myyt vaikka sen jonkun vanhan rintamamiestalon JUST_NYT jos vaikka kumpikin vanhempi sairastuu samanaikaisesti/joutuu pois työelämästä tai tulee joku muu väliaikainen kriisi johon ei ihan riittänytkään säästössä olevat rahat? Ja miksi ihmeessä se talo pitää myydä muutaman kuukauden takia jos tilanne sitten parantuisi eikä perhe enää tarvitsisi mitään tukea vs. toisille maksetaan vuosikausia kaikki?
Jotenkin veikkaan että kun kriisi kohtaa perhettä, tulisi teille veronmaksajillekin halvemmaksi tällainen väliaikainen tukeminen kuin se että vanhemmat sitten lopulta eroaa, toinen alkoholisoituu syyllisyydentuskassaan kun talonkin menee lopulta pilkkahintaan alta ja toinen vanhempi muuttaa niiden lasten kanssa sinne kunnan vuokra-asuntoon jonne apua sitten alkaa tulla. Lapset oppii sen että ei missään nimessä kannata pyrkiä elämässä eteenpäin sillä turvallisinta on olla siellä vuokrakasarmin turvissa, sinne kyllä saa apua ja tukea jos jotakin vastoinkäymisiä tulee, ei muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jokaisella on varaa ostaa lapselleen edes yksi lahja. Joka muuta väittää, valehtelee.
Suomalaisten lasten "köyhyys" on käytännössä vain ja ainoastaan vanhempien elämänhallintaongelmia; jokainen kunnollinen vanhempi varmistaa, että lapsille on useampi paketti mieluisia juttuja, vaikkakin sitten ehkä edullisimmasta päästä. Elämänhallintaongelmainen olettaa että muut hankkivat nämä lahjat, etenkin ne kalliit, vaikka oikeasti sen pitäisi mennä juuri toistepäin: keräyksestä voitaisiin pyytää keskihintaisia tai edullisia paketteja, kun itse oltaisiin ensin hommatta ne kalliit. Mutta ei, kehdataan vaatia tuntemattomilta pleikkareita ja laskettelujuttuja. Ja siihen alkavat itse elämänsä kustantavat nyt kyllästymään.
Miksi nää avunsaajat on AINA lapsia tai lapsiperheitä? Entä vanhukset tai aikuiset? Eivätkö he ansaitse mitään? Itse olen ollut lama-ajan lapsi, sitten köyhä opiskelija ja nyt köyhä aikuinen...joku lahjakortti uffiin olisi ihan unelma saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" juuri nämä ostelevat mitä kalleimpia merkkivaatteita lapsilleen. En voi millään ymmärtää!! Olen itse ihan hyvätuloinen ja lapseni vaatteet ovat lähes kaikki käytettyinä ostettuja."
Pihit hyvätuloiset ovat älyttömin ihmislaji mitä olla voi. Ja ehdottomasti ra-sit-ta-vin. Lempiaihe ; säästäminen ja pihistäminen.
Säästetään ja säästetään ja säästetään kaikesta mistä voi vaikka varaa olisi.
Omat lapsetkin pakotetaan kulkemaan kirppareista haalituista käytetyissä ja vanhanaikaissa rytkyissä ja samaan aikaan taivastellaan suureen ääneen niitä köyhiä jotka säästävät omista menoistaan että saavat lapselleen asiallisen talvitakin ja saappaat. Mitä tuhlausta ostaa uusi takki lapselleen !
Nämä pihit aikanaan suureksi hämmästyksekseen huomaavat ettei käärinliinoissa olekaan taskuja.
Tuntemani vähävaraiset ostavat luottokorteilla merkkivaatteita ja muuta krääsää, ei järjen hiventä. Ja itse siis shoppailen varakkaamanpana second-handia :D ja ihmettelen maailman menoa!!
Olisin lahjoittanut ison kassillisen priimaa lastenvaatetta, haalareista ym. alkaen, köyhille mutta ei kelvannut: yksi taho ei ottanut vastaan käytettyä, toinen vaati niille kuljetusta suoraan heille. Kassin haki lopulta naapuritalosta oleva rouva, jonka tiedän keskituloiseksi. Kiitteli kovasti kun sai lapselleen kauniita vaatteita, ja ihan itse tosiaan haki sen jättikassin ilman vaatimusta tuoda minnekään.
Toinen tapaus oli kun minulla oli kasa erittäin siistejä lastenlehtiä (näissä siis oli mukana julisteet ym. eikä niihin oltu piirrelty mitään tms.). Taas kyselin ottaisiko joku vastaan. Minua käskettiin heittämään ne lehtiroskikseen koska "mitä kukaan noin vanhoilla tekee" (kyseessä alle kouluikäisten lehdet, joten kohderyhmä ei edes osaa lukea vielä). No, kelpasivat sitten -taas kerran- työssäkäyvälle perheelle.
Jatkossa en edes tarjoa mitään kellekään, menkööt suoraan roskiin.
En lahjoita mitään kun ei rahat riitä edes omaan hyvinvointiinkaan.
Täytyy ihmetellä suvun lapsettomia kuinka niitä syyllistetään lahjoittamaan itsekkäille lapsiperheille tai hylätäänkö ne jos eivät ole joulupukkeina niille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokaisella on varaa ostaa lapselleen edes yksi lahja. Joka muuta väittää, valehtelee.
Suomalaisten lasten "köyhyys" on käytännössä vain ja ainoastaan vanhempien elämänhallintaongelmia; jokainen kunnollinen vanhempi varmistaa, että lapsille on useampi paketti mieluisia juttuja, vaikkakin sitten ehkä edullisimmasta päästä. Elämänhallintaongelmainen olettaa että muut hankkivat nämä lahjat, etenkin ne kalliit, vaikka oikeasti sen pitäisi mennä juuri toistepäin: keräyksestä voitaisiin pyytää keskihintaisia tai edullisia paketteja, kun itse oltaisiin ensin hommatta ne kalliit. Mutta ei, kehdataan vaatia tuntemattomilta pleikkareita ja laskettelujuttuja. Ja siihen alkavat itse elämänsä kustantavat nyt kyllästymään.
Jos äly riittäisi niin voisi pyytää eri keräyksistä vaatetta, ruokaa yms ja näin säästyvät rahat jemmata vaikka pleikkarin hankintaa varten. Mutta jos pitkäjänteisyys riittäisi tähän niin ehkä ei oltaisikaan niin köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Tampereen Hope-puussa oli vain yksi toive per lapsi. Mitään ihan superöveriä ei sieltä pistänyt silmään. Paljon oli tosi edullisia ja sympaattisiakin juttuja, itse ostin pienelle tytölle puisia leikkiruokia ja teinille Body Shopista jonkun setin.
Itse ajattelin heti ketjun otsikon nähtyäni, että joku on sitä mieltä, että nyt muuten trollataan Hopen kustannuksella.
Ja vaikka tuo esimerkki pitäisikin paikkaansa, niin se edustaa varmasti vain noin 1 %:a tapauksista. Aivan turhaa vihanlietsontaa.
Suomessa on kyllä todella, todella harvassa ne lapset jotka eivät ilman näitä keräyksiä saisi yhtäkään lahjaa. Toki näitäkin lapsia on mutta on sitten eri juttu, tavoitetaanko näitä tällaisia perheitä keräyksillä edes. Kyllä näiden keräyksen lahjoista menee valtaosa niihin perheisiin joissa lahjoja on jo ennestäänkin (sukulaisilta ja vanhemmiltakin) mutta näiden lahjoituspakettien avulla tosiaan saadaan sitä lahjamäärää/lahjojen arvoa isommaksi. Isoimmilla paikkakunnilla on lisäksi se ongelma että lahjoja on aivan liikaa ja sitten niitä annetaan perheille ylimääräisiä että saataisiin varastot tyhjiksi. Lahjakortteja on niin paljon, että niitäkin annetaan useita. Samaan aikaan sitten pienemmillä paikkakunnilla, joissa ei tällaisia keräyksiä ole, voi hyvinkin olla se lapsi joka jää täysin ilman lahjaa.
Jouluavussa on hyvä idea mutta se on mennyt aivan överiksi. Joulun ydinsanomana tunnutaan pitävän sitä että mitä enemmän tavaraa ja luksusta niin sitä parempi joulu. Luin viimeisintä yhteishyvä-lehteä jossa jo pääkirjoituksessa muistutettiin että pitää muistaa ja auttaa niitäkin perheitä joissa tilanne on huono ja joulu ei olekaan kulutusjuhla niinkuin muissa perheissä. Siis wtf?
Jos haluaa oikeasti auttaa ja tukea köyhien perheiden lapsia, lahjoittakaa näiden erilaisten avustusjärjestöjen keräämiin harrastus- ja opiskeluun tarkoitettuihin keräyksiin mieluummin kuin joulun ajan keräyksiin. Esim. Hope ja punainen risti ainakin. Sillä, että lapsi pääsee harrastamaan tai hän voi jatkaa haluamassaan toisen asteen koulutuksessa avustuksen turvin, on hänelle varmasti todella iso merkitys. Tai tokihan jokainen lahjoittaa ihan mihin itse haluaa.