Lue keskustelun säännöt.
Pöyristyin Hope-joululahjapuusta
04.12.2019 |
Mieheni kanssa on ollut tapana ostaa yksi Hope-puun joululahja joka vuosi ja näin meinasimme tehdä nytkin. Kunnes kävimme katsomassa tämän vuoden toiveita. Ensinnäkään, yhdessäkään, ei yhdessäkään lapussa ei ollut vain yhtä toivetta vaan kaksi, joissakin kolmekin. Ja ne toiveet, hyvänen aika! Toivottiin sekä merkkikaiuttimia että merkkihupparia. Tietokonetta ja lisäksi merkkihupparia. Paras oli kokonainen laskettelusetti ja sen lisäksi oli vielä toivottu samassa lapussa jotain muuta, en muista mitä koska tässä vaiheessa aloin jo epäillä koko hommaa vitsiksi. Siis, me ollaan keskiluokkainen perhe eikä ostella tällaisia lapsillemme joululahjaksi. Ei ole niin paljon rahaa, että perusjouluruokien ja - muistamisten lisäksi vielä laskettelusettikin menisi siinä sivussa. Jos se, että tällaisiin joululahjoihin ei ole varaa määrittelee perheen köyhäksi niin kyllä mekin ollaan köyhä perhe sitten. En silti kehtaisi noin arvokkaita tavaroita muilta pyydellä.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 euron lahja on kovin pieni, jos se on se ainoa lahja (koko vuonna)
Palkandaajqperheet ostelevat lapsilleen kuitenkin joskus niitä pelikonsoleita ja älypuhelimia ja lasketteluvarusteita ja ulkomaanmatkoja, vaikkeivät Juri jouluisin ostelekaan.
Se köyhä ei saa synttäerinä ehkä mitään ja sitten kerran vuodessa jouluna 20 euroa on hyvin vähän.
Hyvä, että yhdistelevät Hopella niitä lahjoja, että kaikki saavat jotakin suurempaa.
20 euron lahjakortilla ei saa juuri yhtään mitään.
En itse ole hopeen antanut koskaan saati jostain jotain itse pyytänyt. (pelastusarmeijan oon ihan vähän joskus tukenut)
Paskapuhetta. Me ei olla hyvin toimeentulevia, mutta ei vähävaraisiakaan. Pleikkari kolmonen meillä on ja se on ostettu kauan aikaa sitten. Nyt mies (tienaa bruttona reilu 3000 eli ihan ok) mietti vuoden pleikkari nelosta itselleen ja osti sen hyvästä alesta. Meidän muksuilla ei ole ikinä ollut omia tabletteja tai tietokoneita. Toinen tietokone on miehelle lahja työnantajalta, toinen kone on minun opiskeluihin. Teinillä on oma (kallis!) tietokone, johon on itse säästänyt. Miksi mä lahjoittaisin jotain sellaista mitä ei omatkaan lapset saa? Lasketteluvarusteita vuokraavat jos tarvitsevat. Laskettelureissut on muutenkin niin kalliita, kun täällä ei ole mäkiä, että sen pystyy tarjoamaan lapselle 1-2 kertaa vuodessa. Köyhien harrastushan laskettelu ei ole ollenkaan.
Ei sun tarvitse kellekään mitään lahjoittaa. Mikä teillä keskituloisilla on, kun urputatte vähiä tuloja, että ei teilläkään. Niin että ei silloin kannata lahjoittaa, jos ei rahat riitä omiinkaan menoihin. Antaa heidän lahjoittaa, joilla on rahaa ja/tai tahtoa.
Se ei ole rahakysymys. Minusta nyt vaan muksut eivät tarvitse omia läppäreitä, tabletteja, uusimpia älypuhelimia tai pelikonsoleita. Pointti oli se, etten lahjoita tuollaisia mitä omatkaan eivät saa. Lahjoitan kyllä, mutta pienempiä ja eri kohteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden perheen(ovat sukulaisia perheen äidin puolelta) lapsia 2,mies hyväpalkkaisessa työssä ja lisäksi sivubisneksenä aloitteleva firma.. Ovat asuvinaan erillään ja äiti esittää yh:ta.. Kotona lasten kanssa ja nauttii täysin siemauksin ilman huonoa omaa tuntoa sosiaali edut.. Vuokralla pienessä omakotitalossa jonka sossu maksaa joka vuosi tulee 100e ruoka lahjakortti useampaan paikkaan, lahjoja hopelta, ruokakori seurakunnalta ym.
Yhtenä vuonna olivat jopa joulun kylpylässä jollain tuetulla joulu all inclusive paketilla.. Kyllä vtuttaa katsella vierestä.. Tekis mieli käräyttää kelaan ja sossuun koko sakki.. Äiti juoksee baareissa äijän kanssa pari keraa kk.. Eikä muutenkaan tunnu tekevän tiukkaa muulloinkun silloin kun monkuu jostain jotain.. Tälläset pitäis jotenkin karsia oikeiden köyhien joukosta.. Tuntuu että ne jotka eniten kerjää ja kitisee sitä oikeasti vähiten tarvitsee, siksi itse autan joulun aikaan vain vanhuksia ja eläimiä.. Lapsiperheille tungetaan jo aivan liikaa joka puolelta, suomessa on enemmän todellisia köyhiä muissa ihmis ryhmissä..
Vierailija kirjoitti:
En ole pyytänyt keräyksissä koskaan.
Mutta minusta se on turhaa valehtelua, että lahjoittajat sanovat, että heidän omatkaan lapsensa ei saa noin hienoja lahjoja, mitä puussa pyydetään.
Kuitenkin lähes kaikista normaalisti toimeentulwvista perheistä löytyy niitä tarvikkeita, mitä lapset pyytävät lahjapuussa lahjoittamaan. Siis vaikka lasketteluvarusteet tai pelikoneet ym ym.
Ehkei teillä anneta niitä jluluöahjoina, mutta joka tapauksessa teillä niitä ostetaan.
. Noilla köyhillä ei ole mahdollista kuitenkaan pyytää keräyksissä muuhun aikaan kuin jouluna.Eli Eikö ole normaalia, että köyhä toivoo samaa, mitä kavereilla on.
Ei oo pakko ostaa mutta turhaa pöyristyä.
Omat lapseni eivät todellakaan saa mitään kalliita asioita. Ei jouluna eikä muulloinkaan. Omilla teineillä ei ole omaa ipadia, tietokonetta, tv:tä. Edes pleikkaria ei meiltä löydy!
Ei me silti köyhiä olla. Haluan, että lapset oppii, ettei raha kasva puussa. Kaikkea ei voi saada. En osallistu keräyksiin noiden älyttömien toiveiden vuoksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 euron lahja on kovin pieni, jos se on se ainoa lahja (koko vuonna)
Palkandaajqperheet ostelevat lapsilleen kuitenkin joskus niitä pelikonsoleita ja älypuhelimia ja lasketteluvarusteita ja ulkomaanmatkoja, vaikkeivät Juri jouluisin ostelekaan.
Se köyhä ei saa synttäerinä ehkä mitään ja sitten kerran vuodessa jouluna 20 euroa on hyvin vähän.
Hyvä, että yhdistelevät Hopella niitä lahjoja, että kaikki saavat jotakin suurempaa.
20 euron lahjakortilla ei saa juuri yhtään mitään.
En itse ole hopeen antanut koskaan saati jostain jotain itse pyytänyt. (pelastusarmeijan oon ihan vähän joskus tukenut)
Paskapuhetta. Me ei olla hyvin toimeentulevia, mutta ei vähävaraisiakaan. Pleikkari kolmonen meillä on ja se on ostettu kauan aikaa sitten. Nyt mies (tienaa bruttona reilu 3000 eli ihan ok) mietti vuoden pleikkari nelosta itselleen ja osti sen hyvästä alesta. Meidän muksuilla ei ole ikinä ollut omia tabletteja tai tietokoneita. Toinen tietokone on miehelle lahja työnantajalta, toinen kone on minun opiskeluihin. Teinillä on oma (kallis!) tietokone, johon on itse säästänyt. Miksi mä lahjoittaisin jotain sellaista mitä ei omatkaan lapset saa? Lasketteluvarusteita vuokraavat jos tarvitsevat. Laskettelureissut on muutenkin niin kalliita, kun täällä ei ole mäkiä, että sen pystyy tarjoamaan lapselle 1-2 kertaa vuodessa. Köyhien harrastushan laskettelu ei ole ollenkaan.
Ei sun tarvitse kellekään mitään lahjoittaa. Mikä teillä keskituloisilla on, kun urputatte vähiä tuloja, että ei teilläkään. Niin että ei silloin kannata lahjoittaa, jos ei rahat riitä omiinkaan menoihin. Antaa heidän lahjoittaa, joilla on rahaa ja/tai tahtoa.
Se ei ole rahakysymys. Minusta nyt vaan muksut eivät tarvitse omia läppäreitä, tabletteja, uusimpia älypuhelimia tai pelikonsoleita. Pointti oli se, etten lahjoita tuollaisia mitä omatkaan eivät saa. Lahjoitan kyllä, mutta pienempiä ja eri kohteisiin.
Samaa mieltä mieltä, etteivät lapset noita tarvitse, ei ainakaan, että kaikilla on kaikkia omat. Minkä määrän elektroniikkajätettäkin jätämme jälkeemme ja miten noihin koukuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Olemme hopen asiakkaina kirjoilla. Lapseni toivoi polkupyöriä (apupyörillä ensipyöriksi). Merkillä ei väliä ja käytetty kävisi, yksikin riittäisi kun lapset kaksosia ja samalla pyörällä saisi opeteltua. Toiveesta kohta vuosi eikä vielä mitään olla avunpyynnön jälkeen saatu muuta kuin sähköpostiviestin verran jossa lukee Kiitos yhteydenotostasi
Käytettyjä lasten polkupyöriä saa kirppareilta, tori.fi:stä, kierrätyskeskuksista jne muutamalla kympillä, erittäin hyväkuntoisia.
Lapsellani ei ole koskaan ollut uutta polkupyörää eikä uusia luistimia. Kaikki on ostettu käytettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää missä näiden köyhien lasten isovanhemmat, tädit, sedät, kummit ym. läheiset. Me ollaan köyhiä mutta ei tulis mieleenkään pyytää keräyksistä kalliita lahjoja. Mummit ja kummit kysyy lasten toiveita. Heillekään en kehtaa sanoa mitään kalliita toiveita. Mummi osti Kuomat lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö noiden lahjojen olla uusia? Esim meiltä löytyisi vanha laskettelusetti, jonks voisin hyvin kuvitella lahjoittavani pois. Samoin on merkkivaatteita, jotka hyväkuntoisia, mutta vaan jääneet pieniksi omille lapsille. Mahdetaanko tämmöisiä huolia Hopeen?
Huolitaan ehdottomasti. Aikaisemmin lahjojen ei tarvinnut olla uusia, mutta nykyaikaisia ja käyttökelpoisia. En tiedä miten nyt on, mutta ainakin Hopen kautta käytetyt harrastusvälineet menee tarvitsevalle sitten arkena. Luulen luulen käytetyn käyvän lahjaksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen teini ja toivon vanhemmiltani tänä jouluna vain uusimman Asterix-albumin ja yhdet halpis korvakorut. Yhdeltä kaverilta saan yleenzä jotain hienompaa, vaikka ikinä pyydä mitään. Toki hankin itsekin hänelle.
Jos on perustarpeet tyydytett, niin ei ole valtavaa tarvetta pyytää mitään. Jos on puute, niin se kasvaa kauhean isoksi möröksi ja pakkomielteeksi.
Moni normaali lapsi saa arkena kaikkea mitä tarvitsee ja saa sen sellaisena kuin haluaa. Esim.vaatteet. Ne jotka saa harvoin eikä useinkaan sitä mitä oikeasti haluavat, toivovat suuria kun saavat toivoa.
Niin pöyristyin minäkin mutta täysin päinvastaisesta syystä. Joku pikkupoika toivoi pääsylippua Leos Leikkimaahan. Sinne maksaa 16 eur.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tapahtuu jos nappaa puusta sen pleikkaritoiveen ja ostaakin vaikka jonkun lautapelin tilalle? :D
kyllä minä ymmärrän, että se köyhän perheen teini, joka ei välttämättä saa juuri koskaan mitään toivoo sen merkkihupparin joululahjaksi. saa olla ainakin hetken samanlainen kuin muut ja kuulua joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin pöyristyin minäkin mutta täysin päinvastaisesta syystä. Joku pikkupoika toivoi pääsylippua Leos Leikkimaahan. Sinne maksaa 16 eur.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä siellä ainakin Ratinassa oli ihan kohtuullistakin toiveita, jopa surullisia. Pyydettiin hygieniatuotteita, alusvaatteita, pyyhkeitä, leffalippuja ja ihan vaan lahjakorttia vaatekauppaan.
Jep. En nähnyt yhtäkään tietokone- tai pelikonsolitoivetta saati laskettelusettejä, jokunen merkkivaatetoive löytyi. Itse ostin autolelua toivoneelle 4v tytölle (halusin kannustaa epästereotyyppisen toiveen esittänyttä lasta) 4,5€ hintaisen puuautosetin Lidlistä. Tällaisiin toiveisiin joissa ei ole mainittu mitään tiettyä tuotetta, voi aivan hyvin ostaa pienemmänkin lahjan ja se voi olla lapselle hyvin mieluinen, pieni lapsi ei vielä ymmärrä onko lahja ollut kallis vai halpa. Ja kun näkyi myös toiveita Frozen-tuotteista niin niitäkin on monen hintaisia ja voi ostaa halvemmankin.
Puuautosetti, nyt meni pieleen. Ei lapset leiki puuautoilla eikä käpylehmillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" juuri nämä ostelevat mitä kalleimpia merkkivaatteita lapsilleen. En voi millään ymmärtää!! Olen itse ihan hyvätuloinen ja lapseni vaatteet ovat lähes kaikki käytettyinä ostettuja."
Pihit hyvätuloiset ovat älyttömin ihmislaji mitä olla voi. Ja ehdottomasti ra-sit-ta-vin. Lempiaihe ; säästäminen ja pihistäminen.
Säästetään ja säästetään ja säästetään kaikesta mistä voi vaikka varaa olisi.
Omat lapsetkin pakotetaan kulkemaan kirppareista haalituista käytetyissä ja vanhanaikaissa rytkyissä ja samaan aikaan taivastellaan suureen ääneen niitä köyhiä jotka säästävät omista menoistaan että saavat lapselleen asiallisen talvitakin ja saappaat. Mitä tuhlausta ostaa uusi takki lapselleen !
Nämä pihit aikanaan suureksi hämmästyksekseen huomaavat ettei käärinliinoissa olekaan taskuja.
Tuntemani vähävaraiset ostavat luottokorteilla merkkivaatteita ja muuta krääsää, ei järjen hiventä. Ja itse siis shoppailen varakkaamanpana second-handia :D ja ihmettelen maailman menoa!!
Olisin lahjoittanut ison kassillisen priimaa lastenvaatetta, haalareista ym. alkaen, köyhille mutta ei kelvannut: yksi taho ei ottanut vastaan käytettyä, toinen vaati niille kuljetusta suoraan heille. Kassin haki lopulta naapuritalosta oleva rouva, jonka tiedän keskituloiseksi. Kiitteli kovasti kun sai lapselleen kauniita vaatteita, ja ihan itse tosiaan haki sen jättikassin ilman vaatimusta tuoda minnekään.
Toinen tapaus oli kun minulla oli kasa erittäin siistejä lastenlehtiä (näissä siis oli mukana julisteet ym. eikä niihin oltu piirrelty mitään tms.). Taas kyselin ottaisiko joku vastaan. Minua käskettiin heittämään ne lehtiroskikseen koska "mitä kukaan noin vanhoilla tekee" (kyseessä alle kouluikäisten lehdet, joten kohderyhmä ei edes osaa lukea vielä). No, kelpasivat sitten -taas kerran- työssäkäyvälle perheelle.
Jatkossa en edes tarjoa mitään kellekään, menkööt suoraan roskiin.
Työssäkäyvät ymmärtävät rahan arvon, kun joutuvat itse tekemään töitä sen saamiseksi. Siksi heille kelpaa rahanarvoinen, tarpeellinen tavara myös käytettynä.
Kotona makaavia ei tietenkään kiinnosta, koka heille sossu tarjoaa kaiken uutena ilman mitään vaivannäköä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden perheen(ovat sukulaisia perheen äidin puolelta) lapsia 2,mies hyväpalkkaisessa työssä ja lisäksi sivubisneksenä aloitteleva firma.. Ovat asuvinaan erillään ja äiti esittää yh:ta.. Kotona lasten kanssa ja nauttii täysin siemauksin ilman huonoa omaa tuntoa sosiaali edut.. Vuokralla pienessä omakotitalossa jonka sossu maksaa joka vuosi tulee 100e ruoka lahjakortti useampaan paikkaan, lahjoja hopelta, ruokakori seurakunnalta ym.
Yhtenä vuonna olivat jopa joulun kylpylässä jollain tuetulla joulu all inclusive paketilla.. Kyllä vtuttaa katsella vierestä.. Tekis mieli käräyttää kelaan ja sossuun koko sakki.. Äiti juoksee baareissa äijän kanssa pari keraa kk.. Eikä muutenkaan tunnu tekevän tiukkaa muulloinkun silloin kun monkuu jostain jotain.. Tälläset pitäis jotenkin karsia oikeiden köyhien joukosta.. Tuntuu että ne jotka eniten kerjää ja kitisee sitä oikeasti vähiten tarvitsee, siksi itse autan joulun aikaan vain vanhuksia ja eläimiä.. Lapsiperheille tungetaan jo aivan liikaa joka puolelta, suomessa on enemmän todellisia köyhiä muissa ihmis ryhmissä..
Hyi he*vetti. Käräytä nyt nuo loiset keinolla millä hyvänsä.
joku järkevä yläraja noihin kannattaisi laittaa, jo ihan sen takia että silloin se lapsi todennäköisemmin saa toivomansa lahjan (laskettelusetin pyytäjä tuskin saa). Lapset ja nuoret ei aina hahmota rahan arvoa kuten aikuiset joten voisi olla siinäkin mielessä hyvä ohjata vähän lahjatoiveiddn hintaluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
kyllä minä ymmärrän, että se köyhän perheen teini, joka ei välttämättä saa juuri koskaan mitään toivoo sen merkkihupparin joululahjaksi. saa olla ainakin hetken samanlainen kuin muut ja kuulua joukkoon.
...koska kaikilla keskiluokkaisilla penskoilla muka on merkkikamoja? Ei ainakaan mun havainnon mukaan. Oikeastaan jopa päinvastoin-osa vähävaraisista perheistä on vähävaraisia just siksi että merkkikuteisiin ja puhelimiin kyllä satsataan(tai hankitaan velalla) ja sitten elinkustannuksia kuten ruokakuluja katetaan erilaisilla lisäavustuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Minun joululahjani tänä vuonna on reilu 46 000 € jonka olen tämän vuoden aikana teille lahjoittanut. Hyvää joulua!
Kiitos!
Työssäkäyvä keskiluokka on kyllästynyt olemaan kaiken maksumiehenä. Kaikki jotka huutelevat täällä katkeruutta ja kateutta voisivat miettiä mistä se katkeruus johtuu. Ei ihmiset ole syntynyt katkerina ja itsekkäinä. Tämän päivän maailma on paljastanut kiittämättömän puolensa. Työssäkäyvä ihminen saa säästää ja sinnitellä, että saa laskut maksettua ja lapset kasvatettua. Tukiverkkoja ei ole. Yksin pitää pärjätä. Vastuu yritysten kilpailukyvystä on yksittäisen työntekijän harteilla ja velvollisuus on joustaa ja osallistua talkoisiin. Jos jotain luksusta hankit, säästät etukäteen ja tingit muusta. Ilta-alet ja face-kirppikset on arkipäivää. Syksyllä marjastetaan ja pullot palautetaan.
Katkeruus nousee siinä vaiheessa kun huomaat, että mitään tekemättömänä, huoltosuhteen rasittajana, pärjäisin tuilla ihan Ok ja minulla olisi oikeus vaatia samaa kuin työssäkäyvilläkin on. Keskiluokka pitää epäreiluna sitä, että työtätekemällä pärjää juuri ja juuri ja keskiluokan elintaso on se minimielintaso, johon kaikilla on oikeus, koska muuten kiusataan eikä yhteiskunta ole taannut ihmisoikeuksien mukaista elämää. Onhan se karua sanoa että köyhät kyykkyyn mutta ihan oikeasti kyrsii etten työtä tekemällä voi tarjota omille lapsilleni konsoleita, IPhoneja, huvipuistoreissuja tai lomamatkoja mutta köyhien pitäisi saada ”kunnon lahja kerran vuodessa”.
Kela voisi alkaa jakaa joululahjarahaa satasen per lapsi.