Lue keskustelun säännöt.
Lopetan yläasteen aineenopettajan työni jouluun, enkä enää koskaan palaa opettajaksi.
04.12.2019 |
Olen töissä koulussa, jonne tulee oppilailta kivoilta ja hyviltä alueilta. Koulu ei missään nimessä ole mikään huonomaineinen, eikä siellä ole isoja ongelmia. Niin sanottuja tavallisten perheiden tavallisia lapsia.
MUTTA! Oppilaista on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut niin röyhkeitä, etten tajua, miten kukaan enää jaksaa opettaa ketään. Oppilailla on pelkkiä oikeuksia, eikä minkäänlaisia velvollisuuksia. Joudun päivittäin tällaisiin tilanteisiin:
- oppilas kuuntelee kuulokkeilla musiikkia tunnilla, eikä ota kuulokkeita pois, vaikka pyydän
- oppilas sanoo minua v***n h***aksi, koska pyydän avaamaan kirjan
- oppilas ei suostu lähtemään tukiopetukseen erityisopettajan kanssa tunnilta
- oppilas pompottelee palloa käytävällä, eikä lopeta tai anna palloa minulle
- oppilas heittää ruokaa lattialle, eikä suostu siivoamaan
Aivan tavallisia, yksinkertaisia, pieniä asioita, joiden kanssa en joutuisi kamppailemaan, jos kyseessä olisi oma lapsi. Koska olen opettaja, en voi korottaa ääntäni, en voi koskea, en voi työntää, en voi ottaa väkisin oppilaalta mitään pois, en voi avata oppilaan reppua ja ottaa sieltä pois edes pommia, ellen ole varma, että sellainen siellä on.
Oppilaat ovat tajunneet, että opettajat ovat neuvottomia, kun kurinpitotoimet ovat pahimmillaankin vain "vakavia kasvatuskeskusteluja". Mitä sellainen auttaa, jos se ruoka pitää kuitenkin jonkun muu siivota lattialta? Tai jos tunnilla oppilas ei kuuntele mitään (koska kuulokkeet korvissa), eikä opi mitään ja minulla on velvollisuus opettaa ja saada oppilaat etenemään.
Olen niin puhki! En kannata fyysistä väkivaltaa, mutta jonkinlaiset kontaktit olisi pakko sallia koulussa. Edes niin, että voisin työntää oppilaan ulos luokasta.
Kommentit (406)
Vartijat kouluihin pitämään yllä järjestystä ja kuria!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluihin tarttis vartijan. Hänelle lähtisi hälytysnapista tieto, niin tulisi poistamaan koulun putkaan häirikön.
Se olisikin näky. Joka koulussa olisi oma selliosasto mihin häiriköt laitettaisiin. Koulupäivän päätteeksi pääsisi putkasta kotiin. Pidennettyä rangaistusta istuvat palaisi aamulla suoraan putkaopetukseen missä opetus tulisi kaiuttimista.
Tällainen voisi toimia. 80-luvulla oli tarkkailuluokat, joissa liimanhaistelijat ja kovikset olivat kaapinkokoisen, pelottavan miesopen nyrkin alla poissa häiriköimästä normaaleja tunteja.
Ja sitten tietysti koulukodit, joissa opetusta annettiin ihan omalla porukalla vaikeille tapauksille.
Nyt ei näitäkään tasa-arvon ja integraatio-oikeuksien vuoksi enää ole, vaan narkit ja muut oirehtijat hilluvat tavallisessa luokassa viemässä fiksuilta opetusaikaa.
Miksiköhän PISA-tulokset ovat laskeneet, hmmm......?
Muistan 80-luvulta, että tarkkisopet olivat niitä pelottavan näköisiä miehiä tai häijyn näköisiä naisia. Vaikka koko käytävä oli täynnä oppilaita, niin tarkkisopejen ei tarvinnut pyytää tietä. Käytävälle tuli nopeasti tilaa. :)
Ja nämä tarkkisluokat oli koulurakennuksessa sijoitettu ekaan kerrokseen, jonka molemmissa päissä olivat ovet. Nykyäänhän tällaista toimintaa verrattaisiin keskitysleireihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia oppilaita on ollut aina, ei pelkästään nyt kymmenen vuoden aikana. Olitko Ap itse lapsena aina kiltti koulussa vai kultaako aika muistot? Tuttua meininkiä jo 80- ja 90-luvuilla kouluissa, mutta silloin opettajilla oli ehkä parempi auktoriteetti ja lapset saatiin helpommin kuriin.
Meidän yläasteen luokalla oli vittumainen näsäviisas poika, jolle matikanmaikka menetti kerran hermot kunnolla. Käveli tämän pojan luo, kumartui ja tarttui olkapäistä, piti otteessaan ja armeijatyyliin karjui aivan sentin päässä naamasta varmaan pari-kolme minuuttia yhtä soittoa. En ole koskaan kuullut kenenkään huutavan niin kovaa. Siihen loppui pelleilly koko peruskoulun loppuajaksi. Ja tämä ope sattui muuten olemaan pienikokoinen nainen ja huvittuneena muistelen tapausta: miten tämä liki päätä pidempi poika pystyi menemään niin veltoksi tämän liki kuusikymppisen ja hieman kumaran "Pirkon" edessä :D
Tämä tapaus sattui 2005 ja oltiin kasilla
Mainiota, mainiota! Tämä toi hymyn huulilleni. Tuo tilanne olisi ansainnut raikuvat aplodit muulta luokalta, olisi ollut mahtavaa nähdä tuon pellen kasvot sen jälkeen.
Nykypäivän "lempeän kasvatuksen" tulokset alkaa hiljalleen näkyä. Lapset alkavat nyt olla oppineet siihen, että saa tehdä mitä haluaa tai vastaavasti mitään ei tarvitse tehdä jos ei halua, ei vaikka pyydetään tai... uskallanko sanoa, käsketään? Hui, menikö "käskeminen" jo vähän väkivallan puolelle, en tiedä, nykyään kun tuntuu että jos edes korotat ääntäsi jonkun tottelemattomat tuhokakaran komentamiseen, niin oot heti uhkaava väkivaltainen hullu joka ei sovellu lasten ympäristöön. Ja vanhemmat aina tietenkin sokeasti lapsensa tukena "meidän raksumuksupusipusi ei oo tehny mitään väärää!!!1!" ja kaikki on aina muiden syytä. Tää maailma on niin kärjistynyt, niiiiiin kärjistynyt, niin myös tässä asiassa. Ei mitään järkeä enää missään.
Lapset evät saa rangaistusta enää mistään, heille ei saa suuttua, eikä varsinkaan heitä saa koskea. Totta helkkarissa he oppivat tällöin, että kaikki on ok ja mitä tahansa saa ja voi tehdä mitä huvittaa. Vähän pelottaa millaisia heistä tulee aikuisina.
Koulu on mennyt järjettömäksi pelleilyksi.
Kahjoja oppilaita tarvitsi ennen pelätä vain välitunneilla ja koulumatkalla. Nyt niitä pitää
näemmä pelätä koko ajan.
Ainahan häiriköt ovat varastaneet työrauhan.
Ennen ne pystyi sentään heittämään luokasta.
Hormonihuuruissaan riehuva kaapin kokoinen finninaamakarju on vaarallinen.
Kouluissa on aina tarvittu miesopettajia käyttämään tarvittaessa voimaa jos ei puhe mene perille.
Onneksi ei tartte enää osallistua tuohon show'hun missään roolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia oppilaita on ollut aina, ei pelkästään nyt kymmenen vuoden aikana. Olitko Ap itse lapsena aina kiltti koulussa vai kultaako aika muistot? Tuttua meininkiä jo 80- ja 90-luvuilla kouluissa, mutta silloin opettajilla oli ehkä parempi auktoriteetti ja lapset saatiin helpommin kuriin.
No todellakin saatiin kuriin. Ei ollut tuollaisia oppilaita minun aikanani. Luokan villeimmätkin kyllä kunnioittivat opettajaa. Eikä todellakaan kiroiltu päin naamaa.
Minä olen aineenopettaja ja oma kokemus on ihan toinen.
Ensinnäkin laki antaa ihan hyvät kurinpito-oikeudet. Oppilaan saa poistaa luokasta, tarvittaessa saa koskettaa, jos pitää rajoittaa/poistaa oppilas luokasta. Repun saa tutkia jos siihen on aihetta, ja kännykän ym saa poistaa, jos on syytä. Mihinkään noista ei onneksi tarvitse turvautua, koska oma kokemus oppilaista on erittäin hyvä. Toki meillä on hyvä koulu, mutta kyllä nuoret ovat myös oikeasti pääsääntöisesti hirmu kivoja.
Aineenopettajan työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Omia ideioitaan saa toteuttaa melko vapaasti, ja haastaa itseään uusilla tavoilla. Päivät eivät koskaan toista itseään.
En osaa kuvitella, mihin työhön vaihtaisin, vaikka palkka onkin koulutukseen nähden (laaja koulutus fysiikan ym alalta) pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan hyvä ajatus vaihtaa alaa, kiska selväti et osaa.
Erityisen huolestuttavaa on kaipuusi tönimiseen ym väkivaltaan, jota ilmeisesti kotona harrastat: "Aivan tavallisia, yksinkertaisia, pieniä asioita, joiden kanssa en joutuisi kamppailemaan, jos kyseessä olisi oma lapsi. Koska olen opettaja, en voi korottaa ääntäni, en voi koskea, en voi työntää, en voi ottaa väkisin oppilaalta mitään pois, en voi avata oppilaan reppua ja ottaa sieltä pois edes pommia, ellen ole varma, että sellainen siellä on."
Olen itse amiksen opettaja ja meillä on varmaan haastavimmat opiskelijat. Ei ole silti mitään toiveita päästä "kurittamaan" ketään. Auktoriteetti on taitolaji.
En harrasta fyysistä väkivaltaa kotonakaan, mutta kyllä olen nostanut potkivan ja rimpuilevan uhmaikäisen kolmivuotiaani kainaloon ja vienyt huutavan autoon, jos on pitänyt jonnekin lähteä. Ei se ole väkivaltaa.
Amiksessa ei opiskele yläasteikäisiä teinejä. Muutama vuosi tekee ihmeitä. Kaiken lisäksi kaikista pahimmat tapauksetkin on pidettävä yläkoulussa, mutta lukio ja ammattikoulu ei ole kenellekään pakollista opiskelua. Peruskoulun jälkeen saa jäädä vaikka lumihankeen makaamaan.
ap
Meille tullaan ihan suoraan peruskoulusta, ei ole muutamaa vuotta välissä. Sinä sensijaan vertaat kolmevuotiaaseen tätä toimintatapaa.
Kaipaat siis lupaa huutaa, töniä, ottaa väkisin tavaroita pous ja tutkia reppuja. Ovatko nämä käytössä myös kotona?
Etkö tiedä parempia tapoja kasvatuksessa? Miten positiiviset keinot, motivointi, keskustelu? Palkitseminen? Auktoriteetti? Asioiden tekeminen mielenkiintoisiksi?
Niin yläasteen opettajan pitäisi toteuttaa tällaisia kolmevuotiaiden kasvatuskeinoja. Eiköhän se peruskasvatustyö olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten vanhempien toimesta. Ei ole
Resursseja opettajilla sentään aivan kaikkeen.
Olen pahoillani, että meiltä tulee kouluun hankalia oppilaita. Samat ongelmat on jo päiväkodissakin, positiivinen pedagogiikka eli mistään ei saa sanoa ja kaikki pitää kääntää vaahtokarkeiksi ja sirkushuveiksi ja yksinkertaisistakin asioista kehua älyttömästi, esim. eskaria kehua teennäisen paljon siitä, että tämä laittoi sukat itse jalkaan jne.
En ylläty lainkaan, että koulussa on ensimmäiseltä luokalta lähtien ongelmia, jotka eskaloituu tietenkin kun lapsi tulee murrosikään ja tajuaa oikeuksiaan entistäkin enemmän.
Kyllä on mennyt asiat jo aivan liian pitkälle, kun taaperoita jo pidetään "minaikuisina", joilla on sama itsemääräämisoikeus kuin aikuisillakin. Syliin ei saa väkisin ottaa, vaikka sisimmässäsi tiedät että lapsi vain "kiukuttelee", kun ei muka halua syliin, vaikka oikeasti tarvitsee syliä.
T: Lastenhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö opet voisi tehdä alan oppi/korjausoppaan. Viisasta ajankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, että meiltä tulee kouluun hankalia oppilaita. Samat ongelmat on jo päiväkodissakin, positiivinen pedagogiikka eli mistään ei saa sanoa ja kaikki pitää kääntää vaahtokarkeiksi ja sirkushuveiksi ja yksinkertaisistakin asioista kehua älyttömästi, esim. eskaria kehua teennäisen paljon siitä, että tämä laittoi sukat itse jalkaan jne.
En ylläty lainkaan, että koulussa on ensimmäiseltä luokalta lähtien ongelmia, jotka eskaloituu tietenkin kun lapsi tulee murrosikään ja tajuaa oikeuksiaan entistäkin enemmän.
Kyllä on mennyt asiat jo aivan liian pitkälle, kun taaperoita jo pidetään "minaikuisina", joilla on sama itsemääräämisoikeus kuin aikuisillakin. Syliin ei saa väkisin ottaa, vaikka sisimmässäsi tiedät että lapsi vain "kiukuttelee", kun ei muka halua syliin, vaikka oikeasti tarvitsee syliä.
T: Lastenhoitaja
No kyllä omat lapset ovat saaneet niin negatiivista palautetta koko kouluajan, että ihan hirvittää. Pitäisi olla joku ideaali-ihminen, jotta olisi tarpeeksi hyvä oppilas. Aina on joku huonosti. Keskusteluissakin jos ei ole mitään ongelmia koulunkäynnissä, niin niitä on keksittävä väkisin, koska tavoite -kohtaan on laitettava jotain... Keskustelut alkaa ongelmalähtöisesti, ikinä ei ole riittävän hyvä. Yritän kotona tsempata parhaani mukaan, ettei nyt täysin mene usko itseen lapsilla jo alakoulussa.
Molemmat siis ihan 8-9 oppilaita, mutta aina ovat joko liian aktiivisia tai sitten liian passiivisia. Tai liian jotain muuta. Opettajat, voisitteko nyt oikeasti opiskella ja soveltaa positiivista pedagogiaa. Ongelmien sijaan aletaan vahvistamaan vahvuuksia ja niitä hyviä puolia. Tämä kantaisi elämässä niin paljon pidemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani, että meiltä tulee kouluun hankalia oppilaita. Samat ongelmat on jo päiväkodissakin, positiivinen pedagogiikka eli mistään ei saa sanoa ja kaikki pitää kääntää vaahtokarkeiksi ja sirkushuveiksi ja yksinkertaisistakin asioista kehua älyttömästi, esim. eskaria kehua teennäisen paljon siitä, että tämä laittoi sukat itse jalkaan jne.
Ei kai positiivinen pedagogiikka tuota tarkoita. Positiivinen pedagogiikka on vahvuuksiin keskittymistä sen sijaan, että keskitytään heikkouksiin. Ihminen käyttäytyy pitkälti palautteen mukaisesti. Ihan sama logiikka, kuin koirien kanssa: kehu hyvästä toiminnasta, ignooraa huono ;).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia oppilaita on ollut aina, ei pelkästään nyt kymmenen vuoden aikana. Olitko Ap itse lapsena aina kiltti koulussa vai kultaako aika muistot? Tuttua meininkiä jo 80- ja 90-luvuilla kouluissa, mutta silloin opettajilla oli ehkä parempi auktoriteetti ja lapset saatiin helpommin kuriin.
No todellakin saatiin kuriin. Ei ollut tuollaisia oppilaita minun aikanani. Luokan villeimmätkin kyllä kunnioittivat opettajaa. Eikä todellakaan kiroiltu päin naamaa.
osa vanhemmista lepsuja, kotona lapset kasvatetaan, opitaan käytöstavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan hyvä ajatus vaihtaa alaa, kiska selväti et osaa.
Erityisen huolestuttavaa on kaipuusi tönimiseen ym väkivaltaan, jota ilmeisesti kotona harrastat: "Aivan tavallisia, yksinkertaisia, pieniä asioita, joiden kanssa en joutuisi kamppailemaan, jos kyseessä olisi oma lapsi. Koska olen opettaja, en voi korottaa ääntäni, en voi koskea, en voi työntää, en voi ottaa väkisin oppilaalta mitään pois, en voi avata oppilaan reppua ja ottaa sieltä pois edes pommia, ellen ole varma, että sellainen siellä on."
Olen itse amiksen opettaja ja meillä on varmaan haastavimmat opiskelijat. Ei ole silti mitään toiveita päästä "kurittamaan" ketään. Auktoriteetti on taitolaji.
En harrasta fyysistä väkivaltaa kotonakaan, mutta kyllä olen nostanut potkivan ja rimpuilevan uhmaikäisen kolmivuotiaani kainaloon ja vienyt huutavan autoon, jos on pitänyt jonnekin lähteä. Ei se ole väkivaltaa.
Amiksessa ei opiskele yläasteikäisiä teinejä. Muutama vuosi tekee ihmeitä. Kaiken lisäksi kaikista pahimmat tapauksetkin on pidettävä yläkoulussa, mutta lukio ja ammattikoulu ei ole kenellekään pakollista opiskelua. Peruskoulun jälkeen saa jäädä vaikka lumihankeen makaamaan.
ap
Meille tullaan ihan suoraan peruskoulusta, ei ole muutamaa vuotta välissä. Sinä sensijaan vertaat kolmevuotiaaseen tätä toimintatapaa.
Kaipaat siis lupaa huutaa, töniä, ottaa väkisin tavaroita pous ja tutkia reppuja. Ovatko nämä käytössä myös kotona?
Etkö tiedä parempia tapoja kasvatuksessa? Miten positiiviset keinot, motivointi, keskustelu? Palkitseminen? Auktoriteetti? Asioiden tekeminen mielenkiintoisiksi?
Ero seiska-, kasi- ja ysiluokkalaisen välillä on suuri. Kasit ovat käytökseltään pahimpia, ysit alkavat olla jo ihmisiä. Siitä he edelleen varttuneempina jatkavat alalle, joka heitä jo lähtökohtaisesti kiinnostaa. On ihan eri asia opettaa auton rassaamisesta kiinnostuneelle pojalle autonkorjaamista kuin yrittää saada häntä tunnistamaan suomen murteita tai eri sieniä tai Suomen hallintohimmeliä.
Peruskoulussa yritetään kasvattaa myös käyttäytymään asiallisesti. Onhan se nähty, että amikset istuvat ruokapöydässä lippis päässä ja räkivät nuuskaklimppejä lattiaan ja pelaavat kännykällä, kun pitäisi opsikella, ja siellä siihen ei mitenkään puututa.
Meillä on peruskoulussa ja siellä vapaaehtoisella toisella asteella niin erilaiset lähtökohdat monessa asiassa. Tehän voitte aina sanoa, että täällä ei tarvitse olla ja ovi on tuossa, ei tarvitse takaisin tulla. Ettekä te itse asiassa nykypäivänä enää edes näe niitä oppilaitanne kuin joskus ja jouluna. Mukavaa, kun työpaikat ja internet hoitavat opettamisen teidän puolestanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluihin tarttis vartijan. Hänelle lähtisi hälytysnapista tieto, niin tulisi poistamaan koulun putkaan häirikön.
Hyvä idea, mutta eipä niillä vartijoillakaan ole oikeus repiä kuulokkeita korvista, koska oppilailla on "fyysinen koskemattomuus". Oppilaalla ei tietenkään ole mitään velvollisuutta antaa muille rauhaa tai keskittyä opetukseen, mutta oikeuksia on pitkät listat.
ap
Varsin omituista. Jos jossain pubissa asiakas kusee lattialle, huorittelee ja ahdistelee kaikkia naisia, heittelee laseja seiniin ja pahoinpitelee asiakkaita, olisi huvittavaa jos pokella olisi oikeus vain "kiva kiva naminami"-lässytykseen ja asiakas olisi koskematon. Vaikka onkin lapsi ei se voi tarkoittaa sitä on ok olla täysi mulkku ja häirikkö.
Vierailija kirjoitti:
Kohta kaipaatkin pian entiseen työsi pitkien lomien ja lyhyiden työpäivien takia. Ei se ole meillä normiduunareilla hääviä kun koko vuodessa on lomaa vain 4 viikkoa ja työpäivät aina 8-12 h...
Terkuin lopen uupunut 24-vuotias sairaanhoitaja, joka lähtee opiskelemaan luokanopettajaksi lomien takia
Mutta sinä et huolehdi ja toimi yksin noin 25 teini-ikäisen kanssa, käyt pika pikaa tekemässä vain työtehtäväsi. Yläkoulun ja alakoulunkin opettajan työ on käsittämättömän raskasta, kuiviksi imevää. Sairaanhoitajan työ on niin paljon kevyempää, senkin alan kokenut.
Täällä on ihan sairasta väkeä. Siis ihanko oikeasti teidän mielestä opettajan auktoriteetissa on vikaa. Nykypäivän lapset ja nuoret on ihan sekaisin päästä. Koska niiden vanhemmat ei osaa niitä kasvattaa. Ei opettajan pitäisi joutua painimaan eri asioiden kanssa joka päivä, vaan opettaa. Lasten ja nuorten pitäisi osata käyttäytyä ja kunnioittaa opettajaa. Eikö hyppiä silmille ja käyttäytyä kuin raivohullut. Onneksi olen käynyt jo aikoja sitten ala ja yläasteen. Silloin sentään kunnioitettiin opettajia, eikä tehty niiden päivästä sairasta leikkiä. Ja lisää vaan sikiää näitä pää vikaisia, huonosti käyttäytyviä lapsia. Ja vanhemmat syyttää siitä kaikkia muita, paitsi itseään. Se, että kouluissa lapset saa hyppiä aikuisten silmille, eikä siitä tule kun päähän taputtelua on ihan hullua ja kertoo meidän nyky yhteiskunnasta kaiken. Näitä rakkauden hedelmiä joutuu kohtaamaan päivästä toiseen joka paikassa ja seuranaan heidän erittäin huonoa käytöstään, ihan joka paikassa. Ja näillä palstoilla niiden vanhemmat puolustelee niitä. Sinä keskutelun aloittanut opettaja, tee liike ja vaihda alaa. Tämä peli on jo menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Kohta kaipaatkin pian entiseen työsi pitkien lomien ja lyhyiden työpäivien takia. Ei se ole meillä normiduunareilla hääviä kun koko vuodessa on lomaa vain 4 viikkoa ja työpäivät aina 8-12 h...
Terkuin lopen uupunut 24-vuotias sairaanhoitaja, joka lähtee opiskelemaan luokanopettajaksi lomien takia
Se lopen uupunut varmaan ymmärtää siirtyä töihin julkiselle sektorille. Kun nyt jaksat sen ensimmäisen vuoden, lomaa on 28 päivää, viisipäiväisellä lomaviikolla 5,5 viikkoa vuodessa. 15 vuoden palveluksesta 38 päivää, 7,5 viikkoa vuodessa. KVTES sallii vuodessa 2 kk sairauslomaa täydellä palkalla, jos vielä uuvuttaa. Isolla työnantajalla kaikki vapaat, joita älyät hakea, saadaan järjestymään (osittainen hoitovapaa, vuorottelu, opintovapaa, virkavapaa, been there, done that). Laskennallinen viikkotyöaika on 38 h 45 min ja työterveys suosittelee työajan lyhentämistä kaikille kynnelle kykeneville (sovittu taas ensi vuodeksi). Älä ole niin kiltti niin et väsy. Ei helvetissä ikinä opettajaksi, työt seuraavat kotiin. Tässä leimauslaite sanoo "pipiip, ulos", ja sinne jää.
Vierailija kirjoitti:
Kohta kaipaatkin pian entiseen työsi pitkien lomien ja lyhyiden työpäivien takia. Ei se ole meillä normiduunareilla hääviä kun koko vuodessa on lomaa vain 4 viikkoa ja työpäivät aina 8-12 h...
Terkuin lopen uupunut 24-vuotias sairaanhoitaja, joka lähtee opiskelemaan luokanopettajaksi lomien takia
Onpa mukavaa, että opetusalalle saadaan näinkin motivoituneita työntekijöitä. Että ihan lomien takia vaihdetaan alaa. Siinäpähän opiskelet ja huomaat, kuinka auvoista on opettajan työ. Jos olet jo noin nuorena täysin uupunut hoitotyöhön, pelkään pahaa, että burnout iskee nopeasti myös opettajan hommassa.
Jokaisella opettajalla tulisi olla työparinaan koulunkäynninohjaaja. Kaksi aikuista luokassa vähentää levottomuutta ja antaa mahdollisuuden poistaa häiriköt luokasta aikuisen seuraan käytävälle.
Kameravalvonta luokkiin niin voisivat vanhemmat nähdä miten ne omat mussukat käyttäytyvät tunnilla.