Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lopetan yläasteen aineenopettajan työni jouluun, enkä enää koskaan palaa opettajaksi.
04.12.2019 |
Olen töissä koulussa, jonne tulee oppilailta kivoilta ja hyviltä alueilta. Koulu ei missään nimessä ole mikään huonomaineinen, eikä siellä ole isoja ongelmia. Niin sanottuja tavallisten perheiden tavallisia lapsia.
MUTTA! Oppilaista on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut niin röyhkeitä, etten tajua, miten kukaan enää jaksaa opettaa ketään. Oppilailla on pelkkiä oikeuksia, eikä minkäänlaisia velvollisuuksia. Joudun päivittäin tällaisiin tilanteisiin:
- oppilas kuuntelee kuulokkeilla musiikkia tunnilla, eikä ota kuulokkeita pois, vaikka pyydän
- oppilas sanoo minua v***n h***aksi, koska pyydän avaamaan kirjan
- oppilas ei suostu lähtemään tukiopetukseen erityisopettajan kanssa tunnilta
- oppilas pompottelee palloa käytävällä, eikä lopeta tai anna palloa minulle
- oppilas heittää ruokaa lattialle, eikä suostu siivoamaan
Aivan tavallisia, yksinkertaisia, pieniä asioita, joiden kanssa en joutuisi kamppailemaan, jos kyseessä olisi oma lapsi. Koska olen opettaja, en voi korottaa ääntäni, en voi koskea, en voi työntää, en voi ottaa väkisin oppilaalta mitään pois, en voi avata oppilaan reppua ja ottaa sieltä pois edes pommia, ellen ole varma, että sellainen siellä on.
Oppilaat ovat tajunneet, että opettajat ovat neuvottomia, kun kurinpitotoimet ovat pahimmillaankin vain "vakavia kasvatuskeskusteluja". Mitä sellainen auttaa, jos se ruoka pitää kuitenkin jonkun muu siivota lattialta? Tai jos tunnilla oppilas ei kuuntele mitään (koska kuulokkeet korvissa), eikä opi mitään ja minulla on velvollisuus opettaa ja saada oppilaat etenemään.
Olen niin puhki! En kannata fyysistä väkivaltaa, mutta jonkinlaiset kontaktit olisi pakko sallia koulussa. Edes niin, että voisin työntää oppilaan ulos luokasta.
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen että lopetat oppilaista välittämisen. Opetat vain niitä oppilaita jotka haluavat oppia. Olen itse opettaja ja voin sanoa että tämän asenteen ottaneena elämä on paljon rennompaa. Minulle ihan sama vaikkei oppilaani menesty elämässä, teen vain työni ja menen kotiin.
Jotka kerta kun oppilas käyttäytyy huonosti, laitat wilmaa kotiin. Jos alue on hyvä ja perheet ns. Normaaleja vanhemmat puuttuvat kyllä lapsensa käytökseen. Jos ei mikään muutu niin omapa on häpeänsä ja elämänsä.
Entäpä kun käytännössä niiltä motivoituneilta oppilailtakin viedään työrauha tyyliin yksi heittää tuolilla koulunkäyntiavustajaansa kun impulssikontrolli taas brakaa tai toinen purkaa angstejaan non-stop länkytykseen -- mutta integroituna oppilaana mukana on oltava isossa ryhmässä ja samalla torpedoidaan kaikkien koulumenestys. Kuka kaaoksessa tai sen odotuksessa muka oppii vaivatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta kaipaatkin pian entiseen työsi pitkien lomien ja lyhyiden työpäivien takia. Ei se ole meillä normiduunareilla hääviä kun koko vuodessa on lomaa vain 4 viikkoa ja työpäivät aina 8-12 h...
Terkuin lopen uupunut 24-vuotias sairaanhoitaja, joka lähtee opiskelemaan luokanopettajaksi lomien takia
Et selkeästi tiedä alasta mitään. Opettajan ekat vuodet menee pätkissä, jotka koostuvat hirveän pitkistä työpäivistä. Tunnit ovat pienin osa työtä, koska valmisteluihin menee kymmeniä tunteja. Siihen päälle kokeiden korjaamista, aineiden korjaamista, arvioiden kirjoittelua ja muista tämä ihana wilma mikä on lapsen ensimmäinen rikosrekisteri. :) Lomat eivät myöskään ole sen pidempiä kuin muillakaan, koska opet palaa koululle jo ennen oppilaiden loman päättymistä suunnitellakseen seuraavaa lukukautta.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja lisään vielä: kun tällainen tilanne tulee, ympäriltä kaivetaan parikymmentä kännykkää kuvaamaan tilannetta. Ei ole varaa menettää hermojaan, koska muuten on iltapäivälehtien lööpeissä hirviöopettajana omalla nimellä ja kuvalla.
ap
Tämä on todellinen ongelma!
Minäkin lakkasin välittämästä. Jos saa 5 niin saa. Jos ei tule tunnille niin voi voi. Ainut mikä todella ärsyttää, on se jatkuva häiriköinti. Katsoisi edes hiljaa Netflixiä, mutta ei.
Huomiota on pakko saada jatkuvalla riehumisella ja oman jenginsä kiihottamisella samaan älämölöön. Pahimpia ovat seiskat, jotka kuvittelevat nyt olevansa niin isoja kingejä.
Puhuvat päälle, heittelevät pulpetteja, huutavat, haukkuvat, lyövät toisiaan. Sellainen yleinen kaaos koko ajan. Jos kivahdan, että nyt hiljaa niin alkavat matkimaan kuorona ja nauravat päälle.
Olen kuitenkin todella jämpti kasvattaja omien lasteni kanssa. Kotona toimisin aivan toisella tapaa. Vaan töissä en voi ja sen huomaa. On univaikeuksia, turhautumista ja ahdistusta. Pienikin kitinä ottaa korvaan, kun olen koko ajan pienessä stressitilassa.
Pahimpia ovat keskustelut näiden lasten vanhempien kanssa. Se on kuin päätään löisi seinään. Osa kokee olevansa niin paljon parempi kuin joku naurettava naisopettaja. Toiset taas ovat niin moniongelmaisia, että ei paljon koulun asiat siihen päälle kiinnosta.
Nollatoleranssi palautettava tunneille.
Välittömästi kouluvahti paikalle jos ei näyttää siltä ettei joku tiedä kuinka tunnilla käyttäydytään.
Vahteja koulun vahvuudesta riippuen minimi 2 -3, että heistä on hyötyä.
Ratkaisu voi olla noin yksinkertainen, eikä opettajan tarvitse enää niin usein korottaa ääntään ja menettää auktoriteettiaan. Karjumisen tekee -luvan kanssa- kouluvahti joka tarvittaessa saattaa pois tolaltaan olevan oppilaan rauhoittumaan ulos luokasta.
Entisiä raavaita kirves- ja rakennusmiehiä on työttömänä, joten olkaapa hyvä ja valkkaamaan sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ammattioppilaitoksessa yleisaineiden opettajana ja minulla on taustalla toistakymmentä vuotta peruskoulua. Paloin loppuun yläkouluaikanani ja halusin vaihtaa vähemmän kuormittavampaan hommaan. Ratkaisu oli oikea, koska ammattikoulussa ei ole samalla tavalla kasvatusvastuussa eikä yleensä joudu kohtaamaan oppilaiden huoltajia vaatimuksineen. Nuoret koen samanlaisina kaikissa paikoissa ja kaikkina aikoina. Ehkä vähän rohkeampia ovat nykyään antamaan kritiikkiä mutta samalla myös avoimempia omista ajatuksistaan.
Mielestäni teet oikein vaihtaessasi työurasi suuntaa. Ei opettajan työtä pidä (eikä kyllä muutakaan) pidä tehdä leipääntyneenä tai tuntien ettei hallitse työtään. Ei vika ole nuorissa vaan järjestelmässä jossa opettaja ei saa riittävästä tukea tai hänellä ei ole tarpeeksi resursseja tai keinoja tehdä työtään.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ratkaisu olisi saada Suomeen yksityiskouluja, jonne oppilaat valittaisiin ja jossa olisi aivan toisenlaiset säännöt. Luulen, että myös parhaat opettajat hakeutuisivat näihin.
Tämä on kuitenkin ns. tiedostavien ihmiten kauhukuva koska se 'eriarvoistaisi' ihmisiä. Parempi niin, että kaikilla on yhtä kurjaa (ja Suomen Pisa- tulokset laskevat kuin lehmän häntä).
Tämä on pahinta, mitä hyvinvointivaltiossa voidaan tehdä. Kurjimmat kurjistuvat entisestään, luokkaerot kasvavat ja ne, joilla menee huonosti, menee entistä huonommin.
Tällaisia toiveita heittävät ilmoille vain ne, jotka pystyisivät omat lapsensa yksityiskouluihin laittamaan. Mietipä ihan omalta kohdalta, että miltä tuntuisi, jos sinun lapsesi ei syystä tai toisesta tällaiseen eliittikouluun pääsisi, vaan lapsesi "joutuisivat" sinne tavalliseen kouluun, jossa on enemmän käytöshäiriöitä? Olisitko edelleen samaa mieltä, että ne yksityiskoulut ovat tarpeen ja hyvä juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta kaipaatkin pian entiseen työsi pitkien lomien ja lyhyiden työpäivien takia. Ei se ole meillä normiduunareilla hääviä kun koko vuodessa on lomaa vain 4 viikkoa ja työpäivät aina 8-12 h...
Terkuin lopen uupunut 24-vuotias sairaanhoitaja, joka lähtee opiskelemaan luokanopettajaksi lomien takia
Kun lähtee sutta pakoon, voi tulla karhu vastaan... ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupea pitämään pistokokeita edellisen tunnin aiheesta joka tunnin aluksi, ja kerro, että niiden tulokset vaikuttavat arvosanoihin ja sitä kautta ehkä koko tulevaisuuteen. Pahimmista hörhöistä tee lasu.
Mutta joo, vakavasti ottaen, sinulta puuttuu auktoriteetti. Se ei tarkoita huutamista, tuuppimista, kiinni käymistä tai muuta vastaavaa. Se on sellainen henkinen "yliote", jonka saadakseen ei pidä sortua ylilyönteihin. Joillakin se vaan on luonnostaan. Muistan omilta kouluajoiltani opettajia, joilla ei hermo kestänyt yhtään. Heidän tunneillaan oli hyvin levotonta, kun taas tyynen rauhallinen, vaativa ja tasapuolinen opettaja sai luokan pysymään hiljaa.Muistan myös omilta kouluajoilta saman. Joku oli huutaja, ei mitään merkitystä työrauhaan mutta varmadti rankkaa. Jollain oli auktoriteettia eikä hänen tarvinnut kuin katsoa niin tilanne oli aina rauhallinen. En muista yhtään "väkivaltatilannetta" vaikka kävin koulua 80-luvulla.
Älkää verratko nykyajan koulua jonnekin 80-luvun kouluihin, hyvät ihmiset! Ne ajat olivat niitä, jolloin kouluilla oli resursseja käyttää materiaaleihin, luokkakoot olivat pienet ja opettajia oli kouluilla enemmän kuin nyt. Oli apukouluja niitä tarvitseville oppilaille, kuraattoripalveluita ja tarkkailuluokkia. Ei ollut kielivähemmistöjäkään.
Nyt tilanne on tämä: isoon luokkaan ängetään koko ikäluokka taustoista piittaamatta. Siellä on kielipuolia ja mielipuolia, hitaammin ja nopeammin oppivia, hyväkäytöksisiä ja niitä, joita ei ole koskaan kotona kasvatettu (itse asiassa vanhemmat itsekin tarvitsisivat kasvatusta). Hirveä härdelli ja huuto, hiljaisimmat tarvitsevat kuulosuojaimet keskittyäkseen tehtäviin, joita tunnollisesti yrittävät tehdä muiden riehuessa ympäri luokkatilaa. Osa on toistensa kimpussa ja repii vaatteista tai rakentelee teipistä ansoja. Osa roskaa ja kieltäytyy siivoamasta, koska "siivooja on sitä varten". Jotkut mankuvat erityislupaa mennä käytävään tekemään tehtäviä (eli juoksemaan ja huutamaan kavereiden kanssa.) Mitään sääntöjä ei kunnioiteta, aina vaaditaan poikkeusta "juuri minun kohdallani/onks pakko/mä en tee tätä".
Kurinpito on hankalaa: jos jätät jälki-istuntoon, tyyppi nauraa päin naamaa eikä ilmaannu paikalle tai karkaa ikkunasta. Mitkään Wilma-merkinnät eivät tuota mitään tulosta, koska kotona asenne on se, että "opettaja on ottanut meidän lapsemme silmätikuksi ja kiusaa häntä." Kun teetät tehtäviä, aina on niitä joita ei huvita. Kaikki on tylsää, kaiken pitäisi olla kivaa, mutta on mahdotonta tehdä mitään siinä räimeessä. Oikeudet tiedetään: "Sä et saa koskea muhun/ottaa mun kännykkää/penkoa mun tavaroita". Huutaminen ei tehoa, koska siihen on kai jo kotona totuttu. Numeroiden alentaminen on turhaa, koska ei näitä sellainen edes kiinnosta, kun viitosia on rivi jo ennestäänkin.
Ainoa mikä häiritsee ja surettaa on se, ettei ne fiksut ja kyvykkäät oppilaat pääse näiden idioottien takia käyttämään täyttä osaamispotentiaaliaan ja oppimaan sitä, mihin heillä olisi mahdollisuudet ja oikeudet. Hukkaan valuu heidän koulupäivänsä tällaista katsellessa.
Ei mene kauaa, kun yksityiskoulut tulevat viemään ja valitsemaan haluamansa oppilaat. Varakkaat vanhemmat maksavat laadukkaasta opetuksesta, johon muualla ei päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Ei koulussa voi olla vain sellaisia sisäisen auktoriteetin omaavia hirmuja, vaan jokaisen oppilaan tulisi kunnioittaa opettajaa, oli se millainen tahansa. Mutta koska jollain sitä sisäistä auktoriteettiä ei ole, oppilaat käyttävät sitä hyväksi.
Ongelma on oppilaissa, ei opettajissa.
Oppilaat eivät enää ole hyväkäytöksisiä kuten ennen. Tai ainakin heitä on vähemmistö.
Ei 80-luvulla soitettu suuta opettajalle tai vieraalle aikuiselle. Ei yritetty lyödä tai hypitty selkään käytävillä. Tai uhkailla auton poltolla tms. Nykyisin käytöstavat ovat hukassa ja kotona sama meininki.
Kunnioitus puuttuu. Näkeehän sen kadullakin, aika monta moukkaa sielläkin kulkee ja niitäkin pitäisi ojentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Ei koulussa voi olla vain sellaisia sisäisen auktoriteetin omaavia hirmuja, vaan jokaisen oppilaan tulisi kunnioittaa opettajaa, oli se millainen tahansa. Mutta koska jollain sitä sisäistä auktoriteettiä ei ole, oppilaat käyttävät sitä hyväksi.
Ongelma on oppilaissa, ei opettajissa.
Oppilaat eivät enää ole hyväkäytöksisiä kuten ennen. Tai ainakin heitä on vähemmistö.
Ei 80-luvulla soitettu suuta opettajalle tai vieraalle aikuiselle. Ei yritetty lyödä tai hypitty selkään käytävillä. Tai uhkailla auton poltolla tms. Nykyisin käytöstavat ovat hukassa ja kotona sama meininki.
Kunnioitus puuttuu. Näkeehän sen kadullakin, aika monta moukkaa sielläkin kulkee ja niitäkin pitäisi ojentaa.
Päinvastoin. Aikaisemmin teinit rötösteli. Nykyään teinit on nuhteettomia. Ajat on muuttuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua ap niin hyvin! Usein ihmettelen, että miten opettajat jaksavat olla yläasteella opettajana, itse en jaksaisi varmaan viikkoa pidempään. Hulluinta on se, että osa oppilaistakaan ei jaksa siellä ja sitten heistä etsitään sitä syytä. Mikä on kun hiljainen ja rauhallinen lapsi, joka haluaisi opiskella, ei pysty olemaan koulussa? Mikä HÄNESSÄ on vikana? Tällaiselle oppilaalle tarjotaan ratkaisuksi kuulosuojaimia (ihan oikeasti, koettu on), sermiä hänen ja muiden oppilaiden välille, tehtävien tekemistä kansliassa, poiskin saa olla välillä, psykoterapiaa, lääkitystä. Missä välissä hyvästä käytöksestä on tullut outoa ja riehumisesta uusi normaali? Eihän opettajat tälle oikein mitään voi, milloin ne, jotka asioista päättävät havahtuvat tähän suureen ongelmaan? Ja tietysti koti on se, mistä kaikki lähtee.
Jos vain olisi mahdollista, antaisin tälle kirjotukselle miljoona kappaletta ylänuolia. Tämä on niin totta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä johtuu, että jotkut ihmiset on aina hämmästelleet nykynuorisoa. Kova huoli ja varmuus, että Ennen Kaikki Oli Paremmin. Näin on aina ollut, tämäntyyppisiä päivittelijöitä on aina ollut. Ei ole kyse iästä, jotkut tulevat tällaisiksi jo nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluihin tarttis vartijan. Hänelle lähtisi hälytysnapista tieto, niin tulisi poistamaan koulun putkaan häirikön.
Se olisikin näky. Joka koulussa olisi oma selliosasto mihin häiriköt laitettaisiin. Koulupäivän päätteeksi pääsisi putkasta kotiin. Pidennettyä rangaistusta istuvat palaisi aamulla suoraan putkaopetukseen missä opetus tulisi kaiuttimista.
Tällainen voisi toimia. 80-luvulla oli tarkkailuluokat, joissa liimanhaistelijat ja kovikset olivat kaapinkokoisen, pelottavan miesopen nyrkin alla poissa häiriköimästä normaaleja tunteja.
Ja sitten tietysti koulukodit, joissa opetusta annettiin ihan omalla porukalla vaikeille tapauksille.
Nyt ei näitäkään tasa-arvon ja integraatio-oikeuksien vuoksi enää ole, vaan narkit ja muut oirehtijat hilluvat tavallisessa luokassa viemässä fiksuilta opetusaikaa.
Miksiköhän PISA-tulokset ovat laskeneet, hmmm......?
Vierailija kirjoitti:
Rupea pitämään pistokokeita edellisen tunnin aiheesta joka tunnin aluksi, ja kerro, että niiden tulokset vaikuttavat arvosanoihin ja sitä kautta ehkä koko tulevaisuuteen. Pahimmista hörhöistä tee lasu.
Mutta joo, vakavasti ottaen, sinulta puuttuu auktoriteetti. Se ei tarkoita huutamista, tuuppimista, kiinni käymistä tai muuta vastaavaa. Se on sellainen henkinen "yliote", jonka saadakseen ei pidä sortua ylilyönteihin. Joillakin se vaan on luonnostaan. Muistan omilta kouluajoiltani opettajia, joilla ei hermo kestänyt yhtään. Heidän tunneillaan oli hyvin levotonta, kun taas tyynen rauhallinen, vaativa ja tasapuolinen opettaja sai luokan pysymään hiljaa.
Mun mielestä tämäkin on väärä asenne. Että opettajan pitää olla jokin mystinen zen-mestari, joka tuosta noin vaan ottaa karismallaan koko luokan haltuunsa. Ei tuollaisia tyyppejä vain ole riittävästi, silti opettajia pitäisi lähtökohtaisesti kunnioittaa ja antaa muille opiskelijoille oppimisrauha. Vaikka ope ei olisikaan kaikista karismaattisin johtajahahmo. On väärin opettaa lapsille ja nuorille, että vain karismaattisia johtajatyyppejä pitää kunnioittaa, muiden kohdalla saa perseillä miten sattuu. Jokin tässä ajassa ja lasten oikeuksissa on vialla, koska lapset ja nuoret eivät ihan oikeasti arvosta enää yhtään ketään eikä mitään. Tämä aiheuttaa myös turvattomuutta, koska loputtomat oikeudet ilman vastuuta on aika mahdoton käsite ymmärtää ja hallita. Ani harvalla aikuisellakaan on työkaluja loputtomien oikeuksien ilman vastuita hallintaan niin, että pääkoppa pysyisi kasassa ja käytös inhimillisenä. Sellainen ei ole luonnollista eikä sovi laumaeläimen tapaan elää ja olla yhteisössä.
En tarkoita sitä, että pitäisi palata aikaan, jolloin lapsia sai hakata mielin määrin, mutta nyt mennään vähintäänkin yhtä pahasti metsään, kun lapsilla ei ole mitään muuta kuin oikeuksia ja vapautta, ei mitään velvollisuuksia, ei sanktioita, ei mitään seurauksia omasta käyttäytymisestä. Sellainen ympäristö kasvattaa turvattomia, narsistisia ja epäempaattisia tulevaisuuden aikuisia. Jotka eivät jaksa eivätkä viitsi nähdä vaivaa minkään eteen, joten alisuoriutuvat läpi elämänsä. Joku välimaasto pitäisi löytää natshikurin ja loputtomien oikeuksien väliltä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, käytösongelmat, rikollisuus ja väkivalta tulee muuten räjähtämään käsiin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelman juurisyyt:
1) Kännykät
2) Some
3) Nykyinen kulttuuri, jossa kaikkea pitäisi suvaita
Ruotsissa joissakin kunnissa kielletty kännyköiden tuominen kouluun kokonaan - voitaisiin kokeilla Suomessakin. Mikä ihmeen perustuslaillinen oikeus "käyttää kännykkä" peruskoululaisilla pitäisi olla? Minusta riittää, että Suomessa on oikeus "käydä ilmaista peruskoulua". Jos vanhempien saatava yhteys oppilaaseen kouluaikana, soitto kansliaan riittänee. Kyllä se viesti sieltä oppilaalle menee. Ja kouluissa lähes poikkeuksetta läppärit oppilaiden käyttöön, joten ei niitä kännyköitä opetuksessakaan pakosta tarvi.
Ei täällä kunnioiteta enää ketään. Lääkäri, poliisi, opettaja ja muut vastaavat omasivat ennen jonkinlaisen auktoriteettiaseman, eikä sitä kyseenalaistettu. Myös vanhempia ja ns ylempiarvoisia ihmisiä, kuten esimiehiä, kunnioitettiin eri tavalla. Nykyään eletään kuin siat pellossa.
Vierailija kirjoitti:
Systeemi, jossa nämä häiritsevät oppilaat poistetaan luokasta, aina ja järjestelmällisesti.
Mutta kun niitä ei saa poistaa ellei
a) luokkaa jää vahtimaan toinen aikuinen (no mistäs sellaisen hommaat kesken tunnin?)
b) poistetun oppilaan kanssa ole joku aikuinen eli sama ongelma kuin edellä.
Yksin käytävään ei saa jättää.
Näin minua ohjeistettiin, kun aloitin 2010 aineenopena. Ja kyllä, lopetin opettajan hommat melkein heti alkuun, kun ensimmäisellä opettajanpätkälläni huomasin, etten kestä sitä meteliä ja kaaosta. Olin henkisesti aivan hajalla iltaisin. Tuntui todella turhalta suunnitella illat tunteja, jotka päivisin kaatuivat riehuvien häiriköiden hillumiseen. Ääni oli käheänä huutamisesta. Henkensä puolesta piti jopa pelätä, tuli kynästä silmään ja potkuja selkään. Mikään uhkailu tai lahjonta ei toiminut, kurinpito oli mahdotonta sellaisten oppilaiden kanssa, jotka nauroivat päin naamaa kaikille jälki-istunnoille ja numeroiden alentamisille. Heidän kotiväkensäkin oli erikoisen kouluvastaista asenteiltaan. Ei puhettakaan jostakin yhteiskasvattajuudesta, kun luurin toisesta päästä haistateltiin tai naureskeltiin oman lapsen pikku toilailuille. En pitäisi pikku toilailuna esim. teräaseella huitomista.
Ihanaa oli päästä tavalliseen toimistotyöhön normaaleiden aikuisten pariin, normaalilla äänellä puhumaan.
Alue: Aihe vapaa
Miksei myönnetä, että nämä pahimmat käytöshäiriöongelmat luokissa ovat yhteydessä pienten erityisluokkien lakkauttamiseen? Miksei kukaan myönnä, että integraatio ei vaan kaikkien osalta toimi?