Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä joka on hyvännäköinen mutta masentunut?
03.12.2019 |
Ja varsinkin miehille? Jos tapaat naisen joka olisi kaikin puolin sinusta hyvä SEKÄ jotenkin ahdistuneen tai alakuloisen oloinen?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin yhteiskunnassa on tehty masennuksesta parantumaton sairaus, mitä jos ajattelisi eritavalla, että masennus olisikin osa normaalia tunneskaala? Jokainen kokee joskus sen, toisilla se pitkittyy, se yleensä johtuu asioista fyysinen ja/tai psyykkinen joka ei ole kunnossa.
Antaisiko myös masentuneelle toivoa, että kyseessä ei ole sairaus jonka kanssa tulisi oppia elämään, vaan tunne?
Leikittelee vain ja olen kyllä itsekkin vaikean masennuksen ja keskivaikea diagnoosin kanssa kamppaillut, mutta oli itselleni rohkaisevaa ajatella näin kuin että palaisi siihen että tässä nyt ollaan ja tämä on loppuelämän kuoppani josta kipuilen (koska sekin on käynyt mielessä ja vaikutti aika toivottomalta).
ei masennus ole parantumaton sairaus. enemmän parantumatonta on ajatella, että se on tunnetila joka kuuluu elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Chester Bennington, Tim Bergling, Demi Lovato...
Miksi muusikot masentuvat vai hakeutuuko alalle niitä jotka ovat herkkiä ja perfektionismiin taipuvia?
Minulla on hyvä markkina-arvo, 45v. sinkkuna, mutta silti olen masentunut. Jos jollekin sanoisin olevani masentunut, niin kukaan ei uskoisi. "Sinä aurinkoa täynnä oleva piristys" -mukamas. Minua masentaa eniten yksinäisyys ja työ. Ystäviä on, mutta he kaikki ovat varattuja. Jos jotain haluan lomalla suunnitella niin ihan yksin saan sen tehdä. Jos haluan mennä konserttiin, niin ostan yhden lipun. Samoin leffaan menen yksin.
Vietin kesällä synttäreitä ja yksikään ystäväni ei päässyt kakulle, kaikki olivat ukkoineen lomilla.. Omat lapsetkin olivat maailmalla ja sain heiltä pelkät soitot. En saanut yhtään lahjaa, mutta onnitteluja sentään tuli, Facebookissa. Olisin halunnut käydä terassilla nauttimassa hellepäivää tai herätä halaukseen. Ihan vain ilmaisen fyysisen onnittelun. Olisin halunnut mennä Sheerania katsomaan jonkun kanssa, mutta menin yksin. Kävin Pohjanmaalla häissä ja tietysti ajelin sinne asti yksin ja koko juhlakansan ainoana yli 20v. sinkkuna. Nuorisollakin oli puolisot. "No, etkös sinäkin pian löydä jonkun". Juu en. Olen 3x peräkkäin polttanut siipeni miesten suhteen. 2 heistä paljastui varatuiksi ja yhden kädettömän Alienin jätin omasta vapaasta tahdosta. Kuten kaikki muutkin hänen edeltävät treffikumppaninsa.
Olen kyllästynyt työhöni. Olen ajautunut tylsään numeeriseen työhön, kun haluaisin jotain luovempaa. Lisäksi ammattini pelottaa miehiä. Yritäppä sitten etsiä yhtä ammattitaitoinen mies, jota ei naisen tittelit pelota. Ok-miehet kun tuppaa olemaan kaikki varattuja. Joo ja nyt kaikki haluaa olla tietysti kateellisia, enkä saisi valittaa, kun kaikki muu on ok. Eikä ole. On minullakin velkaa, koska exäni sössi avioliittotalouden juomalla ja voin minäkin olla yksinäinen lapsistani huolimatta. Ei se ulkonäkö siihen mitenkään vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kaikki sano et kauniilla on kaikki paremmin. Eli miksi se on masentunut. Rumatki luulee olevansa kauniita ja niillä on kaikki hyvin ja onnellisia.
:)
No jos jaksaa huolehtia itsestään ja ulkonäöstään ja tehdä työnsä, niin ei voi olla vakavasti masentunut. Vakavasti masentunut nukkuu vain, eikä mikään kiinnosta.
Jokaisella ihmisellä on varmasti alakulon kausia elämässä. Se on ihan normaalia masentua, jos tulee muutos elämässä.En tiiä mikä minua sitten itseäni vaivasi. Kävin koulua,näin ystäviä, olin kotona ja olin kuulemma ihana. Menin lääkärille. Sain heti diagnoosin. Vakava masennus. Mikä pysäytti. Että tosiaan, hän sen ymmärsi.
En oikein usko, että olet ollut vakavasti masentunut. Keskivaikeasti korkeintaan. Masentuneen ihmisen päältä kyllä näkee, että on masentunut. Hygienia unohtuu, ajatukset ovat harhaisia ja kaikkea puhetta leimaa negatiivisuus.
Masentunut alkaa myös eristäytymään omaan maailmaansa, ihmisten tapaaminen ei kiinnosta. Paino muuttuu, toiset lihovat ja toiset laihtuvat reippaasti.
Että monelle hyvännäköiselle ollaan usein kateellisia. Eikä saa olla kivannäköinen ja fiksu samanaikaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Chester Bennington, Tim Bergling, Demi Lovato...
Miksi muusikot masentuvat vai hakeutuuko alalle niitä jotka ovat herkkiä ja perfektionismiin taipuvia?
Herkkiä ovat jo alun alkaen. Jos tekee kaupallista musiikkia, siinä on varmasti aikamoisessa prässissä markkinavoimien ja oman luovuuden kanssa. Jatkuvan arvostelun kohteena oleminen ei ole mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään kaunista masentunutta naista. Plösöjä valittajia tunnen kyllä liikaakin.
M34
Annika Ollila? Yksi suomen kauneimmista ellei kaunein bloggaaja ja "masentunut". En usko hetkeäkään että on masentunut, tuolla ihmisellä on kaikkea mitä ihminen vaan voi toivoa.
Voi nyt hyvää päivää taas. Masennus on sairaus, se ei katso sitä, mitä sinulla on tai ei ole. Yhtenä esimerkkinä pari vuotta sitten itsemurhan tehnyt Chester Bennington, jolla oli ulkopuolisen silmin varmasti "kaikkea". Menestynyt bändi, hyvin rahaa, vaimo ja lapsiakin vielä. Vaan silti masennus oli läsnä ja lopulta vei voiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehiä ei niinkään kiinnosta onko nainen masentunut vaan onko hän miellyttävän näköinen. Mutta toisin on naisilla. Masentunut mies laskee selvästi naisen haluja.
Nää on ihan yleisesti selvää asiaa ja käy myös nopeasti ilmi tämänkin palstan vastauksia lukiessa.
Tieto miehen masennuksesta ei vähentäisi tutustumishalukkuuttani. Varmasti myös masennusta sairastava mies voisi olla kaikin puolin minulle hyvä. Ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosi.
Entäpä jos on masentunut ja muutenkin sairas :(?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus on tulehdustila.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/masennus-myos-tulehdus
Monille masentuneille on enemmän apua tulehduskipulääkkeistä kuin masennuslääkkeistä.
Eli väite, että kaunis ihminen ei voi masentua, on yhtä absurdi kuin väite, että kaunis ihminen ei voi sairastua flunssaan tai mahatautiin.
Mutta onhan jopa lääkäreiden keskuudessa enemmän tai vähemmän alitajuista ajatusmallia, että kaunis/komea, ikäistään nuoremman näköinen, hoikka ja iloinen ihminen ei voisi sairastua vakavasti.
Olin parikymppisteni ajan kaunis ja masentunut. En ollut miesten suosiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kaikki sano et kauniilla on kaikki paremmin. Eli miksi se on masentunut. Rumatki luulee olevansa kauniita ja niillä on kaikki hyvin ja onnellisia.
:)
No jos jaksaa huolehtia itsestään ja ulkonäöstään ja tehdä työnsä, niin ei voi olla vakavasti masentunut. Vakavasti masentunut nukkuu vain, eikä mikään kiinnosta.
Jokaisella ihmisellä on varmasti alakulon kausia elämässä. Se on ihan normaalia masentua, jos tulee muutos elämässä.En tiiä mikä minua sitten itseäni vaivasi. Kävin koulua,näin ystäviä, olin kotona ja olin kuulemma ihana. Menin lääkärille. Sain heti diagnoosin. Vakava masennus. Mikä pysäytti. Että tosiaan, hän sen ymmärsi.
En oikein usko, että olet ollut vakavasti masentunut. Keskivaikeasti korkeintaan. Masentuneen ihmisen päältä kyllä näkee, että on masentunut. Hygienia unohtuu, ajatukset ovat harhaisia ja kaikkea puhetta leimaa negatiivisuus.
Masentunut alkaa myös eristäytymään omaan maailmaansa, ihmisten tapaaminen ei kiinnosta. Paino muuttuu, toiset lihovat ja toiset laihtuvat reippaasti.
Eri. Mä en tän perusteella usko, että tiedät masennuksesta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kaikki sano et kauniilla on kaikki paremmin. Eli miksi se on masentunut. Rumatki luulee olevansa kauniita ja niillä on kaikki hyvin ja onnellisia.
:)
No jos jaksaa huolehtia itsestään ja ulkonäöstään ja tehdä työnsä, niin ei voi olla vakavasti masentunut. Vakavasti masentunut nukkuu vain, eikä mikään kiinnosta.
Jokaisella ihmisellä on varmasti alakulon kausia elämässä. Se on ihan normaalia masentua, jos tulee muutos elämässä.En tiiä mikä minua sitten itseäni vaivasi. Kävin koulua,näin ystäviä, olin kotona ja olin kuulemma ihana. Menin lääkärille. Sain heti diagnoosin. Vakava masennus. Mikä pysäytti. Että tosiaan, hän sen ymmärsi.
En oikein usko, että olet ollut vakavasti masentunut. Keskivaikeasti korkeintaan. Masentuneen ihmisen päältä kyllä näkee, että on masentunut. Hygienia unohtuu, ajatukset ovat harhaisia ja kaikkea puhetta leimaa negatiivisuus.
Masentunut alkaa myös eristäytymään omaan maailmaansa, ihmisten tapaaminen ei kiinnosta. Paino muuttuu, toiset lihovat ja toiset laihtuvat reippaasti.
Itseasiassa oli kausia etten pessyt hiuksia,saatoin nukkua 16 tuntia päivässä,seurausta siitä "olet ihana"päivittäisestä elämästä. Sain tolkuttomia itkukohtauksia ja en olisi millään halunnut pystyä jaksaa sitä elämää. Noh,lopulta katkesi se selkä ja tosiaan jäi vuosiksi itsensä hoito yms. Ja nyt olen alkanut sitten toipumaan ja ei tässä tule tosiaan apuja kun muut näkee minut ihmisenä joka jaksaa kaiken
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos on masentunut ja muutenkin sairas :(?
Ei ole mikään este, kun kohtaat ihmisen joka sinuun ihastuu/rakastuu. Se on täysin mahdollista sairauksista huolimatta :)
Hyvin suuri vaivoista ja sairauksista on kyse enemmän ja vähemmän tulehdustilasta eli tulehduksesta. Niin myös masennus.
Olisin kateellinen. Itse olen vain masentunut. Vaikka ei kai hyvännäköiset sitten pyöri peilin edessä miettimässä, että huh, onneksi oon sentään kaunis/komea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kaikki sano et kauniilla on kaikki paremmin. Eli miksi se on masentunut. Rumatki luulee olevansa kauniita ja niillä on kaikki hyvin ja onnellisia.
:)
No jos jaksaa huolehtia itsestään ja ulkonäöstään ja tehdä työnsä, niin ei voi olla vakavasti masentunut. Vakavasti masentunut nukkuu vain, eikä mikään kiinnosta.
Jokaisella ihmisellä on varmasti alakulon kausia elämässä. Se on ihan normaalia masentua, jos tulee muutos elämässä.En tiiä mikä minua sitten itseäni vaivasi. Kävin koulua,näin ystäviä, olin kotona ja olin kuulemma ihana. Menin lääkärille. Sain heti diagnoosin. Vakava masennus. Mikä pysäytti. Että tosiaan, hän sen ymmärsi.
En oikein usko, että olet ollut vakavasti masentunut. Keskivaikeasti korkeintaan. Masentuneen ihmisen päältä kyllä näkee, että on masentunut. Hygienia unohtuu, ajatukset ovat harhaisia ja kaikkea puhetta leimaa negatiivisuus.
Masentunut alkaa myös eristäytymään omaan maailmaansa, ihmisten tapaaminen ei kiinnosta. Paino muuttuu, toiset lihovat ja toiset laihtuvat reippaasti.Itseasiassa oli kausia etten pessyt hiuksia,saatoin nukkua 16 tuntia päivässä,seurausta siitä "olet ihana"päivittäisestä elämästä. Sain tolkuttomia itkukohtauksia ja en olisi millään halunnut pystyä jaksaa sitä elämää. Noh,lopulta katkesi se selkä ja tosiaan jäi vuosiksi itsensä hoito yms. Ja nyt olen alkanut sitten toipumaan ja ei tässä tule tosiaan apuja kun muut näkee minut ihmisenä joka jaksaa kaiken
Sinun pitää kertoa niille muille, että olet nyt väsynyt, ja kipeä, joten tarvitset lepoa. Ja se sama sinun pitää kertoa itsellesi. Sinun pitää antaa itsellesi lupa olla väsynyt, ja olla tuntematta huonoa omaatuntoa siitä, että nukut 16 tuntia vuorokaudessa. Sinun pitää antaa aikaa itsellesi, ja antaa itsellesi lupa olla välillä itsekäs.
t. "kiltin tytön sydroomasta" ja masennuksesta toipuva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ja luonne ratkaisee. Lievä ja kohtalainen masennus ei haittaa. Vaikea masennus alkaa jo vaikuttaa ihmisen käytökseen ja olemiseen sen verran että voi vaikuttaa kiinnostavuuteen. Tai sitten ei, riippuu monista asioista.
Miten nämä erottaa? Siis lievän, kohtalaisen ja vaikean masennuksen? Toisen käytöksestä?
Vaikeasti masentunut ihminen eristäytyy, pahimmillaan saattaa maata sängyssä ja unohtaa syödä. Katsopa Tracy Emin teos Bed. Rakastajansa jätettyä hän makasi sängyssä monta kuukautta.
Keskivaikeassa masennuksessa ihminen pitää kulisseja vielä yllä, käy töissä ja huolehtii jollakin tavalla ulkonäöstään. Illat ja viikonloput saattaa mennä itkiessä.
Lievässä masennuksessa alakulon oloja ei ole joka päivä, ihminen tuntee vielä mielihyvää asioista.
Vaikeasti masentunut voi olla kuka tahansa... vaikka se työpaikan.ahkerin työntekijä.
Vakavassa masennuksessa itku loppuu lopulta ja itsensä t.appamisesta voi puhua hymyssä suin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen masennukseen ei auta terapia, vain lääkitys. Kannattaa miettiä, haluaako olla lääkityn ihmisen kanssa. Lääkitys muuttaa ihmistä kuitenkin.
masennukseen paras hoito on terapia. ei lääke korjaa mitään syitä miks ihminen on masentunu.
ja lääke ei muuta ihmistä täysin. lääkkeet lähinnä vievät tunteet pois, eli lääkitty ei koe onnea ja surua voimakkaasti enää.
Tohdin olla eri mieltä siitä, että terapia olisi paras hoito. Ei sekään minun kohdallani ole syitä masennukseen korjannut (lapsuudenkodin paskat lähtökohdat elämään). Eikä tule korjaamaan, vaikka koen terapiasta jossain määrin kyllä hyötyneeni. Mutta ilman lääkkeitä olisin jo moneen kertaan lopettanut elämäni.
Olen käynyt läpi kaksi terapiajaksoa (1,5 v ja 2v), mutta ilman lääkkeitä en ole silti montaakaan kuukautta viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana pärjännyt. Välillä on kyllä lääkitystä muutettu, kun vanha lakkaa toimimasta.
Lääkkeiden (ja terapiasta saadun lisäboostin) avulla olen pystynyt elämään normaalia perhe-elämää, kouluttautumaan akateemisesti ja tekemään lähes 25 vuoden työuran.
En tiiä mikä minua sitten itseäni vaivasi. Kävin koulua,näin ystäviä, olin kotona ja olin kuulemma ihana. Menin lääkärille. Sain heti diagnoosin. Vakava masennus. Mikä pysäytti. Että tosiaan, hän sen ymmärsi.