Lue keskustelun säännöt.
Mies huolehtii muista naisista elämässään
30.11.2019 |
Kuuntelee työkavereiden murheita ja jää niiden vuoksi töiden jälkeen auttamaan, juuri auttoi naapuria kun häneltä varastettiin tavaraa. Kai ihastuin hänen avuliaaseen luonteeseensa, mutta minun elämässäni tämä ei näy mitenkään. Olen itsenäinen, joten en ole pyytänyt mitään. Mutta tuntuu että jään näiden muiden autettavien varjoon.
Kommentit (124)
Ketju lähti sivuraiteille, mutta koetan jatkaa tähän samaan.
Ongelman ydin minulle on, että mies kuvittelee minun olevan ok. Että minä kyllä pärjään mutta muut tarvitsevat häntä, heti.
Eilen mies sanoi "soitan puolen tunnin päästä". Ei soittanut vielä 1,5 tunnin päästäkään. Hänellä oli selitys ja näin viestiketjun hänen Whatsappissa jossa hänen miespuolinen kaveri oli ongelmissa ja oli tarkistanut onko hän kunnossa. Oletti että minä kyllä voin odotella hänen soittoaan.
Osin tuo oli tottakin, pystyin kyllä elämään ilman hänen puheluaan. Mutta samalla tuntuu, että laitan sellaisen pärjäävän suojamuurin päälle enkä edes yritä hakea koskaan apua, keneltäkään.
Olin sisäisesti pettynyt ja tunsin itseni hylätyksi. Autettavien sukupuolella ei näytä olevan minulle väliä, ei siis ole kyse mustasukkaisuudesta vaan tunteesta että minä jään muiden asioiden jalkoihin.
Ei siis ole kyse siitä että juoksuttaisin miestä tekemään minulle askareita. Kaipaisin vain ihmisen rinnalleni jakamaan elämän iloja ja suruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä näitä kommentteja, jotka valittavat siitä että haluaisit miehesi huolehtivan sinusta.
1. Hyvässä parisuhteessa oma puoliso on prioriteetti ykkönen
2. Hyvässä parisuhteessa puolisoaan hellitään ja hoivataan anteliaasti, paljon enemmän kuin "minimi"
3. Hyvässä parisuhteessa kummallakaan ei ole hylätty olo
4. Hyvässä parisuhteessa on luottamus siihen, että saa tukea/apua silloin kun sitä tarvitsee.
Eihän tuollainen meno käy laatuun, AP!
Jotkut vähättelevät kaikkein läheisimpiä ihmisiä, kuten puolisoaan ja perheenjäseniään, ja muita kohtaan ovat tosi huomioivia ja kohteliaita. Ehkä siinä on taustalla itsekeskeinen tarve näyttää hyvältä muiden silmissä? Eli sen auttamisen päätarkoitus olisi oman maineen puunaaminen ja silmän palvominen? Omalle väelle ei ole tarvetta esittää.
Tai sitten ap. vain on miehensä silmissä niin itsenäinen ja vahva, ettei mies tajua olla huomioiva?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hän on luultavasti ihastunut ja rakastunut sinuun siksi, koska olet itsenäinen ja omilla jaloillasi seisova. Olet ihminen, johon hän voi luottaa ja nojata. Mutta nyt sua pelottaa, että jäät näiden muiden autettavien varjoon. Voin kertoa, että et jää. Hän edelleen arvostaa noita ominaisuuksia sinussa. Jos haluat hänen huomion, kannattaa kysellä häneltä miten voit auttaa häntä, miten hän jaksaa ja mitä hän kaipaa. Kehu ja ihaile häntä. Tarjoudu hieromaan hartioita tai osta hänen lempiolutta jääkaappiin. Kerro miten korvaamaton hän on sinulle. Näin et ole yksi autettava muiden joukossa vaan hän näkee, että välität hänen hyvinvoinnistaan, mutta et kuitenkaan tuomitse häntä. Auttajat nimittäin usein kaipaavat tätä, mutta eivät saa sitä sanotuksi.
Ketjun hyödyllisin vinkki!
Todellakin.
Itse en auttele kauheasti ketään ei-läheistä, ja läheisiä on vähän. Mutta nimenomaan itselleni on sitten todella tärkeää tuntea että läheisin ihminen ei vaadi mitään palveluksia. Tietysti silleen että sille saa sitten tehdä noita juttuja. Silloin tuo huomiointi tuntuu todella hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Ketju lähti sivuraiteille, mutta koetan jatkaa tähän samaan.
Ongelman ydin minulle on, että mies kuvittelee minun olevan ok. Että minä kyllä pärjään mutta muut tarvitsevat häntä, heti.
Eilen mies sanoi "soitan puolen tunnin päästä". Ei soittanut vielä 1,5 tunnin päästäkään. Hänellä oli selitys ja näin viestiketjun hänen Whatsappissa jossa hänen miespuolinen kaveri oli ongelmissa ja oli tarkistanut onko hän kunnossa. Oletti että minä kyllä voin odotella hänen soittoaan.
Osin tuo oli tottakin, pystyin kyllä elämään ilman hänen puheluaan. Mutta samalla tuntuu, että laitan sellaisen pärjäävän suojamuurin päälle enkä edes yritä hakea koskaan apua, keneltäkään.
Olin sisäisesti pettynyt ja tunsin itseni hylätyksi. Autettavien sukupuolella ei näytä olevan minulle väliä, ei siis ole kyse mustasukkaisuudesta vaan tunteesta että minä jään muiden asioiden jalkoihin.
Ei siis ole kyse siitä että juoksuttaisin miestä tekemään minulle askareita. Kaipaisin vain ihmisen rinnalleni jakamaan elämän iloja ja suruja.
On miesoletettuja, naisoletettuja, ja sinä olet nyt tullut ok-oletetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hän on luultavasti ihastunut ja rakastunut sinuun siksi, koska olet itsenäinen ja omilla jaloillasi seisova. Olet ihminen, johon hän voi luottaa ja nojata. Mutta nyt sua pelottaa, että jäät näiden muiden autettavien varjoon. Voin kertoa, että et jää. Hän edelleen arvostaa noita ominaisuuksia sinussa. Jos haluat hänen huomion, kannattaa kysellä häneltä miten voit auttaa häntä, miten hän jaksaa ja mitä hän kaipaa. Kehu ja ihaile häntä. Tarjoudu hieromaan hartioita tai osta hänen lempiolutta jääkaappiin. Kerro miten korvaamaton hän on sinulle. Näin et ole yksi autettava muiden joukossa vaan hän näkee, että välität hänen hyvinvoinnistaan, mutta et kuitenkaan tuomitse häntä. Auttajat nimittäin usein kaipaavat tätä, mutta eivät saa sitä sanotuksi.
Ketjun hyödyllisin vinkki!
Todellakin.
Itse en auttele kauheasti ketään ei-läheistä, ja läheisiä on vähän. Mutta nimenomaan itselleni on sitten todella tärkeää tuntea että läheisin ihminen ei vaadi mitään palveluksia. Tietysti silleen että sille saa sitten tehdä noita juttuja. Silloin tuo huomiointi tuntuu todella hyvältä.
Aika harva ihminen on sellainen, joka ei haluaisi läheiseltään palveluksia. Monelle se on välittämisen osoitus ja läheisessä ihmissuhteessa olo tuntuu turhalta, jos molemmat on "vahvoja ja itsenäisiä".
Se vahva ja itsenäinen kaipaisi ehkä sitä, että voisi edes siinä läheisimmässä suhteessaan välillä olla tarvitseva ja saakin vaan kylmää selkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju lähti sivuraiteille, mutta koetan jatkaa tähän samaan.
Ongelman ydin minulle on, että mies kuvittelee minun olevan ok. Että minä kyllä pärjään mutta muut tarvitsevat häntä, heti.
Eilen mies sanoi "soitan puolen tunnin päästä". Ei soittanut vielä 1,5 tunnin päästäkään. Hänellä oli selitys ja näin viestiketjun hänen Whatsappissa jossa hänen miespuolinen kaveri oli ongelmissa ja oli tarkistanut onko hän kunnossa. Oletti että minä kyllä voin odotella hänen soittoaan.
Osin tuo oli tottakin, pystyin kyllä elämään ilman hänen puheluaan. Mutta samalla tuntuu, että laitan sellaisen pärjäävän suojamuurin päälle enkä edes yritä hakea koskaan apua, keneltäkään.
Olin sisäisesti pettynyt ja tunsin itseni hylätyksi. Autettavien sukupuolella ei näytä olevan minulle väliä, ei siis ole kyse mustasukkaisuudesta vaan tunteesta että minä jään muiden asioiden jalkoihin.
Ei siis ole kyse siitä että juoksuttaisin miestä tekemään minulle askareita. Kaipaisin vain ihmisen rinnalleni jakamaan elämän iloja ja suruja.
On miesoletettuja, naisoletettuja, ja sinä olet nyt tullut ok-oletetuksi.
Sori, ei sais nauraa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju lähti sivuraiteille, mutta koetan jatkaa tähän samaan.
Ongelman ydin minulle on, että mies kuvittelee minun olevan ok. Että minä kyllä pärjään mutta muut tarvitsevat häntä, heti.
Eilen mies sanoi "soitan puolen tunnin päästä". Ei soittanut vielä 1,5 tunnin päästäkään. Hänellä oli selitys ja näin viestiketjun hänen Whatsappissa jossa hänen miespuolinen kaveri oli ongelmissa ja oli tarkistanut onko hän kunnossa. Oletti että minä kyllä voin odotella hänen soittoaan.
Osin tuo oli tottakin, pystyin kyllä elämään ilman hänen puheluaan. Mutta samalla tuntuu, että laitan sellaisen pärjäävän suojamuurin päälle enkä edes yritä hakea koskaan apua, keneltäkään.
Olin sisäisesti pettynyt ja tunsin itseni hylätyksi. Autettavien sukupuolella ei näytä olevan minulle väliä, ei siis ole kyse mustasukkaisuudesta vaan tunteesta että minä jään muiden asioiden jalkoihin.
Ei siis ole kyse siitä että juoksuttaisin miestä tekemään minulle askareita. Kaipaisin vain ihmisen rinnalleni jakamaan elämän iloja ja suruja.
On miesoletettuja, naisoletettuja, ja sinä olet nyt tullut ok-oletetuksi.
Sori, ei sais nauraa
Ei saisi, mutta niin nauran minäkin. Paras mitä on kuullut pitkään aikaan. Laiminlyöty ok oletettu :D Ihan kuin ne miehen auttamat kaikki muut olisi täysin kädettömiä reppanoita, eikä kykenisi selvitymään itse. Saisi mies siirtää ne muut sinne OK oletettuihin eikä puolisoaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä kommentteja, jotka valittavat siitä että haluaisit miehesi huolehtivan sinusta.
1. Hyvässä parisuhteessa oma puoliso on prioriteetti ykkönen
2. Hyvässä parisuhteessa puolisoaan hellitään ja hoivataan anteliaasti, paljon enemmän kuin "minimi"
3. Hyvässä parisuhteessa kummallakaan ei ole hylätty olo
4. Hyvässä parisuhteessa on luottamus siihen, että saa tukea/apua silloin kun sitä tarvitsee.Eihän tuollainen meno käy laatuun, AP!
Mitä pitäisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonon diilin teit, jos hakee piparia useammalta.
Et pitänyt hänen avuliaisuudestaan, vaikka niin väität!
Pidit HUOMIOSTA. Ja nyt joudut jakamaan sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä kommentteja, jotka valittavat siitä että haluaisit miehesi huolehtivan sinusta.
1. Hyvässä parisuhteessa oma puoliso on prioriteetti ykkönen
2. Hyvässä parisuhteessa puolisoaan hellitään ja hoivataan anteliaasti, paljon enemmän kuin "minimi"
3. Hyvässä parisuhteessa kummallakaan ei ole hylätty olo
4. Hyvässä parisuhteessa on luottamus siihen, että saa tukea/apua silloin kun sitä tarvitsee.Eihän tuollainen meno käy laatuun, AP!
Mitä pitäisi tehdä?
Esitä sairasta
Minä tuntisin itseni hylätyksi jos mies aikoisi soittaa eikä kuuluisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies opettaa sinulle läksyä jonka jo tiesitkin: hän ei ole käytettävissä kun tarvitsisit häntä. Eli et menettäisi mitään. Selviät kyllä yksin! JSS!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä kommentteja, jotka valittavat siitä että haluaisit miehesi huolehtivan sinusta.
1. Hyvässä parisuhteessa oma puoliso on prioriteetti ykkönen
2. Hyvässä parisuhteessa puolisoaan hellitään ja hoivataan anteliaasti, paljon enemmän kuin "minimi"
3. Hyvässä parisuhteessa kummallakaan ei ole hylätty olo
4. Hyvässä parisuhteessa on luottamus siihen, että saa tukea/apua silloin kun sitä tarvitsee.Eihän tuollainen meno käy laatuun, AP!
Mitä pitäisi tehdä?
Kokeile vaikka sanoa miehelle jotakuinkin näin: "en halua syyttää sinua, mutta olen kamppaillut sellaisen tunteen kanssa että jään muiden ihmisten varjoon. Kun et soittanut kun lupasit, minusta tuntui että hylkäsit minut kaverisi takia. Ymmärrän kyllä että hän tarvitsi apua, mutta minä tarvitsin sinua."
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä kommentteja, jotka valittavat siitä että haluaisit miehesi huolehtivan sinusta.
1. Hyvässä parisuhteessa oma puoliso on prioriteetti ykkönen
2. Hyvässä parisuhteessa puolisoaan hellitään ja hoivataan anteliaasti, paljon enemmän kuin "minimi"
3. Hyvässä parisuhteessa kummallakaan ei ole hylätty olo
4. Hyvässä parisuhteessa on luottamus siihen, että saa tukea/apua silloin kun sitä tarvitsee.Eihän tuollainen meno käy laatuun, AP!
Komppi tälle, juuri näin se on. Minusta sillä syyllä miksi tai mille/kenelle jäät kakkoseksi ei ole väliä. Pointti on, että et ole ykkönen ja jäät tunnevajeeseen, annat enemmän kuin saat.
Mies ei yleensä muutu, eroa? On ikävää että hän jättää sinut oman onnesi nojaan. Näitä ihmisiä on jotka keskittyvät kaikkiin muihin kuin läheisiin, tai sitten toisinpäin. Riippuu myös onko pätevä syy auttamiseen, mikä se on ja onko joku toinen saatavilla.
JSS!
Mutta kokeile ensin tervettä itsekkyyttä ja käyttäydy niin kuin hän käyttäytyy sinua kohtaan.
Exä oli ylikiltti ja passasi elämässään kaikkia muita, paitsi minua. Minun kaikki ihan pienetkin toiveeni kaupassa käymisestä lähtien olivat ylivoimaisia, mutta oli täysin ok matkustaa toiselle puolelle Suomea yötä vasten tekemään remppaa kaverille. Se appivanhempien harjoittama kuppaus oli uskomatonta.
Minä olin se paha muija, joka esti miehen muuta verkostoa kuppaamasta häntä henkihieveriin. Yritin tehdä miehelle kivoja juttuja, järkätä yllärisynttäreitä jne. mutta lopputuloksena paikalla oli miehen ystäviä naamat väärinpäin, kun pitivät minua ihan hirviönä.
Miehellä oli selkeä tapa toimia; kaikkia muita autettiin paitsi puolisoa. Ja ihastui muhun juuri itsenäisyyteni ja toimeliaisuuteni takia, mutta arki kävi liian raskaaksi minulle, kun olin vastuussa kaikesta yksin.
Kun mies ei voinut lamppuakaan siirtää kotona ilman uhriutumista, eikä mies suostunut sanomaan muille ihmisille ei, en jaksanut enää.
Se päivä kun jätin avioeropaperit oli elämäni onnellisin ja helpottavin.
Erosta on jo vuosia aikaa ja oltiin yhteyksissä eksän kanssa tässä muutama viikko sitten. Ex haluaisi kovasti elämässään parisuhteen ja elämässään vaihtaa vaikka työpaikkaa, mutta ei pysty, koska pitäisi jättää äiti ja iskä omilleen. Ikää miehellä 40v.
Saatika sitten tilannetta, mitä täällä yksi mies kuvaa, eli ymmärtää joidenkin tarvitsevan toistuvasti apua, koska ovat laiskoja ja saamattomia, mutta oma vaimo saa tehdä remontit yksin, jos remonttia haluaa.
Harvemmin sitä apua nyt välttämättä tarvitaan, mutta onhan se yksi rakkauden osoitus, että sitä tarjotaan. Eikä senkään pitäisi olla paha asia, että apua omalta puolisolta joskus vain haluaa, vaikka ei välttämättä tarvitse.