Lue keskustelun säännöt.
Mies huolehtii muista naisista elämässään
30.11.2019 |
Kuuntelee työkavereiden murheita ja jää niiden vuoksi töiden jälkeen auttamaan, juuri auttoi naapuria kun häneltä varastettiin tavaraa. Kai ihastuin hänen avuliaaseen luonteeseensa, mutta minun elämässäni tämä ei näy mitenkään. Olen itsenäinen, joten en ole pyytänyt mitään. Mutta tuntuu että jään näiden muiden autettavien varjoon.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni valitti aina, että sai aina olla auttamassa naisia mm. teknisissä asioissa. Kertaakaan kahden vuoden suhteen aikana näin ei kuitenkaan käynyt eli ei todellisuudessa käynyt auttelemassa yhtäkään naista.
Samalla kuitenkin aina jaksoi jankuttaa, kuinka milloin tahansa olisi valmis auttamaan minua, humalassa oli välillä jopa ärtynyt, etten koskaan hänen apuaan tarvinnut tai pyytänyt. Ostin sitten uuden sohvapöydän ja ajattelin ilahduttaa häntä sillä, että kerrankin saisi auttaa minua kantoapuna ja kokoamisapuna, vaikka hyvin olisin voinut homman yksinkin hoitaa, koska pakkaus painoi vain 15 kiloa ja kokoaminen oli mallia jalat kiinni pöytälevyyn.
Tämän vaativan "auttamiskeikan" jäkeen sain sitten häneltä hänen humalassa oleessaan aina valitusta siitä, kuinka minua sai "aina olla auttamassa".
Teilläpäs noin. Miehesi tosin oli oikeassa että naisia saa olla usein auttamassa. Minun ex sanoi että laihduttaa, mutta ei koskaan laihtunut, onko tämä sama asia?
No tämä mies myös aina jaksoi valittaa omasta ylipainostaan, muttei koskaan tehnyt asialle mitään, joten siinä mielessä ehkä sama asia.
Miehissä on myös noita vätyksiä, ja heitä kannatta välttää parinvalinnassa, ehkä olet nyt maksanut oppirahat tuosta. Lopulta nykyään on ihan ok olla osaamaton mies, kun ei niitä peniksellä koota, vaikka olettmus istuukin sitkeässä kansan syvissä riveissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Siis täh? Miten se ei-kotona asuva avunpyytäjä on paremmin apunsa ansainnut kuin kumppanisi? Miksi et hänelle sano, että hoida asiasi itse?
Millä perusteella siis katsot, että on oikein auttaa vieraita, mutta ei omaa puolisoa....kummallista haalia elämäänsä ihmisiä, joita saa olla auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni valitti aina, että sai aina olla auttamassa naisia mm. teknisissä asioissa. Kertaakaan kahden vuoden suhteen aikana näin ei kuitenkaan käynyt eli ei todellisuudessa käynyt auttelemassa yhtäkään naista.
Samalla kuitenkin aina jaksoi jankuttaa, kuinka milloin tahansa olisi valmis auttamaan minua, humalassa oli välillä jopa ärtynyt, etten koskaan hänen apuaan tarvinnut tai pyytänyt. Ostin sitten uuden sohvapöydän ja ajattelin ilahduttaa häntä sillä, että kerrankin saisi auttaa minua kantoapuna ja kokoamisapuna, vaikka hyvin olisin voinut homman yksinkin hoitaa, koska pakkaus painoi vain 15 kiloa ja kokoaminen oli mallia jalat kiinni pöytälevyyn.
Tämän vaativan "auttamiskeikan" jäkeen sain sitten häneltä hänen humalassa oleessaan aina valitusta siitä, kuinka minua sai "aina olla auttamassa".
Teilläpäs noin. Miehesi tosin oli oikeassa että naisia saa olla usein auttamassa. Minun ex sanoi että laihduttaa, mutta ei koskaan laihtunut, onko tämä sama asia?
No tämä mies myös aina jaksoi valittaa omasta ylipainostaan, muttei koskaan tehnyt asialle mitään, joten siinä mielessä ehkä sama asia.
Miehissä on myös noita vätyksiä, ja heitä kannatta välttää parinvalinnassa, ehkä olet nyt maksanut oppirahat tuosta. Lopulta nykyään on ihan ok olla osaamaton mies, kun ei niitä peniksellä koota, vaikka olettmus istuukin sitkeässä kansan syvissä riveissä.
Joo, mulle on ihan ok osaamaton mies, kun itse osaan ihan hyvin tekniset vimpaimet asentaa ja huonekalut koota, kunhan mies muuten on omatoiminen ja osallistuva.
En vain ymmärrä, miksi siitä "auttamisesta" täytyi tehdä niin suuri numero ja miehisyyden mitta samalla naista avunsaamisesta syyllistäen. Ehkä, jos kokee miehisyytensä olevan heikoissa kantimissa, niin kai se on jostain se miehisyys revittävä.
Miehellesi on vain tärkeintä näyttää ulospäin hyvälle ja pitää huolta imagostaan. Todellinen läheisyys ja välittäminen mitä parisuhteessa tulee osoittaa puolisolle ei nosta hänen sosiaalista statustaan eikä kasvata mainetta avuliaana herrasmiehenä. Jos nyt yhtään lohduttaa se tieto niin tuo ihmistyyppi ei auta siksi että se on heistä mukavaa vaan siksi että hän hyötyy. Sinusta välittäminen ei kasvata sosiaalista pääomaa yhteisössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Siis täh? Miten se ei-kotona asuva avunpyytäjä on paremmin apunsa ansainnut kuin kumppanisi? Miksi et hänelle sano, että hoida asiasi itse?
Millä perusteella siis katsot, että on oikein auttaa vieraita, mutta ei omaa puolisoa....kummallista haalia elämäänsä ihmisiä, joita saa olla auttamassa.
Niitä autetaan jotka tarvitsevat apua. En ole valinnut sellaista puolisoa joka on joka käänteessä pyytämssä apua. Miksi minun tarvitsee toistaa tämä asia, etkö osaa lukea? En ole auttamassa puolisoani joka käänteessä ja aikuinen osaa itse ottaa asioista selvää ja tehdä, niin minäkin toimin. Juurikin en haali ihmisä elämääni joita saa olla auttamassa, autan jos huomaan että joku tarvitsee apua. Puolisoni on näppärä jolla myös leikkaa hyvin, joten hän osaa tehdä asioita itse. Keskustelemme myös tavoitteista joita toteutamme yhdessä. Minusta on naurettavaa pyytää apua kun ei itse viitsitä tehdä, ja todellakin oletan että puolisoni ei näin tee. Kun puolisoni pyytää apua, niin hänellä on siihen hyvä aina syy, eikä vain omaa laiskuuttaan velvoita minua toteuttamaan hänen kaipaamiaan asioita, esim uusia tapetteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehellesi on vain tärkeintä näyttää ulospäin hyvälle ja pitää huolta imagostaan. Todellinen läheisyys ja välittäminen mitä parisuhteessa tulee osoittaa puolisolle ei nosta hänen sosiaalista statustaan eikä kasvata mainetta avuliaana herrasmiehenä. Jos nyt yhtään lohduttaa se tieto niin tuo ihmistyyppi ei auta siksi että se on heistä mukavaa vaan siksi että hän hyötyy. Sinusta välittäminen ei kasvata sosiaalista pääomaa yhteisössä.
Paradoksaalisesti ap ihastui miehessä tuohon sosiaaliseen pääomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellesi on vain tärkeintä näyttää ulospäin hyvälle ja pitää huolta imagostaan. Todellinen läheisyys ja välittäminen mitä parisuhteessa tulee osoittaa puolisolle ei nosta hänen sosiaalista statustaan eikä kasvata mainetta avuliaana herrasmiehenä. Jos nyt yhtään lohduttaa se tieto niin tuo ihmistyyppi ei auta siksi että se on heistä mukavaa vaan siksi että hän hyötyy. Sinusta välittäminen ei kasvata sosiaalista pääomaa yhteisössä.
Paradoksaalisesti ap ihastui miehessä tuohon sosiaaliseen pääomaan.
Eikä täällä ihmettelisi jos olisi ymmärtänyt mitkä on kuviot tällä ihmisellä Hyvä että minä kerroin nyt että avustaminen ei koske puolisoa eikä välttämättä omaa perhettä ollenkaan. Ei tarvitse enää ihmetellä kun suhteesta puuttuu aito välittäminen. Mies kerää vain kiitollisuudenvelassa olevaa hovia ympärilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Siis täh? Miten se ei-kotona asuva avunpyytäjä on paremmin apunsa ansainnut kuin kumppanisi? Miksi et hänelle sano, että hoida asiasi itse?
Millä perusteella siis katsot, että on oikein auttaa vieraita, mutta ei omaa puolisoa....kummallista haalia elämäänsä ihmisiä, joita saa olla auttamassa.
Niitä autetaan jotka tarvitsevat apua. En ole valinnut sellaista puolisoa joka on joka käänteessä pyytämssä apua. Miksi minun tarvitsee toistaa tämä asia, etkö osaa lukea? En ole auttamassa puolisoani joka käänteessä ja aikuinen osaa itse ottaa asioista selvää ja tehdä, niin minäkin toimin. Juurikin en haali ihmisä elämääni joita saa olla auttamassa, autan jos huomaan että joku tarvitsee apua. Puolisoni on näppärä jolla myös leikkaa hyvin, joten hän osaa tehdä asioita itse. Keskustelemme myös tavoitteista joita toteutamme yhdessä. Minusta on naurettavaa pyytää apua kun ei itse viitsitä tehdä, ja todellakin oletan että puolisoni ei näin tee. Kun puolisoni pyytää apua, niin hänellä on siihen hyvä aina syy, eikä vain omaa laiskuuttaan velvoita minua toteuttamaan hänen kaipaamiaan asioita, esim uusia tapetteja.
Sinulta kysyttiin, että eivätkö nämä vieraat avunpyytäjät sitten ole naurettavia? Miksi autat naurettavia avuntarvitsijoita ollenkaan? Jos on noin jyrkkä kanta avunpyytämiseen, luulisi sen ulottuvan muihinkin kuin omaan puolisoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni valitti aina, että sai aina olla auttamassa naisia mm. teknisissä asioissa. Kertaakaan kahden vuoden suhteen aikana näin ei kuitenkaan käynyt eli ei todellisuudessa käynyt auttelemassa yhtäkään naista.
Samalla kuitenkin aina jaksoi jankuttaa, kuinka milloin tahansa olisi valmis auttamaan minua, humalassa oli välillä jopa ärtynyt, etten koskaan hänen apuaan tarvinnut tai pyytänyt. Ostin sitten uuden sohvapöydän ja ajattelin ilahduttaa häntä sillä, että kerrankin saisi auttaa minua kantoapuna ja kokoamisapuna, vaikka hyvin olisin voinut homman yksinkin hoitaa, koska pakkaus painoi vain 15 kiloa ja kokoaminen oli mallia jalat kiinni pöytälevyyn.
Tämän vaativan "auttamiskeikan" jäkeen sain sitten häneltä hänen humalassa oleessaan aina valitusta siitä, kuinka minua sai "aina olla auttamassa".
Teilläpäs noin. Miehesi tosin oli oikeassa että naisia saa olla usein auttamassa. Minun ex sanoi että laihduttaa, mutta ei koskaan laihtunut, onko tämä sama asia?
No tämä mies myös aina jaksoi valittaa omasta ylipainostaan, muttei koskaan tehnyt asialle mitään, joten siinä mielessä ehkä sama asia.
Miehissä on myös noita vätyksiä, ja heitä kannatta välttää parinvalinnassa, ehkä olet nyt maksanut oppirahat tuosta. Lopulta nykyään on ihan ok olla osaamaton mies, kun ei niitä peniksellä koota, vaikka olettmus istuukin sitkeässä kansan syvissä riveissä.
Joo, mulle on ihan ok osaamaton mies, kun itse osaan ihan hyvin tekniset vimpaimet asentaa ja huonekalut koota, kunhan mies muuten on omatoiminen ja osallistuva.
En vain ymmärrä, miksi siitä "auttamisesta" täytyi tehdä niin suuri numero ja miehisyyden mitta samalla naista avunsaamisesta syyllistäen. Ehkä, jos kokee miehisyytensä olevan heikoissa kantimissa, niin kai se on jostain se miehisyys revittävä.
Tuohonhan miehiä kasvatetaan jo lapsesta asti kun ensimmäisenä lyödään leikkityökalusetti käteen. Eikö naiset syylistä puolestaan miehiä kotitöissä avunsaamisesta? Minun ex kertoi samaa mitä kaikki muutkin naiset tällä palstalla, minä miehenä en osalistu kotitöihin tarpeeksi. Kun hän muutti talosta pois, kotitöiden määrä väheni. Miksi näin? No siksi että kaikkea ei tarvitse tehdä vaikeammalla tavalla, eikä koti ole mikään näyttelytila vaan siellä eletään. Lasten leuja voi olla hujan hajan ja muutenkin tavaroita näkyvillä, likaista meillä ole koskaan ollut. Kuitenkin monelle naiselle koti on se statusstmboli mistä ei hirveästi edes näe että siellä asuu mies omine mieltymyksineen. Ehkä tuo miehesi koki riittämättömyyttä siihen että ei osannut olla perinteinen mies ja häpesi että sinä osaat nuo hommat häntä paremmin. Sama tilanne on jos minä sanon että olen naista parempi hoitamaan lapsia, pidän tämän omana tietonan, sillä tuo on naisille todella arka paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni valitti aina, että sai aina olla auttamassa naisia mm. teknisissä asioissa. Kertaakaan kahden vuoden suhteen aikana näin ei kuitenkaan käynyt eli ei todellisuudessa käynyt auttelemassa yhtäkään naista.
Samalla kuitenkin aina jaksoi jankuttaa, kuinka milloin tahansa olisi valmis auttamaan minua, humalassa oli välillä jopa ärtynyt, etten koskaan hänen apuaan tarvinnut tai pyytänyt. Ostin sitten uuden sohvapöydän ja ajattelin ilahduttaa häntä sillä, että kerrankin saisi auttaa minua kantoapuna ja kokoamisapuna, vaikka hyvin olisin voinut homman yksinkin hoitaa, koska pakkaus painoi vain 15 kiloa ja kokoaminen oli mallia jalat kiinni pöytälevyyn.
Tämän vaativan "auttamiskeikan" jäkeen sain sitten häneltä hänen humalassa oleessaan aina valitusta siitä, kuinka minua sai "aina olla auttamassa".
Teilläpäs noin. Miehesi tosin oli oikeassa että naisia saa olla usein auttamassa. Minun ex sanoi että laihduttaa, mutta ei koskaan laihtunut, onko tämä sama asia?
No tämä mies myös aina jaksoi valittaa omasta ylipainostaan, muttei koskaan tehnyt asialle mitään, joten siinä mielessä ehkä sama asia.
Miehissä on myös noita vätyksiä, ja heitä kannatta välttää parinvalinnassa, ehkä olet nyt maksanut oppirahat tuosta. Lopulta nykyään on ihan ok olla osaamaton mies, kun ei niitä peniksellä koota, vaikka olettmus istuukin sitkeässä kansan syvissä riveissä.
Joo, mulle on ihan ok osaamaton mies, kun itse osaan ihan hyvin tekniset vimpaimet asentaa ja huonekalut koota, kunhan mies muuten on omatoiminen ja osallistuva.
En vain ymmärrä, miksi siitä "auttamisesta" täytyi tehdä niin suuri numero ja miehisyyden mitta samalla naista avunsaamisesta syyllistäen. Ehkä, jos kokee miehisyytensä olevan heikoissa kantimissa, niin kai se on jostain se miehisyys revittävä.
Tuohonhan miehiä kasvatetaan jo lapsesta asti kun ensimmäisenä lyödään leikkityökalusetti käteen. Eikö naiset syylistä puolestaan miehiä kotitöissä avunsaamisesta? Minun ex kertoi samaa mitä kaikki muutkin naiset tällä palstalla, minä miehenä en osalistu kotitöihin tarpeeksi. Kun hän muutti talosta pois, kotitöiden määrä väheni. Miksi näin? No siksi että kaikkea ei tarvitse tehdä vaikeammalla tavalla, eikä koti ole mikään näyttelytila vaan siellä eletään. Lasten leuja voi olla hujan hajan ja muutenkin tavaroita näkyvillä, likaista meillä ole koskaan ollut. Kuitenkin monelle naiselle koti on se statusstmboli mistä ei hirveästi edes näe että siellä asuu mies omine mieltymyksineen. Ehkä tuo miehesi koki riittämättömyyttä siihen että ei osannut olla perinteinen mies ja häpesi että sinä osaat nuo hommat häntä paremmin. Sama tilanne on jos minä sanon että olen naista parempi hoitamaan lapsia, pidän tämän omana tietonan, sillä tuo on naisille todella arka paikka.
Missä väitin, että olisin osannut nämä hommat paremmin kuin mies? Ei parisuhde ole mitään kilpailua. Emme asuneet yhdessä suhteen aikana, mutta mies lukemattomia kertoja jaksoi paasata, kuinka hän on hyvä mies, kun tekee itse omat kotityönsä (yhden hengen taloudessaan).
Silti en kertaakaan huomauttanut siitä, että hänen luonaan kaikki pinnat olivat saastaisia (esim. pöntön sisäpinnan väri aina ruskea ja lattiohin sukat tarrautuivat kiinni), vaan annoin hänen pysyä uskossaan, että oli toimelias kotitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni valitti aina, että sai aina olla auttamassa naisia mm. teknisissä asioissa. Kertaakaan kahden vuoden suhteen aikana näin ei kuitenkaan käynyt eli ei todellisuudessa käynyt auttelemassa yhtäkään naista.
Samalla kuitenkin aina jaksoi jankuttaa, kuinka milloin tahansa olisi valmis auttamaan minua, humalassa oli välillä jopa ärtynyt, etten koskaan hänen apuaan tarvinnut tai pyytänyt. Ostin sitten uuden sohvapöydän ja ajattelin ilahduttaa häntä sillä, että kerrankin saisi auttaa minua kantoapuna ja kokoamisapuna, vaikka hyvin olisin voinut homman yksinkin hoitaa, koska pakkaus painoi vain 15 kiloa ja kokoaminen oli mallia jalat kiinni pöytälevyyn.
Tämän vaativan "auttamiskeikan" jäkeen sain sitten häneltä hänen humalassa oleessaan aina valitusta siitä, kuinka minua sai "aina olla auttamassa".
Aika normaali tarina. Mikään ei kelpaa tuollaiselle miehelle, vaan kaikki on lähtökohtaisesti väärin. Puheet ovat isot, mutta teot pienet.
Meillä on naapurissa tosi mukava mies, joka oli todella ihana ja avulias naapurimummojen auttaja. Hän kävi ihan tuosta noin vain lakaisemassa vastapäisen naapurimummon kulkureitin postilaatikolle lumipyryn jälkeen tai oli ensimmäisenä paikalla, jos joku tarvitsi vaikka apua jossakin vaikeammassa ja voimaa vaativassa askareessa. Mies auttoi mielellään ja hymyssä suin, eikä hän odottanut kiitosta kummoisampaa palkinnoksi. Harmi kyllä hän joutui muuttamaan työn perässä muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Siis täh? Miten se ei-kotona asuva avunpyytäjä on paremmin apunsa ansainnut kuin kumppanisi? Miksi et hänelle sano, että hoida asiasi itse?
Millä perusteella siis katsot, että on oikein auttaa vieraita, mutta ei omaa puolisoa....kummallista haalia elämäänsä ihmisiä, joita saa olla auttamassa.
Niitä autetaan jotka tarvitsevat apua. En ole valinnut sellaista puolisoa joka on joka käänteessä pyytämssä apua. Miksi minun tarvitsee toistaa tämä asia, etkö osaa lukea? En ole auttamassa puolisoani joka käänteessä ja aikuinen osaa itse ottaa asioista selvää ja tehdä, niin minäkin toimin. Juurikin en haali ihmisä elämääni joita saa olla auttamassa, autan jos huomaan että joku tarvitsee apua. Puolisoni on näppärä jolla myös leikkaa hyvin, joten hän osaa tehdä asioita itse. Keskustelemme myös tavoitteista joita toteutamme yhdessä. Minusta on naurettavaa pyytää apua kun ei itse viitsitä tehdä, ja todellakin oletan että puolisoni ei näin tee. Kun puolisoni pyytää apua, niin hänellä on siihen hyvä aina syy, eikä vain omaa laiskuuttaan velvoita minua toteuttamaan hänen kaipaamiaan asioita, esim uusia tapetteja.
Sinulta kysyttiin, että eivätkö nämä vieraat avunpyytäjät sitten ole naurettavia? Miksi autat naurettavia avuntarvitsijoita ollenkaan? Jos on noin jyrkkä kanta avunpyytämiseen, luulisi sen ulottuvan muihinkin kuin omaan puolisoon.
Osa mielestäni on, mutta autan silti. Miksikö? Koska yhteiskunta on tehnyt omalta osaltaan ihmisistä avuttomia ja laiskojakin. En tahdo heitä kotiini, mutta tiedostan että minä olen sinällään onnekas että osaan ja jaksan tehdä asioita ja myös ottaa niistä selvää, joten autan. Puolisokseni en kuitenkaan tälläistä halua, ennemmin olisin yksin. Eikä suhtautumiseni ole mielestäni jyrkkä, edelleen autan jos apua tarvitaan, oli kyse puolisostani tai vieraista ihmisistä. Puolisokseni en vain halua ihmistä joka siirtää omia tehtäviään minulle, koska minullakin on ne omat tehtäväni, enkä näitä sisällytä puolisoni tehtäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni valitti aina, että sai aina olla auttamassa naisia mm. teknisissä asioissa. Kertaakaan kahden vuoden suhteen aikana näin ei kuitenkaan käynyt eli ei todellisuudessa käynyt auttelemassa yhtäkään naista.
Samalla kuitenkin aina jaksoi jankuttaa, kuinka milloin tahansa olisi valmis auttamaan minua, humalassa oli välillä jopa ärtynyt, etten koskaan hänen apuaan tarvinnut tai pyytänyt. Ostin sitten uuden sohvapöydän ja ajattelin ilahduttaa häntä sillä, että kerrankin saisi auttaa minua kantoapuna ja kokoamisapuna, vaikka hyvin olisin voinut homman yksinkin hoitaa, koska pakkaus painoi vain 15 kiloa ja kokoaminen oli mallia jalat kiinni pöytälevyyn.
Tämän vaativan "auttamiskeikan" jäkeen sain sitten häneltä hänen humalassa oleessaan aina valitusta siitä, kuinka minua sai "aina olla auttamassa".
Teilläpäs noin. Miehesi tosin oli oikeassa että naisia saa olla usein auttamassa. Minun ex sanoi että laihduttaa, mutta ei koskaan laihtunut, onko tämä sama asia?
No tämä mies myös aina jaksoi valittaa omasta ylipainostaan, muttei koskaan tehnyt asialle mitään, joten siinä mielessä ehkä sama asia.
Miehissä on myös noita vätyksiä, ja heitä kannatta välttää parinvalinnassa, ehkä olet nyt maksanut oppirahat tuosta. Lopulta nykyään on ihan ok olla osaamaton mies, kun ei niitä peniksellä koota, vaikka olettmus istuukin sitkeässä kansan syvissä riveissä.
Joo, mulle on ihan ok osaamaton mies, kun itse osaan ihan hyvin tekniset vimpaimet asentaa ja huonekalut koota, kunhan mies muuten on omatoiminen ja osallistuva.
En vain ymmärrä, miksi siitä "auttamisesta" täytyi tehdä niin suuri numero ja miehisyyden mitta samalla naista avunsaamisesta syyllistäen. Ehkä, jos kokee miehisyytensä olevan heikoissa kantimissa, niin kai se on jostain se miehisyys revittävä.
Tuohonhan miehiä kasvatetaan jo lapsesta asti kun ensimmäisenä lyödään leikkityökalusetti käteen. Eikö naiset syylistä puolestaan miehiä kotitöissä avunsaamisesta? Minun ex kertoi samaa mitä kaikki muutkin naiset tällä palstalla, minä miehenä en osalistu kotitöihin tarpeeksi. Kun hän muutti talosta pois, kotitöiden määrä väheni. Miksi näin? No siksi että kaikkea ei tarvitse tehdä vaikeammalla tavalla, eikä koti ole mikään näyttelytila vaan siellä eletään. Lasten leuja voi olla hujan hajan ja muutenkin tavaroita näkyvillä, likaista meillä ole koskaan ollut. Kuitenkin monelle naiselle koti on se statusstmboli mistä ei hirveästi edes näe että siellä asuu mies omine mieltymyksineen. Ehkä tuo miehesi koki riittämättömyyttä siihen että ei osannut olla perinteinen mies ja häpesi että sinä osaat nuo hommat häntä paremmin. Sama tilanne on jos minä sanon että olen naista parempi hoitamaan lapsia, pidän tämän omana tietonan, sillä tuo on naisille todella arka paikka.
Missä väitin, että olisin osannut nämä hommat paremmin kuin mies? Ei parisuhde ole mitään kilpailua. Emme asuneet yhdessä suhteen aikana, mutta mies lukemattomia kertoja jaksoi paasata, kuinka hän on hyvä mies, kun tekee itse omat kotityönsä (yhden hengen taloudessaan).
Silti en kertaakaan huomauttanut siitä, että hänen luonaan kaikki pinnat olivat saastaisia (esim. pöntön sisäpinnan väri aina ruskea ja lattiohin sukat tarrautuivat kiinni), vaan annoin hänen pysyä uskossaan, että oli toimelias kotitöissä.
Tämä oli minun oma olettamus, anteeksi siitä. Ei varmaankaan ollut mikään ykköspalkinto. Minäkään en väittänyt että parisuhde olisi kilpailua, mitä se ei todellakaan ole. No niin tai näin, näin on käynyt ja olemme nyt tästä tietoisia ja välttelemme tuon kaltaisia vätyksiä sukupuolesta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväsydäminen? Kato ens kerralla kun oot vaikka kuumeessa, paapooko sua?
Olen juuri nyt. Ei näy kun huolehtii naapuristaan.
Ehkä et tarvitse apua. Ehkä olet kova kuin kivi ja niin kiittämätön mamma, että hän ei koe mitään iloa auttaa sinua. Ehkä vain moitit häntä kaikesta mitä hän yrittää tehdä, joten hän auttaa mielummin niitä, jotka arvostavat häntä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Viimeksi kiittelin kyynel silmissä kun hän teki minulle voileivän. En tiedä sitten.
Vähän ehkä OT mutta minusta olisi todella kiusallista ja vaivaannuttavaa jos joku ihan kyyneleet silmissä kiittelisi minua jostain voileivästä. :D Tuntuu hieman ylimitoitetulta ja liian suurelta numerolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Nyt en ihan ymmärrä. Muita autetaan mielellään, kunhan nämä avuntarvitsijat ei asu samalla taloudessa. Aika ihmeellinen asetela. Itse tykkään auttaa muita ja mielellään tulen avuksi tarvitsevalle. Osaan kyllä itse kasata huonekalut, tehdä pientä pintaremonttia ja asentaa lamput. Miksi näihin kuitenkaan tarvii tilata ulkopuolinen toimija jos pariskunnasta toinen ei osaa, mutta toinen osaa? Kuulostaa siltä ettet vain itse viitsinyt tehdä pintaremonttia, jota nainen ei osannut, joten nainen saa maksaa remontin. Lisäksi kaikilla meillä kun ei ole taitoja remontoinnin tms. suhteen, vaikka osaisi remontin käytännössä suorittaa voi lopputulos olla susi. Voin sanoa suoraan, että itse olen aika ulalla tekniikan kanssa ja ostaisin kaiken elektroniikan valmiiksi asennettuna, ilman miestäni jolle tekniikka ei mikään ongelma. Lisäksi omassa lähipiirissäni kyllä miehet pyytävät yhtä usein apua ja neuvoa kuin naiset, mutta kohteet mihin apua tarvii ovat vähän erilaisia. Lähiaikoina vastaan tulleet avunpyynnöt on ollut suositus viinin suhteen illalliselle (kaveri), pesuohjeet kashmir neuleelle (kaveri), voinko silittää kauluspaidan töihin (oma mies) ja voinko olla kuskina baari-iltana.
Mun menneisyyden miesystävä oli niin ”hyväsydäminen”, että jaksoi kuunnella naispuolisen tuttavansa miesmurheita ja toimi lohduttavana olkapäänä. Lopulta miesystäväni jätti minut, koska ihastui tähän toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Siis täh? Miten se ei-kotona asuva avunpyytäjä on paremmin apunsa ansainnut kuin kumppanisi? Miksi et hänelle sano, että hoida asiasi itse?
Millä perusteella siis katsot, että on oikein auttaa vieraita, mutta ei omaa puolisoa....kummallista haalia elämäänsä ihmisiä, joita saa olla auttamassa.
Niitä autetaan jotka tarvitsevat apua. En ole valinnut sellaista puolisoa joka on joka käänteessä pyytämssä apua. Miksi minun tarvitsee toistaa tämä asia, etkö osaa lukea? En ole auttamassa puolisoani joka käänteessä ja aikuinen osaa itse ottaa asioista selvää ja tehdä, niin minäkin toimin. Juurikin en haali ihmisä elämääni joita saa olla auttamassa, autan jos huomaan että joku tarvitsee apua. Puolisoni on näppärä jolla myös leikkaa hyvin, joten hän osaa tehdä asioita itse. Keskustelemme myös tavoitteista joita toteutamme yhdessä. Minusta on naurettavaa pyytää apua kun ei itse viitsitä tehdä, ja todellakin oletan että puolisoni ei näin tee. Kun puolisoni pyytää apua, niin hänellä on siihen hyvä aina syy, eikä vain omaa laiskuuttaan velvoita minua toteuttamaan hänen kaipaamiaan asioita, esim uusia tapetteja.
Sinulta kysyttiin, että eivätkö nämä vieraat avunpyytäjät sitten ole naurettavia? Miksi autat naurettavia avuntarvitsijoita ollenkaan? Jos on noin jyrkkä kanta avunpyytämiseen, luulisi sen ulottuvan muihinkin kuin omaan puolisoon.
Osa mielestäni on, mutta autan silti. Miksikö? Koska yhteiskunta on tehnyt omalta osaltaan ihmisistä avuttomia ja laiskojakin. En tahdo heitä kotiini, mutta tiedostan että minä olen sinällään onnekas että osaan ja jaksan tehdä asioita ja myös ottaa niistä selvää, joten autan. Puolisokseni en kuitenkaan tälläistä halua, ennemmin olisin yksin. Eikä suhtautumiseni ole mielestäni jyrkkä, edelleen autan jos apua tarvitaan, oli kyse puolisostani tai vieraista ihmisistä. Puolisokseni en vain halua ihmistä joka siirtää omia tehtäviään minulle, koska minullakin on ne omat tehtäväni, enkä näitä sisällytä puolisoni tehtäväksi.
Eikä ole varmaan helppoa puolisosi apua sinulta pyytää, vaikka olisi tarvekin. Viimeiseen asti varmaan hampaat irvessä yrittää jaksaa ja osata itse. Auttamisesi tuntuu aika ylimieliseltä ylhäältä päin tuleva armona, ei vilpittömänä avuliaisuutena. Minusta asenteesi on jyrkkä, kun pidät lukua, ettei vaan osu sulle siirrettynä jotain toisen tehtävää - siis puolison tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväsydäminen? Kato ens kerralla kun oot vaikka kuumeessa, paapooko sua?
Minulle tuli yllätyksenä nykyisen kumppanini kanssa se, ettei hänellä ole lainkaan mielenkiintoa paapoa. Mistä tämä kertoo? Itsekkyydestä, narsismista?
Siitä että ei edes ajattele että aikuista tulee paapoa. Lapsia voin paapoa, mutta että aikuista ihmistä.
Mielestäni kumppania (siinä missä lastakin) tulee paapoa, jos tämä on sairas.
En minä ainakaan laita miestäni siivoamaan, laittamaan ruokaa, käymään kaupassa tms., jos tämä on miesflunssassa. Millainen tyranni toimii näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kiva autella, kun se on ns. ylimääräistä ja kruunua pukkaa päähän. Kotona sama onkin ditten ihan normivelvollisuus eikä enää hyvää hyvyyttään auttamista ilman paraateja. Kuka nyt sellaista jaksaisikaan...
Tämä. Jotkut ihmiset hakevat huomiota ja ihailua tuollaisella avualiaisuudella. Parisuhteessa se oikea luonne tulee kuitenkin esiin.
Ei. Minä tykkään auttaa muita ketä tarvitsee apua, mutta en todellakaan tahdo että se avuntarvitsija asuu kotonani. Nykypäivänä naistenkin tulee hoitaa asiansa itse niin, ettei joka käänteessä olla pyytämässä apua. Esim jos tahtoo vaikka pitaremonttia kotiin, niin sitten tekee sen pintaremontin itse, tai ostaa palvelun. Onneksi meillä näin tapahtuukin, olisi jotenkin kummallista valita puoliso jota saa olla auttamassa kun ei itse viitsitä tehdä tai ottaa edes asioista selvää. Miksi muuten avunpyyyäjä on miltei aina nainen?
Nyt en ihan ymmärrä. Muita autetaan mielellään, kunhan nämä avuntarvitsijat ei asu samalla taloudessa. Aika ihmeellinen asetela. Itse tykkään auttaa muita ja mielellään tulen avuksi tarvitsevalle. Osaan kyllä itse kasata huonekalut, tehdä pientä pintaremonttia ja asentaa lamput. Miksi näihin kuitenkaan tarvii tilata ulkopuolinen toimija jos pariskunnasta toinen ei osaa, mutta toinen osaa? Kuulostaa siltä ettet vain itse viitsinyt tehdä pintaremonttia, jota nainen ei osannut, joten nainen saa maksaa remontin. Lisäksi kaikilla meillä kun ei ole taitoja remontoinnin tms. suhteen, vaikka osaisi remontin käytännössä suorittaa voi lopputulos olla susi. Voin sanoa suoraan, että itse olen aika ulalla tekniikan kanssa ja ostaisin kaiken elektroniikan valmiiksi asennettuna, ilman miestäni jolle tekniikka ei mikään ongelma. Lisäksi omassa lähipiirissäni kyllä miehet pyytävät yhtä usein apua ja neuvoa kuin naiset, mutta kohteet mihin apua tarvii ovat vähän erilaisia. Lähiaikoina vastaan tulleet avunpyynnöt on ollut suositus viinin suhteen illalliselle (kaveri), pesuohjeet kashmir neuleelle (kaveri), voinko silittää kauluspaidan töihin (oma mies) ja voinko olla kuskina baari-iltana.
Luuletko että miehet osaavat tehdä remonttia heti synnyttyään? Miksi naiset tahtovat tehdä aina sitä pintaremppaa, mutta eivät sitten koskaan harjoittele? En halua sellaista ihmistä edelleenkään kotiini joka haluaa jotakin, mutta ei ole valmis näkemäön asian eteen vaivaa, mutta odottaa sitä kumppanilta.
No tämä mies myös aina jaksoi valittaa omasta ylipainostaan, muttei koskaan tehnyt asialle mitään, joten siinä mielessä ehkä sama asia.