Isovanhempien tapaamisoikeus on nyt laissa. Linkki

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joillain menee tästä pasmat sekaisin. Tarkoitus on suojella lapsen läheisiä suhteita.

Aivan. Tarkoitus on. Mutta todellisuudessa tämä tulee stressaamaan lapsia ja vanhempia  massiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono juttu.

Normaalit välit ja kaikki toimii. Jos taas huonot välit, ei pakkolaki ole ollenkaan hyvä juttu.

Kyllä on. Isovanhemmat voivat olla ainoita turvallisia aikuisia, jotka eivät käytä lapsia pelinappuloina riitaisassa erotilanteessa. 

Tai sitten he on niitä "aikuisia" jotka käyttää lapsia pelinappuloina ihan normaalissakin arjessa, saati sitten tilanteissa, joissa vanhemmat on muutenkin kovilla ja he näkevät tilaisuutensa koittaneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joillain menee tästä pasmat sekaisin. Tarkoitus on suojella lapsen läheisiä suhteita.

Aivan. Tarkoitus on. Mutta todellisuudessa tämä tulee stressaamaan lapsia ja vanhempia  massiivisesti.

Niin kuin stressaa kaikki muukin huoltoriita, sijaishuolto yms eli lopetaan ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Sinä nyt ajattelet vain itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joillain menee tästä pasmat sekaisin. Tarkoitus on suojella lapsen läheisiä suhteita.

Aivan. Tarkoitus on. Mutta todellisuudessa tämä tulee stressaamaan lapsia ja vanhempia  massiivisesti.

Niin kuin stressaa kaikki muukin huoltoriita, sijaishuolto yms eli lopetaan ne.

Miksi niitä sitten pitää saada lisää ja lisää? Niin että ulkopuolisetkin jo tappelee niistä samoista lapsista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Sinä nyt ajattelet vain itseäsi.

Minä ajattelen lapsia. Ja lapsiin vaikuttaa myös todella paljon se, että vanhempia rääkätään. Kaikki se aika mikä menee häirikkömummon torjumiseen on poissa lapsilta. Samaten se raha mikä menee juristeihin ja kanteluihin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Sinä nyt ajattelet vain itseäsi.

Minä ajattelen lapsia. Ja lapsiin vaikuttaa myös todella paljon se, että vanhempia rääkätään. Kaikki se aika mikä menee häirikkömummon torjumiseen on poissa lapsilta. Samaten se raha mikä menee juristeihin ja kanteluihin jne.

Aika kehno perustelu miksi lapsilla ei saisi olla pysyvää suhdetta aikuiseen joka ei ole huoltaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Sinä nyt ajattelet vain itseäsi.

Minä ajattelen lapsia. Ja lapsiin vaikuttaa myös todella paljon se, että vanhempia rääkätään. Kaikki se aika mikä menee häirikkömummon torjumiseen on poissa lapsilta. Samaten se raha mikä menee juristeihin ja kanteluihin jne.

Aika kehno perustelu miksi lapsilla ei saisi olla pysyvää suhdetta aikuiseen joka ei ole huoltaja.

Ei todellakaan ole. Lapsi ei tarvitse häirikkömummoa elämäänsä häiriköimään. Van hemman on pakko suojella lastaan.

Ja luuletko sinä etten minä olisi jo lapsuudessa miljoona kertaa toivonut että minulla olisi normaali äiti. Tai nyt äitinä toivonut että lapsillani olisi normaali mummo. Kun ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

No esim. riitaisa avioero. Molemmat vanhemmat juovat ja etsivät uutta kumppania. Lasten päähuoltaja päättää lyödä hynttyyt yhteen tuntemattoman miehen kanssa, joka paljastuukin hyvin kontrolloivaksi ja alkaa rajoittaa myös isovanhempien tapaamisoikeutta lapsiin, jos nämä eivät ole mielin kielin. (Tyyliin maksele vip-velkoja ja takaa uuden pariskunnan lainoja.) Lasten isä on niin huonossa kunnossa, ettei juuri välitä/osaa puuttua tilanteeseen. Lapsilta tulee viestejä, miten huonosti voivat, mutta uusi pariskunta väittää, että kaikki on kunnossa, lapset valehtelevat tai suurentelevat. Lopulta lapsilta takavarikoidaan puhelimet, etteivät he voi olla yhteydessä isovanhempiin lainkaan. Isovanhemmat yrittävät lastensuojelun kautta saada apua lapsille. Ei auta, koska uusi miesystävä mustamaalaa ja väittää heitä hulluiksi ja äiti myöntelee, että näin tosiaan on. Ehkä peläten miesystäväänsä, jos ei näin tee. Vaikka siis isovanhemmat olleet ennen uutta miesystävää tiiviissä kontaktissa lastenlapsiin. Usein hoidossa ja esim. koulun jälkeen käyneet heillä syömässä. Isovanhemmat kuljettaneet harrastuksiin jne. Koska isovanhemmilla ei ole mitään lain takaamaa turvaa, tilanne kärjistyy. Vasta kun naapurit alkavat säännöllisesti soittamaan poliiseja paikalle näihin tilanteisiin, joista lapset ovat isovanhemmille kertoneet ja isovanhemmat ovat yrittäneet puuttua, alkavat sossut uskoa, etteivät isovanhemmat ehkä olleetkaan hulluja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

No esim. riitaisa avioero. Molemmat vanhemmat juovat ja etsivät uutta kumppania. Lasten päähuoltaja päättää lyödä hynttyyt yhteen tuntemattoman miehen kanssa, joka paljastuukin hyvin kontrolloivaksi ja alkaa rajoittaa myös isovanhempien tapaamisoikeutta lapsiin, jos nämä eivät ole mielin kielin. (Tyyliin maksele vip-velkoja ja takaa uuden pariskunnan lainoja.) Lasten isä on niin huonossa kunnossa, ettei juuri välitä/osaa puuttua tilanteeseen. Lapsilta tulee viestejä, miten huonosti voivat, mutta uusi pariskunta väittää, että kaikki on kunnossa, lapset valehtelevat tai suurentelevat. Lopulta lapsilta takavarikoidaan puhelimet, etteivät he voi olla yhteydessä isovanhempiin lainkaan. Isovanhemmat yrittävät lastensuojelun kautta saada apua lapsille. Ei auta, koska uusi miesystävä mustamaalaa ja väittää heitä hulluiksi ja äiti myöntelee, että näin tosiaan on. Ehkä peläten miesystäväänsä, jos ei näin tee. Vaikka siis isovanhemmat olleet ennen uutta miesystävää tiiviissä kontaktissa lastenlapsiin. Usein hoidossa ja esim. koulun jälkeen käyneet heillä syömässä. Isovanhemmat kuljettaneet harrastuksiin jne. Koska isovanhemmilla ei ole mitään lain takaamaa turvaa, tilanne kärjistyy. Vasta kun naapurit alkavat säännöllisesti soittamaan poliiseja paikalle näihin tilanteisiin, joista lapset ovat isovanhemmille kertoneet ja isovanhemmat ovat yrittäneet puuttua, alkavat sossut uskoa, etteivät isovanhemmat ehkä olleetkaan hulluja. 

Tai sitten on häirikkömummo joka stalkkaa, häiriköi, tunkee, tungettelee ja sekaantuu. Penkoo tavaroita, solvaa edessä ja takanapäin jne. Lapset itkee että mummo ilmestyy puistoon, lähettelee kymmeniä viestejä, painostaa ja häiriköi.

Mummo joka yrittää hullun lailla iskeä kiilaan perheenjäsenten väliin, selittää lapsille että vain hän rakastaa lapsia, äiti/isä ei.

Miten taivas hänelle aukeaakaan jatkaa tätä toimintaansa! Vau! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

No esim. riitaisa avioero. Molemmat vanhemmat juovat ja etsivät uutta kumppania. Lasten päähuoltaja päättää lyödä hynttyyt yhteen tuntemattoman miehen kanssa, joka paljastuukin hyvin kontrolloivaksi ja alkaa rajoittaa myös isovanhempien tapaamisoikeutta lapsiin, jos nämä eivät ole mielin kielin. (Tyyliin maksele vip-velkoja ja takaa uuden pariskunnan lainoja.) Lasten isä on niin huonossa kunnossa, ettei juuri välitä/osaa puuttua tilanteeseen. Lapsilta tulee viestejä, miten huonosti voivat, mutta uusi pariskunta väittää, että kaikki on kunnossa, lapset valehtelevat tai suurentelevat. Lopulta lapsilta takavarikoidaan puhelimet, etteivät he voi olla yhteydessä isovanhempiin lainkaan. Isovanhemmat yrittävät lastensuojelun kautta saada apua lapsille. Ei auta, koska uusi miesystävä mustamaalaa ja väittää heitä hulluiksi ja äiti myöntelee, että näin tosiaan on. Ehkä peläten miesystäväänsä, jos ei näin tee. Vaikka siis isovanhemmat olleet ennen uutta miesystävää tiiviissä kontaktissa lastenlapsiin. Usein hoidossa ja esim. koulun jälkeen käyneet heillä syömässä. Isovanhemmat kuljettaneet harrastuksiin jne. Koska isovanhemmilla ei ole mitään lain takaamaa turvaa, tilanne kärjistyy. Vasta kun naapurit alkavat säännöllisesti soittamaan poliiseja paikalle näihin tilanteisiin, joista lapset ovat isovanhemmille kertoneet ja isovanhemmat ovat yrittäneet puuttua, alkavat sossut uskoa, etteivät isovanhemmat ehkä olleetkaan hulluja. 

Ja tässä narsistimummo vuodatti märän päiväunensa. Todellisuudessa tällaisia tapauksia ei ole ja vaikka olisikin, tämä laki ei auta tähän pätkääkään.

Itsekin olen eronnut ja hullu äitini väittää uuden mieheni olevan kontrolloiva ja mainpuloivan meitä. Onneksi hän on yksin mielipiteensä kanssa.

Minun äitini väittää miestäni aggressiiviseksi pedofiiliksi. Ei ole. Sen sijaan äitini on mielenterveysongelmainen narsisti, joka mm hakkasi veljeäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Sinä nyt ajattelet vain itseäsi.

Minä ajattelen lapsia. Ja lapsiin vaikuttaa myös todella paljon se, että vanhempia rääkätään. Kaikki se aika mikä menee häirikkömummon torjumiseen on poissa lapsilta. Samaten se raha mikä menee juristeihin ja kanteluihin jne.

Aika kehno perustelu miksi lapsilla ei saisi olla pysyvää suhdetta aikuiseen joka ei ole huoltaja.

Ei todellakaan ole. Lapsi ei tarvitse häirikkömummoa elämäänsä häiriköimään. Van hemman on pakko suojella lastaan.

Ja luuletko sinä etten minä olisi jo lapsuudessa miljoona kertaa toivonut että minulla olisi normaali äiti. Tai nyt äitinä toivonut että lapsillani olisi normaali mummo. Kun ei ole.

Minä, minulla, lapsillani. Nämä ovat perustelusi miksi yhdelläkään lapsella ei saa olla lähestä suhdetta aikuiseen joka ei ole vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Miten sinä et tajua mikä hirvittävä kiusaamiskeino tämä on?

Sinä nyt ajattelet vain itseäsi.

Minä ajattelen lapsia. Ja lapsiin vaikuttaa myös todella paljon se, että vanhempia rääkätään. Kaikki se aika mikä menee häirikkömummon torjumiseen on poissa lapsilta. Samaten se raha mikä menee juristeihin ja kanteluihin jne.

Aika kehno perustelu miksi lapsilla ei saisi olla pysyvää suhdetta aikuiseen joka ei ole huoltaja.

Ei todellakaan ole. Lapsi ei tarvitse häirikkömummoa elämäänsä häiriköimään. Van hemman on pakko suojella lastaan.

Ja luuletko sinä etten minä olisi jo lapsuudessa miljoona kertaa toivonut että minulla olisi normaali äiti. Tai nyt äitinä toivonut että lapsillani olisi normaali mummo. Kun ei ole.

Minä, minulla, lapsillani. Nämä ovat perustelusi miksi yhdelläkään lapsella ei saa olla lähestä suhdetta aikuiseen joka ei ole vanhempi.

Ei ole. Vaan tämä on esimerkkitapaus. Ja tällaiset häiriköt kuin mikä minulla on, on se syy miksi tällainen laki on kamala. Se mahdollistaa häiriköinnin potenssiin tuhat.

Ja siksi että se yksi lapsi sadasta tuhannesta saa nyt jotain on aika pieni korvaus siitä että kymmenien tuhansien perheiden elämä muuttuu helvetiksi.

Voi jessus, en uskonut että tämä oikeasti koskaan pääsisi lakiin asti, vaikka sitä olenkin pelännyt. No onneksi se koskee nyt vain erotilanteita ja varmaan asiassa kuullaan kumpaakin vanhempaa. Ja tuskin on kovin hyviä mahdollisuuksia isovanhemmilla sitä oikeutta saada, jos ei ole koskaan lasta tavannut tai tapaa kerran tai pari vuodessa. 

Minun puoleltani vanhempani eivät koskaan ole tavanneet lastani, äitini on narsistinen juoppo joka jätti minuun syvät jäljet ja isäni taas uhkaileva, väkivaltainen ja siitä useasti tuomittukin hullu, uhkaillut myös aviomiestäni.

Miehen vanhemmat tapaavat pari kertaa vuodessa, anoppi on aivan kaistapää ja miehen mielestä ei tarvitsisi tavata ollenkaan, mutta törmäämme pari kertaa vuodessa samoissa tapahtumissa. Appiukossa ei ole mitään vikaa eikä tällaista varmasti tulisi vaatimaan ja häntä tapaamme mielellämme, mutta asuu aivan toisella puolella Suomea, matkustelee paljon ulkomailla ja on äärettömän kiireinen mies.

Taitaa olla aika harvinaista että "äidin uusi kontrolloiva mies" haluaisi vieraan miehen lapsia omakseen niin paljon että katkaisisi heidän välit isovanhempiin. Eikö päinvastoin haluta päästä niistä lapsistakin ja saadaan nainen täysin itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

Mulla tulee mieleen montakin tilannetta. Ei ne vanhemmatkaan aina mitään pyhimyksiä ja mukavia ihmisiä ole.

Ei kukaan niin väittänytkään. Mutta ei heikkoa vanhemmuutta korjata sillä, että on jotain isovanhempien oikeuksia vaan sitä vanhemmuutta tukemalla.

Miten jengi ei tajua että kyse on lapsen oikeuksista? Ei vanhemman tai isovanhemman.

Lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen kotiin. Tätä ei auta pätkääkään, että joku perheen ulkopuolinen, on se mummo tai exä tai naapurin Pertti esittää vaatimuksia, painostaa ja tekee normaalista vanhemmuudesta hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän miettiä mikä olisi se tilanne, jossa oikeasti todella miellyttävä isovanhempi, joka kunnioittaa lapsensa ja hänen puolisonsa vanhemmuutta ja aidosti haluaa lapsen parasta, laittaisi vireille tällaisen tapaamisoikeuden hakemisen. Mutta en kyllä keksi yhtäkään edes teoreettista tilannetta. Sama tietysti pätee vaikkapa äiti/isäpuoleen eron jälkeen.

Kyllä nämä tapaukset ovat niitä, jotka täysin aiheesta on lasten elämästä poistettu.

No esim. riitaisa avioero. Molemmat vanhemmat juovat ja etsivät uutta kumppania. Lasten päähuoltaja päättää lyödä hynttyyt yhteen tuntemattoman miehen kanssa, joka paljastuukin hyvin kontrolloivaksi ja alkaa rajoittaa myös isovanhempien tapaamisoikeutta lapsiin, jos nämä eivät ole mielin kielin. (Tyyliin maksele vip-velkoja ja takaa uuden pariskunnan lainoja.) Lasten isä on niin huonossa kunnossa, ettei juuri välitä/osaa puuttua tilanteeseen. Lapsilta tulee viestejä, miten huonosti voivat, mutta uusi pariskunta väittää, että kaikki on kunnossa, lapset valehtelevat tai suurentelevat. Lopulta lapsilta takavarikoidaan puhelimet, etteivät he voi olla yhteydessä isovanhempiin lainkaan. Isovanhemmat yrittävät lastensuojelun kautta saada apua lapsille. Ei auta, koska uusi miesystävä mustamaalaa ja väittää heitä hulluiksi ja äiti myöntelee, että näin tosiaan on. Ehkä peläten miesystäväänsä, jos ei näin tee. Vaikka siis isovanhemmat olleet ennen uutta miesystävää tiiviissä kontaktissa lastenlapsiin. Usein hoidossa ja esim. koulun jälkeen käyneet heillä syömässä. Isovanhemmat kuljettaneet harrastuksiin jne. Koska isovanhemmilla ei ole mitään lain takaamaa turvaa, tilanne kärjistyy. Vasta kun naapurit alkavat säännöllisesti soittamaan poliiseja paikalle näihin tilanteisiin, joista lapset ovat isovanhemmille kertoneet ja isovanhemmat ovat yrittäneet puuttua, alkavat sossut uskoa, etteivät isovanhemmat ehkä olleetkaan hulluja. 

Ja tässä narsistimummo vuodatti märän päiväunensa. Todellisuudessa tällaisia tapauksia ei ole ja vaikka olisikin, tämä laki ei auta tähän pätkääkään.

Itsekin olen eronnut ja hullu äitini väittää uuden mieheni olevan kontrolloiva ja mainpuloivan meitä. Onneksi hän on yksin mielipiteensä kanssa.

No jos sä haluat elää jossakin kuplassa, niin senkun elät vain. En ole kenenkään mummu eikä ole edes omia lapsia. Mutta tapaus on todellinen. (Ja onneksi lapset voivat nyt paremmin, saavat tavata isovanhempiaan. Tosin pitkän terapian joutuvat käymään läpi.) Mutta tällainen laki olisi kyllä auttanut tilanteessa paljon. Se, että sinulla on erilainen kokemus ei tarkoita sitä, etteikö tuo laki olisi tarpeellinen ja se ihan syystä astuu nyt voimaan. Väärinkäytön mahdollisuuksia varmasti tullaan ehkäisemään ja siihen tullaan kiinnittämään huomiota. Mutta tarpeellinen laki se kyllä ehdottomasti on.