Uskotteko henkiin, suolejusenkeleihin tai vastaaviin?
En usko Jumalaan, mutta jostain syystä luulen, että minulla on jonkinlainen suojelusenkeli, joka varjelee kun on tarve.
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
"Jokaisella olennolla on tahdonvapaus."
Entä sitten?
" Mutta tuo arkkiperkele kyllä tuhotaan kun aika on."
Miksi ei tuhottu heti alkuunsa? Ei kai Saatana ole mikään vapaan tahdon edellytys?
Lue Kirjasta niin ei tarvi kysellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän pelkään että "henkioppaat" ei välttämättä ole hyvien puolella vaikka kokisit saavasi yhteyden sellaiseen. Raamattu sanoo että viimeisinä aikoina ihmiset ryhtyvät seuraamaan eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetusta.
Itse uskon, että nimenomaan enkelit ja henkioppaat ovat hyviä, maailmassa on olemassa lähde-energia, josta kaikki elämä on peräisin, ajan mittaan on syntynyt eri uskontoja, jotka sitten tulkitsevat tuota energiaa erilailla. Kristinuskon mukaan tuo energia on vain yksi jumala ja hindulaisuudessa taas useampi jumala. Uskon, että Jeesus oli ertittäin valaistunut ihminen aivan kuin buddhakin. Esim. monet munkit pystyvät meditaation avulla tekemään 'ihmeitä' joihin tavallinen ihminen ei pysty, kuten olemaan ilman ruokaa todella pitkiä aikoja ja kestämään erittäin kylmiä ja kuumia lämpötiloja ja jopa levitoimaan.
Henkimaailma on hyvä paikka ja uskonnot ovat todellakin eri asia, ne on kehitetty ihmisten toimesta palvelemaan elämää.
"Lue Kirjasta niin ei tarvi kysellä. "
Sepä se onkin kun siellä ei ole vastauksia noihin kysymyksiin.
"Jumala haluaa välillä myös testata intentiotamme joten hän saattaa johtaa ihmistä kiusauksiinkin. "
Kaikkitietävän ei tarvitse testata mitään koska hän tietää kaiken jo ennalta. Joten kyse on vain julmasta leikistä ihmisten kustannuksella.
Vain koska jotain ei ole voitu tieteellisesti todistaa olevaksi ei tarkoita että sitä ei olisi. Jos jotain ei näe, ei se tarkoita että se ei olisi. Järki ei voi ymmärtää koska ei pysty loogisesti asiaa käsittelemään. Intuitio auttaa jos sen antaa auttaa. Kaikki on energiaa kumminkin. Tunnen energiaa ympärilläni vaikka en näe ketään tai mitään jolle energian voi ajatella kuuluvan.
Vierailija kirjoitti:
"Jumala haluaa välillä myös testata intentiotamme joten hän saattaa johtaa ihmistä kiusauksiinkin. "
Kaikkitietävän ei tarvitse testata mitään koska hän tietää kaiken jo ennalta. Joten kyse on vain julmasta leikistä ihmisten kustannuksella.
Ihminen saattaa tehdä valintoja vaikka tiedostaa kuinka kuuluu toimia. Ihminen toimii vähän silläkin tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko noissa lasten kuolema -jutuissa olevan syynä vanhempien negatiivinen energia. Ihmisille vaan sattuu pahoja asioita, vaikka eivät sitä olisi millään tavalla ”ansainneet”.
Ja helppoa tietysti on ajatella positiivista, jos on kaunis ja on kavereita, elämässä rakkautta yms. Jos taas olet ollut koulukiusattu, työtön ja kaiken lisäksi et mikään haluttu kumppani, on helpompaa tuntea katkeruutta, vaikka se ei olisi täysin omaa ansiota.
Lapsen kuolemassa voi olla myös kyse siitä että häntä tarvitaan jossain muualla päin maailmaa uudelleen syntyneenä, tekemään jotain suurta ja mullistavaa kuten pelastaa ihmishenkiä.
Tätä on tullut joskus pohdittua, että eikö se ole kuitenkin aika kamala jos joutuu elämään ikuisesti työtä raataen, sairauksia sotia ym. Eikö teistä uudelleen syntyminen tähän maailmaan tunnu aika pelottavalta ajatukselta? Eikö ole mitään parempaa kuin tämä.
On vain yksi elämä. Kukapa järkipäinen haluaisikaan tänne uudestaan.
Jos on kuollut vuonna 1970 ja syntynyt tänne uudelleen vuonna 1971 tai sen jälkeen, niin voiko siitä kovemmalla kohtalolla ihmistä kolauttaa?
Kysyy kohtalon kolauttama.
Ei ole mahdollista syntyä kahteen kertaan.
Ei, mutta kun pohjana tällä olikin se, että jos se uudelleen syntyminen olisikin totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä Murphyn lakiin, kovaan kohtaloon ja rajattomaan epäonneen, jotka kaikki muistuttelevat olemassa olostaan jatkuvasti. Jos jokin voi mennä pieleen, niin se ei menemättä jätä. Jos jokin voi onnistua, niin se todennäköisesti epäonnistuu. Sitten on todisteet siitäkin, että kun jokin paska on jollekulle tapahtumassa, niin ihan viimetipassa se epäonni hyppääkin tästä tyypistä, jolle sen oli alunperin tarkoitus tapahtua, johonkin toiseen henkilöön. Sellaisia juttuja tapahtunut, ettei niitä koskaan tulla järjellä selittämään.
Niin ihmeellisiä "saavutuksia" on ollut elämässä, että huh huh. Kaikenlainen positiivisuus ja optimistisuus on ollut turhaa. Mitä positiivisemmin sitä on johonkin suhtautunut, sen varmemmin se on mennyt pieleen. Odotukset vs. todellisuus.
V..iksi menee jos on mennäkseen, ei siinä sen kummempaa. Realistinen elämänasenne sitä elämää kohtaan, joka mitään ei anna mutta ottaa vaan. Tästä ihmeestä voisin kirjoittaa kirjan, mutta kun en ole julkkis, niin sitä ei kukaan kustantaja ota julkaistavaksi.
Ja kirouksiin uskon.
Ei kannata elää odotuksissa.
Odotuksia on erilaisia. Realistisia ja epärealistisia. Kun katsoo, mitä on elämä tähän asti ollut, niin siitä tietää, mitä se tulee olemaan jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä Murphyn lakiin, kovaan kohtaloon ja rajattomaan epäonneen, jotka kaikki muistuttelevat olemassa olostaan jatkuvasti. Jos jokin voi mennä pieleen, niin se ei menemättä jätä. Jos jokin voi onnistua, niin se todennäköisesti epäonnistuu. Sitten on todisteet siitäkin, että kun jokin paska on jollekulle tapahtumassa, niin ihan viimetipassa se epäonni hyppääkin tästä tyypistä, jolle sen oli alunperin tarkoitus tapahtua, johonkin toiseen henkilöön. Sellaisia juttuja tapahtunut, ettei niitä koskaan tulla järjellä selittämään.
Niin ihmeellisiä "saavutuksia" on ollut elämässä, että huh huh. Kaikenlainen positiivisuus ja optimistisuus on ollut turhaa. Mitä positiivisemmin sitä on johonkin suhtautunut, sen varmemmin se on mennyt pieleen. Odotukset vs. todellisuus.
V..iksi menee jos on mennäkseen, ei siinä sen kummempaa. Realistinen elämänasenne sitä elämää kohtaan, joka mitään ei anna mutta ottaa vaan. Tästä ihmeestä voisin kirjoittaa kirjan, mutta kun en ole julkkis, niin sitä ei kukaan kustantaja ota julkaistavaksi.
Ja kirouksiin uskon.
Ei kannata elää odotuksissa.
Odotuksia on erilaisia. Realistisia ja epärealistisia. Kun katsoo, mitä on elämä tähän asti ollut, niin siitä tietää, mitä se tulee olemaan jatkossa.
No on turha itkeä kun kuitenkin edelleenkin elää vain odotuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko noissa lasten kuolema -jutuissa olevan syynä vanhempien negatiivinen energia. Ihmisille vaan sattuu pahoja asioita, vaikka eivät sitä olisi millään tavalla ”ansainneet”.
Ja helppoa tietysti on ajatella positiivista, jos on kaunis ja on kavereita, elämässä rakkautta yms. Jos taas olet ollut koulukiusattu, työtön ja kaiken lisäksi et mikään haluttu kumppani, on helpompaa tuntea katkeruutta, vaikka se ei olisi täysin omaa ansiota.
Lapsen kuolemassa voi olla myös kyse siitä että häntä tarvitaan jossain muualla päin maailmaa uudelleen syntyneenä, tekemään jotain suurta ja mullistavaa kuten pelastaa ihmishenkiä.
Tätä on tullut joskus pohdittua, että eikö se ole kuitenkin aika kamala jos joutuu elämään ikuisesti työtä raataen, sairauksia sotia ym. Eikö teistä uudelleen syntyminen tähän maailmaan tunnu aika pelottavalta ajatukselta? Eikö ole mitään parempaa kuin tämä.
On vain yksi elämä. Kukapa järkipäinen haluaisikaan tänne uudestaan.
Jos on kuollut vuonna 1970 ja syntynyt tänne uudelleen vuonna 1971 tai sen jälkeen, niin voiko siitä kovemmalla kohtalolla ihmistä kolauttaa?
Kysyy kohtalon kolauttama.
Ei ole mahdollista syntyä kahteen kertaan.
Ei, mutta kun pohjana tällä olikin se, että jos se uudelleen syntyminen olisikin totta.
No jos haluat faktan niin ei se ole totta. Ihminen elää vain yhden elämän.
Uskon jonkun korkeamman mustaan listaan. Päädyin itse tuolle listalle jo ennen syntymääni kun synnyin ei toivottuna nykytermien mukaan väärää sukupuolta olevana erityislapsena sektiolla. Lisäksi elämäni on ollut niin kamalaa ja vaikeaa ja olen kohdannut niin paljon kaikkea ikävää ja joutunut ihan ihme tilanteisiin ilman omaa syytäni, että jotain on pakko olla tämän taustalla. Pelkästä sattumasta ei vaan voi olla kyse. Toki järjellä ajateltuna se autismikirjo varmasti selittää asioita.
Olin töissä paikassa, josta on aina kerrottu kummitusjuttuja. Näin kummallisen hahmon keskellä kirkasta päivää, ja pari työtoveriani karttelivat tiettyä rakennuksen osaa. Paikassa todella oli outo tunnelma, ja pari asiakastakin huomasivat sen.
Jumala on kertonut ihmisiä koeteltavan. Jos haluaa työskennellä Jumalalle niin vastuu on kannettava kaikesta ja hyväksyttävä se minkä Jumala tuo elämäämme tehtäväksi. Jumala haluaa välillä myös testata intentiotamme joten hän saattaa johtaa ihmistä kiusauksiinkin.