Halutaanko täällä oikeasti perusporvarihallitusta?!!
Sipilä kaivetaan loukostaan takaisin ja Vartiaisesta tulee valtiovarainministeri?! Ei helvetti. Kikytys, aktiivimallit, työvoiman tuonti ulkomailta, täysin vastikkeellinen sosiaaliturva.. Postin kohu on pientä tuohon helvettiin verrattuna!
Kommentit (111)
Minä ainakin haluan, että jokainen tekee jotain toimeentulonsa eteen. En arvosta köyhiä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.
Väität, että tilasto on väärässä?
Vierailija kirjoitti:
645€/kk oli Postin johdon työntekijöille kaavailema palkka Viroon siirrettävissä töissä (eli yli 75% leikkaukset 2600€ palkasta):
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4a51bd54-8c95-4eaa-b883-aa7e0d5ed186
Itellan logistiikkakeskukseen etsitään parhaillaan töihin tilaustenkäsittelijöitä, joille luvataan peruspalkaksi 645 euroa kuukaudessa. Tilaustenkäsittelijöiden tehtävänä on panna kokoon ja paketoida asiakkaiden tilauksia.
645 euroa on surkea palkka tämän päivän Virossakin, etenkin kun otetaan huomioon, että tarjottu työpaikka sijaitsee Jürissa eli kovaa vauhtia kallistuneen Tallinnan kupeessa.
Lisäksi Itella lupaa uusille tilaustenkäsittelijöilleen työsuoritteeseen perustuvaa palkan lisäosaa, joka työilmoituksen mukaan voisi olla esimerkiksi 255 euroa kuukaudessa. Näin ollen työntekijän kokonaiskuukausipalkka nousisi 900 euroon.
Virossa tuloveroprosentti on kaikille yhtäläinen 20 ja palkkaverotukseen sisältyy 500 euron veroton osuus eli veroja maksetaan vain 500 euroa ylittävästä summasta. Suomessa 900 euron palkka on niin pieni, että sitä ansaitsevan veroprosentti jäisi todennäköisesti nollaan.
− Meillä on täällä Virossa valitettavan huonoja kokemuksia suomalaisista työnantajista, jotka eivät ole kiinnostuneet työehtosopimuksista, eivätkä halua tehdä ammattiliiton kanssa mitään yhteistyötä, toteaa Kangur.
Tuo palkka on jo Vironkin mittapuulla kitunen. Ei ihme, että virolaiset raksamiehet ovat jättämässä Suomen joukolla. Suomesta on tulossa kovaa vauhtia Euroopan Bangladesh.
Saa Posti lähetellä seuraavaksi ne kirjeensä sitten Liettuaan. Tosin, logistiikka koituu jo niin kalliiksi, että tulee halvemmaksi maksaa se normipalkka suomalaiselle.
Täysin uskomatonta toimintaa "suomalaiselta" yritykseltä. Kyseessä ei ole enää mikään kustannussäästö, vaan puhdas viha suomalaista työntekijää kohtaan. Säästämisestä on tullut itse itseään ruokkiva ajatusmalli, joka lopulta maksaa ennemmän, mutta kun pitää säästää!
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin haluan, että jokainen tekee jotain toimeentulonsa eteen. En arvosta köyhiä yhtään.
Aivan, yrityksetkin voisivat tehdä jotain niiden tukimiljardiensa ja veroalensaeteen, vaikka työllistää?
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin haluan, että jokainen tekee jotain toimeentulonsa eteen. En arvosta köyhiä yhtään.
Ai työtä tekevä on mielestäsi automaattisesti hyvin toimeentuleva? Mietipä uusiksi, meillä on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä. Itsekin kannatan sitä, että työntekoon kannustetaan ja työtä tulisi tehdä jokaisen mahdollisuuksien mukaan. Elämäntapatyöttömyyttä en arvosta. Kuitenkin työnteon täytyisi olla kannattavaa, mitä se nykyään ei aina ole. Perustoimeentulo täytyy kaikille kuitenkin turvata, eivätkä resurssit saisi valua ulkomaisille sijoittajille.
T. Hyvätuloinen muttei porvari
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.
Vuonna 1960 työssäkäyvien määrä oli 46%. Vuonna 2017 44%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.Vuonna 1960 työssäkäyvien määrä oli 46%. Vuonna 2017 44%.
Teknologian kehityksen perusteella kuvittelisi, että nykyään tuo prosentti olisi vieläkin alhaisempi.
Tässä oli palkka kohdillaan, kännykkävideosta valtiovarainministeriö maksoi 50 000 €:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ea5e4bea-adbc-4d54-a337-5826c94cc…
Ei ihme, että kassa on tyhjänä, kun rahat on jaettu kaiken maailman Kaarina Hazardeille.
Täällä ja muualla voidaan tietysti haluta mitä vaan, mutta äänestäjät sen kuitenkin päättävät vaaleissa. Tämä on erinomainen asia kuten viime vaaleissa nähtiin, perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan tuhovimma saatiin äänestäjien ansiosta muutamaksi vuodeksi torpattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.Vuonna 1960 työssäkäyvien määrä oli 46%. Vuonna 2017 44%.
Tuo Ylenannon juttu meni metsään niin komeasti kuin olla ja voi. Ensinnäkin työikäinen ja työssäkäyvä eivät ole sama juttu. Yle yritti tässä siloittaa eroa puhumalla varovasti "työihmisistä".
Ongelma ei ole työikäisyys, vaan työpaikkojen puute. Jos ei ole työpaikkoja, siinä päätyy silloin moni työikäinen ja "työihminen" myös saamapuolelle vanhusten ja lasten kanssa.
Toiseksi, palkkatulot ovat vain yksi osa verotuloista. Valtio saa muualtakin verotuloja, kuten valtionyritysten toiminnasta, yhteisöveroista, ja monista muista lähteistä. Itse asiassa kehno palkkataso syö osaltaan valtion verotuloja, koska osinko- ja pääomaverotuksessa noudatetaan huomattavasti hulppeampaa veroprosenttia kuin palkkaverotuksessa.
Takavuosina Helsinki kustansi monet toiminnot pelkästään Nokian maksamilla yhteisöveroilla. Miten tämä fakta mahdollisesti istuu tähän Ylenannon ideaan siitä, että on niitä, jotka tuottavat ja niitä, jotka kuluttavat? Ei mitenkään. Puhdasta (porvari-)ideologista hörönplöröötä koko artikkeli.
Vierailija kirjoitti:
Media käy kaikin keinoin demareiden kimppuun ja kaataa hallitusta, koska suurpääoma ja EK haluavat vaihtaa porvarihallitukseen.
Ei, kyllä demarit tekee sen ihan itse
T husuantti
Vierailija kirjoitti:
Nyt on niin, että on Keskustan paikka näyttää voimansa. Keskusta meni harkitsemattomasti hallitukseen äärimmäisen huonolla vaalimenestyksellä.
Käytännössä möivät itsensä ja sitä sopii ihmetellä.
Nyt olis aika näyttää, ettei mikä tahansa heille käy. Sdp suisti aikoinaan Jäätteenmäen alas ja nyt kepu voi maksaa samalla mitalla. Se saattaisi tuoda lisäpisteitä keskustan arvostukseen ja nostaisi kannatusta.
Keskusta tuskin saa itselleen näin edullista hallitusohjelmaa, jos lähtee Persujen ja Kokoomuksen kelkkaan.
Jäätteenmäki-tapauksen Keskusta kosti jo sillä tavalla, että se ei tukenut Halosen uudelleenvalintaa presidentinvaaleissa, ja muodosti sitä seuranneiden eduskuntavaalien jälkeen porvarihallituksen. Eikö se jo riitä, vai vieläkö tarvitaan lisäkostoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.Vuonna 1960 työssäkäyvien määrä oli 46%. Vuonna 2017 44%.
Teknologian kehityksen perusteella kuvittelisi, että nykyään tuo prosentti olisi vieläkin alhaisempi.
Onhan se. 60-luvulla siivooja teki täyttä työpäivää. Nyt lyhennettyä työviikkoa. Saa seilata pitkin kaupunkia pisteestä toiseen, omalla rahalla ja autolla. Mutta koska kummatkin ovat töissä, niin periaatteessa verrannollisia, vaikka oikeasti tehdyt työtunnit ovat paljon pienemmät.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ja muualla voidaan tietysti haluta mitä vaan, mutta äänestäjät sen kuitenkin päättävät vaaleissa. Tämä on erinomainen asia kuten viime vaaleissa nähtiin, perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan tuhovimma saatiin äänestäjien ansiosta muutamaksi vuodeksi torpattua.
Suomessa valtakunnanpolitiikkaa tehdään seuraavalla tavalla:
Kansalaiset äänestävät eduskuntavaaleissa.
Eduskunta valitsee keskuudestaan enemmistöhallituksen.
Eduskunnassa noudatetaan ryhmäkuria.
Näinollen hallitus määrää eduskuntaa toisin kuin perustuslain henki edellyttäisi.
Hallitus ottaa virkamiesten välityksellä vastaan toimintaohjeet elinkeinoelämältä. Nuo toimintaohjeet perustuvat niinsanottuihin talouden realiteetteihin eli elinkeinoelämän omistajatahojen etuihin.
Hallitus hyväksyttää eduskunnalla elinkeinoelämän omistajatahojen etuja toteuttavat päätökset.
Koska kansalaisten äänestyskäyttäytyminen eduskuntavaaleissa ei vaikuta pienimmässäkään määrin niinsanottuihin talouden realiteetteihin ja koska nämä viimemainitut määräävät Suomessa toteutettavan politiikan suurista linjoista, tulee johtopäätökseksi vääjäämättä, että äänestämällä ei voi vaikuttaa mihinkään todella tärkeään asiaan eli niihin asioihin, joilla on suuri taloudellinen merkitys.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/miksi-aanestamalla-ei-voi-va…
Persuja on aika turha ottaa tällä hetkellä hallitukseen kun nuo pistävät sen nurin hetken päästä kun kuvittelevat saavansa suomen yksinvaltijuuden uusissa vaaleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.Vuonna 1960 työssäkäyvien määrä oli 46%. Vuonna 2017 44%.
Teknologian kehityksen perusteella kuvittelisi, että nykyään tuo prosentti olisi vieläkin alhaisempi.
Onhan se. 60-luvulla siivooja teki täyttä työpäivää. Nyt lyhennettyä työviikkoa. Saa seilata pitkin kaupunkia pisteestä toiseen, omalla rahalla ja autolla. Mutta koska kummatkin ovat töissä, niin periaatteessa verrannollisia, vaikka oikeasti tehdyt työtunnit ovat paljon pienemmät.
Kapitalistisika maksaa tuolle siivojalle vain siivun ja valtio loput. Mitenhän oli kuuskytluvulla?
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin haluan, että jokainen tekee jotain toimeentulonsa eteen. En arvosta köyhiä yhtään.
Toteamaasi sisältyy oletus, että rikkaat tekevät aina jotakin hyödyllistä yhteiskunnan eteen. Olisiko kuitenkaan noin. Epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan hallitusta, joka ei syö enemmän kuin tienaa. Lopulta kuitenkin juuri köyhimmät kärsivät eniten jos mennään konkurssiin. Silloin tulee ulkopuolinen, joka ehkä käskee pienentämään eläkkeitä jne.
Ylimääräistä rahaa saa vain sieltä, missä sitä on, ja esim. 1,5 miljoonalla eläkeläisellä on enemmän kuin muutamalla sadalla rikkaalla, mitä Suomessa on.
Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen.
Työllisyyden nosto on tärkein tehtävä ja se ei nouse kurittamalla yrityksiä ja nostamalla veroja, ja maksamalla niin hyviä korvauksia, että ei huvita lähtä töihin.
Jos talous saadaan kuntoon, niin palkat nousevat ja verotulot kasvavat ja silloin jää enemmän myös niille, jotka eivät itse käy töissä. Siihen asti pitää elää varojen mukaan.
Ei mikään puolue vastusta hyviä sosiaalitukia, ei vaan pidä velaksi ruveta riitä jakamaan.
"Meillä nyt jo alkaa olla niin, että puolet ihmisistä tekee töitä ja elättää toisen puolen."
Näinhän se on aina ollut ja on nytkin lähes kaikissa EU-maissa.
Lueskelin tietosankirjaa vuodelta 1960, ja siellä sanotaan seuraavaa:
Maamme elinkeinonharjoittajat 31.12.1960
Ammatissa toimiva väestö 2033268
Koko väestö 4446222
Eli vuonna 1960 alle puolet väestöstä oli töissä. Siihen hyvään aikaan.
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
Tämän tilaston mukaan työttömyysaste oli läpi 60-luvun n.2.
Toki tilastoissa otetaan huomioon vain 18-64 vuotiaat eikä koko väestöä, niinkuin sinun tekstissäsi. Mutta 60-luvulla töissä kävivät lapsetkin, joten todellinen työllisyysaste oli vieläkin pienempi.Vuonna 1960 työssäkäyvien määrä oli 46%. Vuonna 2017 44%.
Teknologian kehityksen perusteella kuvittelisi, että nykyään tuo prosentti olisi vieläkin alhaisempi.
Onhan se. 60-luvulla siivooja teki täyttä työpäivää. Nyt lyhennettyä työviikkoa. Saa seilata pitkin kaupunkia pisteestä toiseen, omalla rahalla ja autolla. Mutta koska kummatkin ovat töissä, niin periaatteessa verrannollisia, vaikka oikeasti tehdyt työtunnit ovat paljon pienemmät.
Kapitalistisika maksaa tuolle siivojalle vain siivun ja valtio loput. Mitenhän oli kuuskytluvulla?
60-luvulla siivoojallakin oli varaa ostaa kämppä Helsingistä, vaan miten mahtaa olla nyt?
Persuhallitus olisi lottovoitto, saataisiin verot alas ja tuet pois. Jokainen saisi pärjätä omillaan. Kyllä työ sen jälkeen kelpaisi!
645€/kk oli Postin johdon työntekijöille kaavailema palkka Viroon siirrettävissä töissä (eli yli 75% leikkaukset 2600€ palkasta):
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4a51bd54-8c95-4eaa-b883-aa7e0d5ed186
Itellan logistiikkakeskukseen etsitään parhaillaan töihin tilaustenkäsittelijöitä, joille luvataan peruspalkaksi 645 euroa kuukaudessa. Tilaustenkäsittelijöiden tehtävänä on panna kokoon ja paketoida asiakkaiden tilauksia.
645 euroa on surkea palkka tämän päivän Virossakin, etenkin kun otetaan huomioon, että tarjottu työpaikka sijaitsee Jürissa eli kovaa vauhtia kallistuneen Tallinnan kupeessa.
Lisäksi Itella lupaa uusille tilaustenkäsittelijöilleen työsuoritteeseen perustuvaa palkan lisäosaa, joka työilmoituksen mukaan voisi olla esimerkiksi 255 euroa kuukaudessa. Näin ollen työntekijän kokonaiskuukausipalkka nousisi 900 euroon.
Virossa tuloveroprosentti on kaikille yhtäläinen 20 ja palkkaverotukseen sisältyy 500 euron veroton osuus eli veroja maksetaan vain 500 euroa ylittävästä summasta. Suomessa 900 euron palkka on niin pieni, että sitä ansaitsevan veroprosentti jäisi todennäköisesti nollaan.
− Meillä on täällä Virossa valitettavan huonoja kokemuksia suomalaisista työnantajista, jotka eivät ole kiinnostuneet työehtosopimuksista, eivätkä halua tehdä ammattiliiton kanssa mitään yhteistyötä, toteaa Kangur.