Lue keskustelun säännöt.
Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
27.11.2019 |
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
Vierailija kirjoitti:
Isyystestin pitäisi olla ihan rutiinitoimenpide synnytyslaitoksella. En ymmärrä miltä pohjalta sitä kukaan voisi eettisesti vastustaa. Loppuisi se ikiaikainen ja pöyristyttävä miesten kusettaminen.
Sopii hyvin, kunhan vanhemmat maksavat ne testit omasta pussistaan. Verorahoja ei siihen pelleilyyn pidä laittaa pennin pyörylää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole epäluottamus puolisoa kohtaan.
Kyseessä on vain varmistus. Joka varmistaa myös sen, että lapsi on oikea eikä vaihtunut laitoksella.
Minäkin haluan että testi tehdään vaikka en todellakaan epäile pettämistä.
Viimeinen lause on todella paradoksaalinen.
Eli jos et epäile pettämistä, niin miksi isyys pitäisi varmistaa?
Luota mutta varmista. Minäkin luotan esim ystäviini mutta jos on jostain todella tärkeästä kyse niin varmistan että asiat on hoidettu tai hoidetaan sovitusti. Tässä on kyse elämän tärkeimmästä asiasta, omasta(?) lapsesta. Nainen ei ymmärrä tätä. Luota mutta varmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On arvioitu, että n. 5 prosentilla syntyvistä lapsista biologinen isä ei ole se viralliseksi merkitty. Joskus tämä selviää ilman dna-testiäkin. Eräälle innokkaasti esikoistaan odottavalle isälle kävi vähän nolosti. Lapsi oli toki kaikin puolin terve ja hyväkuntoinen. Vahinko vain, että kun mies oli vaalea ja sinisilmäinen, lapsi oli musta ja ruskeasilmäinen.
Missäs peräpersulan ABC:n kahviossa näin on arveltu?
No en tiedä onko Britannia peräpersula:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4137506.stm
Nigeria ehkä on:
https://punchng.com/27-of-nigerian-men-not-biological-fathers-dna-repor…
Tiedän ihan oikeasti tapauksia joissa synnytyksessä mukana ollut isä onkin yllättynyt kun putkahtaakin ruskea lapsi.
Minäkin olen kuullut yhdestä tapauksesta. Siinä isä ehti myös julistaa vaimonsa pettämistä ja mustan lapsen syntymistä pitkin kyliä todella laajalle kuulijakunnalle. No, ipana tietysti oli muutaman ajan kuluttua yhtä valkonaamainen kuin isänsäkin ja testeillä isänsä lapseksi varmennettu, mutta hänen kasvamistaan ei isän suku päässyt koskaan todistamaan. Eikä minkään muunkaan lapsen sen paremmin, koska elämöinti ensimmäisestä lapsesta karkotti tehokkaasti paikkakunnan kaikki loput lisääntymisikäiset naiset.
Heidän tiluksiaan ei asuta enää kukaan kun nykyisin eläkeiän kynnyksellä olevasta isästä jättää aika. Kannatti varmasti olla typerys.
Ööö....miten se ruskea vauva (jonka kyllä näkee) muuttuikin valkoiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaahan se tehdä. Itse olen 32-vuotiaan pojan isä ja tämän vain minä ja äiti tiedämme. Lyhyt suhde aikoinaan tuotti lapsen, lapsen äiti halusi jatkaa seurustelukumppaninsa kanssa ja päätimme unohtaa asian. Nykyisten DNA-testien aikana pelkään kaiken aikaa, että sukulaislistaani pamahtaa tämän pojan nimi.
Jatketaan. Lapsen äiti ehdottomasti halusi, että pysyn poissa koska heillä oli pitkä ja vakaa suhde takanaan. En alkanut tätä kyseenalaistaa. Varmaan oikea ratkaisu.
Ihmetyttää, mistä niin varmaksi tiedätte pojan olevan sinun? Jos kerran oli parisuhteessa, voihan lapsi olla sen miehen. Vai teittekö testin?
Testiä ei ole tehty, mutta poika muistuttaa minua ja siittämisen aikoihin eivät harrastaneet seksiä. Nainen on tämän myös minulle sanonut.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaiken pitää perustua täydelliseen luottamiseen, niin entä avioliitto, isyyden tunnustaminen, elarit?
Ei kai niihinkään mitään hiton papereita tarvita, pitää luottaa että mies maksaa - vai väitättekö prkl epärehelliseksi?
Vai laitetaanko kaksoisstandardia taas, miljoonannen kerran?
Minä en halua elää parisuhteessa, jossa en luota puolisooni ja joutuisin jatkuvasti epäilemään häntä. Parisuhteen perusta on luottamus ja jos sitä ei ole, ei ole parisuhdettakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän ymmärtäväisiä vastauksia, vaikka tästä aiheesta usein näkee sellaisia kommentteja että johtaa 100% eroon tällainen "epäluottamuslause".
Monen miehen pahin pelko onkin, että johtaa eroon vain kun haluaa isyystestin, siksi moni jättääkin tekemättä sen.
Miehet on ahdistettu nurkkaan tämän asian suhteen.
Ahdistettu nurkkaan? Tuollainen puolison epäileminen on sairaalloista vainoharhaisuutta.
Eikä ole, on oikeutettua tehdä testi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän ymmärtäväisiä vastauksia, vaikka tästä aiheesta usein näkee sellaisia kommentteja että johtaa 100% eroon tällainen "epäluottamuslause".
Monen miehen pahin pelko onkin, että johtaa eroon vain kun haluaa isyystestin, siksi moni jättääkin tekemättä sen.
Miehet on ahdistettu nurkkaan tämän asian suhteen.
Ahdistettu nurkkaan? Tuollainen puolison epäileminen on sairaalloista vainoharhaisuutta.
Eikä ole, on oikeutettua tehdä testi
Totta kai, mutta ei ole mitään oikeutta olla parisuhteessa jos toinen sen testin jälkeen haluaa erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tilanteessa jossa on selvinnyt että lähisukulaiseni lapsi ei ollutkaan hänen biologinen lapsensa. Tämä on tälle aikuiselle lapselle kova paikka: vanhemmat ovat tietoisesti hänelle valehdelleet. Äitinsä on äitinsä ja oikea isä on äidin joku työkaveri. Nyt kun tämä paperi-isä on kuollut, niin tästä lapsesta tulee sukumme perillinen-vaikka hän ei siis ole meidän sukuamme. Ja lapsen oikea isä on päässyt kuin koira veräjästä-ei ole tarvinnut maksaa lapsen koulutusta eikä harrastuksia. Lapsen äiti toki tietää kuka on oikea isä. Ja varmaan kaikki työkaveritkin.
Olisi lasten oikeusturvan mukaista, että kaikille syntyville tehtäisiin joku dna testi?
Ennen tuo oli helpompi rarkaisu hedelmättömyyspulmiin. Mistä tiedät, ettei ollut aivan sovittu, ei-anonyymi sperman lahjoitus? Sanoit molempien vanhempien tietoisesti valehdelleen lapselle, joten ei-biologinen isä varmaan halusi kasvattaa hänet lapsenaan. Siihen ei ole muilla perijöillä sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On arvioitu, että n. 5 prosentilla syntyvistä lapsista biologinen isä ei ole se viralliseksi merkitty. Joskus tämä selviää ilman dna-testiäkin. Eräälle innokkaasti esikoistaan odottavalle isälle kävi vähän nolosti. Lapsi oli toki kaikin puolin terve ja hyväkuntoinen. Vahinko vain, että kun mies oli vaalea ja sinisilmäinen, lapsi oli musta ja ruskeasilmäinen.
Missäs peräpersulan ABC:n kahviossa näin on arveltu?
No en tiedä onko Britannia peräpersula:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4137506.stm
Nigeria ehkä on:
https://punchng.com/27-of-nigerian-men-not-biological-fathers-dna-repor…
Tiedän ihan oikeasti tapauksia joissa synnytyksessä mukana ollut isä onkin yllät
"Ööö....miten se ruskea vauva (jonka kyllä näkee) muuttuikin valkoiseksi? "
Tästä tapauksesta en tiedä mitään, mutta olen lukenut tapauksesta, jossa ne tummat geenit pulpahti esiin valkoihoisille vanhemmille syntyneelle lapselle. Heidän tietämättä suvussa oli aiemmin ollut tummaihoinen esivanhempi.
Meillä mieheni suvussa on eteläeurooppalaisia geenejä, vaikka tarkempaa tietoa ei ole. Ne geenit näkyvät ruskeissa silmissä (miehellä melkein mustat hiukset, lapsilla vaaleat). Lisäksi toisen lapsen silmissä on ominaisuus, joka on tyypillistä eteläisimmille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaahan se tehdä. Itse olen 32-vuotiaan pojan isä ja tämän vain minä ja äiti tiedämme. Lyhyt suhde aikoinaan tuotti lapsen, lapsen äiti halusi jatkaa seurustelukumppaninsa kanssa ja päätimme unohtaa asian. Nykyisten DNA-testien aikana pelkään kaiken aikaa, että sukulaislistaani pamahtaa tämän pojan nimi.
Jatketaan. Lapsen äiti ehdottomasti halusi, että pysyn poissa koska heillä oli pitkä ja vakaa suhde takanaan. En alkanut tätä kyseenalaistaa. Varmaan oikea ratkaisu.
Ihmetyttää, mistä niin varmaksi tiedätte pojan olevan sinun? Jos kerran oli parisuhteessa, voihan lapsi olla sen miehen. Vai teittekö testin?
Testiä ei ole tehty, mutta poika muistuttaa minua ja siittämisen aikoihin eivät harrastaneet seksiä.
Mut miten se hänen puoliso ei sitten tätä tajunnut?
Vierailija kirjoitti:
On arvioitu, että n. 5 prosentilla syntyvistä lapsista biologinen isä ei ole se viralliseksi merkitty. Joskus tämä selviää ilman dna-testiäkin. Eräälle innokkaasti esikoistaan odottavalle isälle kävi vähän nolosti. Lapsi oli toki kaikin puolin terve ja hyväkuntoinen. Vahinko vain, että kun mies oli vaalea ja sinisilmäinen, lapsi oli musta ja ruskeasilmäinen.
Eräs tutkimus paljasti, että kun oli ollut epäilys isyydestä, niin reilu 30%:ssa tapauksista isä olikin joku toinen. Ei mikään ihme että täällä naiset vastustaa isyyden varmistamista ja itsekin kymmeniä varattuja naisia panneena luottamus on aika huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä tapauksesta en tiedä mitään, mutta olen lukenut tapauksesta, jossa ne tummat geenit pulpahti esiin valkoihoisille vanhemmille syntyneelle lapselle. Heidän tietämättä suvussa oli aiemmin ollut tummaihoinen esivanhempi.
Meillä mieheni suvussa on eteläeurooppalaisia geenejä, vaikka tarkempaa tietoa ei ole. Ne geenit näkyvät ruskeissa silmissä (miehellä melkein mustat hiukset, lapsilla vaaleat). Lisäksi toisen lapsen silmissä on ominaisuus, joka on tyypillistä eteläisimmille ihmisille.
Kysehän ei siis ole pelkästään ihonväristä vaan myös piirteistä.Mustan ihmisen piirteet ovat aivan toiset kuin valkoisen. Moni suomalainenkin on hyvin tummatukkainen joka on ihan eri asia.
Näissä esimerkeissähän on siis kyse valkoisen naisen ja mustan miehen lapsista, eikä mistään takasuvun piirteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On arvioitu, että n. 5 prosentilla syntyvistä lapsista biologinen isä ei ole se viralliseksi merkitty. Joskus tämä selviää ilman dna-testiäkin. Eräälle innokkaasti esikoistaan odottavalle isälle kävi vähän nolosti. Lapsi oli toki kaikin puolin terve ja hyväkuntoinen. Vahinko vain, että kun mies oli vaalea ja sinisilmäinen, lapsi oli musta ja ruskeasilmäinen.
Eräs tutkimus paljasti, että kun oli ollut epäilys isyydestä, niin reilu 30%:ssa tapauksista isä olikin joku toinen. Ei mikään ihme että täällä naiset vastustaa isyyden varmistamista ja itsekin kymmeniä varattuja naisia panneena luottamus on aika huono.
Niin, eli jos sata miestä epäilee isyyttään niin näiden isien lapsista 70 osoittautuu silti isän omaksi jälkeläiseksi.
Kaiken lisäksi se luku on oikeasti noin 10%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että miehet heräävät katsomaan ettei sitten mahdollisen yllätyksen edessä joudu vastaamaan ihan vieraan miehen jälkeläisestä.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän ymmärtäväisiä vastauksia, vaikka tästä aiheesta usein näkee sellaisia kommentteja että johtaa 100% eroon tällainen "epäluottamuslause".
Monen miehen pahin pelko onkin, että johtaa eroon vain kun haluaa isyystestin, siksi moni jättääkin tekemättä sen.
Miehet on ahdistettu nurkkaan tämän asian suhteen.
Voi ressukoita!
Yksinkertaista, rakas Watson. Jos nainen kieltää testin, on se merkki miehelle petoksesta.
Meilläkin mies halusi isyystestin, ja kun ei oltu naimisissa siihen aikaan, niin sen sai ilmaiseksi. Kyllä ymmärrän, että voi olla miehelle tärkeää, että on se tieto mustana valkoisella. Mitäpä jos vaan tekisitte testin ja jatkaisitte elämää, maailmassa on isompiakin murheita eikä asioista kannata tehdä liian monimutkaisia. Miehet ajattelee asioista paljon loogisemmin kuin naiset, he oikeasti vain haluavat sen virallisen paperin asiasta. Varmasti miehet myös ymmärtävät, että testin lopputulos ei poissulje pettämistä eikä todistettu isyys ole takuu puolison uskollisuudesta. Jos haluaa testin koska epäilee pettämistä, niin varmaan kannatta olla huolissaan muistakin asioista kuin pelkästä isyystestin tuloksesta.
Ei siitä testistä tarvitse äidille mainita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin mies halusi isyystestin, ja kun ei oltu naimisissa siihen aikaan, niin sen sai ilmaiseksi. Kyllä ymmärrän, että voi olla miehelle tärkeää, että on se tieto mustana valkoisella. Mitäpä jos vaan tekisitte testin ja jatkaisitte elämää, maailmassa on isompiakin murheita eikä asioista kannata tehdä liian monimutkaisia. Miehet ajattelee asioista paljon loogisemmin kuin naiset, he oikeasti vain haluavat sen virallisen paperin asiasta. Varmasti miehet myös ymmärtävät, että testin lopputulos ei poissulje pettämistä eikä todistettu isyys ole takuu puolison uskollisuudesta. Jos haluaa testin koska epäilee pettämistä, niin varmaan kannatta olla huolissaan muistakin asioista kuin pelkästä isyystestin tuloksesta.
Mitäs jos tuohon vastaisi tyylillä "hyvä ajatus, olen itsekin meinannut ehdottaa samaa, niin saadaan varmuus isyydestä" ? :D
Miettien siis, että kuulostaako se lause ihan vaan paperinpalan hakemiselta jos nainen ehdottaisi noin?
Jos kaiken pitää perustua täydelliseen luottamiseen, niin entä avioliitto, isyyden tunnustaminen, elarit?
Ei kai niihinkään mitään hiton papereita tarvita, pitää luottaa että mies maksaa - vai väitättekö prkl epärehelliseksi?
Vai laitetaanko kaksoisstandardia taas, miljoonannen kerran?