Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
27.11.2019 |
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
hyvät miehet, käykää vasektomiassa, se pelastaa monelta murheelta , myös koko loppelämän murheelta.
tämä ketju taas todistanut että ei todellakaan,ei edes suurimmassa mielenhäiriössä, kannata tehdä lapsia.
ostaa ennemmin vaikka uuden auton, tai menee sinne pattayalle elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.On aika selvä, ettei tässä ketjussa kirjoita tilastollisesti merkittävää määrää sen enempää naisia kuin miehiäkään.
Tietääkseni en kärsi muistisairaudesta, joten olen täysin varma siitä, etten ole pettänyt tähän päivään mennessä. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että jatkossakaan pettäisin, vaikka en siitä sataprosenttisen varma voikaan olla.
Kiitos rehellisyydestäsi!
Olet muuten ensimmäinen nainen tässä ketjussa joka kehtaa tunnustaa, että saattaa pettää, mikäli tilaisuus on tarpeeksi otollinen.
Mikä saa sinut luulemaan, että muut tänne kirjoittavat naiset ovat samanlaisia , kuin tämä yksi, joka sanoo, ettei voi olla varma ettei petä? Hän edustaa vain itseään. Ja hän ei ole varma.
Minä taas voin sanoa ihan 100% varmuudella, etten koskaan tule pettämään. En ole pettänyt, enkä petä.
Tämän sinä tietenkin kiistät, koska tunnet ja tiedät minut paremmin kuin minä itse.
Ja jankutat maailman tappiin, etten voi tietää. Mutta minä tiedän.
Tiedän myös etten koskaan tule hyppäämään benji hyppyä enkä harrastamaan vuoristokiipeilyä. Ne ovat ihan minun omasta tahdostani kiinni samaten kuin uskottomuuskin. Se ei ole luonnon voima joka vain tapahtuu. Siinä on aina mukana ihmisen oma tahto ja halu.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Alkaako olla luu loppuun asti kaluttu? :-p
Ihan ei 3000 kommenttiin asti tämä vääntö venynyt, mutta kunnioitettavan pitkälle kuitenkin!
Täytyy sanoa, että tämä on ollut häkellyttävä kokemus.
Olin ihan varma, että siinä vaiheessa kun anonyymit, netistä tilattavat isyystestit nostetaan pöydälle, keskustelu kuolee omaan mahdottomuuteensa.
(lue: ShakkiMatti isyyttään epäilevien miesten hyväksi)
Vaan ei, seuraavaksi alkoi kohkaaminen: ”Jos ikinä saisin tietää mieheni teettäneen minulta salaa moisen testin…” :DLoppupäätelmänä voitaneen todeta seuraavaa:
a) Mikäli mies on isyydestään epävarma, testi kannattaa teettää naiselta salaa.
Mikäli testiä vaatii/pyytää avoimesti, on helvetti irti, ja lopputulos huono riippumatta testin tuloksesta…b) Naiset odottavat miehiltään 100%, sokeaa luottamusta kaikissa elämän käänteissä. Pienikin särö tässä unelmien pilvilinnassa on välitön parisuhteen kuolema.
Opetus: kuten kohdassa ’a’ , epävarmuutta/epäluottamusta ei parane ilmentää näkyvästi parisuhteessa, vaan hoitaa taustatutkimukset vähin äänin, tai vaihtoehtoisesti tyytyä tilanteeseen jossa 100% varmuutta ei ole.c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.d) ”Vasta-iskuksi” isyystesteille on ehdoteltu mitä moninaisempia, jopa kummallisia testejä miehille, kuten puhtaan sukupuolitautitestin esittäminen kerran kuussa, miehen todistelu JOKAISESTA tälle planeetalle syntyvästä vauvasta omalle vaimolleen ettei ole tämän isä, mielenterveystesti, ja joku merkillinen ’uskollisuustesti’ (jonka sisällöstä olisi hauska saada kuvaus…)
Näihin ehdotuksiin on palstan miesten suunnalta suhtauduttu myötämielisesti, ja toivotettu ne jopa avosylin vastaan.
—> Tästäkään huolimatta, naisten suhtautuminen isyystesteihin ei ole lientynyt eikä joustanut tuumaakaan… Kaksinaismoralismi rehottaa.Aiheesta tuskin enää saa mitään uutta ja raikasta irti, eli voitaneen keskustelu päättää näihin kuviin ja tunnelmiin.
Tutkimusten mukaan n. 30% naisista pettää. Suurempi osuus (70%) ei petä, miksi siis olis ihme jos palstallakin on enemmistönä nämä jotka ei petä? Keskimäärin 10 kirjoittajasta 3 on pettänyt, 7 ei.
Ai niin, kaikki naisethan pettää ja lorttoilee. Unohdin ihan sen tosiasian. Me ei vaan myönnetä tätä. Ja jos ei tähän mennessä olla petetty niin tulevaisuudessa teemme sen aivan varmasti. Nainen kun ei vaan voi elää pettämättä. On ihan sattumaa, jos puoliso osoittautuu lapsen isäksi. Ihan sattumaa.
Kun nyt itse aloit pelailla prosenteilla, niin pelaillaan sitten...
30% on jokseenkin sama asia kuin JOKA KOLMAS!
Onko kyseessä oikeasti mielestäsi niin pieni todennäköisyys, ja ”marginaali-ilmiö”, ettei miesten kannata olla huolissaan?
Joka kolmas joskus pettää, mutta varmasti pettäjistä todella pieni osuus pettää silloin kun on yrittämässä lasta miehen kanssa. Sitä seksiä kun on silloin enemmän kuin tarpeeksi muutenkin enkä usko että todellakaan tulisi mieleenkään lähtä etsimään muualta vaikka millainen lo rtto muulloin olisikin.
Onko sana ’vahinkoraskaus’ tuttu? :-p
Alan tuntea yhä kasvavaa myötähäpeää näistä perustelujen epätoivoisuudesta ja mielikuvituksettomuudesta...
Eiköhän nuo ”käenpojat” saa alkunsa tyypillisesti juuri silloin, kun lasta ei varsinaisesti yritetä.
Sinulla on varmaan jotain lukuja ja tutkimuksia esittää, joista näkee, kuinka iso osa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa vahingosta. Minä veikkaan, että huomattavan paljon vähemmän mitä 1960-70-luvuilla vielä oli.
Tottakai on :)
20% , eli joka viides.https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laps…
Olepa hyvä.
Tääkin tutkimus on jo kymmenen vuotta vanha ja osa tiedoista vuodelta 2009.
Kyllä meilläkin esikoinen syntyi suunnittelematta yli 10 yhteisen vuoden jälkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on ihan aviomiehen lapsi, kuten myöhemminkin syntyneet lapsemme.
Samoin työkaverini esikoinen sai alkunsa yllättäen. Hänelle olis sanottu, ettei hän koskaan pysty saamaan lapsia, mutta niin vain sai.
Ei kaikki raskaudet suinkaan ole suunniteltuja, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö ne olisi silti saaneet alkuunsa vakaissa pitkä-aikaisissa suhteissa josissa ei harrasteta vieraissa käyntiä. Toki jos raskaus alkaa toisella tapaamiskerralla ja edellinen suhde on loppunut viikko sitten, on ysyyden tunnistaminen varmasti kaikkien osapuolten etu. Sekä entisen/nykyisen kumppanin ja myös lapsen etu.
Asia erikseen on sitten vielä se, miten "yllätysraskaus" tulkitaan. Jokainen tietää, että raskaaksi voi tulla, jos harrastetaan seksiä ilman ehkäisyä. Silti tälläistäkin raskautta sanotaan "yllätysraskaudeksi".
Ja suuriosa noista yllätyslapsista taitaa olla julkimoilla. Yllättävän usein saa lukea sen ja tämän "yllätysvauvasta".
Tutkimus on toki vanhahko, se myönnettäköön.
Tuo nyt oli vain paras ja tarkoituksenmukaisin mitä lyhyellä hakemisella löysin.
(Tuntui perustellulta linkittää Suomalaispopulaatiota kuvaava tutkimus, eikä esim. jenkkilästä, jossa puhutaan jopa 50 prosentista...)Jos sinulla on tarjolla tuoreempi/oikeampi, linkkiä kehiin vain.
Toisaalta, voidaan kysyä: Onko 10 vuodessa tapahtunut jotakin sellaista Suomessa, että tuo luku (20%) olisi jotenkin oleellisesti pienentynyt??
Mutta kun tuolla 20% ei ole mitään tekemistä tämän isyysasian kanssa. Minäkin kuulun tuohon ryhmään.
Yli kymmenen vuotta yhdessä miehen kanssa. Mies vinkui lasta, minä en halunnut. Raskaus on pelottavaa ja synnytys vielä pelottavampaa. Nuo on aika isoja asioita naiselle. Mies ei sitä voi ikinä ymmärtää, miten paljon ne muuttavat naisen elämää.
"Yllätys/vahinko" se meidänkin esikoinen oli, mutta ei se silti muuta isyyttä. Ja näin varmaan monella tuostakin 20 prosentista.
Ja luulenpa, että vahinkolapset ovat ennenvanhaan olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Varmaan 90% väestöstä on vielä 50-luvullakin olleet vahinkoja. Silti isiensä lapsia.
Itsekin olen takuulla ei-toivottu vahinko, koska meitä sisaruksia on paljon. Silti olen 100% isäni lapsi, eli äidin aviomiehen ja minua on rakastettu ja olen saanut hyvän elämän. Vaikka vahinko olenkin.
Miten niin ei ole???
Jos joka viides raskaus on vahinko (luotetaan nyt tuohon 20% toistaiseksi, kun parempaa/luotettavampaakaan tutkimusta ei kukaan ole esittänyt), ja noin 30% naisista on uskoton jossain vaiheessa suhdettaan, on jo ihan tilastomatemaattinen totuus ja fakta, että vieraalle miehelle raskautuminen on yleisempää kuin tämä täällä jatkuvasti toitotettu: ”1% tai alle”...Höpön löpön. "Logiikkasi" vaatisi, että tuosta 30 % pettävistä naisista 20 % raskautuisi pettämisen tuloksena, mutta eihän nyt näin todellakaan ole. Lisäksi "logiikkasi" vaatisi, että vahinkoraskaus on pettämisen tulosta, mikä ei nyt todellakaan näin ole, vaan suurin osa vahinkoraskauksista kyllä tapahtuu ihan pariskuntien kesken.
Ja muutenkin siis mitäs täh: isyyden todentamisellahan ei pitänyt olla mitään tekemistä uskollisuuden kanssa. Nyt kuitenkin reippaasti linkität isyyttä ja pettämistä - taas.
Huoh...
En millään jaksaisi vääntää rautalankaa asiasta, joka on NIIIIN moneen kertaan jo puitu...Yritän nyt kuitenkin.
Se että pettäminen , taikka petosepäily LINKITTYY isyyden todentamiseen, ei tarkoita että näillä kahdella asialla olisi niin vahva korrelaatio, että lopputulos antaisi ehdottoman varmuuden näihin molempiin.Köydellä voi vetää, mutta sillä ei voi työntää, ymmärrätkö?
Ymmärrätkö, että "logiikkasi" noiden pettämis/vahinkoraskauksien suhteen on yksinkertaisesti pielessä, eikä näitä kahtä prosenttilukua voi LINKITTÄÄ todistamaan yhtään mitään siitä, kuinka paljon on olemassa lapsia, joiden isä on joku muu kuin isäksi oletettu?
Sehän tässä varsinainen pointti oli, mutta ohitit sen "näppärästi".
En ole missään "linkittänyt" näitä kahta prosenttilukua toisiinsa, laskenut niistä mitään keskiarvoa taikka tehnyt mitään muutakaan matemaattista kömmähdystä.
Ihan tilastomatematiikkaa...
Mikäli samassa populaatiossa on 2 eri muuttujaa, jotka voidaan olettaa normaalijakautuneiksi, ja nämä muuttujat vaihtavat tilaa, taikka ovat jossain tilassa X prosentin todennäköisyydellä, ja vielä toisistaan riippumatta, voidaan silti laskea todennäköisyys, jolla SEKÄ muuttuja 1 , ETTÄ muuttuja 2 on MOLEMMAT tietyssä tilassa.
Ja näillä tässä keskustelussa esitetyillä prosenteilla tulos on jotain ihan muuta kuin 1% tai alle.
Et vain kykene osoittamaan nimenomaan tuota todennäköisyyttä. Se on vain omassa päässäsi, te naiset-akselilla.
Matematiikka ja sitä kautta logiikka ei tunne mitään "tiettyjä tiloja", joita voidaan olettaa. Kas kun kumpikaan ei toimi olettamuksien perusteella.
Heti, kun osoitat matemaattisesti, miten tuo tietty tila muodostuu sekä matemaattisen todennäköisyyslaskeman tuosta tilasta, jutellaan uudestaan.
Eli laskepa, annapa yhtälö.
20% x 30% = 6%
Olepa hyvä.
Ja luonnollisesti lähdeviiittaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa
P.S. En usko että meille jäi keskusteltavaa...
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.On aika selvä, ettei tässä ketjussa kirjoita tilastollisesti merkittävää määrää sen enempää naisia kuin miehiäkään.
Tietääkseni en kärsi muistisairaudesta, joten olen täysin varma siitä, etten ole pettänyt tähän päivään mennessä. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että jatkossakaan pettäisin, vaikka en siitä sataprosenttisen varma voikaan olla.
Kiitos rehellisyydestäsi!
Olet muuten ensimmäinen nainen tässä ketjussa joka kehtaa tunnustaa, että saattaa pettää, mikäli tilaisuus on tarpeeksi otollinen.Mikä saa sinut luulemaan, että muut tänne kirjoittavat naiset ovat samanlaisia , kuin tämä yksi, joka sanoo, ettei voi olla varma ettei petä? Hän edustaa vain itseään. Ja hän ei ole varma.
Minä taas voin sanoa ihan 100% varmuudella, etten koskaan tule pettämään. En ole pettänyt, enkä petä.
Tämän sinä tietenkin kiistät, koska tunnet ja tiedät minut paremmin kuin minä itse.
Ja jankutat maailman tappiin, etten voi tietää. Mutta minä tiedän.
Tiedän myös etten koskaan tule hyppäämään benji hyppyä enkä harrastamaan vuoristokiipeilyä. Ne ovat ihan minun omasta tahdostani kiinni samaten kuin uskottomuuskin. Se ei ole luonnon voima joka vain tapahtuu. Siinä on aina mukana ihmisen oma tahto ja halu.
Unohdat tässä näppärästi, että ihmisen tahto ja halu ei ole mitään kiveen hakattuja, hautaan asti pysyviä tunnetiloja, vaan muuttuvat elämän varrella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Samoin pätee kaikkeen vuorovaikutukseen vtuiltu "sokea, 100 % luottamus". Kun on tullut selväksi, että äitiin (joka kai on nainen) voi kyllä tunnepohjaisesti luottaa, mutta vaimoon (joka kai on nainen myös), ei voi, vaikka molempiin pitäisi päteä "normaalin naisen" säännöt.
Eli voinemme sanoa, että ihminen nyt mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tapauskohtaisesti ja tunneperäisesti.
Jostain syystä miehet keskustelussa ovat hermostuneet juuri tämän asian esille tuomisesta: nainen ymmärtää, mitä mies juuri nyt, hänen kohdallaan ja tässä tilanteessa tunneperäisesti kokee ja ajattelee = epäluottamusta, pahoja ajatuksia.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Alkaako olla luu loppuun asti kaluttu? :-p
Ihan ei 3000 kommenttiin asti tämä vääntö venynyt, mutta kunnioitettavan pitkälle kuitenkin!
Täytyy sanoa, että tämä on ollut häkellyttävä kokemus.
Olin ihan varma, että siinä vaiheessa kun anonyymit, netistä tilattavat isyystestit nostetaan pöydälle, keskustelu kuolee omaan mahdottomuuteensa.
(lue: ShakkiMatti isyyttään epäilevien miesten hyväksi)
Vaan ei, seuraavaksi alkoi kohkaaminen: ”Jos ikinä saisin tietää mieheni teettäneen minulta salaa moisen testin…” :DLoppupäätelmänä voitaneen todeta seuraavaa:
a) Mikäli mies on isyydestään epävarma, testi kannattaa teettää naiselta salaa.
Mikäli testiä vaatii/pyytää avoimesti, on helvetti irti, ja lopputulos huono riippumatta testin tuloksesta…b) Naiset odottavat miehiltään 100%, sokeaa luottamusta kaikissa elämän käänteissä. Pienikin särö tässä unelmien pilvilinnassa on välitön parisuhteen kuolema.
Opetus: kuten kohdassa ’a’ , epävarmuutta/epäluottamusta ei parane ilmentää näkyvästi parisuhteessa, vaan hoitaa taustatutkimukset vähin äänin, tai vaihtoehtoisesti tyytyä tilanteeseen jossa 100% varmuutta ei ole.c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.d) ”Vasta-iskuksi” isyystesteille on ehdoteltu mitä moninaisempia, jopa kummallisia testejä miehille, kuten puhtaan sukupuolitautitestin esittäminen kerran kuussa, miehen todistelu JOKAISESTA tälle planeetalle syntyvästä vauvasta omalle vaimolleen ettei ole tämän isä, mielenterveystesti, ja joku merkillinen ’uskollisuustesti’ (jonka sisällöstä olisi hauska saada kuvaus…)
Näihin ehdotuksiin on palstan miesten suunnalta suhtauduttu myötämielisesti, ja toivotettu ne jopa avosylin vastaan.
—> Tästäkään huolimatta, naisten suhtautuminen isyystesteihin ei ole lientynyt eikä joustanut tuumaakaan… Kaksinaismoralismi rehottaa.Aiheesta tuskin enää saa mitään uutta ja raikasta irti, eli voitaneen keskustelu päättää näihin kuviin ja tunnelmiin.
Tutkimusten mukaan n. 30% naisista pettää. Suurempi osuus (70%) ei petä, miksi siis olis ihme jos palstallakin on enemmistönä nämä jotka ei petä? Keskimäärin 10 kirjoittajasta 3 on pettänyt, 7 ei.
Ai niin, kaikki naisethan pettää ja lorttoilee. Unohdin ihan sen tosiasian. Me ei vaan myönnetä tätä. Ja jos ei tähän mennessä olla petetty niin tulevaisuudessa teemme sen aivan varmasti. Nainen kun ei vaan voi elää pettämättä. On ihan sattumaa, jos puoliso osoittautuu lapsen isäksi. Ihan sattumaa.
Kun nyt itse aloit pelailla prosenteilla, niin pelaillaan sitten...
30% on jokseenkin sama asia kuin JOKA KOLMAS!
Onko kyseessä oikeasti mielestäsi niin pieni todennäköisyys, ja ”marginaali-ilmiö”, ettei miesten kannata olla huolissaan?
Joka kolmas joskus pettää, mutta varmasti pettäjistä todella pieni osuus pettää silloin kun on yrittämässä lasta miehen kanssa. Sitä seksiä kun on silloin enemmän kuin tarpeeksi muutenkin enkä usko että todellakaan tulisi mieleenkään lähtä etsimään muualta vaikka millainen lo rtto muulloin olisikin.
Onko sana ’vahinkoraskaus’ tuttu? :-p
Alan tuntea yhä kasvavaa myötähäpeää näistä perustelujen epätoivoisuudesta ja mielikuvituksettomuudesta...
Eiköhän nuo ”käenpojat” saa alkunsa tyypillisesti juuri silloin, kun lasta ei varsinaisesti yritetä.
Sinulla on varmaan jotain lukuja ja tutkimuksia esittää, joista näkee, kuinka iso osa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa vahingosta. Minä veikkaan, että huomattavan paljon vähemmän mitä 1960-70-luvuilla vielä oli.
Tottakai on :)
20% , eli joka viides.https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laps…
Olepa hyvä.
Tääkin tutkimus on jo kymmenen vuotta vanha ja osa tiedoista vuodelta 2009.
Kyllä meilläkin esikoinen syntyi suunnittelematta yli 10 yhteisen vuoden jälkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on ihan aviomiehen lapsi, kuten myöhemminkin syntyneet lapsemme.
Samoin työkaverini esikoinen sai alkunsa yllättäen. Hänelle olis sanottu, ettei hän koskaan pysty saamaan lapsia, mutta niin vain sai.
Ei kaikki raskaudet suinkaan ole suunniteltuja, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö ne olisi silti saaneet alkuunsa vakaissa pitkä-aikaisissa suhteissa josissa ei harrasteta vieraissa käyntiä. Toki jos raskaus alkaa toisella tapaamiskerralla ja edellinen suhde on loppunut viikko sitten, on ysyyden tunnistaminen varmasti kaikkien osapuolten etu. Sekä entisen/nykyisen kumppanin ja myös lapsen etu.
Asia erikseen on sitten vielä se, miten "yllätysraskaus" tulkitaan. Jokainen tietää, että raskaaksi voi tulla, jos harrastetaan seksiä ilman ehkäisyä. Silti tälläistäkin raskautta sanotaan "yllätysraskaudeksi".
Ja suuriosa noista yllätyslapsista taitaa olla julkimoilla. Yllättävän usein saa lukea sen ja tämän "yllätysvauvasta".
Tutkimus on toki vanhahko, se myönnettäköön.
Tuo nyt oli vain paras ja tarkoituksenmukaisin mitä lyhyellä hakemisella löysin.
(Tuntui perustellulta linkittää Suomalaispopulaatiota kuvaava tutkimus, eikä esim. jenkkilästä, jossa puhutaan jopa 50 prosentista...)Jos sinulla on tarjolla tuoreempi/oikeampi, linkkiä kehiin vain.
Toisaalta, voidaan kysyä: Onko 10 vuodessa tapahtunut jotakin sellaista Suomessa, että tuo luku (20%) olisi jotenkin oleellisesti pienentynyt??
Mutta kun tuolla 20% ei ole mitään tekemistä tämän isyysasian kanssa. Minäkin kuulun tuohon ryhmään.
Yli kymmenen vuotta yhdessä miehen kanssa. Mies vinkui lasta, minä en halunnut. Raskaus on pelottavaa ja synnytys vielä pelottavampaa. Nuo on aika isoja asioita naiselle. Mies ei sitä voi ikinä ymmärtää, miten paljon ne muuttavat naisen elämää.
"Yllätys/vahinko" se meidänkin esikoinen oli, mutta ei se silti muuta isyyttä. Ja näin varmaan monella tuostakin 20 prosentista.
Ja luulenpa, että vahinkolapset ovat ennenvanhaan olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Varmaan 90% väestöstä on vielä 50-luvullakin olleet vahinkoja. Silti isiensä lapsia.
Itsekin olen takuulla ei-toivottu vahinko, koska meitä sisaruksia on paljon. Silti olen 100% isäni lapsi, eli äidin aviomiehen ja minua on rakastettu ja olen saanut hyvän elämän. Vaikka vahinko olenkin.
Miten niin ei ole???
Jos joka viides raskaus on vahinko (luotetaan nyt tuohon 20% toistaiseksi, kun parempaa/luotettavampaakaan tutkimusta ei kukaan ole esittänyt), ja noin 30% naisista on uskoton jossain vaiheessa suhdettaan, on jo ihan tilastomatemaattinen totuus ja fakta, että vieraalle miehelle raskautuminen on yleisempää kuin tämä täällä jatkuvasti toitotettu: ”1% tai alle”...Höpön löpön. "Logiikkasi" vaatisi, että tuosta 30 % pettävistä naisista 20 % raskautuisi pettämisen tuloksena, mutta eihän nyt näin todellakaan ole. Lisäksi "logiikkasi" vaatisi, että vahinkoraskaus on pettämisen tulosta, mikä ei nyt todellakaan näin ole, vaan suurin osa vahinkoraskauksista kyllä tapahtuu ihan pariskuntien kesken.
Ja muutenkin siis mitäs täh: isyyden todentamisellahan ei pitänyt olla mitään tekemistä uskollisuuden kanssa. Nyt kuitenkin reippaasti linkität isyyttä ja pettämistä - taas.
Huoh...
En millään jaksaisi vääntää rautalankaa asiasta, joka on NIIIIN moneen kertaan jo puitu...Yritän nyt kuitenkin.
Se että pettäminen , taikka petosepäily LINKITTYY isyyden todentamiseen, ei tarkoita että näillä kahdella asialla olisi niin vahva korrelaatio, että lopputulos antaisi ehdottoman varmuuden näihin molempiin.Köydellä voi vetää, mutta sillä ei voi työntää, ymmärrätkö?
Ymmärrätkö, että "logiikkasi" noiden pettämis/vahinkoraskauksien suhteen on yksinkertaisesti pielessä, eikä näitä kahtä prosenttilukua voi LINKITTÄÄ todistamaan yhtään mitään siitä, kuinka paljon on olemassa lapsia, joiden isä on joku muu kuin isäksi oletettu?
Sehän tässä varsinainen pointti oli, mutta ohitit sen "näppärästi".
En ole missään "linkittänyt" näitä kahta prosenttilukua toisiinsa, laskenut niistä mitään keskiarvoa taikka tehnyt mitään muutakaan matemaattista kömmähdystä.
Ihan tilastomatematiikkaa...
Mikäli samassa populaatiossa on 2 eri muuttujaa, jotka voidaan olettaa normaalijakautuneiksi, ja nämä muuttujat vaihtavat tilaa, taikka ovat jossain tilassa X prosentin todennäköisyydellä, ja vielä toisistaan riippumatta, voidaan silti laskea todennäköisyys, jolla SEKÄ muuttuja 1 , ETTÄ muuttuja 2 on MOLEMMAT tietyssä tilassa.
Ja näillä tässä keskustelussa esitetyillä prosenteilla tulos on jotain ihan muuta kuin 1% tai alle.
Et vain kykene osoittamaan nimenomaan tuota todennäköisyyttä. Se on vain omassa päässäsi, te naiset-akselilla.
Matematiikka ja sitä kautta logiikka ei tunne mitään "tiettyjä tiloja", joita voidaan olettaa. Kas kun kumpikaan ei toimi olettamuksien perusteella.
Heti, kun osoitat matemaattisesti, miten tuo tietty tila muodostuu sekä matemaattisen todennäköisyyslaskeman tuosta tilasta, jutellaan uudestaan.
Eli laskepa, annapa yhtälö.
20% x 30% = 6%
Olepa hyvä.
Ja luonnollisesti lähdeviiittaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa
P.S. En usko että meille jäi keskusteltavaa...
No nyt TIRSK. Joo ei jäänyt meille keskusteltavaa.
Mäkin annan sulle yhtälön, varmaan sulle tuttukin:
20 % suomalaisista söi jäätelöä viime kesänä. 30 % suomalasista veneili viime kesänä. Siitä voimme päätellä, että 6 % suomalaisista hukkui viime kesänä. Siis ihan tosi, älkää uskoko muita lukuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Alkaako olla luu loppuun asti kaluttu? :-p
Ihan ei 3000 kommenttiin asti tämä vääntö venynyt, mutta kunnioitettavan pitkälle kuitenkin!
Täytyy sanoa, että tämä on ollut häkellyttävä kokemus.
Olin ihan varma, että siinä vaiheessa kun anonyymit, netistä tilattavat isyystestit nostetaan pöydälle, keskustelu kuolee omaan mahdottomuuteensa.
(lue: ShakkiMatti isyyttään epäilevien miesten hyväksi)
Vaan ei, seuraavaksi alkoi kohkaaminen: ”Jos ikinä saisin tietää mieheni teettäneen minulta salaa moisen testin…” :DLoppupäätelmänä voitaneen todeta seuraavaa:
a) Mikäli mies on isyydestään epävarma, testi kannattaa teettää naiselta salaa.
Mikäli testiä vaatii/pyytää avoimesti, on helvetti irti, ja lopputulos huono riippumatta testin tuloksesta…b) Naiset odottavat miehiltään 100%, sokeaa luottamusta kaikissa elämän käänteissä. Pienikin särö tässä unelmien pilvilinnassa on välitön parisuhteen kuolema.
Opetus: kuten kohdassa ’a’ , epävarmuutta/epäluottamusta ei parane ilmentää näkyvästi parisuhteessa, vaan hoitaa taustatutkimukset vähin äänin, tai vaihtoehtoisesti tyytyä tilanteeseen jossa 100% varmuutta ei ole.c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.d) ”Vasta-iskuksi” isyystesteille on ehdoteltu mitä moninaisempia, jopa kummallisia testejä miehille, kuten puhtaan sukupuolitautitestin esittäminen kerran kuussa, miehen todistelu JOKAISESTA tälle planeetalle syntyvästä vauvasta omalle vaimolleen ettei ole tämän isä, mielenterveystesti, ja joku merkillinen ’uskollisuustesti’ (jonka sisällöstä olisi hauska saada kuvaus…)
Näihin ehdotuksiin on palstan miesten suunnalta suhtauduttu myötämielisesti, ja toivotettu ne jopa avosylin vastaan.
—> Tästäkään huolimatta, naisten suhtautuminen isyystesteihin ei ole lientynyt eikä joustanut tuumaakaan… Kaksinaismoralismi rehottaa.Aiheesta tuskin enää saa mitään uutta ja raikasta irti, eli voitaneen keskustelu päättää näihin kuviin ja tunnelmiin.
Tutkimusten mukaan n. 30% naisista pettää. Suurempi osuus (70%) ei petä, miksi siis olis ihme jos palstallakin on enemmistönä nämä jotka ei petä? Keskimäärin 10 kirjoittajasta 3 on pettänyt, 7 ei.
Ai niin, kaikki naisethan pettää ja lorttoilee. Unohdin ihan sen tosiasian. Me ei vaan myönnetä tätä. Ja jos ei tähän mennessä olla petetty niin tulevaisuudessa teemme sen aivan varmasti. Nainen kun ei vaan voi elää pettämättä. On ihan sattumaa, jos puoliso osoittautuu lapsen isäksi. Ihan sattumaa.
Kun nyt itse aloit pelailla prosenteilla, niin pelaillaan sitten...
30% on jokseenkin sama asia kuin JOKA KOLMAS!
Onko kyseessä oikeasti mielestäsi niin pieni todennäköisyys, ja ”marginaali-ilmiö”, ettei miesten kannata olla huolissaan?
Joka kolmas joskus pettää, mutta varmasti pettäjistä todella pieni osuus pettää silloin kun on yrittämässä lasta miehen kanssa. Sitä seksiä kun on silloin enemmän kuin tarpeeksi muutenkin enkä usko että todellakaan tulisi mieleenkään lähtä etsimään muualta vaikka millainen lo rtto muulloin olisikin.
Onko sana ’vahinkoraskaus’ tuttu? :-p
Alan tuntea yhä kasvavaa myötähäpeää näistä perustelujen epätoivoisuudesta ja mielikuvituksettomuudesta...
Eiköhän nuo ”käenpojat” saa alkunsa tyypillisesti juuri silloin, kun lasta ei varsinaisesti yritetä.
Sinulla on varmaan jotain lukuja ja tutkimuksia esittää, joista näkee, kuinka iso osa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa vahingosta. Minä veikkaan, että huomattavan paljon vähemmän mitä 1960-70-luvuilla vielä oli.
Tottakai on :)
20% , eli joka viides.https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laps…
Olepa hyvä.
Tääkin tutkimus on jo kymmenen vuotta vanha ja osa tiedoista vuodelta 2009.
Kyllä meilläkin esikoinen syntyi suunnittelematta yli 10 yhteisen vuoden jälkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on ihan aviomiehen lapsi, kuten myöhemminkin syntyneet lapsemme.
Samoin työkaverini esikoinen sai alkunsa yllättäen. Hänelle olis sanottu, ettei hän koskaan pysty saamaan lapsia, mutta niin vain sai.
Ei kaikki raskaudet suinkaan ole suunniteltuja, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö ne olisi silti saaneet alkuunsa vakaissa pitkä-aikaisissa suhteissa josissa ei harrasteta vieraissa käyntiä. Toki jos raskaus alkaa toisella tapaamiskerralla ja edellinen suhde on loppunut viikko sitten, on ysyyden tunnistaminen varmasti kaikkien osapuolten etu. Sekä entisen/nykyisen kumppanin ja myös lapsen etu.
Asia erikseen on sitten vielä se, miten "yllätysraskaus" tulkitaan. Jokainen tietää, että raskaaksi voi tulla, jos harrastetaan seksiä ilman ehkäisyä. Silti tälläistäkin raskautta sanotaan "yllätysraskaudeksi".
Ja suuriosa noista yllätyslapsista taitaa olla julkimoilla. Yllättävän usein saa lukea sen ja tämän "yllätysvauvasta".
Tutkimus on toki vanhahko, se myönnettäköön.
Tuo nyt oli vain paras ja tarkoituksenmukaisin mitä lyhyellä hakemisella löysin.
(Tuntui perustellulta linkittää Suomalaispopulaatiota kuvaava tutkimus, eikä esim. jenkkilästä, jossa puhutaan jopa 50 prosentista...)Jos sinulla on tarjolla tuoreempi/oikeampi, linkkiä kehiin vain.
Toisaalta, voidaan kysyä: Onko 10 vuodessa tapahtunut jotakin sellaista Suomessa, että tuo luku (20%) olisi jotenkin oleellisesti pienentynyt??
Mutta kun tuolla 20% ei ole mitään tekemistä tämän isyysasian kanssa. Minäkin kuulun tuohon ryhmään.
Yli kymmenen vuotta yhdessä miehen kanssa. Mies vinkui lasta, minä en halunnut. Raskaus on pelottavaa ja synnytys vielä pelottavampaa. Nuo on aika isoja asioita naiselle. Mies ei sitä voi ikinä ymmärtää, miten paljon ne muuttavat naisen elämää.
"Yllätys/vahinko" se meidänkin esikoinen oli, mutta ei se silti muuta isyyttä. Ja näin varmaan monella tuostakin 20 prosentista.
Ja luulenpa, että vahinkolapset ovat ennenvanhaan olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Varmaan 90% väestöstä on vielä 50-luvullakin olleet vahinkoja. Silti isiensä lapsia.
Itsekin olen takuulla ei-toivottu vahinko, koska meitä sisaruksia on paljon. Silti olen 100% isäni lapsi, eli äidin aviomiehen ja minua on rakastettu ja olen saanut hyvän elämän. Vaikka vahinko olenkin.
Miten niin ei ole???
Jos joka viides raskaus on vahinko (luotetaan nyt tuohon 20% toistaiseksi, kun parempaa/luotettavampaakaan tutkimusta ei kukaan ole esittänyt), ja noin 30% naisista on uskoton jossain vaiheessa suhdettaan, on jo ihan tilastomatemaattinen totuus ja fakta, että vieraalle miehelle raskautuminen on yleisempää kuin tämä täällä jatkuvasti toitotettu: ”1% tai alle”...Höpön löpön. "Logiikkasi" vaatisi, että tuosta 30 % pettävistä naisista 20 % raskautuisi pettämisen tuloksena, mutta eihän nyt näin todellakaan ole. Lisäksi "logiikkasi" vaatisi, että vahinkoraskaus on pettämisen tulosta, mikä ei nyt todellakaan näin ole, vaan suurin osa vahinkoraskauksista kyllä tapahtuu ihan pariskuntien kesken.
Ja muutenkin siis mitäs täh: isyyden todentamisellahan ei pitänyt olla mitään tekemistä uskollisuuden kanssa. Nyt kuitenkin reippaasti linkität isyyttä ja pettämistä - taas.
Huoh...
En millään jaksaisi vääntää rautalankaa asiasta, joka on NIIIIN moneen kertaan jo puitu...Yritän nyt kuitenkin.
Se että pettäminen , taikka petosepäily LINKITTYY isyyden todentamiseen, ei tarkoita että näillä kahdella asialla olisi niin vahva korrelaatio, että lopputulos antaisi ehdottoman varmuuden näihin molempiin.Köydellä voi vetää, mutta sillä ei voi työntää, ymmärrätkö?
Ymmärrätkö, että "logiikkasi" noiden pettämis/vahinkoraskauksien suhteen on yksinkertaisesti pielessä, eikä näitä kahtä prosenttilukua voi LINKITTÄÄ todistamaan yhtään mitään siitä, kuinka paljon on olemassa lapsia, joiden isä on joku muu kuin isäksi oletettu?
Sehän tässä varsinainen pointti oli, mutta ohitit sen "näppärästi".
En ole missään "linkittänyt" näitä kahta prosenttilukua toisiinsa, laskenut niistä mitään keskiarvoa taikka tehnyt mitään muutakaan matemaattista kömmähdystä.
Ihan tilastomatematiikkaa...
Mikäli samassa populaatiossa on 2 eri muuttujaa, jotka voidaan olettaa normaalijakautuneiksi, ja nämä muuttujat vaihtavat tilaa, taikka ovat jossain tilassa X prosentin todennäköisyydellä, ja vielä toisistaan riippumatta, voidaan silti laskea todennäköisyys, jolla SEKÄ muuttuja 1 , ETTÄ muuttuja 2 on MOLEMMAT tietyssä tilassa.
Ja näillä tässä keskustelussa esitetyillä prosenteilla tulos on jotain ihan muuta kuin 1% tai alle.
Et vain kykene osoittamaan nimenomaan tuota todennäköisyyttä. Se on vain omassa päässäsi, te naiset-akselilla.
Matematiikka ja sitä kautta logiikka ei tunne mitään "tiettyjä tiloja", joita voidaan olettaa. Kas kun kumpikaan ei toimi olettamuksien perusteella.
Heti, kun osoitat matemaattisesti, miten tuo tietty tila muodostuu sekä matemaattisen todennäköisyyslaskeman tuosta tilasta, jutellaan uudestaan.
Eli laskepa, annapa yhtälö.
20% x 30% = 6%
Olepa hyvä.
Ja luonnollisesti lähdeviiittaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa
P.S. En usko että meille jäi keskusteltavaa...
No nyt TIRSK. Joo ei jäänyt meille keskusteltavaa.
Mäkin annan sulle yhtälön, varmaan sulle tuttukin:
20 % suomalaisista söi jäätelöä viime kesänä. 30 % suomalasista veneili viime kesänä. Siitä voimme päätellä, että 6 % suomalaisista hukkui viime kesänä. Siis ihan tosi, älkää uskoko muita lukuja!
TIRSK itsellesi.
Näin köyhä ”lonkkalaukaus” halveksuu yleisön älyä.
Uppoaa ehkä tuo esittämäsi epätotuus kaikista tyhmimpiin lukijoihin (toivottavasti et nyt sentään itse usko?), mutta suurimpaan osaan ei.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Samoin pätee kaikkeen vuorovaikutukseen vtuiltu "sokea, 100 % luottamus". Kun on tullut selväksi, että äitiin (joka kai on nainen) voi kyllä tunnepohjaisesti luottaa, mutta vaimoon (joka kai on nainen myös), ei voi, vaikka molempiin pitäisi päteä "normaalin naisen" säännöt.
Eli voinemme sanoa, että ihminen nyt mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tapauskohtaisesti ja tunneperäisesti.
Jostain syystä miehet keskustelussa ovat hermostuneet juuri tämän asian esille tuomisesta: nainen ymmärtää, mitä mies juuri nyt, hänen kohdallaan ja tässä tilanteessa tunneperäisesti kokee ja ajattelee = epäluottamusta, pahoja ajatuksia.
”Ihminen mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti” —> Olen TÄSMÄLLEEN kanssasi samaa mieltä!
Mitä tulee hermostumiseen, siihen on kyllä tässä ketjussa nimenomaan naiset syyllistyneet miehiä enemmän.
(ja tämä ei ole mikään yleistys, vaan ihan fakta kommenttien perusteella)
P.S. Älköön kukaan vaivautuko pyytämään minulta jotakin yhtälöä tästä asiasta...
Jos kiinnostaa ja on halua olla kanssani eri mieltä, voi laskea ja eritellä miesten ja naisten kommentit tästä ketjusta ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan nyt hiukan etukenoa tässä keskustelussa, ennenkuin joku muka-fiksu ottaa elämäntehtäväkseen väitellä kanssani näistä prosenttiluvuista....
Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka EI OLE eksakti tiede.
Lotossakin lähes joka viikko joku voittaa, vaikkei tätä kuuluisi tapahtua ihan näin usein pelkän todennäköisyyslaskennan valossa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilastotiede pitäisi hylätä hölynpölynä.
Annan esimerkin:
Olet pakotettu pelaamaan venäläistä rulettia.
Pöydällä on kaksi revolveria (kuudestilaukeava).
Oikean puoleiseen on ladattu 1 patruuna.
Vasemman puoleiseen on ladattu 5 patruunaa.
Kumman valitset? :)
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Alkaako olla luu loppuun asti kaluttu? :-p
Ihan ei 3000 kommenttiin asti tämä vääntö venynyt, mutta kunnioitettavan pitkälle kuitenkin!
Täytyy sanoa, että tämä on ollut häkellyttävä kokemus.
Olin ihan varma, että siinä vaiheessa kun anonyymit, netistä tilattavat isyystestit nostetaan pöydälle, keskustelu kuolee omaan mahdottomuuteensa.
(lue: ShakkiMatti isyyttään epäilevien miesten hyväksi)
Vaan ei, seuraavaksi alkoi kohkaaminen: ”Jos ikinä saisin tietää mieheni teettäneen minulta salaa moisen testin…” :DLoppupäätelmänä voitaneen todeta seuraavaa:
a) Mikäli mies on isyydestään epävarma, testi kannattaa teettää naiselta salaa.
Mikäli testiä vaatii/pyytää avoimesti, on helvetti irti, ja lopputulos huono riippumatta testin tuloksesta…b) Naiset odottavat miehiltään 100%, sokeaa luottamusta kaikissa elämän käänteissä. Pienikin särö tässä unelmien pilvilinnassa on välitön parisuhteen kuolema.
Opetus: kuten kohdassa ’a’ , epävarmuutta/epäluottamusta ei parane ilmentää näkyvästi parisuhteessa, vaan hoitaa taustatutkimukset vähin äänin, tai vaihtoehtoisesti tyytyä tilanteeseen jossa 100% varmuutta ei ole.c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.d) ”Vasta-iskuksi” isyystesteille on ehdoteltu mitä moninaisempia, jopa kummallisia testejä miehille, kuten puhtaan sukupuolitautitestin esittäminen kerran kuussa, miehen todistelu JOKAISESTA tälle planeetalle syntyvästä vauvasta omalle vaimolleen ettei ole tämän isä, mielenterveystesti, ja joku merkillinen ’uskollisuustesti’ (jonka sisällöstä olisi hauska saada kuvaus…)
Näihin ehdotuksiin on palstan miesten suunnalta suhtauduttu myötämielisesti, ja toivotettu ne jopa avosylin vastaan.
—> Tästäkään huolimatta, naisten suhtautuminen isyystesteihin ei ole lientynyt eikä joustanut tuumaakaan… Kaksinaismoralismi rehottaa.Aiheesta tuskin enää saa mitään uutta ja raikasta irti, eli voitaneen keskustelu päättää näihin kuviin ja tunnelmiin.
Tutkimusten mukaan n. 30% naisista pettää. Suurempi osuus (70%) ei petä, miksi siis olis ihme jos palstallakin on enemmistönä nämä jotka ei petä? Keskimäärin 10 kirjoittajasta 3 on pettänyt, 7 ei.
Ai niin, kaikki naisethan pettää ja lorttoilee. Unohdin ihan sen tosiasian. Me ei vaan myönnetä tätä. Ja jos ei tähän mennessä olla petetty niin tulevaisuudessa teemme sen aivan varmasti. Nainen kun ei vaan voi elää pettämättä. On ihan sattumaa, jos puoliso osoittautuu lapsen isäksi. Ihan sattumaa.
Kun nyt itse aloit pelailla prosenteilla, niin pelaillaan sitten...
30% on jokseenkin sama asia kuin JOKA KOLMAS!
Onko kyseessä oikeasti mielestäsi niin pieni todennäköisyys, ja ”marginaali-ilmiö”, ettei miesten kannata olla huolissaan?
Joka kolmas joskus pettää, mutta varmasti pettäjistä todella pieni osuus pettää silloin kun on yrittämässä lasta miehen kanssa. Sitä seksiä kun on silloin enemmän kuin tarpeeksi muutenkin enkä usko että todellakaan tulisi mieleenkään lähtä etsimään muualta vaikka millainen lo rtto muulloin olisikin.
Onko sana ’vahinkoraskaus’ tuttu? :-p
Alan tuntea yhä kasvavaa myötähäpeää näistä perustelujen epätoivoisuudesta ja mielikuvituksettomuudesta...
Eiköhän nuo ”käenpojat” saa alkunsa tyypillisesti juuri silloin, kun lasta ei varsinaisesti yritetä.
Sinulla on varmaan jotain lukuja ja tutkimuksia esittää, joista näkee, kuinka iso osa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa vahingosta. Minä veikkaan, että huomattavan paljon vähemmän mitä 1960-70-luvuilla vielä oli.
Tottakai on :)
20% , eli joka viides.https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laps…
Olepa hyvä.
Tääkin tutkimus on jo kymmenen vuotta vanha ja osa tiedoista vuodelta 2009.
Kyllä meilläkin esikoinen syntyi suunnittelematta yli 10 yhteisen vuoden jälkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on ihan aviomiehen lapsi, kuten myöhemminkin syntyneet lapsemme.
Samoin työkaverini esikoinen sai alkunsa yllättäen. Hänelle olis sanottu, ettei hän koskaan pysty saamaan lapsia, mutta niin vain sai.
Ei kaikki raskaudet suinkaan ole suunniteltuja, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö ne olisi silti saaneet alkuunsa vakaissa pitkä-aikaisissa suhteissa josissa ei harrasteta vieraissa käyntiä. Toki jos raskaus alkaa toisella tapaamiskerralla ja edellinen suhde on loppunut viikko sitten, on ysyyden tunnistaminen varmasti kaikkien osapuolten etu. Sekä entisen/nykyisen kumppanin ja myös lapsen etu.
Asia erikseen on sitten vielä se, miten "yllätysraskaus" tulkitaan. Jokainen tietää, että raskaaksi voi tulla, jos harrastetaan seksiä ilman ehkäisyä. Silti tälläistäkin raskautta sanotaan "yllätysraskaudeksi".
Ja suuriosa noista yllätyslapsista taitaa olla julkimoilla. Yllättävän usein saa lukea sen ja tämän "yllätysvauvasta".
Tutkimus on toki vanhahko, se myönnettäköön.
Tuo nyt oli vain paras ja tarkoituksenmukaisin mitä lyhyellä hakemisella löysin.
(Tuntui perustellulta linkittää Suomalaispopulaatiota kuvaava tutkimus, eikä esim. jenkkilästä, jossa puhutaan jopa 50 prosentista...)Jos sinulla on tarjolla tuoreempi/oikeampi, linkkiä kehiin vain.
Toisaalta, voidaan kysyä: Onko 10 vuodessa tapahtunut jotakin sellaista Suomessa, että tuo luku (20%) olisi jotenkin oleellisesti pienentynyt??
Mutta kun tuolla 20% ei ole mitään tekemistä tämän isyysasian kanssa. Minäkin kuulun tuohon ryhmään.
Yli kymmenen vuotta yhdessä miehen kanssa. Mies vinkui lasta, minä en halunnut. Raskaus on pelottavaa ja synnytys vielä pelottavampaa. Nuo on aika isoja asioita naiselle. Mies ei sitä voi ikinä ymmärtää, miten paljon ne muuttavat naisen elämää.
"Yllätys/vahinko" se meidänkin esikoinen oli, mutta ei se silti muuta isyyttä. Ja näin varmaan monella tuostakin 20 prosentista.
Ja luulenpa, että vahinkolapset ovat ennenvanhaan olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Varmaan 90% väestöstä on vielä 50-luvullakin olleet vahinkoja. Silti isiensä lapsia.
Itsekin olen takuulla ei-toivottu vahinko, koska meitä sisaruksia on paljon. Silti olen 100% isäni lapsi, eli äidin aviomiehen ja minua on rakastettu ja olen saanut hyvän elämän. Vaikka vahinko olenkin.
Miten niin ei ole???
Jos joka viides raskaus on vahinko (luotetaan nyt tuohon 20% toistaiseksi, kun parempaa/luotettavampaakaan tutkimusta ei kukaan ole esittänyt), ja noin 30% naisista on uskoton jossain vaiheessa suhdettaan, on jo ihan tilastomatemaattinen totuus ja fakta, että vieraalle miehelle raskautuminen on yleisempää kuin tämä täällä jatkuvasti toitotettu: ”1% tai alle”...Höpön löpön. "Logiikkasi" vaatisi, että tuosta 30 % pettävistä naisista 20 % raskautuisi pettämisen tuloksena, mutta eihän nyt näin todellakaan ole. Lisäksi "logiikkasi" vaatisi, että vahinkoraskaus on pettämisen tulosta, mikä ei nyt todellakaan näin ole, vaan suurin osa vahinkoraskauksista kyllä tapahtuu ihan pariskuntien kesken.
Ja muutenkin siis mitäs täh: isyyden todentamisellahan ei pitänyt olla mitään tekemistä uskollisuuden kanssa. Nyt kuitenkin reippaasti linkität isyyttä ja pettämistä - taas.
Huoh...
En millään jaksaisi vääntää rautalankaa asiasta, joka on NIIIIN moneen kertaan jo puitu...Yritän nyt kuitenkin.
Se että pettäminen , taikka petosepäily LINKITTYY isyyden todentamiseen, ei tarkoita että näillä kahdella asialla olisi niin vahva korrelaatio, että lopputulos antaisi ehdottoman varmuuden näihin molempiin.Köydellä voi vetää, mutta sillä ei voi työntää, ymmärrätkö?
Ymmärrätkö, että "logiikkasi" noiden pettämis/vahinkoraskauksien suhteen on yksinkertaisesti pielessä, eikä näitä kahtä prosenttilukua voi LINKITTÄÄ todistamaan yhtään mitään siitä, kuinka paljon on olemassa lapsia, joiden isä on joku muu kuin isäksi oletettu?
Sehän tässä varsinainen pointti oli, mutta ohitit sen "näppärästi".
En ole missään "linkittänyt" näitä kahta prosenttilukua toisiinsa, laskenut niistä mitään keskiarvoa taikka tehnyt mitään muutakaan matemaattista kömmähdystä.
Ihan tilastomatematiikkaa...
Mikäli samassa populaatiossa on 2 eri muuttujaa, jotka voidaan olettaa normaalijakautuneiksi, ja nämä muuttujat vaihtavat tilaa, taikka ovat jossain tilassa X prosentin todennäköisyydellä, ja vielä toisistaan riippumatta, voidaan silti laskea todennäköisyys, jolla SEKÄ muuttuja 1 , ETTÄ muuttuja 2 on MOLEMMAT tietyssä tilassa.
Ja näillä tässä keskustelussa esitetyillä prosenteilla tulos on jotain ihan muuta kuin 1% tai alle.
Et vain kykene osoittamaan nimenomaan tuota todennäköisyyttä. Se on vain omassa päässäsi, te naiset-akselilla.
Matematiikka ja sitä kautta logiikka ei tunne mitään "tiettyjä tiloja", joita voidaan olettaa. Kas kun kumpikaan ei toimi olettamuksien perusteella.
Heti, kun osoitat matemaattisesti, miten tuo tietty tila muodostuu sekä matemaattisen todennäköisyyslaskeman tuosta tilasta, jutellaan uudestaan.
Eli laskepa, annapa yhtälö.
20% x 30% = 6%
Olepa hyvä.
Ja luonnollisesti lähdeviiittaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa
P.S. En usko että meille jäi keskusteltavaa...
No nyt TIRSK. Joo ei jäänyt meille keskusteltavaa.
Mäkin annan sulle yhtälön, varmaan sulle tuttukin:
20 % suomalaisista söi jäätelöä viime kesänä. 30 % suomalasista veneili viime kesänä. Siitä voimme päätellä, että 6 % suomalaisista hukkui viime kesänä. Siis ihan tosi, älkää uskoko muita lukuja!
TIRSK itsellesi.
Näin köyhä ”lonkkalaukaus” halveksuu yleisön älyä.
Uppoaa ehkä tuo esittämäsi epätotuus kaikista tyhmimpiin lukijoihin (toivottavasti et nyt sentään itse usko?), mutta suurimpaan osaan ei.
Olen aika varma siitä, että tyhmimmätkin lukijat tiedostavat, että oikeita tutkimuksia, joita on aiemmin esitetty ei vesitetä tällä esittämälläsi "laskelmalla". Mutta ilmeisesti sitten sinä olet lukijoista ainut, joka ei ole tutustunut siihen argumentointivirheeseen, jonka tässä esitit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Alkaako olla luu loppuun asti kaluttu? :-p
Ihan ei 3000 kommenttiin asti tämä vääntö venynyt, mutta kunnioitettavan pitkälle kuitenkin!
Täytyy sanoa, että tämä on ollut häkellyttävä kokemus.
Olin ihan varma, että siinä vaiheessa kun anonyymit, netistä tilattavat isyystestit nostetaan pöydälle, keskustelu kuolee omaan mahdottomuuteensa.
(lue: ShakkiMatti isyyttään epäilevien miesten hyväksi)
Vaan ei, seuraavaksi alkoi kohkaaminen: ”Jos ikinä saisin tietää mieheni teettäneen minulta salaa moisen testin…” :DLoppupäätelmänä voitaneen todeta seuraavaa:
a) Mikäli mies on isyydestään epävarma, testi kannattaa teettää naiselta salaa.
Mikäli testiä vaatii/pyytää avoimesti, on helvetti irti, ja lopputulos huono riippumatta testin tuloksesta…b) Naiset odottavat miehiltään 100%, sokeaa luottamusta kaikissa elämän käänteissä. Pienikin särö tässä unelmien pilvilinnassa on välitön parisuhteen kuolema.
Opetus: kuten kohdassa ’a’ , epävarmuutta/epäluottamusta ei parane ilmentää näkyvästi parisuhteessa, vaan hoitaa taustatutkimukset vähin äänin, tai vaihtoehtoisesti tyytyä tilanteeseen jossa 100% varmuutta ei ole.c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.d) ”Vasta-iskuksi” isyystesteille on ehdoteltu mitä moninaisempia, jopa kummallisia testejä miehille, kuten puhtaan sukupuolitautitestin esittäminen kerran kuussa, miehen todistelu JOKAISESTA tälle planeetalle syntyvästä vauvasta omalle vaimolleen ettei ole tämän isä, mielenterveystesti, ja joku merkillinen ’uskollisuustesti’ (jonka sisällöstä olisi hauska saada kuvaus…)
Näihin ehdotuksiin on palstan miesten suunnalta suhtauduttu myötämielisesti, ja toivotettu ne jopa avosylin vastaan.
—> Tästäkään huolimatta, naisten suhtautuminen isyystesteihin ei ole lientynyt eikä joustanut tuumaakaan… Kaksinaismoralismi rehottaa.Aiheesta tuskin enää saa mitään uutta ja raikasta irti, eli voitaneen keskustelu päättää näihin kuviin ja tunnelmiin.
Tutkimusten mukaan n. 30% naisista pettää. Suurempi osuus (70%) ei petä, miksi siis olis ihme jos palstallakin on enemmistönä nämä jotka ei petä? Keskimäärin 10 kirjoittajasta 3 on pettänyt, 7 ei.
Ai niin, kaikki naisethan pettää ja lorttoilee. Unohdin ihan sen tosiasian. Me ei vaan myönnetä tätä. Ja jos ei tähän mennessä olla petetty niin tulevaisuudessa teemme sen aivan varmasti. Nainen kun ei vaan voi elää pettämättä. On ihan sattumaa, jos puoliso osoittautuu lapsen isäksi. Ihan sattumaa.
Kun nyt itse aloit pelailla prosenteilla, niin pelaillaan sitten...
30% on jokseenkin sama asia kuin JOKA KOLMAS!
Onko kyseessä oikeasti mielestäsi niin pieni todennäköisyys, ja ”marginaali-ilmiö”, ettei miesten kannata olla huolissaan?
Joka kolmas joskus pettää, mutta varmasti pettäjistä todella pieni osuus pettää silloin kun on yrittämässä lasta miehen kanssa. Sitä seksiä kun on silloin enemmän kuin tarpeeksi muutenkin enkä usko että todellakaan tulisi mieleenkään lähtä etsimään muualta vaikka millainen lo rtto muulloin olisikin.
Onko sana ’vahinkoraskaus’ tuttu? :-p
Alan tuntea yhä kasvavaa myötähäpeää näistä perustelujen epätoivoisuudesta ja mielikuvituksettomuudesta...
Eiköhän nuo ”käenpojat” saa alkunsa tyypillisesti juuri silloin, kun lasta ei varsinaisesti yritetä.
Sinulla on varmaan jotain lukuja ja tutkimuksia esittää, joista näkee, kuinka iso osa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa vahingosta. Minä veikkaan, että huomattavan paljon vähemmän mitä 1960-70-luvuilla vielä oli.
Tottakai on :)
20% , eli joka viides.https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laps…
Olepa hyvä.
Tääkin tutkimus on jo kymmenen vuotta vanha ja osa tiedoista vuodelta 2009.
Kyllä meilläkin esikoinen syntyi suunnittelematta yli 10 yhteisen vuoden jälkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on ihan aviomiehen lapsi, kuten myöhemminkin syntyneet lapsemme.
Samoin työkaverini esikoinen sai alkunsa yllättäen. Hänelle olis sanottu, ettei hän koskaan pysty saamaan lapsia, mutta niin vain sai.
Ei kaikki raskaudet suinkaan ole suunniteltuja, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö ne olisi silti saaneet alkuunsa vakaissa pitkä-aikaisissa suhteissa josissa ei harrasteta vieraissa käyntiä. Toki jos raskaus alkaa toisella tapaamiskerralla ja edellinen suhde on loppunut viikko sitten, on ysyyden tunnistaminen varmasti kaikkien osapuolten etu. Sekä entisen/nykyisen kumppanin ja myös lapsen etu.
Asia erikseen on sitten vielä se, miten "yllätysraskaus" tulkitaan. Jokainen tietää, että raskaaksi voi tulla, jos harrastetaan seksiä ilman ehkäisyä. Silti tälläistäkin raskautta sanotaan "yllätysraskaudeksi".
Ja suuriosa noista yllätyslapsista taitaa olla julkimoilla. Yllättävän usein saa lukea sen ja tämän "yllätysvauvasta".
Tutkimus on toki vanhahko, se myönnettäköön.
Tuo nyt oli vain paras ja tarkoituksenmukaisin mitä lyhyellä hakemisella löysin.
(Tuntui perustellulta linkittää Suomalaispopulaatiota kuvaava tutkimus, eikä esim. jenkkilästä, jossa puhutaan jopa 50 prosentista...)Jos sinulla on tarjolla tuoreempi/oikeampi, linkkiä kehiin vain.
Toisaalta, voidaan kysyä: Onko 10 vuodessa tapahtunut jotakin sellaista Suomessa, että tuo luku (20%) olisi jotenkin oleellisesti pienentynyt??
Mutta kun tuolla 20% ei ole mitään tekemistä tämän isyysasian kanssa. Minäkin kuulun tuohon ryhmään.
Yli kymmenen vuotta yhdessä miehen kanssa. Mies vinkui lasta, minä en halunnut. Raskaus on pelottavaa ja synnytys vielä pelottavampaa. Nuo on aika isoja asioita naiselle. Mies ei sitä voi ikinä ymmärtää, miten paljon ne muuttavat naisen elämää.
"Yllätys/vahinko" se meidänkin esikoinen oli, mutta ei se silti muuta isyyttä. Ja näin varmaan monella tuostakin 20 prosentista.
Ja luulenpa, että vahinkolapset ovat ennenvanhaan olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Varmaan 90% väestöstä on vielä 50-luvullakin olleet vahinkoja. Silti isiensä lapsia.
Itsekin olen takuulla ei-toivottu vahinko, koska meitä sisaruksia on paljon. Silti olen 100% isäni lapsi, eli äidin aviomiehen ja minua on rakastettu ja olen saanut hyvän elämän. Vaikka vahinko olenkin.
Miten niin ei ole???
Jos joka viides raskaus on vahinko (luotetaan nyt tuohon 20% toistaiseksi, kun parempaa/luotettavampaakaan tutkimusta ei kukaan ole esittänyt), ja noin 30% naisista on uskoton jossain vaiheessa suhdettaan, on jo ihan tilastomatemaattinen totuus ja fakta, että vieraalle miehelle raskautuminen on yleisempää kuin tämä täällä jatkuvasti toitotettu: ”1% tai alle”...Höpön löpön. "Logiikkasi" vaatisi, että tuosta 30 % pettävistä naisista 20 % raskautuisi pettämisen tuloksena, mutta eihän nyt näin todellakaan ole. Lisäksi "logiikkasi" vaatisi, että vahinkoraskaus on pettämisen tulosta, mikä ei nyt todellakaan näin ole, vaan suurin osa vahinkoraskauksista kyllä tapahtuu ihan pariskuntien kesken.
Ja muutenkin siis mitäs täh: isyyden todentamisellahan ei pitänyt olla mitään tekemistä uskollisuuden kanssa. Nyt kuitenkin reippaasti linkität isyyttä ja pettämistä - taas.
Huoh...
En millään jaksaisi vääntää rautalankaa asiasta, joka on NIIIIN moneen kertaan jo puitu...Yritän nyt kuitenkin.
Se että pettäminen , taikka petosepäily LINKITTYY isyyden todentamiseen, ei tarkoita että näillä kahdella asialla olisi niin vahva korrelaatio, että lopputulos antaisi ehdottoman varmuuden näihin molempiin.Köydellä voi vetää, mutta sillä ei voi työntää, ymmärrätkö?
Ymmärrätkö, että "logiikkasi" noiden pettämis/vahinkoraskauksien suhteen on yksinkertaisesti pielessä, eikä näitä kahtä prosenttilukua voi LINKITTÄÄ todistamaan yhtään mitään siitä, kuinka paljon on olemassa lapsia, joiden isä on joku muu kuin isäksi oletettu?
Sehän tässä varsinainen pointti oli, mutta ohitit sen "näppärästi".
En ole missään "linkittänyt" näitä kahta prosenttilukua toisiinsa, laskenut niistä mitään keskiarvoa taikka tehnyt mitään muutakaan matemaattista kömmähdystä.
Ihan tilastomatematiikkaa...
Mikäli samassa populaatiossa on 2 eri muuttujaa, jotka voidaan olettaa normaalijakautuneiksi, ja nämä muuttujat vaihtavat tilaa, taikka ovat jossain tilassa X prosentin todennäköisyydellä, ja vielä toisistaan riippumatta, voidaan silti laskea todennäköisyys, jolla SEKÄ muuttuja 1 , ETTÄ muuttuja 2 on MOLEMMAT tietyssä tilassa.
Ja näillä tässä keskustelussa esitetyillä prosenteilla tulos on jotain ihan muuta kuin 1% tai alle.
Et vain kykene osoittamaan nimenomaan tuota todennäköisyyttä. Se on vain omassa päässäsi, te naiset-akselilla.
Matematiikka ja sitä kautta logiikka ei tunne mitään "tiettyjä tiloja", joita voidaan olettaa. Kas kun kumpikaan ei toimi olettamuksien perusteella.
Heti, kun osoitat matemaattisesti, miten tuo tietty tila muodostuu sekä matemaattisen todennäköisyyslaskeman tuosta tilasta, jutellaan uudestaan.
Eli laskepa, annapa yhtälö.
20% x 30% = 6%
Olepa hyvä.
Ja luonnollisesti lähdeviiittaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa
P.S. En usko että meille jäi keskusteltavaa...
No nyt TIRSK. Joo ei jäänyt meille keskusteltavaa.
Mäkin annan sulle yhtälön, varmaan sulle tuttukin:
20 % suomalaisista söi jäätelöä viime kesänä. 30 % suomalasista veneili viime kesänä. Siitä voimme päätellä, että 6 % suomalaisista hukkui viime kesänä. Siis ihan tosi, älkää uskoko muita lukuja!
TIRSK itsellesi.
Näin köyhä ”lonkkalaukaus” halveksuu yleisön älyä.
Uppoaa ehkä tuo esittämäsi epätotuus kaikista tyhmimpiin lukijoihin (toivottavasti et nyt sentään itse usko?), mutta suurimpaan osaan ei.Olen aika varma siitä, että tyhmimmätkin lukijat tiedostavat, että oikeita tutkimuksia, joita on aiemmin esitetty ei vesitetä tällä esittämälläsi "laskelmalla". Mutta ilmeisesti sitten sinä olet lukijoista ainut, joka ei ole tutustunut siihen argumentointivirheeseen, jonka tässä esitit.
En nyt yhtäkkiä muista nähneeni ainoatakaan tutkimusta varsinaisesta aiheesta tässä keskustelussa, tuota maagista ”1% tai alle” väitettä on sujuvasti viljelty ilman mitään lähdeviittausta...
Voin toki olla väärässäkin, joku varmaan linkittää tällaisen tutkimuksen, tai referoi viestiä jossa tällainen on esitetty?
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Samoin pätee kaikkeen vuorovaikutukseen vtuiltu "sokea, 100 % luottamus". Kun on tullut selväksi, että äitiin (joka kai on nainen) voi kyllä tunnepohjaisesti luottaa, mutta vaimoon (joka kai on nainen myös), ei voi, vaikka molempiin pitäisi päteä "normaalin naisen" säännöt.
Eli voinemme sanoa, että ihminen nyt mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tapauskohtaisesti ja tunneperäisesti.
Jostain syystä miehet keskustelussa ovat hermostuneet juuri tämän asian esille tuomisesta: nainen ymmärtää, mitä mies juuri nyt, hänen kohdallaan ja tässä tilanteessa tunneperäisesti kokee ja ajattelee = epäluottamusta, pahoja ajatuksia.
”Ihminen mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti” —> Olen TÄSMÄLLEEN kanssasi samaa mieltä!
Mitä tulee hermostumiseen, siihen on kyllä tässä ketjussa nimenomaan naiset syyllistyneet miehiä enemmän.
(ja tämä ei ole mikään yleistys, vaan ihan fakta kommenttien perusteella)P.S. Älköön kukaan vaivautuko pyytämään minulta jotakin yhtälöä tästä asiasta...
Jos kiinnostaa ja on halua olla kanssani eri mieltä, voi laskea ja eritellä miesten ja naisten kommentit tästä ketjusta ihan itse.
Voi olla, että hermostumiseen ovat naiset syyllistyneet enemmän, en viitsi minäkään laskea. Mutta siitähän siis en puhunut = ketkä ovat syyllistyneet (hauska freudilainen ilmaisu) hermostumiseen enemmän. Se on vain sinun tärppisi taas viedä keskustelua pois päin varsinaisesta pointista.
Sanoin, että miehet ovat hermostuneet ainakin yhdestä nimenomaisesta asiasta, elikä siitä, että nainen reagoi siihen, miten mies tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti juuri nyt kokee hänet ja mitä ajattelee hänestä. Jostain syystä tämä on hermostuttanut miehiä kovin. Naisia sitten on muun muassa hermostuttanut tämän asian saama vastaanotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Alkaako olla luu loppuun asti kaluttu? :-p
Ihan ei 3000 kommenttiin asti tämä vääntö venynyt, mutta kunnioitettavan pitkälle kuitenkin!
Täytyy sanoa, että tämä on ollut häkellyttävä kokemus.
Olin ihan varma, että siinä vaiheessa kun anonyymit, netistä tilattavat isyystestit nostetaan pöydälle, keskustelu kuolee omaan mahdottomuuteensa.
(lue: ShakkiMatti isyyttään epäilevien miesten hyväksi)
Vaan ei, seuraavaksi alkoi kohkaaminen: ”Jos ikinä saisin tietää mieheni teettäneen minulta salaa moisen testin…” :DLoppupäätelmänä voitaneen todeta seuraavaa:
a) Mikäli mies on isyydestään epävarma, testi kannattaa teettää naiselta salaa.
Mikäli testiä vaatii/pyytää avoimesti, on helvetti irti, ja lopputulos huono riippumatta testin tuloksesta…b) Naiset odottavat miehiltään 100%, sokeaa luottamusta kaikissa elämän käänteissä. Pienikin särö tässä unelmien pilvilinnassa on välitön parisuhteen kuolema.
Opetus: kuten kohdassa ’a’ , epävarmuutta/epäluottamusta ei parane ilmentää näkyvästi parisuhteessa, vaan hoitaa taustatutkimukset vähin äänin, tai vaihtoehtoisesti tyytyä tilanteeseen jossa 100% varmuutta ei ole.c) Omasta uskollisuudesta ollaan pomminvarmoja, ja pelkästään perusteella: ”en ole koskaan/en siis tulevaisuudessakaan…”
Vain kaksi vaihtoehtoa: Joko täällä kirjoittelee todellakin vain se naispopulaation parempi puolikas, tai sitten kaikki kommentoijat eivät ole ihan rehellisiä kirjoituksissaan… Itse veikkaan jälkimmäistä, jo ihan todennäköisyys-teorian pohjalta, mutta olkoon.d) ”Vasta-iskuksi” isyystesteille on ehdoteltu mitä moninaisempia, jopa kummallisia testejä miehille, kuten puhtaan sukupuolitautitestin esittäminen kerran kuussa, miehen todistelu JOKAISESTA tälle planeetalle syntyvästä vauvasta omalle vaimolleen ettei ole tämän isä, mielenterveystesti, ja joku merkillinen ’uskollisuustesti’ (jonka sisällöstä olisi hauska saada kuvaus…)
Näihin ehdotuksiin on palstan miesten suunnalta suhtauduttu myötämielisesti, ja toivotettu ne jopa avosylin vastaan.
—> Tästäkään huolimatta, naisten suhtautuminen isyystesteihin ei ole lientynyt eikä joustanut tuumaakaan… Kaksinaismoralismi rehottaa.Aiheesta tuskin enää saa mitään uutta ja raikasta irti, eli voitaneen keskustelu päättää näihin kuviin ja tunnelmiin.
Tutkimusten mukaan n. 30% naisista pettää. Suurempi osuus (70%) ei petä, miksi siis olis ihme jos palstallakin on enemmistönä nämä jotka ei petä? Keskimäärin 10 kirjoittajasta 3 on pettänyt, 7 ei.
Ai niin, kaikki naisethan pettää ja lorttoilee. Unohdin ihan sen tosiasian. Me ei vaan myönnetä tätä. Ja jos ei tähän mennessä olla petetty niin tulevaisuudessa teemme sen aivan varmasti. Nainen kun ei vaan voi elää pettämättä. On ihan sattumaa, jos puoliso osoittautuu lapsen isäksi. Ihan sattumaa.
Kun nyt itse aloit pelailla prosenteilla, niin pelaillaan sitten...
30% on jokseenkin sama asia kuin JOKA KOLMAS!
Onko kyseessä oikeasti mielestäsi niin pieni todennäköisyys, ja ”marginaali-ilmiö”, ettei miesten kannata olla huolissaan?
Joka kolmas joskus pettää, mutta varmasti pettäjistä todella pieni osuus pettää silloin kun on yrittämässä lasta miehen kanssa. Sitä seksiä kun on silloin enemmän kuin tarpeeksi muutenkin enkä usko että todellakaan tulisi mieleenkään lähtä etsimään muualta vaikka millainen lo rtto muulloin olisikin.
Onko sana ’vahinkoraskaus’ tuttu? :-p
Alan tuntea yhä kasvavaa myötähäpeää näistä perustelujen epätoivoisuudesta ja mielikuvituksettomuudesta...
Eiköhän nuo ”käenpojat” saa alkunsa tyypillisesti juuri silloin, kun lasta ei varsinaisesti yritetä.
Sinulla on varmaan jotain lukuja ja tutkimuksia esittää, joista näkee, kuinka iso osa syntyvistä lapsista on saanut alkunsa vahingosta. Minä veikkaan, että huomattavan paljon vähemmän mitä 1960-70-luvuilla vielä oli.
Tottakai on :)
20% , eli joka viides.https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laps…
Olepa hyvä.
Tääkin tutkimus on jo kymmenen vuotta vanha ja osa tiedoista vuodelta 2009.
Kyllä meilläkin esikoinen syntyi suunnittelematta yli 10 yhteisen vuoden jälkeen. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on ihan aviomiehen lapsi, kuten myöhemminkin syntyneet lapsemme.
Samoin työkaverini esikoinen sai alkunsa yllättäen. Hänelle olis sanottu, ettei hän koskaan pysty saamaan lapsia, mutta niin vain sai.
Ei kaikki raskaudet suinkaan ole suunniteltuja, mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö ne olisi silti saaneet alkuunsa vakaissa pitkä-aikaisissa suhteissa josissa ei harrasteta vieraissa käyntiä. Toki jos raskaus alkaa toisella tapaamiskerralla ja edellinen suhde on loppunut viikko sitten, on ysyyden tunnistaminen varmasti kaikkien osapuolten etu. Sekä entisen/nykyisen kumppanin ja myös lapsen etu.
Asia erikseen on sitten vielä se, miten "yllätysraskaus" tulkitaan. Jokainen tietää, että raskaaksi voi tulla, jos harrastetaan seksiä ilman ehkäisyä. Silti tälläistäkin raskautta sanotaan "yllätysraskaudeksi".
Ja suuriosa noista yllätyslapsista taitaa olla julkimoilla. Yllättävän usein saa lukea sen ja tämän "yllätysvauvasta".
Tutkimus on toki vanhahko, se myönnettäköön.
Tuo nyt oli vain paras ja tarkoituksenmukaisin mitä lyhyellä hakemisella löysin.
(Tuntui perustellulta linkittää Suomalaispopulaatiota kuvaava tutkimus, eikä esim. jenkkilästä, jossa puhutaan jopa 50 prosentista...)Jos sinulla on tarjolla tuoreempi/oikeampi, linkkiä kehiin vain.
Toisaalta, voidaan kysyä: Onko 10 vuodessa tapahtunut jotakin sellaista Suomessa, että tuo luku (20%) olisi jotenkin oleellisesti pienentynyt??
Mutta kun tuolla 20% ei ole mitään tekemistä tämän isyysasian kanssa. Minäkin kuulun tuohon ryhmään.
Yli kymmenen vuotta yhdessä miehen kanssa. Mies vinkui lasta, minä en halunnut. Raskaus on pelottavaa ja synnytys vielä pelottavampaa. Nuo on aika isoja asioita naiselle. Mies ei sitä voi ikinä ymmärtää, miten paljon ne muuttavat naisen elämää.
"Yllätys/vahinko" se meidänkin esikoinen oli, mutta ei se silti muuta isyyttä. Ja näin varmaan monella tuostakin 20 prosentista.
Ja luulenpa, että vahinkolapset ovat ennenvanhaan olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Varmaan 90% väestöstä on vielä 50-luvullakin olleet vahinkoja. Silti isiensä lapsia.
Itsekin olen takuulla ei-toivottu vahinko, koska meitä sisaruksia on paljon. Silti olen 100% isäni lapsi, eli äidin aviomiehen ja minua on rakastettu ja olen saanut hyvän elämän. Vaikka vahinko olenkin.
Miten niin ei ole???
Jos joka viides raskaus on vahinko (luotetaan nyt tuohon 20% toistaiseksi, kun parempaa/luotettavampaakaan tutkimusta ei kukaan ole esittänyt), ja noin 30% naisista on uskoton jossain vaiheessa suhdettaan, on jo ihan tilastomatemaattinen totuus ja fakta, että vieraalle miehelle raskautuminen on yleisempää kuin tämä täällä jatkuvasti toitotettu: ”1% tai alle”...Höpön löpön. "Logiikkasi" vaatisi, että tuosta 30 % pettävistä naisista 20 % raskautuisi pettämisen tuloksena, mutta eihän nyt näin todellakaan ole. Lisäksi "logiikkasi" vaatisi, että vahinkoraskaus on pettämisen tulosta, mikä ei nyt todellakaan näin ole, vaan suurin osa vahinkoraskauksista kyllä tapahtuu ihan pariskuntien kesken.
Ja muutenkin siis mitäs täh: isyyden todentamisellahan ei pitänyt olla mitään tekemistä uskollisuuden kanssa. Nyt kuitenkin reippaasti linkität isyyttä ja pettämistä - taas.
Huoh...
En millään jaksaisi vääntää rautalankaa asiasta, joka on NIIIIN moneen kertaan jo puitu...Yritän nyt kuitenkin.
Se että pettäminen , taikka petosepäily LINKITTYY isyyden todentamiseen, ei tarkoita että näillä kahdella asialla olisi niin vahva korrelaatio, että lopputulos antaisi ehdottoman varmuuden näihin molempiin.Köydellä voi vetää, mutta sillä ei voi työntää, ymmärrätkö?
Ymmärrätkö, että "logiikkasi" noiden pettämis/vahinkoraskauksien suhteen on yksinkertaisesti pielessä, eikä näitä kahtä prosenttilukua voi LINKITTÄÄ todistamaan yhtään mitään siitä, kuinka paljon on olemassa lapsia, joiden isä on joku muu kuin isäksi oletettu?
Sehän tässä varsinainen pointti oli, mutta ohitit sen "näppärästi".
En ole missään "linkittänyt" näitä kahta prosenttilukua toisiinsa, laskenut niistä mitään keskiarvoa taikka tehnyt mitään muutakaan matemaattista kömmähdystä.
Ihan tilastomatematiikkaa...
Mikäli samassa populaatiossa on 2 eri muuttujaa, jotka voidaan olettaa normaalijakautuneiksi, ja nämä muuttujat vaihtavat tilaa, taikka ovat jossain tilassa X prosentin todennäköisyydellä, ja vielä toisistaan riippumatta, voidaan silti laskea todennäköisyys, jolla SEKÄ muuttuja 1 , ETTÄ muuttuja 2 on MOLEMMAT tietyssä tilassa.
Ja näillä tässä keskustelussa esitetyillä prosenteilla tulos on jotain ihan muuta kuin 1% tai alle.
Et vain kykene osoittamaan nimenomaan tuota todennäköisyyttä. Se on vain omassa päässäsi, te naiset-akselilla.
Matematiikka ja sitä kautta logiikka ei tunne mitään "tiettyjä tiloja", joita voidaan olettaa. Kas kun kumpikaan ei toimi olettamuksien perusteella.
Heti, kun osoitat matemaattisesti, miten tuo tietty tila muodostuu sekä matemaattisen todennäköisyyslaskeman tuosta tilasta, jutellaan uudestaan.
Eli laskepa, annapa yhtälö.
20% x 30% = 6%
Olepa hyvä.
Ja luonnollisesti lähdeviiittaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa
P.S. En usko että meille jäi keskusteltavaa...
No nyt TIRSK. Joo ei jäänyt meille keskusteltavaa.
Mäkin annan sulle yhtälön, varmaan sulle tuttukin:
20 % suomalaisista söi jäätelöä viime kesänä. 30 % suomalasista veneili viime kesänä. Siitä voimme päätellä, että 6 % suomalaisista hukkui viime kesänä. Siis ihan tosi, älkää uskoko muita lukuja!
TIRSK itsellesi.
Näin köyhä ”lonkkalaukaus” halveksuu yleisön älyä.
Uppoaa ehkä tuo esittämäsi epätotuus kaikista tyhmimpiin lukijoihin (toivottavasti et nyt sentään itse usko?), mutta suurimpaan osaan ei.Olen aika varma siitä, että tyhmimmätkin lukijat tiedostavat, että oikeita tutkimuksia, joita on aiemmin esitetty ei vesitetä tällä esittämälläsi "laskelmalla". Mutta ilmeisesti sitten sinä olet lukijoista ainut, joka ei ole tutustunut siihen argumentointivirheeseen, jonka tässä esitit.
En nyt yhtäkkiä muista nähneeni ainoatakaan tutkimusta varsinaisesta aiheesta tässä keskustelussa, tuota maagista ”1% tai alle” väitettä on sujuvasti viljelty ilman mitään lähdeviittausta...
Voin toki olla väärässäkin, joku varmaan linkittää tällaisen tutkimuksen, tai referoi viestiä jossa tällainen on esitetty?
Ei tutkimus ja sen linkittäminen tosin muuta argumentaatiovirhettäsi yhtään sen vähemmän argumentaatiovirheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tutkimus ja sen linkittäminen tosin muuta argumentaatiovirhettäsi yhtään sen vähemmän argumentaatiovirheeksi.
Ei mene kyllä ihan oppikirjan mukaan sinullakaan...
Jankutat kuin papukaija argumentaatiovirheestä, jota et avaa yhtään yleisölle.
—> köyhä, sisällötön retorinen siirto.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Samoin pätee kaikkeen vuorovaikutukseen vtuiltu "sokea, 100 % luottamus". Kun on tullut selväksi, että äitiin (joka kai on nainen) voi kyllä tunnepohjaisesti luottaa, mutta vaimoon (joka kai on nainen myös), ei voi, vaikka molempiin pitäisi päteä "normaalin naisen" säännöt.
Eli voinemme sanoa, että ihminen nyt mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tapauskohtaisesti ja tunneperäisesti.
Jostain syystä miehet keskustelussa ovat hermostuneet juuri tämän asian esille tuomisesta: nainen ymmärtää, mitä mies juuri nyt, hänen kohdallaan ja tässä tilanteessa tunneperäisesti kokee ja ajattelee = epäluottamusta, pahoja ajatuksia.
”Ihminen mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti” —> Olen TÄSMÄLLEEN kanssasi samaa mieltä!
Mitä tulee hermostumiseen, siihen on kyllä tässä ketjussa nimenomaan naiset syyllistyneet miehiä enemmän.
(ja tämä ei ole mikään yleistys, vaan ihan fakta kommenttien perusteella)P.S. Älköön kukaan vaivautuko pyytämään minulta jotakin yhtälöä tästä asiasta...
Jos kiinnostaa ja on halua olla kanssani eri mieltä, voi laskea ja eritellä miesten ja naisten kommentit tästä ketjusta ihan itse.Voi olla, että hermostumiseen ovat naiset syyllistyneet enemmän, en viitsi minäkään laskea. Mutta siitähän siis en puhunut = ketkä ovat syyllistyneet (hauska freudilainen ilmaisu) hermostumiseen enemmän. Se on vain sinun tärppisi taas viedä keskustelua pois päin varsinaisesta pointista.
Sanoin, että miehet ovat hermostuneet ainakin yhdestä nimenomaisesta asiasta, elikä siitä, että nainen reagoi siihen, miten mies tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti juuri nyt kokee hänet ja mitä ajattelee hänestä. Jostain syystä tämä on hermostuttanut miehiä kovin. Naisia sitten on muun muassa hermostuttanut tämän asian saama vastaanotto.
Ok. Oioin ehkä hiukan mutkia tuossa...
Koko keskusteluhan sai alkunsa avauksesta, jossa AP kauhisteli miehensä julkeutta.
Välittömästi keskustelu täyttyi erolla uhkailevista naisista.
Peistä käännettiin pitkään puolin ja toisin...
...kunnes pöydälle nostettiin netistä tilattavat testit, joiden avulla kätevästi ja jopa varsin edullisesti voi isyydestään epävarma mies saada varmuuden naiseltaan salaa.
Tässä kohtaa ”pattitilanne” purkautui, ja suurin osa miehistä kaikkosi keskustelusta.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Samoin pätee kaikkeen vuorovaikutukseen vtuiltu "sokea, 100 % luottamus". Kun on tullut selväksi, että äitiin (joka kai on nainen) voi kyllä tunnepohjaisesti luottaa, mutta vaimoon (joka kai on nainen myös), ei voi, vaikka molempiin pitäisi päteä "normaalin naisen" säännöt.
Eli voinemme sanoa, että ihminen nyt mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tapauskohtaisesti ja tunneperäisesti.
Jostain syystä miehet keskustelussa ovat hermostuneet juuri tämän asian esille tuomisesta: nainen ymmärtää, mitä mies juuri nyt, hänen kohdallaan ja tässä tilanteessa tunneperäisesti kokee ja ajattelee = epäluottamusta, pahoja ajatuksia.
”Ihminen mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti” —> Olen TÄSMÄLLEEN kanssasi samaa mieltä!
Mitä tulee hermostumiseen, siihen on kyllä tässä ketjussa nimenomaan naiset syyllistyneet miehiä enemmän.
(ja tämä ei ole mikään yleistys, vaan ihan fakta kommenttien perusteella)P.S. Älköön kukaan vaivautuko pyytämään minulta jotakin yhtälöä tästä asiasta...
Jos kiinnostaa ja on halua olla kanssani eri mieltä, voi laskea ja eritellä miesten ja naisten kommentit tästä ketjusta ihan itse.Voi olla, että hermostumiseen ovat naiset syyllistyneet enemmän, en viitsi minäkään laskea. Mutta siitähän siis en puhunut = ketkä ovat syyllistyneet (hauska freudilainen ilmaisu) hermostumiseen enemmän. Se on vain sinun tärppisi taas viedä keskustelua pois päin varsinaisesta pointista.
Sanoin, että miehet ovat hermostuneet ainakin yhdestä nimenomaisesta asiasta, elikä siitä, että nainen reagoi siihen, miten mies tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti juuri nyt kokee hänet ja mitä ajattelee hänestä. Jostain syystä tämä on hermostuttanut miehiä kovin. Naisia sitten on muun muassa hermostuttanut tämän asian saama vastaanotto.
Ok. Oioin ehkä hiukan mutkia tuossa...
Koko keskusteluhan sai alkunsa avauksesta, jossa AP kauhisteli miehensä julkeutta.
Välittömästi keskustelu täyttyi erolla uhkailevista naisista.
Peistä käännettiin pitkään puolin ja toisin......kunnes pöydälle nostettiin netistä tilattavat testit, joiden avulla kätevästi ja jopa varsin edullisesti voi isyydestään epävarma mies saada varmuuden naiseltaan salaa.
Tässä kohtaa ”pattitilanne” purkautui, ja suurin osa miehistä kaikkosi keskustelusta.
Siis mielestäsi tässä keskustelussa on ollut ennen kaikkea kyse oli siitä, että miehet eivät ole olleet tietoisia netistä tilattavissa testeistä?
Ok, käsityksemme on aika erilainen. Minä olen nähnyt keskustelun vellovan parisuhteen, luottamuksen, valheiden (valkoisten ja muiden väristen) sekä TIEDON ja sokean luottamuksen parissa.
Lisäksi en katso pattitilanteiden ratkeavan sillä, että suurin osa miehistä kaikkoaa keskustelusta.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
...ja tästäpä päästään kätevällä aasinsillalla jo monesti aiemminkin viitattuun "valkoiseen valheeseen"
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä valkoinen valhe on joskus parempi ja armollisempi kuin raadollinen totuus.
Vaikka tiukan puritaanisesti, klassisen Oikea/Väärä käsityksen perusteella valehtelu on aina väärin, riippumatta valheen suuruudesta (on vain absoluuttinen totuus), niin käytännössä, valhe voi olla hyvinkin empaattinen teko.
Tämä pätee kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, parisuhteet ei tee tässä asiassa poikkeusta.
Samoin pätee kaikkeen vuorovaikutukseen vtuiltu "sokea, 100 % luottamus". Kun on tullut selväksi, että äitiin (joka kai on nainen) voi kyllä tunnepohjaisesti luottaa, mutta vaimoon (joka kai on nainen myös), ei voi, vaikka molempiin pitäisi päteä "normaalin naisen" säännöt.
Eli voinemme sanoa, että ihminen nyt mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tapauskohtaisesti ja tunneperäisesti.
Jostain syystä miehet keskustelussa ovat hermostuneet juuri tämän asian esille tuomisesta: nainen ymmärtää, mitä mies juuri nyt, hänen kohdallaan ja tässä tilanteessa tunneperäisesti kokee ja ajattelee = epäluottamusta, pahoja ajatuksia.
”Ihminen mitoittaa tekonsa ja ajatuksensa tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti” —> Olen TÄSMÄLLEEN kanssasi samaa mieltä!
Mitä tulee hermostumiseen, siihen on kyllä tässä ketjussa nimenomaan naiset syyllistyneet miehiä enemmän.
(ja tämä ei ole mikään yleistys, vaan ihan fakta kommenttien perusteella)P.S. Älköön kukaan vaivautuko pyytämään minulta jotakin yhtälöä tästä asiasta...
Jos kiinnostaa ja on halua olla kanssani eri mieltä, voi laskea ja eritellä miesten ja naisten kommentit tästä ketjusta ihan itse.Voi olla, että hermostumiseen ovat naiset syyllistyneet enemmän, en viitsi minäkään laskea. Mutta siitähän siis en puhunut = ketkä ovat syyllistyneet (hauska freudilainen ilmaisu) hermostumiseen enemmän. Se on vain sinun tärppisi taas viedä keskustelua pois päin varsinaisesta pointista.
Sanoin, että miehet ovat hermostuneet ainakin yhdestä nimenomaisesta asiasta, elikä siitä, että nainen reagoi siihen, miten mies tunneperäisesti ja tapauskohtaisesti juuri nyt kokee hänet ja mitä ajattelee hänestä. Jostain syystä tämä on hermostuttanut miehiä kovin. Naisia sitten on muun muassa hermostuttanut tämän asian saama vastaanotto.
Ok. Oioin ehkä hiukan mutkia tuossa...
Koko keskusteluhan sai alkunsa avauksesta, jossa AP kauhisteli miehensä julkeutta.
Välittömästi keskustelu täyttyi erolla uhkailevista naisista.
Peistä käännettiin pitkään puolin ja toisin......kunnes pöydälle nostettiin netistä tilattavat testit, joiden avulla kätevästi ja jopa varsin edullisesti voi isyydestään epävarma mies saada varmuuden naiseltaan salaa.
Tässä kohtaa ”pattitilanne” purkautui, ja suurin osa miehistä kaikkosi keskustelusta.
Siis mielestäsi tässä keskustelussa on ollut ennen kaikkea kyse oli siitä, että miehet eivät ole olleet tietoisia netistä tilattavissa testeistä?
Ok, käsityksemme on aika erilainen. Minä olen nähnyt keskustelun vellovan parisuhteen, luottamuksen, valheiden (valkoisten ja muiden väristen) sekä TIEDON ja sokean luottamuksen parissa.
Lisäksi en katso pattitilanteiden ratkeavan sillä, että suurin osa miehistä kaikkoaa keskustelusta.
Katsotaan selvästi asioita hiukan eri vinkkelistä.
Minä olen nähnyt keskustelussa naisten patriarkaalisen vallan linnakkeen, heidän ”oikeutensa” piehtaroida vieraissa pedeissä (ja ilman kumia, mitä en parhaalla tahdollanikaan vieläkään ymmärrä...), sekä erouhkailut, joita kiristyskeinona käyttäen varjellaan salaisuutta...
(Joko omaa, tai ”siskojen”)
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tutkimus ja sen linkittäminen tosin muuta argumentaatiovirhettäsi yhtään sen vähemmän argumentaatiovirheeksi.
Ei mene kyllä ihan oppikirjan mukaan sinullakaan...
Jankutat kuin papukaija argumentaatiovirheestä, jota et avaa yhtään yleisölle.
—> köyhä, sisällötön retorinen siirto.
Uskon suurimman osan keskustelijoista tietävän, että "matemaattinen" kaavasi linkittää kaksi erillistä, joskin yhtä aikaista ilmiötä laskemalla niistä (mielivaltainen) prosenttiosuus, on yksinkertaisesti argumentaatiovirhe. Se, että sinä et, ei taida avaajalla avautua.
Alue: Aihe vapaa
Älkää ruokkiko trollia!