Elämäni on niin tyhjää :(
En ole nyt töissä missään koska ei ole löytynyt omaa alaa. Lisäksi olen ollut suhteessa varatun kanssa jo useamman vuoden. En edes tiedä kaipaanko miestä elämääni mutta tottumuksesta ollaan tavattu jo monta vuotta. Hän oli alussa sinkku kuten minäkin eikä yhtään kokemusta naisista. Mutta vuoden minua piiritettyään etsi toisen ja nyt ollaan tässä tilanteessa ja silti tapailu jatkuu, koska en halua katkaista välejä. Em uskaltanut vastata piiritysyrityksiin, koska pelkäsin. Lähennyimme vasta hänen oltua jo suhteessa toisen kanssa. Olin niin loukattu miehen kerrottua naisesta ja lopulta muutettuaan yhteen hänen kanssaan. Kuin en olisi merkinnyt hänelle mitään! Niin kauan tunnettu kuitenkin. Aina toivon, että viettäisi kanssani aikaa joku viikonloppukin ihan vain käyden kaupungilla, mutta ei ikinä käy :( Nyt oon kirjoitellut yhden miehen kanssa treffipalstalla enkä ole vuoden kirjoittelun jälkeenkään pystynyt järjestämään tapaamista, koska pelkään mitä siitä seuraisi nykytilanteeseen :( Kiinnostaisi myös tietää vaikuttaisiko uusi mieskuvio millään tavoin tähän toiseen mieheen vai onko sillä hänelle väliä. Olen joskus ainakin aistinut hänestä kuin olisi mustasukkainen, kun kerran kerroin tavanneeni yhden miehen.
Kommentit (10)
Minulla on vähän samanlaisia fiiliksiä elämästä tällä hetkellä ja työtön olen myös samasta syystä kuin sinä. Tosin jäin sinkuksi loppukeväästä. Moraalini ei kyllä antaisi periksi tapailla varattua.
M30
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlaisia fiiliksiä elämästä tällä hetkellä ja työtön olen myös samasta syystä kuin sinä. Tosin jäin sinkuksi loppukeväästä. Moraalini ei kyllä antaisi periksi tapailla varattua.
M30
Ei ollut varattu alussa. Kun ite torjuin hänet, sain sen ite aikaan.
Olette oman elämänne seppiä eli jos tilanne ei miellytä niin ei kuin muutosta elämään! Ja jätä se varattu ja elä sinkkuna tai etsi vapaita ihmisiä. Älä toimi kenenkään luutana tai kynnysmattona vaan tunne arvosi.
Surkeutesi on ihan itse aiheutettua.
Välillä tuntuu siltä kun elämä sujuu liian hyvin eikä ole mitään oikeita ongelmia. Kaikilla muilla vaan on hankalaa ja elämä täyttä kuraa ja itse on ihan naaa, mul ei oo mitään.
Vierailija kirjoitti:
Surkeutesi on ihan itse aiheutettua.
Tiedän kyllä, että kuka tahansa täysjärkinen olisi tajunnut lopettaa yhteydenpidon hyvissä ajoin, jo silloin, kun huomasin, ettei mies herätä tunteita. Mutta kun oon moneatu ajatellut, että entä jos vielä onkin tässä mahdollisuus.
Kyllä se päätös on nyt tehtävä. Muuten käy huonosti.
Meillä kaikilla on kuule haasteemme!
Vaasa55
Ai sinunkin elämäsi. :)