Lopetin masennuslääkkeet, ja nyt sitten v*tuttaa ja ahdistaa. Lopetinko liian aikaisin?

Keskustelitko lääkärin kanssa ensin? Niitä ei pitäisi lopettaa ilman suunnitelmaa.

Kun lopetin ssri-lääkkeet, meni muutamia viikkoja että tunne-elämä normalisoitui. Jotkut eivät saa mitään oireita, yleensä ne samat joille lääke ei tuo apuakaan.

Käytännössä on mahdotonta arvioida, ovatko kyseessä lopetusoireet vai se että lääke on auttanut oireiden pois pitämisessä ja nyt ne palaavat.

Masennuslääkkeet koukuttaa, siksi niitä määrätään ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Moni lääkäri määrää masennukseen masennuslääkkeitä jolloin potilaasta pääsee nopeasti eroon. Ei kait elämä voi olla joka päivä juhlaa, kaikkia ihmisiä varmaan joskus ahdistaa. Mutta kun meidät on opetettu että lääkkeitä syömällä kaikki paha poistuu, no ei poistu.

Ja sitä paitsi, ei toi lääkkeiden lopettaminen vaadi mitään lääkärin konsultaatiota, jokainen osaa vähentää lääkettä pikkuhiljaa Mitä se lääkäri osaa tehdä? Lukea pharmacasta oireita ja tehdä päätös sen mukaan, määrätä uutta lääkettä ja näin potilas, lääkäri ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Win-win?

Masennuslääkkeet muokkaavat monoamiinien (kuten serotoniinin) tuottoon liittyviä autoreseptoreita https://fi.wikipedia.org/wiki/Autoreseptori ja koska olet käyttänyt lääkettä, olet erityisen herkkä sekä tryptofaanin (serotoniinin prekursori) että itse serotoniinin vaihtelulle.

Kestää kuukausia ennen kuin 5-HTTPLR-geenit aktivoituvat, jos aktivoituvat https://en.wikipedia.org/wiki/5-HTTLPR

Eli lyhyesti: yritä kestää ja opettele tunnistamaan ne tunteet, tilanteet ja ajatusrakennelmat, jotka johtavat masennus/ahdistuskehitykseen.

Pese naama ja laita villasukat jalkaan!

Mä kokeilin kerran lopettaa. ja syön siis SSRI-lääkkeitä päaasiassa ahdistukseen Meni 3kk ihan kivasti, sitten iski aivan kauhea ahdistus. Aloin syödä uudestaan pakon edessä. Meni n. 3kk ennen kuin sain tehon uudestaan päälle. Eipä uskalla toista kertaa tehdä samaa kokeilua ihan helposti. Ja huom. söin kuitenkin SSRI-lääkkeen lopetettuani kuitenkin vahvoja rauhoittavia lääkkeitä eli ilman lääkkeitä en ollut missään vaiheessa (en osaa edes kuvitella mitä se olisi ollut sitten). Kun ahdistus iski todella kovaa sen 3kk:n jälkeen, söin jonkin aikaa myöskin Ketipinoria että sain edes nukutuksi ja joinakin öinä jouduin ottamaan lisää Ketipinoria vielä lisää jotta olisin pystynyt nukkumaan useamman tunnin kunnolla.

Mistään ei vielä voi tietää, mistä PARIN päivän vitutus ja ahdistus johtuu sulla... Ajattele positiivisesti, nyt sentään tunnet jotain, etkä ole vain turtana lääkkeistä.

Tarkoittaako vtutus sitä että olet tyhjästä ärtynyt?

Jos joo, niin sehän on hyvä.

Kiukkuisuus antaa energiaa.

Voit miettiä, mikä sua ärsyttää, ja alkaa toimia elämäs parantamiseksi.

Ts. olet herännyt eloon.

Tervetuloa normaalien ihmisten joukkoon. Kaikkia masentaa ja harmittaa välillä. Se kuuluu elämään.

Ne ei auta mitään siihen syyhyn joka on sen surullisen mielen takana.

Lopulta siihen ei auta edes se terapeutti, koska hänen opetuksensa ei ole todellista ja syvää totuutta. Ja vaikka jollain  jotain auttaisi, niin jokaista ihmistä hän ei auta..... ........

Terapeutin opetus ei ole itse Elmästä ja ja itse elämän vihollisen täydellisestä tuhoamisesta.

Siihen tarvii uskonnon. Joka sisältää mielikuvan siitä mitä on Elämä. Elämä on mm. kuten kuuma kaiken alku, kuten aurinko, Elämän vihollinen on kuin käärme. Itse kuolema. Itse kuolema, Käärme, elämän pilkkaaja pitää hävittää olemassaolosta; vain elämän antaja jää jäljelle. Niin Että ihmisestä tulee juuri Elämä.

Molemmat siis tarvitaan, mutta siihen tarvit toisenaisen opin ja uskonnon, mitä terapeutin oppi edustaa. 

t. pakana ja hieroglyfi 

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

Voi johtua monesta syystä. Käytätkö e-pillereitä? En harkitsisi masennuslääkkeitä siksi että toista päivää vituttaa. Lopetusoireista tuskin voi olla kysymys, ne olisivat alkaneet paljon aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Masennuslääkkeet koukuttaa, siksi niitä määrätään ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Moni lääkäri määrää masennukseen masennuslääkkeitä jolloin potilaasta pääsee nopeasti eroon. Ei kait elämä voi olla joka päivä juhlaa, kaikkia ihmisiä varmaan joskus ahdistaa. Mutta kun meidät on opetettu että lääkkeitä syömällä kaikki paha poistuu, no ei poistu.

Ja sitä paitsi, ei toi lääkkeiden lopettaminen vaadi mitään lääkärin konsultaatiota, jokainen osaa vähentää lääkettä pikkuhiljaa Mitä se lääkäri osaa tehdä? Lukea pharmacasta oireita ja tehdä päätös sen mukaan, määrätä uutta lääkettä ja näin potilas, lääkäri ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Win-win?

Masennuslääke (ssri) EI koukuta. Mutta ihmiset koukuttavat masennuslääkkeisiin. (koska ratsastavat pahalla)

t. pakana ja hieroglyfi

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

No mulla se "huono päivä" tarkoitti  kyllä pahoja pakkoajatuksia, paniikinomaista ahdistusta, vapinaa ja tärinää ja muita pahoja fyysisiä oireita, esim. huimausta ja hengenahdistusta, en pystynyt nukkumaan jne.

En tiedä mitä "huono päivä" sinulla sitten tarkoittaa.

Terv. se joka yritti kerran lopettaa SSRI-lääkityksen

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?

P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

Youtubesta löytyy nuori nainen joka harrastaa aktiivista juoksemista mutta kärsii silti erittäin pahoista paniikkikohtauksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?

P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?

Psyykkisen kivun voi lopettaa kestämällä se. Se pitää raidata vaan läpi. Voi mennä vuosia mutta se loppuu aikanaan. Kaikki loppuu aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

Youtubesta löytyy nuori nainen joka harrastaa aktiivista juoksemista mutta kärsii silti erittäin pahoista paniikkikohtauksista.

Ja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?

P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?

Perinteinen tapa taklata psyykkistä kipua ilman lääkkeitä tai päihteitä on erilaiset meditaatiotekniikat. Myös sosiaalista kanssakäymistä pidetään suositeltavana. Kun on tekemisissä muiden kanssa, se pakottaa huomion pois oman pään sisältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.

Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.

No mulla se "huono päivä" tarkoitti  kyllä pahoja pakkoajatuksia, paniikinomaista ahdistusta, vapinaa ja tärinää ja muita pahoja fyysisiä oireita, esim. huimausta ja hengenahdistusta, en pystynyt nukkumaan jne.

En tiedä mitä "huono päivä" sinulla sitten tarkoittaa.

Terv. se joka yritti kerran lopettaa SSRI-lääkityksen

Kuulostaa vieroitusoreilta.