Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lopetin masennuslääkkeet, ja nyt sitten v*tuttaa ja ahdistaa. Lopetinko liian aikaisin?
26.11.2019 |
Lopetin ne lääkkeet jotain pari kk sitten. Eka meni ihan kivasti, mutta nyt on sitten toista päivää tää jatkuva v*tutus ja ärtymys päällä. Tuntuu, ettei oikein mikään huvita, kaikki vaan ärsyttää. Voisko tää olla jotain hormonaalista vai pitääkö mun aloittaa ne lääkkeet uudelleen? Mistä sen tietää? Oisko jollain kokemusta tämmöisestä?
Kommentit (59)
21/59
|
26.11.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Mä kokeilin kerran lopettaa. ja syön siis SSRI-lääkkeitä päaasiassa ahdistukseen Meni 3kk ihan kivasti, sitten iski aivan kauhea ahdistus. Aloin syödä uudestaan pakon edessä. Meni n. 3kk ennen kuin sain tehon uudestaan päälle. Eipä uskalla toista kertaa tehdä samaa kokeilua ihan helposti. Ja huom. söin kuitenkin SSRI-lääkkeen lopetettuani kuitenkin vahvoja rauhoittavia lääkkeitä eli ilman lääkkeitä en ollut missään vaiheessa (en osaa edes kuvitella mitä se olisi ollut sitten). Kun ahdistus iski todella kovaa sen 3kk:n jälkeen, söin jonkin aikaa myöskin Ketipinoria että sain edes nukutuksi ja joinakin öinä jouduin ottamaan lisää Ketipinoria vielä lisää jotta olisin pystynyt nukkumaan useamman tunnin kunnolla.
Tällä hetkellä masennuslääkkeisiin liittyvistä vieroitusoireista väitöskirjaa tekevä Soili Takalalla on samanlaisia kokemuksia siitä, kuinka mahdotonta SSRI-lääkkeistä on vierottautua etenkin, kun vieroitukseen ei saa minkäänlaista kunnon tukea. 20 vuoden, ennenaikaisten vaihdevuosien ja fibromyalgia-diagnoosin jälkeen lopulta hän onnistui vieroittautumaan lääkkeistä. Masennuslääkkeiden aiheuttama riippuvuus onkin kansanterveydellisesti merkittävä epidemia, joka selittää osaltaan näiden lääkkeiden käytön yleistymisen. Monet ihmiset eivät kerta kaikkiaan pysty lopettamaan lääkitystä kovien vieroitusoireiden johdosta, minkä vuoksi lääkitys jatkuu jopa vuosikymmenestä toiseen huolimatta siitä, että lääkkeitä on tutkittu vain muutaman viikon seurantajaksoissa lääkeyhtiöiden rahoittamissa tutkimuksissa. Ei ole yllättävää myöskään, että käypä hoito -suositukset kirjoitetaan yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/soili-jatti-gradunsa-kesken-masennu…;
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
Psyykkisen kivun voi lopettaa kestämällä se. Se pitää raidata vaan läpi. Voi mennä vuosia mutta se loppuu aikanaan. Kaikki loppuu aikanaan.
Psyykkistä kipua ei voita tahdonvoimalla. Tahdonvoima vain pahentaa sitä kipua. Kokemusta on. Psyykkisestä kivusta voi useimmiten päästä opettelemalla erilaisia rentoutumistekniikoita, jotka aasialaisissa kulttuureissa on tunnettu vuosituhansia. Joissakin tapauksissa lääkkeet on ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeet koukuttaa, siksi niitä määrätään ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Moni lääkäri määrää masennukseen masennuslääkkeitä jolloin potilaasta pääsee nopeasti eroon. Ei kait elämä voi olla joka päivä juhlaa, kaikkia ihmisiä varmaan joskus ahdistaa. Mutta kun meidät on opetettu että lääkkeitä syömällä kaikki paha poistuu, no ei poistu.
Ja sitä paitsi, ei toi lääkkeiden lopettaminen vaadi mitään lääkärin konsultaatiota, jokainen osaa vähentää lääkettä pikkuhiljaa Mitä se lääkäri osaa tehdä? Lukea pharmacasta oireita ja tehdä päätös sen mukaan, määrätä uutta lääkettä ja näin potilas, lääkäri ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Win-win?
Masennuslääke (ssri) EI koukuta. Mutta ihmiset koukuttavat masennuslääkkeisiin. (koska ratsastavat pahalla)
t. pakana ja hieroglyfi
Tasmennys. ja LISAYS ihmiset koukuttavat, mutta myoas kuokuttuvat masennuslaakkeisiin, koska ratsastavat pahalla.
SSRI ei aiheuta mitään viroitusoireita. Ei yhtään mitään. Kun lopetat kuurin, niin vaikutus katoaa muutamassa viikossa. Olet siinä mistä:
Aloitit!
Lukuun ottamatta sitä mitä koit ja opit kuurin aikana. Mutta se terapeutin opetus ja järjestelmä ei ole mikään totuus eikä elämä: Elämän antaja sinulle.
Siksi teillä on ongelmia: Ihmisillä jokapuolella.
Usko jos haluat.
Minä uskon siihen minkä tiedän.
t. pakana ja hieroglyfi
Paha psyykkinen kipu aktivoi aivoissa samat kipureseptorit mitkä aktivoituu fyysisessäkin kivussa. Terve ihminen ei voi ymmärtää kyseistä olotilaa. Arkinen harmitus tai pieni alakulo eivät ollenkaan kuvaa sitä olotilaa. "Masennus" on huono käsite, koska sillä suomen kielessä kuvataan kahta ihan erilaista olotilaa. Toinen on enemmän sellainen arkinen olotila mutta toinen on hyvin vakava ja tuskallinen olotila.
Ihanko todella jopa toista päivää vaivaa ärtymys?
Mä oon välillä viikon verran pms-oireissa hermoheikko paniikkipotilas joka haluaa vaan kuolla. Pari päivää niin oon yks enkeli taas.
En ole ajatellutkaan että siihen vois popsia pillereitäkin.
Eiköhän tuo mene ihan normaalin mielialan vaihteluiden piikkiin.
Mihin sä niitä masennuslääkkeitä söit edes?
(Olen syönyt itsekin pahaan paniikkihäiriöön ja bulimiaan, eri lääkkeitä ja monia vuosia. Silti ehdottomasti parempi ilman, täytyy vaan tehdä itse töitä olonsa eteen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
Psyykkisen kivun voi lopettaa kestämällä se. Se pitää raidata vaan läpi. Voi mennä vuosia mutta se loppuu aikanaan. Kaikki loppuu aikanaan.
Eli lisää Lazaruksen ja Folkmannin coping-teorian mukaista koherenssia? Kyllä, luulisi toimivan, mutta ihminen voi tarvita siihen prosessiin apua. Esimerkiksi toiselta sellaisen tien läpikäyneeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
Psyykkisen kivun voi lopettaa kestämällä se. Se pitää raidata vaan läpi. Voi mennä vuosia mutta se loppuu aikanaan. Kaikki loppuu aikanaan.
Loppuuhan paha fyysinenkin kipu joskus. Pitäisikö myös siihen kipuun olla syömättä mitään lääkeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Huonoja päiviä voi kyllä olla, vaikka söisi lääkkeitäkin. Ne olotilat on vaan vähän siedettävämpiä silloin
Vierailija kirjoitti:
Ihanko todella jopa toista päivää vaivaa ärtymys?
Mä oon välillä viikon verran pms-oireissa hermoheikko paniikkipotilas joka haluaa vaan kuolla. Pari päivää niin oon yks enkeli taas.
En ole ajatellutkaan että siihen vois popsia pillereitäkin.
Eiköhän tuo mene ihan normaalin mielialan vaihteluiden piikkiin.
Mihin sä niitä masennuslääkkeitä söit edes?
(Olen syönyt itsekin pahaan paniikkihäiriöön ja bulimiaan, eri lääkkeitä ja monia vuosia. Silti ehdottomasti parempi ilman, täytyy vaan tehdä itse töitä olonsa eteen)
Kun tuska on kova, päivistä puhuminen tuntuu kuin puhuttaisi ikuisuudesta. Mistä näitä toisten vähättelijöitä ja epäilijöitä oikein sikiää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
No mulla se "huono päivä" tarkoitti kyllä pahoja pakkoajatuksia, paniikinomaista ahdistusta, vapinaa ja tärinää ja muita pahoja fyysisiä oireita, esim. huimausta ja hengenahdistusta, en pystynyt nukkumaan jne.
En tiedä mitä "huono päivä" sinulla sitten tarkoittaa.
Terv. se joka yritti kerran lopettaa SSRI-lääkityksen
Kuulostaa vieroitusoreilta.
Olen itse syönyt SSRI:ta ja siitä ei tule ei yhtään minkaanlaisia vieroitusoireita. Mitä ajat takaa? Ei mainita edes lääkeselostuksessa. Jos joku tekee tutkimusta, niin tehköön plasebovertauksen. Ja aika kehno noiden vaste on muutenkin. Kyllä ne toki jotain vaikuttavat. Tein elämäni parhaan tai toiseksi parhaan projektin, joka jäi olemassaoloon. SSRI kuurilla ollessani. Olen insinööri.
Mutta ne eivät korjaa sitä mikä on kaiken takana. Eivät sen kummenmin kuin pullo rommia toki saa porukan hilpeaksi, mutta jos ongelmia on, ne tulevat kyllä näkyviin myöhemmin, ihan muutaman viikon kuluessa.
Siihen tarvitaan muuta.
Silti en suurin surminkaan niihin enään kajoa. Siihen on syy.
Ja.
Minulla on uusi toinen elämä. Sain sen. Moni varmaan ottaisi pois, mutta en anna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
Psyykkisen kivun voi lopettaa kestämällä se. Se pitää raidata vaan läpi. Voi mennä vuosia mutta se loppuu aikanaan. Kaikki loppuu aikanaan.
Loppuuhan paha fyysinenkin kipu joskus. Pitäisikö myös siihen kipuun olla syömättä mitään lääkeitä?
Lääkkeiden käyttö kipuun voi alentaa kipukynnystä. Eli suo siellä, vetelä täällä.
- Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
vmp, selkäkipu mihinkään lähde, vaikka kopautettaisiin otsaan...
Diagnosoidut mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet 10 vuodessa yli puolella.
Nyt esitetään, että on saatava laki, että jokainen pääsee vielä nopeammin diagnsoitavaksi. Lapsesta alken.
Onko oletuksessa, etta nämä ongelmat vähenevät?
Sairaanhoitajia on otettu kouluihin, jotta voivat poimia jokaisen houkuttelevan tapauksen lähetettäväksi eteenpäin.
Eiko tämä tule kuitenkin lopulta kalliiksi yhteiskunnalle ja vanhemmille? Miten sinun lapsesi, vai annoitko hoitajalle?
t. pakana ja hieroglyfi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Diagnosoidut mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet 10 vuodessa yli puolella.
Nyt esitetään, että on saatava laki, että jokainen pääsee vielä nopeammin diagnsoitavaksi. Lapsesta alken.
Onko oletuksessa, etta nämä ongelmat vähenevät?
Sairaanhoitajia on otettu kouluihin, jotta voivat poimia jokaisen houkuttelevan tapauksen lähetettäväksi eteenpäin.
Eiko tämä tule kuitenkin lopulta kalliiksi yhteiskunnalle ja vanhemmille? Miten sinun lapsesi, vai annoitko hoitajalle?
t. pakana ja hieroglyfi
Normaalia rodunjalostusta. Leimataan ongelmaperheet, pidetään aisoissa lääkkeillä ja leiman parinvalintaan aiheuttavilla valistuksella, jotka molemmat vähentävät lisääntymistä.
Lopetin itse vähitellen. Vajaa vuosi meni ennenkuin pääkoppa palautui ärsytyksen tunteista ja muista vierotusoireista. Käytin kyllä pitkään masennuslääkkeitä aika isolla annoksella. Joskus tuntuu vieläkin ettei pää ole ihan "normaali" lääkkeiden käytön jäljiltä. Eli itselläni oli aika uuvuttava prosessi tuo lopetus. Mutta päivääkään en ole katunut. Nyt tulee tunteet sellaisina kuin ne on enkä ole passiivinen zombie.
Ystävällä meni kuukausia, melkein puoli vuotta lopettamisen jälkeen, ennen kuin alkoi olla taas oma itsensä. Alkuun riemuitsi, että menipä lopettaminen helposti eikä ole masentanut yhtään, mutta pian muuttui ihan eri ihmiseksi ja vajosi johonkin alakulon ja itsetuhoajatusten suohon. Se kuitenkin meni ohi ja on taas oma ihana itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
Voi kyllä, mutta ne ei ole välttämättä yhtään sen parempia tapoja kuin vasaralla peukalooon lyöminen. Voi vaikka pelätä jotain vähemmän vaarallista, epätodennäköisempää tai hallittavissa olevaa asiaa sen oikeasti pelottavan asian sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että välillä on huonoja päiviä. Huhhuh... aikana jolloin seinästä tulee sähköä niin hyvän olonkin pitäisi tulla yhtä helposti. Mä annan vinkin, jokainen helppo nautinto on pois hyvinvoinnista. Ai tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoin? Sitten kun ymmärrät sen niin homma valkenee.
Käy juoksemassa 4km lenkki niin helpottaa. Hyvä olo ei ole itsestäänselvyys.
Masennuslääkkeitä käytettäessä liikunta onkin tärkeää. Ilman lääkkeitä ei niinkään suurta merkitystä. Hyvä olo on subjektiivista ja mikäli perimässä omatut temperamenttipiirteet antavat mahdollisuuden muuttaa suhtautumista siihen mikä on hyvää ja mikä pahaa, niin silloin voi yrittää suhtautua asioihin toisella tapaa. Eli jos liikunta tuo hyvää oloa, tuoko se hyvää oloa kun on sanottu että liikunta tuo hyvää oloa, vai onko sille jokin fysikaalinenkin syy? Voiko silloin esimerkiksi täysin liikkumaton vammainen kokea hyvää oloa?
P.S. jos koskee selkään, kipu häviää kun iskee vasaralla peukaloon. Sitten koskee vain peukaloon. Voiko psyykkistä kipua ohittaa jollain vastaavalla tavalla?
Psyykkisen kivun voi lopettaa kestämällä se. Se pitää raidata vaan läpi. Voi mennä vuosia mutta se loppuu aikanaan. Kaikki loppuu aikanaan.
Loppuuhan paha fyysinenkin kipu joskus. Pitäisikö myös siihen kipuun olla syömättä mitään lääkeitä?
Sekä fyysisessä että psyykkisessä kivussa olisi olennaista löytää sen kivun syy, eikä hoitaa pelkkää oiretta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeet koukuttaa, siksi niitä määrätään ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Moni lääkäri määrää masennukseen masennuslääkkeitä jolloin potilaasta pääsee nopeasti eroon. Ei kait elämä voi olla joka päivä juhlaa, kaikkia ihmisiä varmaan joskus ahdistaa. Mutta kun meidät on opetettu että lääkkeitä syömällä kaikki paha poistuu, no ei poistu.
Ja sitä paitsi, ei toi lääkkeiden lopettaminen vaadi mitään lääkärin konsultaatiota, jokainen osaa vähentää lääkettä pikkuhiljaa Mitä se lääkäri osaa tehdä? Lukea pharmacasta oireita ja tehdä päätös sen mukaan, määrätä uutta lääkettä ja näin potilas, lääkäri ja lääkeyhtiöt on tyytyväisiä. Win-win?
Masennuslääke (ssri) EI koukuta. Mutta ihmiset koukuttavat masennuslääkkeisiin. (koska ratsastavat pahalla)
t. pakana ja hieroglyfi
Tasmennys. ja LISAYS ihmiset koukuttavat, mutta myoas kuokuttuvat masennuslaakkeisiin, koska ratsastavat pahalla.
SSRI ei aiheuta mitään viroitusoireita. Ei yhtään mitään. Kun lopetat kuurin, niin vaikutus katoaa muutamassa viikossa. Olet siinä mistä:
Aloitit!
Lukuun ottamatta sitä mitä koit ja opit kuurin aikana. Mutta se terapeutin opetus ja järjestelmä ei ole mikään totuus eikä elämä: Elämän antaja sinulle.
Siksi teillä on ongelmia: Ihmisillä jokapuolella.
Usko jos haluat.
Minä uskon siihen minkä tiedän.
t. pakana ja hieroglyfi
Painu nyt helvettiin siitä sössöttämästä. Hoida oma lääkityksesi kuntoon ennen kuin tulet muita neuvomaan.
Alue: Aihe vapaa