Lue keskustelun säännöt.
Miten pettäminen voi tulla yllätyksenä?
25.11.2019 |
Miten voi olla ettei puoliso aavistanut mitään. Itse uskon että merkkejä on ollut mutta niitä ei haluta nähdä. Pelottaa ja halutaan sulkea silmät kaikelta.
Mutta ei se yllätyksenä voi tulla! Merkkejä varmasti on ollut.
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämisessä ei ole mitään väärää jos siitä ei jää kiinni. Henkinen väkivaltakin on ihmisten nielestä ok, mutta se että panee jotain nuuta ihmistä on auttamattoman väärin ja anteeksiantamatonta?
On se.
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Sun pitäisi olla kirjoittamassa lakeja ja direktiivejä. Tuo näkemys on upea ja hyvin kirjoitettu!
Millä perusteella sinä tai edellinen (ellette ole sama henkilö) kuvitelette voivanne tietää, saatika sitten määräillä, mikä minun parisuhteeni määrittää parisuhteeksi tai montako osapuolta minun parisuhteissani on? Ekslusiivisuus on sulle se, mikä tekee intiimistä intiimiä, mulle se on rehellisyys ja avoimuus, uteliaisuus ja nautinto.
Joo, pahin mahdollinen skenaario on lainsäätäjä ja direktoraatti, joka omista mielipiteistään yrittää johtaa yleisiä, pakottavia sääntöjä. Viimeksi sellaisten päästyä valtaan kuoli kymmenen miljoonaa eurooppalaista ja toinen mokoma muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lähtökohtaisesti epäile toista (luottamusta on), toinen tekee muutoksia normaalin rajoissa (ennenkin on harrastettu), läheisyyttä on (seksiä on, ilta- ja aamupusut vaihdetaan, nukutaan sylikkäin) ja selitykset on olemassa (töissä kiirettä, xxx stressaa, keski-ikä masentaa)
- niin miten ihmeessä mieleeni olisi tullut epäillä???Puskista siis tuli.
Lähes poikkeuksetta kyse on siitä, että parisuhdetta peilaa ainoastaan omaan napaansa. Siis kiinnittää huomiota omiin tarpeisiinsa ja omiin oletuksiinsa normaalista. Kuten ylläoleva lista. Sulla oli jokin ennakkokäsitys normaalista hyvinvoivasta suhteesta, etkä itse kokenut mitään oleellista olevan pielessä. Sen sijaan puolisosi mitä ilmeisimmin koki, eivätkä hänen odotuksensa täyttyneet. Sinä et sitä vain nähnyt, koska tarkkailit lähinnä omia tarpeitasi ja ennakko-oletuksiasi. Et ollut sen toisen hyvinvinnista aidosti kiinnostunut tai kommunikaationne siitä syystä tai toisesta oli vajavaista. Voi se johtua siitäkin, että toinen ei osaa ilmaista itseään, mutta myös siitä, että et osannut kuunnella.
Hmm... miksi hän sitten oli kanssani 20 vuotta, jos en osannut kuunnella häntä? Luulisi luovuttavan aiemmin, eikä kärsivän puolisosta, joka katsoo vain omaan napaansa.
Ja kyllä minä kysyin useastikin, mikä häntä vaivaa ja mitä voisimme tehdä toisin. Hän aina vastasi saman asian: työt ottaa päähän.
Tutulta kuulostaa. Kiinni jäätyään selitti, miten raastavaa kaksoiselämä on hänelle ollut, mutta että yksin nämä asiat pitää pohtia ja ratkaisut tehdä ja hän olisi niin huonosti voinut, jos ei olisi hakeutunut sivusuhteeseen. Että siksi joutui minulle valehtelemaan. Nyt tämä paukapää luulee, että minä tekisin hänen kanssaan eron jälkeen yhteistyötä. No en taatusti tee. Ihan saa itse pohtia ja ratkaista ja valita kaikki asiansa ja rakentaa välit lapsiinsa. Itsehän hänestä elämänsä tärkeät valinnat pitää tehdä ja vaimolle sai valehdella ihan miten paljon huvitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lähtökohtaisesti epäile toista (luottamusta on), toinen tekee muutoksia normaalin rajoissa (ennenkin on harrastettu), läheisyyttä on (seksiä on, ilta- ja aamupusut vaihdetaan, nukutaan sylikkäin) ja selitykset on olemassa (töissä kiirettä, xxx stressaa, keski-ikä masentaa)
- niin miten ihmeessä mieleeni olisi tullut epäillä???Puskista siis tuli.
Lähes poikkeuksetta kyse on siitä, että parisuhdetta peilaa ainoastaan omaan napaansa. Siis kiinnittää huomiota omiin tarpeisiinsa ja omiin oletuksiinsa normaalista. Kuten ylläoleva lista. Sulla oli jokin ennakkokäsitys normaalista hyvinvoivasta suhteesta, etkä itse kokenut mitään oleellista olevan pielessä. Sen sijaan puolisosi mitä ilmeisimmin koki, eivätkä hänen odotuksensa täyttyneet. Sinä et sitä vain nähnyt, koska tarkkailit lähinnä omia tarpeitasi ja ennakko-oletuksiasi. Et ollut sen toisen hyvinvinnista aidosti kiinnostunut tai kommunikaationne siitä syystä tai toisesta oli vajavaista. Voi se johtua siitäkin, että toinen ei osaa ilmaista itseään, mutta myös siitä, että et osannut kuunnella.
Hmm... miksi hän sitten oli kanssani 20 vuotta, jos en osannut kuunnella häntä? Luulisi luovuttavan aiemmin, eikä kärsivän puolisosta, joka katsoo vain omaan napaansa.
Ja kyllä minä kysyin useastikin, mikä häntä vaivaa ja mitä voisimme tehdä toisin. Hän aina vastasi saman asian: työt ottaa päähän.
Tutulta kuulostaa. Kiinni jäätyään selitti, miten raastavaa kaksoiselämä on hänelle ollut, mutta että yksin nämä asiat pitää pohtia ja ratkaisut tehdä ja hän olisi niin huonosti voinut, jos ei olisi hakeutunut sivusuhteeseen. Että siksi joutui minulle valehtelemaan. Nyt tämä paukapää luulee, että minä tekisin hänen kanssaan eron jälkeen yhteistyötä. No en taatusti tee. Ihan saa itse pohtia ja ratkaista ja valita kaikki asiansa ja rakentaa välit lapsiinsa. Itsehän hänestä elämänsä tärkeät valinnat pitää tehdä ja vaimolle sai valehdella ihan miten paljon huvitti.
Pointtihan näillä aloittajan tapaisilla juuri on, että tämä kun ei koskaan voisi itselle sattua. Kun on niin hyvä suhde ja ollaan ei-mammoja. Eivät ymmärrä, että pettäjä valehtelee ennen kaikkea sujuvasti itselleen, jolloin toiselle valehtelu tulee kuin itsestään siinä bonuksena.
Hyvin usein pettäjä siis todellakin uskoo omat tarinansa, sen, kuinka yksin sitä onkaan oltu, huonon suhteen kurimuksessa, miten toinen on vain tuijottanut omaa napaa, jne jne. Eli ihan oikeasti uskottelevat itelleen olevansa tilanteessa, jossa nyt ei ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia sivusuhde ja vieläpä todella ovelasti valehdellen pitää sitä yllä.
Kun sen homman on tehnyt, että itsensä kusettaa tuohon tilaan, ei ole homma eikä mikään kusettaa sitä toistakin selityksillään.
Vierailija kirjoitti:
... MIKÄLI uupuvat ja erisuhtaiset romantiikan ja seksuaalisuuden tarpeet täyttyvät parisuhteen ulkopuolisissa suhteissa. Kyseinen parisuhde on silti olemassa ja se on parisuhde, jos parin kumpikin puolisko sen haluaa säilyttää.
Ei ole, se on kulissi. Pelkkä ystävyys-suhde, joka ei yllä parisuhteen tasolle. Eikä tässä mollata ystävyyttä, sekin on hieno ja rakas asia, mutta se eroaa parisuhteesta.
Tietämäni petetyiksi joutuneilta ja siitä yllättyneiltä löytyy aina joko a) liiallista naiiviutta tai b) liiallista itsekeskeisyyttä. Niissä saattaa myös olla se syy sille pettämisellekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämisessä ei ole mitään väärää jos siitä ei jää kiinni. Henkinen väkivaltakin on ihmisten nielestä ok, mutta se että panee jotain nuuta ihmistä on auttamattoman väärin ja anteeksiantamatonta?
On se.
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Sun pitäisi olla kirjoittamassa lakeja ja direktiivejä. Tuo näkemys on upea ja hyvin kirjoitettu!
Millä perusteella sinä tai edellinen (ellette ole sama henkilö) kuvitelette voivanne tietää, saatika sitten määräillä, mikä minun parisuhteeni määrittää parisuhteeksi tai montako osapuolta minun parisuhteissani on? Ekslusiivisuus on sulle se, mikä tekee intiimistä intiimiä, mulle se on rehellisyys ja avoimuus, uteliaisuus ja nautinto.
Sinun määritelmälläsi, minä olen parisuhteessa ystäväni kanssa. Meillä on rehellisyyttä, avoimuutta, uteliaisuutta, ja nautintoakin.
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni petetyiksi joutuneilta ja siitä yllättyneiltä löytyy aina joko a) liiallista naiiviutta tai b) liiallista itsekeskeisyyttä. Niissä saattaa myös olla se syy sille pettämisellekin.
Niissä voi ehkä toisinaan olla syy pettäjän tyytymättömyyteen, tai petetyn tietämättömyyteen petoksesta, mutta ei pettämiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni petetyiksi joutuneilta ja siitä yllättyneiltä löytyy aina joko a) liiallista naiiviutta tai b) liiallista itsekeskeisyyttä. Niissä saattaa myös olla se syy sille pettämisellekin.
Niissä voi ehkä toisinaan olla syy pettäjän tyytymättömyyteen, tai petetyn tietämättömyyteen petoksesta, mutta ei pettämiselle.
Kyllä ne silloin syitä ovat pettämiselle. Pettämisen syy ei koskaan ole kolmannen osapuolen ulkonäkö tai aktiivisuus, se on aina oman parisuhteen riittämättömyys. Aina. (poislukien pershäröt)
Huomautan, että syy ei tietenkään oikeuta tekoa. Se on silti syy. Kuten rahapula on syy varastamiseen tai mielenterveysongelma on syy väkivaltaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... MIKÄLI uupuvat ja erisuhtaiset romantiikan ja seksuaalisuuden tarpeet täyttyvät parisuhteen ulkopuolisissa suhteissa. Kyseinen parisuhde on silti olemassa ja se on parisuhde, jos parin kumpikin puolisko sen haluaa säilyttää.
Ei ole, se on kulissi. Pelkkä ystävyys-suhde, joka ei yllä parisuhteen tasolle. Eikä tässä mollata ystävyyttä, sekin on hieno ja rakas asia, mutta se eroaa parisuhteesta.
Se on vain sun mielipiteesi. Parisuhteita kaikesta huolimatta on paljon erilaisia. Jokaisella omanlaisensa, voisi sanoa. Se mikä yhdelle olisi "vain kulissi" voi toiselle olla elämänmittainen sitoutuminen ja perusarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lähtökohtaisesti epäile toista (luottamusta on), toinen tekee muutoksia normaalin rajoissa (ennenkin on harrastettu), läheisyyttä on (seksiä on, ilta- ja aamupusut vaihdetaan, nukutaan sylikkäin) ja selitykset on olemassa (töissä kiirettä, xxx stressaa, keski-ikä masentaa)
- niin miten ihmeessä mieleeni olisi tullut epäillä???Puskista siis tuli.
Lähes poikkeuksetta kyse on siitä, että parisuhdetta peilaa ainoastaan omaan napaansa. Siis kiinnittää huomiota omiin tarpeisiinsa ja omiin oletuksiinsa normaalista. Kuten ylläoleva lista. Sulla oli jokin ennakkokäsitys normaalista hyvinvoivasta suhteesta, etkä itse kokenut mitään oleellista olevan pielessä. Sen sijaan puolisosi mitä ilmeisimmin koki, eivätkä hänen odotuksensa täyttyneet. Sinä et sitä vain nähnyt, koska tarkkailit lähinnä omia tarpeitasi ja ennakko-oletuksiasi. Et ollut sen toisen hyvinvinnista aidosti kiinnostunut tai kommunikaationne siitä syystä tai toisesta oli vajavaista. Voi se johtua siitäkin, että toinen ei osaa ilmaista itseään, mutta myös siitä, että et osannut kuunnella.
Hmm... miksi hän sitten oli kanssani 20 vuotta, jos en osannut kuunnella häntä? Luulisi luovuttavan aiemmin, eikä kärsivän puolisosta, joka katsoo vain omaan napaansa.
Ja kyllä minä kysyin useastikin, mikä häntä vaivaa ja mitä voisimme tehdä toisin. Hän aina vastasi saman asian: työt ottaa päähän.
Jos on sitoutunut ja rakastaa, ei ihan hevillä luovuta. Toista sietää pitkäänkin epätäydellisenä. Siihen asti, että vähitellen kertyvä paha olo ottaa vallan kaikesta. Sen yrittää viime tippaan asti kieltää ja kätkeä, kompensoida, selitellä muuksi. Vaikkapa työstressiksi. On psykologisesti helpompaa valittaa työn raskautta kotona kuin kotiolojen raskautta kotona. Sillä välttyy kiusallisuuksilta.
Älkää pitäkö puolisojanne robotteina ja täydellisinä. He eivät välttämättä tunnista tunteitaan ja osaa analysoida niitä. Eivätkä kerro totuutta. He voivat jopa pelätä teitä ja reaktioitanne ja siksi salata asioitaan. Kun he inhimillisinä lopulta myös erehtyvät johonkin kamalaan ja loukkaavaan, älkää silloinkaan pitäkö heitä robotteina. Se ei ollut välttämättä suunnitelmallista ja laskelmoitua. Ei hyökkäys teitä vastaan. He eivät vain osanneet käsitellä ongelmaansa sen paremmin. Heillä oli täyttymätön tarve, eivätkä se sille muuta keinoa sillä hetkellä löytäneet. He tekivät tyhmästi ja pahensivat asioita, mutta sillä lailla ihminen ahdinkoon joutuessaan monesti toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämisessä ei ole mitään väärää jos siitä ei jää kiinni. Henkinen väkivaltakin on ihmisten nielestä ok, mutta se että panee jotain nuuta ihmistä on auttamattoman väärin ja anteeksiantamatonta?
On se.
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Sun pitäisi olla kirjoittamassa lakeja ja direktiivejä. Tuo näkemys on upea ja hyvin kirjoitettu!
Millä perusteella sinä tai edellinen (ellette ole sama henkilö) kuvitelette voivanne tietää, saatika sitten määräillä, mikä minun parisuhteeni määrittää parisuhteeksi tai montako osapuolta minun parisuhteissani on? Ekslusiivisuus on sulle se, mikä tekee intiimistä intiimiä, mulle se on rehellisyys ja avoimuus, uteliaisuus ja nautinto.
Joo, pahin mahdollinen skenaario on lainsäätäjä ja direktoraatti, joka omista mielipiteistään yrittää johtaa yleisiä, pakottavia sääntöjä. Viimeksi sellaisten päästyä valtaan kuoli kymmenen miljoonaa eurooppalaista ja toinen mokoma muualla.
Lol, minun täytyy saada pettää kumppaniani vapaasti, ne jotka yrittää estää ovat H*tler!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Tässä oli niin hienosti kiteytettynä kaikki oleellinen, että tämän voisi kehystää ja pistää seinälle.
Ei ylimääräistä fanaattista kohkaamista, eikä sellaisia ”aukkoja” joita pystyisi helposti opponoimaan.
Yksi parhaita jollei paras kannanotto mitä aihepiirin ympäriltä olen koskaan kuullut.Toivottavasti tähän kuuluu myös se, että ei kuvittele tietävänsä, mitä muiden välillä on, eli esimerkiksi kuvittele tietävänsä, mitä pettäminen muille on tai että seksuaalinen ekslusiivisuus olisi kaikille kaikkein tärkeintä parisuhteessa.
Nyt eksytään jo alkuperäisestä aiheesta ja mennään saivartelun puolelle vahvasti…
Parisuhteita on toki monenlaisia, myöskin näitä avoimia suhteita, joissa pettämisen rajat on määritelty hyvinkin väljästi enemmistöön nähden.
Äärimmäisissä tapauksissa muita kumppaneita saa olla vaikka kuinka paljon, ja parhaassa tapauksessa kaikki asuukin vielä saman katon alla.
Mutta näissä avoimissakin suhteissa tyypillistä on että rajat, oli ne millaisia hyvänsä, on yhteisesti määritelty, ja koskevat MOLEMPIA.
…ja silloin ei enää edes puhuta mistään pettämisestä, kun molemmat siis tekevät yhteisesti sovittuja asioita, jotka ovat tässä suhteessa sallittuja.
Lillukan varsista voidaan aina väitellä, mutta mikäli viitsit perehtyä tähän AP:n avaukseen, ja sitä seuranneisiin kommentteihin, huomaat
että mistään polyamorisista suhteista ei tässä ketjussa puhuta, vaan näistä perinteisistä, joissa oletetaan yksiavioisuutta, mutta joissa vain osapuolista toinen
on sovittujen pelisääntöjen mukaan elänyt…
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Tässä oli niin hienosti kiteytettynä kaikki oleellinen, että tämän voisi kehystää ja pistää seinälle.
Ei ylimääräistä fanaattista kohkaamista, eikä sellaisia ”aukkoja” joita pystyisi helposti opponoimaan.
Yksi parhaita jollei paras kannanotto mitä aihepiirin ympäriltä olen koskaan kuullut.Toivottavasti tähän kuuluu myös se, että ei kuvittele tietävänsä, mitä muiden välillä on, eli esimerkiksi kuvittele tietävänsä, mitä pettäminen muille on tai että seksuaalinen ekslusiivisuus olisi kaikille kaikkein tärkeintä parisuhteessa.
Nyt eksytään jo alkuperäisestä aiheesta ja mennään saivartelun puolelle vahvasti…
Parisuhteita on toki monenlaisia, myöskin näitä avoimia suhteita, joissa pettämisen rajat on määritelty hyvinkin väljästi enemmistöön nähden.
Äärimmäisissä tapauksissa muita kumppaneita saa olla vaikka kuinka paljon, ja parhaassa tapauksessa kaikki asuukin vielä saman katon alla.
Mutta näissä avoimissakin suhteissa tyypillistä on että rajat, oli ne millaisia hyvänsä, on yhteisesti määritelty, ja koskevat MOLEMPIA.
…ja silloin ei enää edes puhuta mistään pettämisestä, kun molemmat siis tekevät yhteisesti sovittuja asioita, jotka ovat tässä suhteessa sallittuja.Lillukan varsista voidaan aina väitellä, mutta mikäli viitsit perehtyä tähän AP:n avaukseen, ja sitä seuranneisiin kommentteihin, huomaat
että mistään polyamorisista suhteista ei tässä ketjussa puhuta, vaan näistä perinteisistä, joissa oletetaan yksiavioisuutta, mutta joissa vain osapuolista toinen
on sovittujen pelisääntöjen mukaan elänyt…
Tuo lainatuissa viesteissä ap ei edes puhunut sanallakaan pettämisestä, vaan koetti rajata parisuhteen seksuaalisesti eksklusiiviseksi. Enemmistö rahvaan parisuhteista varmaan jakaa saman eetoksen, mutta ei se silti käy ehdottomaksi säännöksi. Tuo kirjoittaja, jota itsekin kehuit, tulee nimittäin samalla väittäneeksi että luettelemasi avoimet tai polyamoriset suhteet eivät olisi parisuhteita ja intiimejä ollenkaan vaan jotain tasoa hyvänpäivän tutut jotka sattuvat myös bylsimään ja asumaan yhdessä koko elämänsäkin ajan. Naurettava idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni petetyiksi joutuneilta ja siitä yllättyneiltä löytyy aina joko a) liiallista naiiviutta tai b) liiallista itsekeskeisyyttä. Niissä saattaa myös olla se syy sille pettämisellekin.
Niissä voi ehkä toisinaan olla syy pettäjän tyytymättömyyteen, tai petetyn tietämättömyyteen petoksesta, mutta ei pettämiselle.
Kyllä ne silloin syitä ovat pettämiselle. Pettämisen syy ei koskaan ole kolmannen osapuolen ulkonäkö tai aktiivisuus, se on aina oman parisuhteen riittämättömyys. Aina. (poislukien pershäröt)
Huomautan, että syy ei tietenkään oikeuta tekoa. Se on silti syy. Kuten rahapula on syy varastamiseen tai mielenterveysongelma on syy väkivaltaisuuteen.
Syy on aina sen pettäjän puuttuva moraali. Ei kumppanin.
Kun varas nappaa lompakkosi kädestäsi kun olet maksamassa torimyyjälle, syy varkaudelle ei ole sinun sinisilmäisyys, et toiminut kohtuuttomasti. Kun sinut rais*ataan, syy ei ole pukeutumisessasi. Vai onko?
Tässä tapauksessa sinä yrität vierittää syyn valintoihisi, uhrisi niskoille. Aika hävytöntä, ikään kuin ei olisi tarpeeksi paha, että menit pettämään.
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Tässä oli niin hienosti kiteytettynä kaikki oleellinen, että tämän voisi kehystää ja pistää seinälle.
Ei ylimääräistä fanaattista kohkaamista, eikä sellaisia ”aukkoja” joita pystyisi helposti opponoimaan.
Yksi parhaita jollei paras kannanotto mitä aihepiirin ympäriltä olen koskaan kuullut.Toivottavasti tähän kuuluu myös se, että ei kuvittele tietävänsä, mitä muiden välillä on, eli esimerkiksi kuvittele tietävänsä, mitä pettäminen muille on tai että seksuaalinen ekslusiivisuus olisi kaikille kaikkein tärkeintä parisuhteessa.
Nyt eksytään jo alkuperäisestä aiheesta ja mennään saivartelun puolelle vahvasti…
Parisuhteita on toki monenlaisia, myöskin näitä avoimia suhteita, joissa pettämisen rajat on määritelty hyvinkin väljästi enemmistöön nähden.
Äärimmäisissä tapauksissa muita kumppaneita saa olla vaikka kuinka paljon, ja parhaassa tapauksessa kaikki asuukin vielä saman katon alla.
Mutta näissä avoimissakin suhteissa tyypillistä on että rajat, oli ne millaisia hyvänsä, on yhteisesti määritelty, ja koskevat MOLEMPIA.
…ja silloin ei enää edes puhuta mistään pettämisestä, kun molemmat siis tekevät yhteisesti sovittuja asioita, jotka ovat tässä suhteessa sallittuja.Lillukan varsista voidaan aina väitellä, mutta mikäli viitsit perehtyä tähän AP:n avaukseen, ja sitä seuranneisiin kommentteihin, huomaat
että mistään polyamorisista suhteista ei tässä ketjussa puhuta, vaan näistä perinteisistä, joissa oletetaan yksiavioisuutta, mutta joissa vain osapuolista toinen
on sovittujen pelisääntöjen mukaan elänyt…Tuo lainatuissa viesteissä ap ei edes puhunut sanallakaan pettämisestä, vaan koetti rajata parisuhteen seksuaalisesti eksklusiiviseksi. Enemmistö rahvaan parisuhteista varmaan jakaa saman eetoksen, mutta ei se silti käy ehdottomaksi säännöksi. Tuo kirjoittaja, jota itsekin kehuit, tulee nimittäin samalla väittäneeksi että luettelemasi avoimet tai polyamoriset suhteet eivät olisi parisuhteita ja intiimejä ollenkaan vaan jotain tasoa hyvänpäivän tutut jotka sattuvat myös bylsimään ja asumaan yhdessä koko elämänsäkin ajan. Naurettava idea.
Koska ne ovat semmoisia vajaita suhteita, erojen ja riitojen määrä on avoimissa ja polysuhteissa paljon suurempi, kuin parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... MIKÄLI uupuvat ja erisuhtaiset romantiikan ja seksuaalisuuden tarpeet täyttyvät parisuhteen ulkopuolisissa suhteissa. Kyseinen parisuhde on silti olemassa ja se on parisuhde, jos parin kumpikin puolisko sen haluaa säilyttää.
Ei ole, se on kulissi. Pelkkä ystävyys-suhde, joka ei yllä parisuhteen tasolle. Eikä tässä mollata ystävyyttä, sekin on hieno ja rakas asia, mutta se eroaa parisuhteesta.
Jos sinulle parisuhteen tekee vain vällyjen välissä vöyhkääminen, älä kuvittele, että näin on kaikille. On meitä muita, joille parisuhde on luottamusta, yhteisymmärrystä, asioiden jakamista, päivien helpottamista arjessa ja joku petipuuha taas sellaista, jota nyt saa keneltä tahansa mistä hyvänsä baarista, jos haluaa. Noita muita asioita ei välttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämäni petetyiksi joutuneilta ja siitä yllättyneiltä löytyy aina joko a) liiallista naiiviutta tai b) liiallista itsekeskeisyyttä. Niissä saattaa myös olla se syy sille pettämisellekin.
Niissä voi ehkä toisinaan olla syy pettäjän tyytymättömyyteen, tai petetyn tietämättömyyteen petoksesta, mutta ei pettämiselle.
Kyllä ne silloin syitä ovat pettämiselle. Pettämisen syy ei koskaan ole kolmannen osapuolen ulkonäkö tai aktiivisuus, se on aina oman parisuhteen riittämättömyys. Aina. (poislukien pershäröt)
Huomautan, että syy ei tietenkään oikeuta tekoa. Se on silti syy. Kuten rahapula on syy varastamiseen tai mielenterveysongelma on syy väkivaltaisuuteen.
Syy on aina sen pettäjän puuttuva moraali. Ei kumppanin.
Kun varas nappaa lompakkosi kädestäsi kun olet maksamassa torimyyjälle, syy varkaudelle ei ole sinun sinisilmäisyys, et toiminut kohtuuttomasti. Kun sinut rais*ataan, syy ei ole pukeutumisessasi. Vai onko?
Tässä tapauksessa sinä yrität vierittää syyn valintoihisi, uhrisi niskoille. Aika hävytöntä, ikään kuin ei olisi tarpeeksi paha, että menit pettämään.
Miksi sinuttelet? En minä puhunut itsestäni ja tuo on vain asiatonta henkilön kimppuun käymistä.
Asioilla ja varsinkaan ihmisten tekemillä kohtalokkailla päätöksillä harvoin on yhtä yksiselitteistä syytä. Sellainen on ihan tavattoman yliyksinkertaistettua. Yksinkertaisten ihmisten yksinkertaista ajattelua. Syyt ovat yleensä monisäikeisiä ja ketjuuntuneita. Tämä ei todellakaan tarkoita yhrin syyllistämistä missään merkityksessä. Syy ei ole sama asia kuin syyllisyys. Kertoo myös yksinkertaisesta mielestä sotkea termien merkityksiä noin.
Esimerkiksi jos liukastut ja loukkaat itsesi jalkakäytävällä, siihen on monta asiaan johtanutta syytä. Ensinnäkin sääolosuhteet. Toisenlaisilla keleillä ei olisi ollut petollisen liukasta jäätä. Toisekseen kaupunki tai taloyhtiö, joka ei ole huolehtinut velvollisuudestaan hiekoittaa. Sen takana voi olla muita syitä, kuten työntekijän sairastuminen tai kaupungin budjettileikkaukset. Osasyysi on sinullakin. Jätit lähtösi viime tippaan ja kiirehtiessäsi liukastuit tai päätit valita liukkaan oikoreitin turvallisemman sijaan. Et käyttänyt kengissäsi liukuesteitä.
On eri asia ymmärtää syyt, jotka tapahtumaan ovat johtaneet, käsittää, MIKSI niin tapahtui, kuin etsiä yksi nimetty syyllinen johonkin tiettyyn tekoon. Syiden ymmärtäminen auttaa ehkäisemään tapahtumia, syyllisen osoittaminen on jälkikäteen mouhoamista, joka ei sinänsä johda mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Siis millaisia merkkejä tässä:
Mies yli kolmekymppinen suhteen alkaessa, minä parikymppinen. Mies halusi yhteen kanssani, hyvää seksiä ja usein. Mies huomioi minua aina ihanasti! Komea, hyväkuntoinen mies, toki sai huomiota muilta naisilta, mutta vastasi aina heille äärimmäisen asiallisesti. Olimme onnellisia ja vietimme kaiken ajan mitä miehen töiltä suinkin jäi yhdessä (miehen harrastuksia lukuunottamatta). Saimme yllätyslapsen, ja tilanne stressasi miestä, sortui pettämään ollessaan poissa kotoa muutaman päivän työmatkalla. Missä ne merkit olivat?? Haluaisin edelleen tietää!
Tuossahan se riski aina on ihan selvästi esillä, mutta aika moni nainen lähtee silti kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen ekslusiivisuus on se, mikä määrittää parisuhteen parisuhteeksi. Parissa ei ole kolmansia osapuolia. Ekslusiivisuus on se, mikä tekee intiimistä intiimin, jotain mitä on vain meidän välillä, mistä muut ei tiedä, joka ei kuulu muille.
Tässä oli niin hienosti kiteytettynä kaikki oleellinen, että tämän voisi kehystää ja pistää seinälle.
Ei ylimääräistä fanaattista kohkaamista, eikä sellaisia ”aukkoja” joita pystyisi helposti opponoimaan.
Yksi parhaita jollei paras kannanotto mitä aihepiirin ympäriltä olen koskaan kuullut.Toivottavasti tähän kuuluu myös se, että ei kuvittele tietävänsä, mitä muiden välillä on, eli esimerkiksi kuvittele tietävänsä, mitä pettäminen muille on tai että seksuaalinen ekslusiivisuus olisi kaikille kaikkein tärkeintä parisuhteessa.
Nyt eksytään jo alkuperäisestä aiheesta ja mennään saivartelun puolelle vahvasti…
Parisuhteita on toki monenlaisia, myöskin näitä avoimia suhteita, joissa pettämisen rajat on määritelty hyvinkin väljästi enemmistöön nähden.
Äärimmäisissä tapauksissa muita kumppaneita saa olla vaikka kuinka paljon, ja parhaassa tapauksessa kaikki asuukin vielä saman katon alla.
Mutta näissä avoimissakin suhteissa tyypillistä on että rajat, oli ne millaisia hyvänsä, on yhteisesti määritelty, ja koskevat MOLEMPIA.
…ja silloin ei enää edes puhuta mistään pettämisestä, kun molemmat siis tekevät yhteisesti sovittuja asioita, jotka ovat tässä suhteessa sallittuja.Lillukan varsista voidaan aina väitellä, mutta mikäli viitsit perehtyä tähän AP:n avaukseen, ja sitä seuranneisiin kommentteihin, huomaat
että mistään polyamorisista suhteista ei tässä ketjussa puhuta, vaan näistä perinteisistä, joissa oletetaan yksiavioisuutta, mutta joissa vain osapuolista toinen
on sovittujen pelisääntöjen mukaan elänyt…Tuo lainatuissa viesteissä ap ei edes puhunut sanallakaan pettämisestä, vaan koetti rajata parisuhteen seksuaalisesti eksklusiiviseksi. Enemmistö rahvaan parisuhteista varmaan jakaa saman eetoksen, mutta ei se silti käy ehdottomaksi säännöksi. Tuo kirjoittaja, jota itsekin kehuit, tulee nimittäin samalla väittäneeksi että luettelemasi avoimet tai polyamoriset suhteet eivät olisi parisuhteita ja intiimejä ollenkaan vaan jotain tasoa hyvänpäivän tutut jotka sattuvat myös bylsimään ja asumaan yhdessä koko elämänsäkin ajan. Naurettava idea.
Koska ne ovat semmoisia vajaita suhteita, erojen ja riitojen määrä on avoimissa ja polysuhteissa paljon suurempi, kuin parisuhteessa.
Kuinka monta riitaa ja eroa sinulla on takana, kun tämän asian näin hyvin tiedät?
Millä perusteella sinä tai edellinen (ellette ole sama henkilö) kuvitelette voivanne tietää, saatika sitten määräillä, mikä minun parisuhteeni määrittää parisuhteeksi tai montako osapuolta minun parisuhteissani on? Ekslusiivisuus on sulle se, mikä tekee intiimistä intiimiä, mulle se on rehellisyys ja avoimuus, uteliaisuus ja nautinto.