Meillä joko kummittelee tai lapsi on seonnut, en tiedä kumpi on pelottavampi ajatus!

Muuttaminen voi ottaa koville. Vanhemmat eivät usein mieti miten rankkaa muuttaminen voi olla lapselle.

Aivan varmasti on pojan omia tekosia ja valehtelua.

Ajattele nyt realistisesti. Olet 11v lapsi ja suihkussa ja pullot yms. rupeavat itsekseen lentelemään ympäriinsä. Mitä teet?

1. Et mitään mutta kun äiti huomaa pullot lattialla kerrot että ne lentelivät yksikseen.

2. Juokset kiljuen suihkusta pois ja huudat vanhemmille "apua suihkussa lentelee pullot yksistään"

Aivan.

Ap et osaa nyt ollenkaan ajatella kuinka iso asia 11v:lle on muutto omasta lapsuudenkodista muualle. Siitä kodista jossa lapsi on asunut koko ikänsä. Ihan sama onko matkaa 5km vai 500m mutta koti on koti. Ja se on nyt muuttunut. Lapsesi ei ole koskaan tiennyt mitään muuta asuinpaikkaa kuin oma entinen kotinsa. Muutto oli hänelle iso juttu - minkä olet kokonaan jättänyt ymmärtämättä.

Poika luultavasti ajattelee että jos häröilee tarpeeksi niin sinä päätät että muutatte asunnosta pois. Ei osaa ehkä hahmottaa että vaikka muuttaisitte pois niin entiseen asuntoon ette enää pääse.

Ps. älä nyt vaan vielä kerro että kyseessä on joku uusperhekuvio ja muutitte juuri vasta jonkun uuden ah niin ihanan miehen kanssa yhteen ja siksi uuteen asuntoon...

Vilkas mielikuvitus ja siihen päälle joku oikea sairaus? Enkä tarkoita mielenterveyden vikaa. Itsellä migreeni tekee vahvaa auraa eli näen "valoharhoja". Näkökentässä tapahtuu outoja ja tavarat kaatuu, joskus oikeastikin tiputan jotain kun häiritsee tasapainoa. Äänet, hajut ym. korostuvat liikaa eli voi hyvin kuvitella jotain, mikä ei totta. Teini-ikäisenä väitettiin huomionkipeäksi.

Onko kyseessä uusperhekuvio. Sitä itsekin mietin kun ap puhuu että poika lukitsi miehen parvekkeelle jne. Ei puhu että poika lukitsi isänsä parvekkeelle mutta sanoo ettei tehnyt sitä jne.

Jos kyseessä uusperhekuvio niin satavarmasti poika puhuu omiaan.

Kamerat käyttöön. Näet, mitä poika touhuaa. Vedättää sua 6-0.

P a skoja vastauksia täällä. Luuleeko ihmiset ettei oikeasti missään kummittele? Että sellaiset on satuja? Kannattaa mennä yöksi paikkoihin jossa sanotaan kummittelevan ja katsoa sitten.

Ap:lle, kannattaa hetki kuulostella vielä mihin suuntaan asiat menee. Pyytää poikaa aina kertomaan kun jotain tapahtuu. Luulisi kyllä että poika itsekin vähän pelkäisi ja tulisi siksi sanomaan?

Muualta löytyy asiallisempia neuvoja kummitteluun kuin täältä jos siitä kyse. Sitten vain soittoa ja selvittämistä edellisiin asukkaisiin ja mitä talossa mahdollisesti tapahtunut.

Saako poika nukuttua? Minä näin ja kuulin harhoja teininä, kun kärsin vakavista univaikeuksista. Sain lääkekuurin unettomuuteen ja harhat loppuivat.

Porvoosta päivää.

Vierailija kirjoitti:

Saako poika nukuttua? Minä näin ja kuulin harhoja teininä, kun kärsin vakavista univaikeuksista. Sain lääkekuurin unettomuuteen ja harhat loppuivat.

Tätä olin tulossa itsekin kysymään. Esimerkiksi unihalvaus ja valveuni voivat tuntua pelottavilta ja aiheuttaa "poikkeavaa" käytästä. Kaikki häiriökäyttäytyminen ei aina ole vaan kiukuttelua.

Kumpikin on mahdollisia, jopa yhdessä, eli se että siellä tosiaan kummittelee mutta pojan mielen tasapainokin voii olla järkkynyt tilapäisesti sen kummittelun ahdistavuuden takia.

Itse olen kokenut 8-10 vuotiaana asumisen talossa jossa kummitteli ja se oli aivan kauheaa. Kummittelu ilmeni ensin lievemmin, esim. silmäkulmastani näin jonkun hahmon usein vilahtamassa, sitten kun katsoin kohti se katosi, tai kuului raapivia tai rapisevia ääniä. Vanhemmat vakuuttivat että se on vain vanha talo joka rapisee ja ehkä joku hiiri on mennyt välikattoon tms. Asiat muuttuivat kun kummituksiin uskomaton agnostikko äitini NÄKI läpikuultavan miehen, joka oli todella sairaan näköinen, verta tuli suusta ja se pyysi apua. Tässäkin vaiheessa äiti ajatteli, että huonot yöunet, ehkä uni- ja valvetila vain sekoittunut, mutta alkoi edes vähän vakavammin ottaa minun juttujani siitä että minulta vedetään yöllä peittoa pois päältä, sänkyni alla rapisee ja raavitaan ja kun laittaa valot päälle ja katsoo, siellä ei ole ketään eikä mitään. Kävi ilmi, että talossa oli viitisen vuotta ennen muuttoamme tehnyt asukas itsemurhan vaimon ja lasten jätettyä hänet. Se äidin näkemä hahmo näytti vieläpä samalta kuin kuva siiitä miehestä.

Äitini ei koskaan myöntänyt että uskoisi kummituksiin edelleenkään, mutta kuitenkin päätti etsiä uuden asunnon meille, koska minua pelotti niin siinä talossa. Omaa pelkoaan ei myönnä, mutta kyllä minä huomasin että häntäkin usein pelotti ja säpsähteli kun outoja ääniä kuului, tai kun esim. taas kerran roskakaapin ovi aukesi noin 10 cm raolleen, ihan kuin siinä välissä olisi joku mikä pitää sitä auki, ja sitten taas paukahti kiinni.

Ihan oikeasti on olemassa tapauksia, joihin vaan ei kertakaikkiaan löydy mitään luonnollista selitystä eikä kukaan ole hullu. Mutta jotenkin tuo pojan käytös ei kuullosta nyt ihan normaalilta... Esimerkiksi nuo yölliset heräämiset voi kertoa unihalvauksesta ja niitä näkee yleensä, jos on elämässä stressiä tai ahdistusta jostakin. Tiedätkö onko pojalla kaikki ok esimerkiksi koulussa?

Puhut miehestä, hän ei siis ole lapsen isä? Onko suhde tuore tai asutteko ensimmäistä kertaa perheenä? Nuo yhdistettynä alkavaan murrosikään kuulostaisi normaalimmalta kuin kummittelu...

Suosittelisin käyntiä ammattilaisella, esim. pojan koulun kautta, keskustelemassa asiasta.

Onko poika silminnähden peloissaan noista tapahtumista vai toimiiko ns. ihan normaalisti eli tekisi noita jotenkin kiusallaan esimerkiksi heittää shampoopullot lattialle, lukitsee miehen parvekkeelle, heittää penaalia lattialle... Jälkimmäinen käytös voi olla oireilua jostakin ahdistuksesta ja se selittää myös unihalvaukset.

Teidän pitäisi muuttaa vähäksi aikaa johonkin toiseen asuntoon ja kokeilla, jatkuuko pojan omituinen käytös. Esimerkiksi kesälomalla pariksi viikoksi mummolaan tai johonkin.  

Vierailija kirjoitti:

Teidän pitäisi muuttaa vähäksi aikaa johonkin toiseen asuntoon ja kokeilla, jatkuuko pojan omituinen käytös. Esimerkiksi kesälomalla pariksi viikoksi mummolaan tai johonkin.  

Tai johonkin, kiitos.

T: mummu

Minä kysyisin vähän tarkennusta pojalta... Miten koulussa menee, miten kavereiden kanssa menee, onko hänellä jotain huolia jostakin jne. En nyt uskoisi mihinkään kummitteluun, vaan poika tekee tuota jostain syystä, joku aiheuttaa hänelle ahdistusta ja outoa käytöstä ja se joku pitää selvittää. Onko tuo mies lapsen isä? Onko heillä hyvät välit keskenään?

No ehdottomasti viette pojan lääkäriin juttusille. Uskomatonta että täällä edes kuvitellaan syyksi jotain "kummittelua"!

Ihan tyypillistä palstalaisen lapsen käytöstä.

Voisitteko kokeilla semmoista, että laittaisitte pojan sängyn teidän makuuhuoneeseenne joksikin aikaa? Tai vaihtaisitte huoneita päikseen? Menisit kokeilemaan, tapahtuuko sinulle ja miehellesi mitään "jännää".

En sulje pois kummittelua, mutta toki tässä viestiketjussa on tullut hyviä arvauksia. Pojan ikä, koti-ikävä / muuttoahdistus, orastava mt-ongelma, mahdollinen uusi uusperhekuvio. 

Tuo muminan kuuleminen kiinnitti myös huomioni, varhaisvaiheen psykoottisuuteen usein liittyy muminan ja kuiskailun kuulemista esim nukkumasn mennessä.