Kyllä se nyt on vaan tosiasia ettei duunarimies sytytä
Minä. Tinderissä. Lukuisia treffejä. En ole miehiltä vaatinut superkomeaa ulkomuotoa tai korkeaa koulutusta. Mutta. Olen huomannut että mulla ei ole mitään yhteistä näiden Elämänkoululaisten ja matalasti koulutettujen kanssa. Se on vaan tosiasia. Olen itse rahoitusalalla kansainvälisessä työssä, lukenut laajasti, seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita.
Nyt on pakko tunnustaa että eniten löydän keskusteltavaa akateemisesti koulutettujen kanssa.
Olen näitä duunarimiehiä yrittänyt tapailla mutta kun ei mielenkiinnot kolahda yhteen, eikä yhteyttä löydy.
Osaan keskustella aiheesta kuin aiheesta, mutta en jaksa kovin suppeaa ajattelumaailmaa. On kiva puhua kaikesta, vaikka kirjallisuudesta, historiasta, yhteiskunnasta, töistä, politiikasta, luonnosta.
Kommentit (78)
Ihmiset joille akateemisuus on tämmönen ongelma niinku trolli-ap:lle ovat outoja. Niitä on oikeestikin olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kouluttamaton pätkätyöläismies. Omistan satojen kirjojen kirjahyllyn täytettynä sekä faktalla että fiktiolla, käyn teatterissa, taidenäyttelyissä, kokkaan ja pyrin sivistämään itseäni mahdollisimman monipuolisesti. En pidä tätä mitenkään outona tai poikkeuksellisena, mutta tämä ketju avasi silmäni ja ehkä tällaista ei sitten odoteta ns. alemman tason koulutuksen omaavilta vaan ihmiset kuvittelevat heidän olevan enemmänkin sen stereotypisen kuvan mukaisia.
Riippuu minkä puolen näytät itestäs ensin. Jos näytät ja kuulostat siltä että maisterinpaperit voisi yhtä hyvin olla taskussa niin sitten se on vähemmistö yliopiston käyneistä jotka enää muuttaa käsitystään susta kun kuulevat ettei ole. Useimmille olet edelleen "yksi meistä". Niitä kannattaa varoa jotka kysyy heti alkuun mitä teet.
En mä mitään puolta näytä. Olen oma itseni. Siihen kuuluu tuo kaikki minkä mainitsin. Kuuluu siihen muutakin, mutta harvoin esitän muuta kuin olen. En valehtele, että olen maisteri, koska kiinnostuksenkohteeni sopisivat maisterille paremmin kuin ei-koulutetulle. En myöskään ala valehtelemaan kiinnostuksenkohteistani, koska ne kouluttamattoman oletetaan olevan kiinnostunut toisenlaisista asioista ja kohteista.
(: no näytäthän sä väkisin jonkun puolen vaikka olisit miten päin oma itsesi. Ei kukaan ole niin multitaskaaja että voisi olla koko ajan yhtä aikaa yhtä aktiivisesti kaikkea sitä mitä on.
En tarkoittanut että sun pitäisi teeskennellä mitään. Kun sitä että esiintyminen, ilmaisu ja olemus on ratkaisevia sen kannalta, mitä susta oletetaan ja stereotyypitetäänkö joksikin ja miettiikö kukaan ylipäätään sun koulutustasi vai ei. Sosiolekti, vaatteet, se tuleeko törmäyksiä tai kitkaa oletuksissa kun keskustelunaiheet on yliopistoporukalle tyypillisiä jne. En mitenkään kehota miettimään koko asiaa eikä ole mikään itseisarvo olla erottumatta joukosta. Kunhan sitä, että ei se ole niistä papereista kiinni.
Ai joo, nyt ymmärrän paremmin. Ehkä se on tää mun koulutuksen puute, joka aiheutti hitaamman sytytyksen. Ja lähinnä ajattelin, että se puoli minkä näytän on aidosti se mitä olen. Se ei ole koulutuksen tai työelämän tuoma puoli vaan se on minkälaiseksi olen kiinnostuksieni ja persoonani kautta kehittynyt. En varmastikaan kauaa menisi täydestä yliopistokoulutuksen saaneesta, mutta ei se ole koskaan ollut tarkoituksenakaan. Ehkä joku voi tuollaisen erheellisen oletuksen tehdä, mutta se johtuu vain siitä, että tällainen mä ole, ei siitä, että olisin jotenkin tarkoituksellisesti pyrkinyt kiinnostumaan asioista, joita pidetään yleisesti korkeasti koulutetun väestonosan harrastuksina.
En mä halua olla mikään edustaja matalasti koulutetusta tai korkeasti koulutetusta. Haluan olla vain mä.
Ei mua tajua minkään koulutustason saavuttaneet joten siinä mielessä et ainakaan ole ketään hitaampi.
Autenttisuus on hyvä, sitä kunnioittaa aina ne ihmiset joiden mielipiteellä on mitään väliä. Koulutuksesta ja muusta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Kaupallisen alan naiset eivät taas osaa keskustella kvanttifysiikasta, tähtitieteestä, tekoälystä eikä scifi-kirjallisuudesta. Itselleni nuo ovat myös kiinnostavia aiheita politiikan, psykologian ja filosofian ohella.
Voin ihan reilusti myöntää etten osaisi keskustella mistään noista mainitsemistasi. Toisaalta en koe, että parisuhteessa tarvitsisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan näin että akateemisesti kouluttauneena, 200 kiloa vuoteen tienaavana yrittäjänä ei aloittajan kaltaiset naiset kiinnosta. Vihaan keskustella ap
laukomista aiheista ja pitkistä jorinoista.
Perus jutut on parhaita.
No, hienosti pärjäät lukihäiriöstä huolimatta!
Hoitsujen kanssa ei voi keskustella dialektisesta materialismista eikä teoreettisesta fysiikasta.
Luokanopettajien kanssa on vaikea keskustella mistään, kun he luulevat tietävänsä kaikki paremmin, tyyliin: Mun mielestä Pariisin Saksan pääkaupunki.
Miehillä ei taida olla vastaavia kategorioita kuin naisilla. Minun miehelläni on 20-30 vuotta vanha kaveripiiri, jossa on sulassa sovussa lääkäri ja linnakundi, ja lakimiehet ja raksamiehet. Kaikkea mahtuu tuohon kymmenikköön.
Ei koulutus välttämättä korreloi sivistyksen kanssa, ja Suomessa on täysurpoja maistereita vaikka kuinka paljon. Toisaalta oikeassa elämässä jos jonkun ihmisen kanssa on helppo olla ja kommunikoida, kiinnostuksenkohteet jossain määrin konvergoituvat pitemmissä parisuhteissa joka tapauksessa. Jos toinen tykkää keskustella teatteritaiteesta ja osaa sen hyvin, kyllä siitä toinenkin pikkuhiljaa pääsee kärylle. Ihmiset muuttuvat koko ajan, ja seura tekee kaltaisekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupallisen alan naiset eivät taas osaa keskustella kvanttifysiikasta, tähtitieteestä, tekoälystä eikä scifi-kirjallisuudesta. Itselleni nuo ovat myös kiinnostavia aiheita politiikan, psykologian ja filosofian ohella.
Voin ihan reilusti myöntää etten osaisi keskustella mistään noista mainitsemistasi. Toisaalta en koe, että parisuhteessa tarvitsisikaan.
Aika utopistinen lähtökohta mille hyvänsä ihmissuhteelle, että kummankin pitäisi tietää kaikki samat asiat ja olla kiinnostunut vain samoista asioista. Ei muuta kuin onnea matkaan kaikille, joita ei kiinnosta kuin kvanttimekaniikka ja mustat aukot, ja pystyvät keskustelemaan vain niistä.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen ihmeolennon kun joskus löytäisin kuin miehen joka menee teatteriin vapaaehtoisesti ja viihtyy siellä.
Löytyy, mutta taitavat olla jo 60+ ikäluokkaa. Vielä kasarilla firmojen pikkujouluja oli teatteri-iltoina ja kesäisin sai lippuja kesäteatteriin.
kirjallisuudesta, historiasta, yhteiskunnasta, töistä, politiikasta, luonnosta..
kuka näistä jaksaa päivästä toiseen jauhaa?
Vierailija kirjoitti:
kirjallisuudesta, historiasta, yhteiskunnasta, töistä, politiikasta, luonnosta..
kuka näistä jaksaa päivästä toiseen jauhaa?
Minä - olenkin juuri siksi useimmiten yksin.
Vierailija kirjoitti:
kirjallisuudesta, historiasta, yhteiskunnasta, töistä, politiikasta, luonnosta..
kuka näistä jaksaa päivästä toiseen jauhaa?
Minä! Mutta en puhu ainoastaan niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen ihmeolennon kun joskus löytäisin kuin miehen joka menee teatteriin vapaaehtoisesti ja viihtyy siellä.
Löytyy, mutta taitavat olla jo 60+ ikäluokkaa. Vielä kasarilla firmojen pikkujouluja oli teatteri-iltoina ja kesäisin sai lippuja kesäteatteriin.
Omassa perheessäni näitä on kyllä myös alle 20-vuotiaissa ja alle 50-vuotiaissa. Hyvä teatteri on mahtava taidemuoto. Toki vähän pitää suodattaa tarjontaa, eli ei nyt mitään Suomenhevosnäytelmiä ja muita eläkeläisille tehtyjä snoozefestejä kukaan jaksa.
Näinhän se on. Jos mies harrastaa vaikka vaan jääkiekkoa ja sohvalla kaljan plus sipsien syöntiä ja työ on jotain duunarihommaa niin ehdoton nounou.
Itse käyn mielelläni miehen kanssa teatterissa, konserteissa, joogassa, luemme erilaista kirjallisuutta. Harrastamme eri liikuntalajeja. Matkailemme ympäri maapalloa. Käymme tantraseksi työpajoilla. Ei olisi edes varaa tähän jos mies olisi duunari.
Helsingissä kun deittaili vaan niitä ketkä asuivat myös 3km säteellä keskustasta niin aika harva oli edes mikään köyhä. Asematunnelin hengailijoille ja virolaisille raksamiehille oli helppo painaa rastia.
Semmonen trolli tänään.
Liekö ap mies, joka hauaa sukupuolten välistä raivoa vaihteeksi palstoille?
Pitäisin outona, että akateeminen nainen yhä uudelleen machaisi tahallaan duunarien ja elämämkoululaisten (kaksi aivan eri asiaa!) kanssa. Se ongelma olisi helppo ratkaista.
Tuttavapiirissä on eräs tohtorinainen, joka ei millään löytänyt itselleen "tasoistansa" miestä. loppujen lopuksi kelpasi yliopiston mikrotukihenkilö, jolla ei ole minkään tason koulutusta. Itse tohtorisrouva on kyllä aika kuivakan sorttinen huumorintajuton harmaavarpunen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kouluttamaton pätkätyöläismies. Omistan satojen kirjojen kirjahyllyn täytettynä sekä faktalla että fiktiolla, käyn teatterissa, taidenäyttelyissä, kokkaan ja pyrin sivistämään itseäni mahdollisimman monipuolisesti. En pidä tätä mitenkään outona tai poikkeuksellisena, mutta tämä ketju avasi silmäni ja ehkä tällaista ei sitten odoteta ns. alemman tason koulutuksen omaavilta vaan ihmiset kuvittelevat heidän olevan enemmänkin sen stereotypisen kuvan mukaisia.
Miksi valehtelet palstalla?
Aiheeseen: olen samaa mieltä. Voi duunareissakin olla poikkeuksia, mutta ei jaksa etsiä, kun ei ole pakko.
Niinhän se varmasti on ensin ollutkin, mutta eihän tuollainen nainen kiinnosta niitäkään. Nyt sitten kokeili onneaan duunarimiesten kanssa vähemmän yllättäen yhtä huonolla menestyksellä. Ap vaikuttaa itse sekä tylsältä että p*run omahyväiseltä ihmiseltä ja kukapa tuollaista pidemmän päälle jaksaisi.