Kertokaa kerrostaloasujat, mitä ihmettä te jyskytätte ja paiskotte pitkin seiniä ja lattioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopa kaikki ääniä kestämättömät ihmiset muuttavat jonnekin kauas, sinne kuuluisalle Perä-Hikiälle, eivätkä koskaan enää liiku sieltä minnekään, jooko?

Kannattaa varmuuden vuoksi kulkea suloisalla perähikiäiläisellä kotosalla huopatossuisuissa hiihtäen eli jalkaa lattialla liu´uttaen, jotten vaan kuulu edes itse aiheutettua ääntä, jota voisi säikähtää tai kammoksua.

Vähän vaikeaa kun työpaikka ja omistusasunto on jo hankittu kaupungista, mutta ei siis mistään halutulta alueelta Helsingistä. Ei täältä noin vain lähdetä johonkin metsään....

Moni käy Helsingissä töissä ja asuu esim. Keravalla, Tuusulassa, Vihdissä, syrjäkylillä noulla paikkakunnilla on rauhallista.

Tästä ketjusta tajusin, että joku naapuri saattaa häiriintyä meidän lasten huoneen oven äänestä. Sitä ei paiskota tai mitään, vaan ihan normaalista rivan käytöstä kuuluu pauketta ja ovi on varsinkin kesällä vähän tiukka, niin siitä avaamisesta ja sulkemisesta kuuluu seinää pitkin ääntä.

Jos naapurilla on viikonloppuna ryyppyseuraa, sieltä kuuluu ihmisten puhetta ja huutoa, musiikkia huudatetaan isolla (olen joskus valittanut isännöitsijälle ja meteli on vähentynyt) ja sitten on ollut joku mysteeriääni, vähän niin kuin ruosteisen saranan ääni. Kerran tajusin, että meillä uunin luukusta kuuluu samanlainen ääni.

Meillä on yhdessä huoneessa kuntosali ja sen lisäksi nuorin lapsista harrastaa koripalloa. Heittelee kotona nyt, kun harkkoja ei ole.

Me rakennetaan täällä toista asuntoa, voi sitten vetää lopuksi seinän vielä irti tästä edellisestä asunnosta kun tulee valmista että saadaan uusi asunto ulos ja sijoitettua lopulliselle sijainnilleen.

Vierailija kirjoitti:

Joissain taloissa on yksinkertaisesti niin huono äänieristys, että se oikein vahvistaa tavallisetkin äänet kuulostamaan erityisen kovilta. Olen itse tämän todennut karvaasti. 

Ja ei, pieniä tai pienehköjä lapsia ei kyllä yksinkertaisesti pysty kasvattamaan niin, että heistä ei lähtisi mitään ääntä. Se olisi luonnotonta. Väitän, että esim.meidän perheemme eli ihan tavallista lapsiperheen elämää, normaaleine äänineen. Kasvatettiin kyllä huomioimaan muita ja olemaan riehumatta älyttömästi ja kerrottiin, että kovat äänet kuuluu naapuriin, ostettiin paksummat matot jne. Myöhään illalla ja öisin oltiin hiljaa ja nukuttiin. Yritimme oikeasti! Mutta täytyyhän ihmisten, kaiken ikäisten, myös saada elää. Ja kaikesta yrittämisestä huolimatta elämämme häiritsi naapureita niin paljon, ja ahdistuimme itse asiasta niin paljon, että muutimme pois. Myös askelten äänet kuuluivat meiltä naapuriin aivan kohtuuttoman kovina. Ihan tavallisten askelten, ei todellakaan minkään himo-kantatömistäjien. 

Minua kiinnostaisi kuulla, miksi jotkut lukijat alapeukuttavat tätä kommenttiani? Onko kyse siitä, että ette usko, mitä kirjoitan äänieristyksestä? Ette ole ehkä koskaan törmänneet todella huonoon äänieristykseen. Tuossa talossa sen totesin ihan itsekin, kuuntelin naapurin asunnossa, kuinka esim.puolisoni aivan normaaliin tapaan käveli huoneesta toiseen. Järkyttävä töminä! Ei meillä kotona olisi voinut mitenkään uskoa, että se kuulostaa alaspäin siltä. Kyseessä ei siis ollut mikään naapurien hysteerisyys tai kohtuuttomuus, mutta ei myöskään se, että me olisimme eläneet poikkeuksellisen meluisasti.

Vai oletteko oikeasti sitä mieltä, että lapsiperheen pitäisi pystyä elämään niin, että heistä ei lähde (päiväsaikaankaan) mitään ääniä?

Meillä naapuri soittaa pianoa, on lapsia, jotka riehuu ja huutaa ja riitelee yläkerran kämpässä. Tiedän tämän vain siitä, että aina kun heillä on etuovi auki ulos lähtiessä, kaikki äänet kantautuu, muuten ei kyllä kuulu mitään.

Paitsi toi riitely kuuluu öisin kun koko talo on ihan hiljainen.

Jotenkin outoa lukea tätä keskustelua, koska vaikka olenkin aina aikuisiällä elänyt kerrostalossa ei ole tullut vielä vastaan äänen kanssa ilmeneviä ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Saatiinko vierivien marmorikuulien arvoitukselle jo selitys? En jaksa lukea koko ketjua

Monet veikkaavat putkistosta tai muusta talotekniikasta kuuluvia ääniä. Meillä kuulosti siltä kuin naapurissa olisi keilattu, mutta keilat oli pehmustettu. Kyse oli putkista kuuluvaa ääntä, kuului varsinkin yöllä, kun päivällä tietysti oli muuta ääntä ulkoa ja omista asunnoista, niin ei sitä niin huomannut ja joku järjestelmä taisi vielä yöllä mennä päälle. Häiritsi muuten paljon vähemmän, kun mysteeri selvisi.

Toiset hyvät veikkaukset erikoisille äänille on kissa ja kissanlelu jota paiskoo, työtuolin rullat tai joku kuntoilulaite.

Ei ollut naapuria yläkerrassa moneen kuukauteen. Oli pitkästä aikaa ihana rauha. Vaikutti paljon mielialaan. Sitten tulivat uudet asukkaat. Ihmispentu hyppii ja pomppii aamusta iltaan. Ovia paiskotaan. Toivoin, että vihdoin tulisi hiljaiset asukkaat.  Oli turha toivo. Tottakai lapset saavat leikkiä. Mutta koko päivän kestävä pomppiminen on eri asia. Nämä naapurit eivät vie lasta ulos. Ulkona käynti väsyttäisi, eikä tarvitsisi koko ajan pomppia. Lasta voi opettaa pienestä pitän miten kerrostalossa asutaan. Siinä oppii ottamaan muut huomioon.  Ei ole niin, että lapset saavat tehdä mitä vaan, koska ovat lapsia.

naapuri tuli kerran valittaa meiltä kuuluvasta metelistä. tempasin sitä oikein kunnolla turpaan. ei oo äijää pahemmin sen jälkeen näkyny.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut naapuria yläkerrassa moneen kuukauteen. Oli pitkästä aikaa ihana rauha. Vaikutti paljon mielialaan. Sitten tulivat uudet asukkaat. Ihmispentu hyppii ja pomppii aamusta iltaan. Ovia paiskotaan. Toivoin, että vihdoin tulisi hiljaiset asukkaat.  Oli turha toivo. Tottakai lapset saavat leikkiä. Mutta koko päivän kestävä pomppiminen on eri asia. Nämä naapurit eivät vie lasta ulos. Ulkona käynti väsyttäisi, eikä tarvitsisi koko ajan pomppia. Lasta voi opettaa pienestä pitän miten kerrostalossa asutaan. Siinä oppii ottamaan muut huomioon.  Ei ole niin, että lapset saavat tehdä mitä vaan, koska ovat lapsia.

Tuli mieleen tässä talossa asuva lapsiperhe, joka onneksi asuu ensimmäisessä kerroksessa. Asuvat nimittäin kylmäkellarin yläpuolella ja ainakin yhteen aikaan joka kerta, kun kävin kellarissa, yläpuolelta kuului kauhea töminä, kun lapset ilmeisesti juoksivat tms.

Noniin siinä meillä oikeen esimerkki YH mutsi. Ei jumalauta.

Sanopa se. Olen miettinyt, pelaavatko yläkerran asukkaat mölkkyä olohuoneessa, vai mistä johtuu joka iltainen kova kolahtelu.

Osaisiko joku arvata mikä on tasainen tump tump tump ääni? Kuuluu joka ilta. Tuntikausia. Tasainen tump tump eikä mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

naapuri tuli kerran valittaa meiltä kuuluvasta metelistä. tempasin sitä oikein kunnolla turpaan. ei oo äijää pahemmin sen jälkeen näkyny.

Ai se löi sulta molemmat silmät mustiksi?

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku arvata mikä on tasainen tump tump tump ääni? Kuuluu joka ilta. Tuntikausia. Tasainen tump tump eikä mitään muuta.

Naapurisi tumputtaa?

Vaihdoin kylppärin keittiöön ja keittiön kylppäriin. Ite tein, tuli ihan hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Ehkä koluuttaja on joku himosiivooja? Huonekalujen siirtelijöillä on vuodesohva, jonka levittämisen/kasaamisen vuoksi siirrellään nojatuoleja tms..?

Olen itsekin möykkääjien naapuri, heti kun perhe tai pelkät vanhemmatkin tulevat kotiin, alkaa loputon tömähtely ja kolina. 😕

Puolitoista vuotta vanha viesti, eli kirjoittaja ei varmaankaan näe tätä. Mutta kiitos! Vuodesohva naapurissa tosiaan selittää jokailtaisen kalusteraahailun. Jostakin syystä ei tullut itsellä mieleen, vaikka on elämän varrella tultu tuollaisissa nukuttua.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhdessä huoneessa kuntosali ja sen lisäksi nuorin lapsista harrastaa koripalloa. Heittelee kotona nyt, kun harkkoja ei ole.

😟

Kolistaminen voi myös kuulua siitä kun joku on paukuttelija. Menee samaan kastiin kynän naputtelijoiden kanssa. Tiedäthän, sellainen jonka olemisesta pitää koko ajan kuulua joku ääni. Jollakin se on jalan hakkaaminen lattiaan, toisilla sormella naputtelu pöytään

Lueskelin kolmisenkymmentä sivua keskustelua. Kommentteja on niin minäminä-mölyäjiltä, ajattelemattomuuttaan äänekkäiltä, kostonhimoisilta, ymmärtäväisiltä ja ymmärtämättömiltä.

Muutamilla asioilla voisi naapurisopua viedä eteenpäin:

- yörauhan aikana vältettäisiin ovien paiskomista ja koneiden käyttöä

- silikoniset ovistopparit kaapin oviin ja huopatassuja kalusteiden jalkoihin

- riittävän pitkät laturipiuhat (piuhojen ja puhelimien kolahtelut vähenisivät)

- luurien käyttö musiikin kuuntelussa ja esim. sähkökitaran soitossa.

- mattoja kahvakuulapaikoille ja laminaattien päälle

- kissoille pehmeitä palloja tai leluja myös yöaikaan saataville

- pattereiden ilmaus

- kohtuullinen naapureiden huomiointi ja ymmärrys, että jonkin verran elämisen ääniä pääsee aina. Jos vain mahdollista, aikaisessa vaiheessa keskusteluyhteys hiertävistä asioista.

Edelleenkään ei ole saanut selville, mistä ne marmorikuulien äänet johtuvat. :D Jatkan siis lukemista.