Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kerrostaloasujat, mitä ihmettä te jyskytätte ja paiskotte pitkin seiniä ja lattioita?
Kertokaa kerrostaloasujat, mitä ihmettä te jyskytätte ja paiskotte pitkin seiniä ja lattioita? Olen muuttanut väliaikaisesti kerrostaloon ja uudet naapurini tuntuvat pitävän jumppa- ja punttisaleja kodeissaan, ainakin äänistä päätellen. Mitä ihmiset tekevät kodeissaan, että jatkuva töminä ja pauke raikaa pitkin taloa? Musiikki ei onneksi raikaa mutta tämä tällainen käsittämätön hakkaamisen tahti ihmetyttää? Talossa ei asu lapsia.
Kommentit (1698)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa kaikki ääniä kestämättömät ihmiset muuttavat jonnekin kauas, sinne kuuluisalle Perä-Hikiälle, eivätkä koskaan enää liiku sieltä minnekään, jooko?
Kannattaa varmuuden vuoksi kulkea suloisalla perähikiäiläisellä kotosalla huopatossuisuissa hiihtäen eli jalkaa lattialla liu´uttaen, jotten vaan kuulu edes itse aiheutettua ääntä, jota voisi säikähtää tai kammoksua.
Meidän asunnosta kuuluu joka aamu kova pierunpaukahdus aamukuudelta.
Tää on just tätä kun ei tehdä asialle mitään vaan valitetaan. Aina kun kuulen jonkun kolahduksen niin välittömästi isken takaisin, hypin tasajalkaa, nyrkillä seinään ja heittelen helkkarin painavaa karttakirjaa lattiaan. Musiikkiin vastaan aina musiikilla ja tottakai kantapäällä tahtia lattiaan, Kyllä ne alkaa oppiin ettei kannata lähtee sotaan. Ja jos joku tulee ovelle kyseleen metelistä niin olen aina: just herännyt ja ihmettelen mistä on kyse.
Kyllähän se on selvää että jos on isokokoinen, kuuluu kävelystä ääntä! Itsekin lisäksi puuskutan mennä rymistellessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei halua asua kerrostalosa, muuttaa johonkin sellaiseen asumismuotoon, jonka kykenee jollakin tavalla kestämään.
Moni ei voi ja sori siitä.
Mä en ikinä muuttais pois kerrostalosta!
On iso parveke, korkeet huoneet ja muutenkin ihan tarpeeksi tilaa.
Kävelen keskustaan, Helsingin keskustaan.
niin, riippuu vähän ympäristöstä. Itse olen asunut vuosia Aasiassa isoissa kaupungeissa, normi lokaalikämpissä ja kaiken keskellä dormeja ja siellä meluun tottuu ja olo oli kotoisa sekä lämmin. Nyt Suomessa täällä melu on niin suuri triggeri kun missään ei ketään näy, ei kuuulu mitään ja sit BAM! helvetimmonen pauke ihan sun korvan juuressa ni juu erittäin ahdistavaa ja raastavaa. Siis kyllä täällä pää sekoo kennossa ihan salettii, eih..oikeesti. Toivottavasti pääsen pois kesän jälkeen auringon alle. Mut siis juu sanoisin et Suomessa ainoa asumismuoto on omakotitalo tai..miten sen nyt sanois eristäyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopa kaikki ääniä kestämättömät ihmiset muuttavat jonnekin kauas, sinne kuuluisalle Perä-Hikiälle, eivätkä koskaan enää liiku sieltä minnekään, jooko?
Kannattaa varmuuden vuoksi kulkea suloisalla perähikiäiläisellä kotosalla huopatossuisuissa hiihtäen eli jalkaa lattialla liu´uttaen, jotten vaan kuulu edes itse aiheutettua ääntä, jota voisi säikähtää tai kammoksua.
Mä olen tehnyt juurikin noin. Tämä tosin pikkupaikkakunnan omakotitaloalue, joten tästäkin vois ehkä vielä hieman parantaa, nyt kuulee/näkee kun naapuri ajaa autolla ohi.
Joissain taloissa on yksinkertaisesti niin huono äänieristys, että se oikein vahvistaa tavallisetkin äänet kuulostamaan erityisen kovilta. Olen itse tämän todennut karvaasti.
Ja ei, pieniä tai pienehköjä lapsia ei kyllä yksinkertaisesti pysty kasvattamaan niin, että heistä ei lähtisi mitään ääntä. Se olisi luonnotonta. Väitän, että esim.meidän perheemme eli ihan tavallista lapsiperheen elämää, normaaleine äänineen. Kasvatettiin kyllä huomioimaan muita ja olemaan riehumatta älyttömästi ja kerrottiin, että kovat äänet kuuluu naapuriin, ostettiin paksummat matot jne. Myöhään illalla ja öisin oltiin hiljaa ja nukuttiin. Yritimme oikeasti! Mutta täytyyhän ihmisten, kaiken ikäisten, myös saada elää. Ja kaikesta yrittämisestä huolimatta elämämme häiritsi naapureita niin paljon, ja ahdistuimme itse asiasta niin paljon, että muutimme pois. Myös askelten äänet kuuluivat meiltä naapuriin aivan kohtuuttoman kovina. Ihan tavallisten askelten, ei todellakaan minkään himo-kantatömistäjien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laturaivo kirjoitti:
Tää on just tätä kun ei tehdä asialle mitään vaan valitetaan. Aina kun kuulen jonkun kolahduksen niin välittömästi isken takaisin, hypin tasajalkaa, nyrkillä seinään ja heittelen helkkarin painavaa karttakirjaa lattiaan. Musiikkiin vastaan aina musiikilla ja tottakai kantapäällä tahtia lattiaan, Kyllä ne alkaa oppiin ettei kannata lähtee sotaan. Ja jos joku tulee ovelle kyseleen metelistä niin olen aina: just herännyt ja ihmettelen mistä on kyse.
Miten sovellan tätä yläkerran meluajaan? Kattopaneli ei kestä kovinkaan kovaa käsittelyä, ja jos pehmennän harjanvarren ei sillä saa toivottua vaikutustakaan.
Yläkerran norsulauma on ihmisen pahin vitsaus.
Laturaivo kirjoitti:
Tää on just tätä kun ei tehdä asialle mitään vaan valitetaan. Aina kun kuulen jonkun kolahduksen niin välittömästi isken takaisin, hypin tasajalkaa, nyrkillä seinään ja heittelen helkkarin painavaa karttakirjaa lattiaan. Musiikkiin vastaan aina musiikilla ja tottakai kantapäällä tahtia lattiaan, Kyllä ne alkaa oppiin ettei kannata lähtee sotaan. Ja jos joku tulee ovelle kyseleen metelistä niin olen aina: just herännyt ja ihmettelen mistä on kyse.
Juuri noin. Toimit kuin papukaija. Jos naapuri kaakattaa niin kaakatat takaisin samalla mitalla. Osaat apinoida ja olla papukaija.
Se toimii aina kun eläytyy papukaijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapurini mukaan asunnostani kuuluu taukoamatta huonekalujen raahaamista ja paiskomista. Tätä on selvitetty nyt moneen otteeseen ja viimein se selvisi: 3 kertaa viikossa joogaan olohuoneessani ja siirrän kahden istuttavaa sohvaa noin puoli metriä sivuun. Sohvan siirtäminen kestää 3 sekuntia. Joogatunnin jälkeen siirrän sen takaisin. Viikossa tulee siis raahaamista 3 x 6 = 18 sekuntia.
Naapuri on kuitenkin lietsonut itsensä tästä asiasta niin hirveään raivoon että hänen mielestään melu kuuluu aamusta yöhön seitsemänä päivänä viikossa.
Tiedän kyllä itsekin, että kun joku ääni tai asia alkaa häiritä, sille allergisoituu ja se saattaa saada suhteettomat mittasuhteet. Näin on tainnut käydä naapurille. Jos lopetan sohvan siirtämisen, luultavasti hänen korvansa poimii jonkun muun äänen jonka kanssa käy sitten samoin.
Joo, tuo on se kohta, jossa naapurin voi vaan antaa ulista ja sanoa, että voi voi.
Minulla oli kerrostalossa asuessani erillinen leka, jolla paukuttelin vaihtelevasti seiniin, lattiaan ja pattereihin. Toisinaan myös raahasin kassakaappiani pitkin lattioita saadakseni naapureille vaihtelevamman äänimaiseman. Toki muistin jättää lomalle lähtiessäni TV:n pyörittämään saksankielistä aikuisviihdettä mahdollisimman kovilla äänillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatiinko vierivien marmorikuulien arvoitukselle jo selitys? En jaksa lukea koko ketjua
Audioviili kirjoitti:
Työkalupakkiini kerrostalossa kuuluvat seuraavat:
- kuulalaakerin kuulia, kolmea eri kokoa
- marmorikuulia ja pari biljardipalloa
- vanha toimistotuoli, jossa nariseva jousi ja kitisevät pyörät
- iskuporakone, 10mm kivipora ja kivenmurikka
- kovapohjaiset kengät joiden pohjiin olen kiinnittänyt metallivahvikkeet
- vanha kaappi, jonka saranat on huolella ruostutettu äänimaailman parantamiseksi
- karhunlankaa ja hartsinpala
- krokettipeli joka sisällä pelattuna on muuten yllättävän hauskaa ajanvietettä
Näillä on saanut viihdytettyä itseäni ja naapureitani jo pari vuosikymmentä. Ajattelin nyt paljastaa tämän arsenaalin teille, koska niin monelle tuntuu olevan vaikeata käsittää mistä nämä äänet syntyvät.
😂 😂 😂
Kiitos hyvistä vinkeistä ja kiitos, sait epätietoisuuteni äänien lähteistä poistumaan.
Kroketti onkin lempipelini, yleensä kesällä mökillä olen pelannut, mutta menee heti kokeiluun mainitsemasi sisäversio. Lähdenkin tästä “kanakopista” hakemaan krokettikamat. Miten hakkasit aloitus-ja lopetustolpan lattiaan kunnolla?
Toinen kysymys, mitä teet karhulangalla ja hartsilla? Kuulostaa hauskalta, haluan kokeilla!
Naidaan, tapellaa, rymsteerataan, tanssitaan, kännätään, säretään paikkoja.
jos ei siedä naapureista tulevia ääniä, niin ihan oikeasti voisi ostaa jostain halvan puolen hehtaarin metsän ja rakentaa sinne metsän keskelle itselleen pienen majan. Puut saa metsästä. Sitten on hyvä elää kun tietää, että pahimmillaan uusi naapuri voi tulla puolen hehtaarin päähän sinusta. Jos tuntuu ettei idea nappaa, niin päivisin laitat taustamelua kotiisi: pidät radiota tai tv:tä auki, soitat taustamusiikkia tai valkoista kohinaa. Öisin nukut korvatulppien kera (ja kyllä: markkinoilla on sellaisia korvatulppia, jotka oikeasti vaimentavat ääniä eivätkä häiritse nukkuessa, eivät kuivat korvakäytävää ja silti voit herätä herätyskellon ääneen). kolmas vaihtoehto on mennä kognitiivisen psykoterapeutin vastaanotolle opettelemaan äänien sietämistä.
Näin naapurissa..
[youtube]
[/youtube]Asun rivitalon päätyhuoneistossa enkä ymmärrä, kun nykyinen ja edellinen naapuri saa kolistelua siten, että se joskus jopa tuntuu lattian tärähdyksenä. Ääni on hyvin nopea ja kolkko, vähän kuin keilapallo osuisi rataan. Tässä on asunut myös kolmas asukas ennen heitä, eikä sieltä kuulunut tällaista kolinaa. En jaksa uskoa että tulisi myöskään rakenteita pitkin, koska välissä naapuritalo on ollut tyhjillään eikä silloin kuulunut mitään tällaista. Mitään ideoita, mistä tällainen voisi kuulua?
repesin