Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liivijengiläisen vaimo:"silloin on kaikki hyvin kun mies makaa sohvalla ja komentelee
24.11.2019 |
Tä? Kertoo olevansa vanhan koulukunnan naisia. En usko, että ne vanhan koulukunnan naiset nautti nyrkin ja hellan välissä olosta, vaan piian rooli tuli sen vanhan yhteiskunnan suhtautumisesta naiseen vähäisempänä ja sallittakoon tässä yhteydessä, tyhmempää osapuolena. En voi käsittää miten nainen, jolla on lapsia, sallii miehensä huo...ttelevan? Miltä lapsesta tuntuu? Tiedän että tässä on yksi termi lauseesta, mutta ei se asevelikään nyt sivistyksestä kerro. Tämä vahvistaa stereotypiaa liivijengiläisen naisista. Mies tekee mitä vain, nainen kokkaa, pitää päänsä kiinni ja odottaa miestään kotiin.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi hän passitti humalaisen kaverin matkoihinsa Immun aseen kanssa?? Kaverihan oli juuri vahingossa ampunut asunnosta löytämällään aseella?
No se kyllä luki siinä se syy - polliisit jos tulloo, niin ei löydy asetta.
Joo, mutta mitä Immu ja jengi olisi tuumannut vaimon ratkaisuun kun kaveri olisi sitten vahingossa ampunut itsensä/sivullisen?
En usko että on edes osannut tyhjentää lipasta, kertoi että tuona yönä kuuli ensimmäistä kertaa eläissään aseen laukeavan.
tuskin yhtään mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi hän passitti humalaisen kaverin matkoihinsa Immun aseen kanssa?? Kaverihan oli juuri vahingossa ampunut asunnosta löytämällään aseella?
No se kyllä luki siinä se syy - polliisit jos tulloo, niin ei löydy asetta.
Joo, mutta mitä Immu ja jengi olisi tuumannut vaimon ratkaisuun kun kaveri olisi sitten vahingossa ampunut itsensä/sivullisen?
En usko että on edes osannut tyhjentää lipasta, kertoi että tuona yönä kuuli ensimmäistä kertaa eläissään aseen laukeavan.
Ja sinä olisit tapellut humalaisen yli 100 kg painavan aseistetun miehen kanssa ja ottanut siltä aseen pois?
"Immulla oli silmä mustana, se oli tullut jostain ottelusta juuri ennen sen mainoksen kuvausta. Ajattelin, että ihana!"
Voi luoja mitä wt-meininkiä. Myötähäpeä.
Jokin siinä kaidan polun vieressä kulkevassa kivisessä ja karussa taipaleessa kiehtoo ja olen itsekin sillä taipaleella kulkenut ja reissussa rähjääntynyt. Mulla oli vuosikausia kaksi eri elämää. Toiseen niistä liittyi keskiluokkainen elämä, yliopisto-opinnot sekä työ ja toiseen liittyi rikollisuus, väkivalta sekä bilettäminen.
Se oli jollain tasolla mielipuolista touhua, koska arki ei tuntunut miltään ja koin suurta ulkopuolisuutta tavallisessa elämässä. Niin sanotut normaalit asiat tuntuivat vierailta ja monesti pyörittelin mielessä silmiäni, kun joku kertoi elämänsä "pikkumurheista", vaikka ymmärrän ja ymmärsin jo silloin kyllä, että jokaisen taakankantokyky on erilainen kuin myös elämäntilanne. Tiedän myös, että valinta on ollut omalla kohdallani tietoinen ja se, miten paljon olen menettänyt valintani takia on omaa vikaani.
Elän nykyään keskiluokkaista perhe-elämää. Mieheni ei ole entisistä ympyröistä mutta tarpeeksi läheltä, jotta ymmärtää mistä minä tulen ja hän ei hätkähdä, vaikka poliisi vielä pamahtaisi ovelle. Aina välillä pakenen edelleenkin "todellisuutta" ja tapaan vanhoja kavereitani. Ne ovat hyviä hetkiä ja tuovat hetkellisesti minulle sen tunteen, että koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa. Lasten takia oli pakko muuttua, koska en halua, että he valitsevat samoin kuin minä tai tottuvat ajattelemaan, että tietynlainen elämäntyyli on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Jokin siinä kaidan polun vieressä kulkevassa kivisessä ja karussa taipaleessa kiehtoo ja olen itsekin sillä taipaleella kulkenut ja reissussa rähjääntynyt. Mulla oli vuosikausia kaksi eri elämää. Toiseen niistä liittyi keskiluokkainen elämä, yliopisto-opinnot sekä työ ja toiseen liittyi rikollisuus, väkivalta sekä bilettäminen.
Se oli jollain tasolla mielipuolista touhua, koska arki ei tuntunut miltään ja koin suurta ulkopuolisuutta tavallisessa elämässä. Niin sanotut normaalit asiat tuntuivat vierailta ja monesti pyörittelin mielessä silmiäni, kun joku kertoi elämänsä "pikkumurheista", vaikka ymmärrän ja ymmärsin jo silloin kyllä, että jokaisen taakankantokyky on erilainen kuin myös elämäntilanne. Tiedän myös, että valinta on ollut omalla kohdallani tietoinen ja se, miten paljon olen menettänyt valintani takia on omaa vikaani.
Elän nykyään keskiluokkaista perhe-elämää. Mieheni ei ole entisistä ympyröistä mutta tarpeeksi läheltä, jotta ymmärtää mistä minä tulen ja hän ei hätkähdä, vaikka poliisi vielä pamahtaisi ovelle. Aina välillä pakenen edelleenkin "todellisuutta" ja tapaan vanhoja kavereitani. Ne ovat hyviä hetkiä ja tuovat hetkellisesti minulle sen tunteen, että koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa. Lasten takia oli pakko muuttua, koska en halua, että he valitsevat samoin kuin minä tai tottuvat ajattelemaan, että tietynlainen elämäntyyli on normaalia.
Tuo "koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa" Yhtä lailla rikollisten kehittelemät koneistot yrittää murtaa ihmisen ja ottaa häneltä hänen vapauden. Uskotellaan kyllä että meidän seurassa olet vapaa kunhan vain muistat......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs misshesa seurusteli liivimiehen kanssa ja sai silmän mustaksi, huulet turvoksiin ja koiranpaskaa tukkaan! Minkälaiset naiset näihin oikeen sekaantuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin siinä kaidan polun vieressä kulkevassa kivisessä ja karussa taipaleessa kiehtoo ja olen itsekin sillä taipaleella kulkenut ja reissussa rähjääntynyt. Mulla oli vuosikausia kaksi eri elämää. Toiseen niistä liittyi keskiluokkainen elämä, yliopisto-opinnot sekä työ ja toiseen liittyi rikollisuus, väkivalta sekä bilettäminen.
Se oli jollain tasolla mielipuolista touhua, koska arki ei tuntunut miltään ja koin suurta ulkopuolisuutta tavallisessa elämässä. Niin sanotut normaalit asiat tuntuivat vierailta ja monesti pyörittelin mielessä silmiäni, kun joku kertoi elämänsä "pikkumurheista", vaikka ymmärrän ja ymmärsin jo silloin kyllä, että jokaisen taakankantokyky on erilainen kuin myös elämäntilanne. Tiedän myös, että valinta on ollut omalla kohdallani tietoinen ja se, miten paljon olen menettänyt valintani takia on omaa vikaani.
Elän nykyään keskiluokkaista perhe-elämää. Mieheni ei ole entisistä ympyröistä mutta tarpeeksi läheltä, jotta ymmärtää mistä minä tulen ja hän ei hätkähdä, vaikka poliisi vielä pamahtaisi ovelle. Aina välillä pakenen edelleenkin "todellisuutta" ja tapaan vanhoja kavereitani. Ne ovat hyviä hetkiä ja tuovat hetkellisesti minulle sen tunteen, että koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa. Lasten takia oli pakko muuttua, koska en halua, että he valitsevat samoin kuin minä tai tottuvat ajattelemaan, että tietynlainen elämäntyyli on normaalia.
Tuo "koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa" Yhtä lailla rikollisten kehittelemät koneistot yrittää murtaa ihmisen ja ottaa häneltä hänen vapauden. Uskotellaan kyllä että meidän seurassa olet vapaa kunhan vain muistat......
Jep. Mikä mua (olen eri kirjoittaja) siinä toisessa todellisuudessa aikanaan eniten häiritsi oli se järjetön itsekkyys. Yhtään kenelläkään tai millään ei ole mitään merkitystä, kun oma etu on kyseessä. Empatiaa ei ole, eikä ystävyyttä. Ja lupaukset ovat latinaa, kuten Klamydia aikanaan tiesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin haastattelun ja täytyy kyllä sanoa, ettei yhtään mikään kuulostanut hyvälle saati sellaiselle, jota omaan elämääni haluaisin edes hitusen vertaa.
Jotenkin yksinkertaisen oloisia molemmat, tulee mieleen se yksi jenkkisarja joka kertoi liivijengistä - en voinut katsoa kuin yhden jakson kun ne jengiläiset olivat niin yksioikoisia, mustavalkoisia, sovinistisia ym. Olisi tehnyt mieli sanoa että lopettakaa se lapsellinen päristely, vaihtakaa vaatteet ja menkää johonkin hyödylliseen työhön. En voi kyllä käsittää tuota "elämäntapaa"..huh onneksi ei ole liiviukkoa passattavana, ah ihana vapaus! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi ymmärtää miten rikollinen elämä olisi vapautta? Itse ajattelen että olen vapaa juuri siksi, että elän ns normielämää, jota myös taviselämäksi voi kutsua. Ei tarvitse pelätä virkavaltaa, vapauden menetystä tai ongelmia reissatessa. Ei tarvitse miettiä tekojensa seurauksia ihmisille yms. Jotenkin tuntuu, että rikollista elämää ihailee ihminen,joka on romantisoinut sen jonkun Kummisetä -elämää tyyppisesti. Lapsellisesti
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä esitetään että ei muka kiinnostaisi yhtään mikään junttimies, mutta kyllä siinä tiukkapipoisemmallakin ylipistofeministillä alkaa sukat pyöriä jaloissa kun yltä päältä tatuoitu, juuri linnasta vapautunut Luunmurskaaja-Kake karauttaa aidolla harrikalla pihaan. Aivan toiselta planeetalta kuin se kuivakka akateeminen, feminismiä kannattava, polkupyörällä ajava, istualtaan pissivä, viiniä (kasvis)ruuan kanssa lipittävä, julkisilla töihin kulkeva ja muutenkin kaikilla tavoin neitimäinen ja tossun alle alistettu "mies".
Villi ja vapaa Kake saattaa lähteä yksipuolisella ilmoituksella viikoksi kaverien kanssa reissuun, kun taas jos jälkimmäinen miehimys myöhästyy vartinkin kotiintuloajasta, niin edessä on jopa tuntikausien vakava keskustelu parisuhteen tilasta.
Kuule nää Luunmurskaaja-Kaket on selvinpäin ja ilman jengikavereiden tukea maahan tuijottelevia pikkupoikia (vähän kuten sinä). Sellaisia, jotka saa paniikkikohtauksen pelkästään ajatuksesta, että koulutettujen ihmisten kanssa pitäisi olla tekemisissä.
Noi tyypit vihaa itseään, pelkää normaaleja ihmisiä, ja kompensoi alemmuudentunnettaan ainoilla tietämillään tavoilla: sairaalloisella sukupuolirooleihin identifioitumisella, päihteidenkäytöllä ja väkivaltaan turvautumisella kun aikuisvauvalta sanat loppuvat.
Kenelläkään terveellä naisella ei pyöri sukat jalassa tuollaisille miehille, vaikka sinulla pyöriikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä esitetään että ei muka kiinnostaisi yhtään mikään junttimies, mutta kyllä siinä tiukkapipoisemmallakin ylipistofeministillä alkaa sukat pyöriä jaloissa kun yltä päältä tatuoitu, juuri linnasta vapautunut Luunmurskaaja-Kake karauttaa aidolla harrikalla pihaan. Aivan toiselta planeetalta kuin se kuivakka akateeminen, feminismiä kannattava, polkupyörällä ajava, istualtaan pissivä, viiniä (kasvis)ruuan kanssa lipittävä, julkisilla töihin kulkeva ja muutenkin kaikilla tavoin neitimäinen ja tossun alle alistettu "mies".
Villi ja vapaa Kake saattaa lähteä yksipuolisella ilmoituksella viikoksi kaverien kanssa reissuun, kun taas jos jälkimmäinen miehimys myöhästyy vartinkin kotiintuloajasta, niin edessä on jopa tuntikausien vakava keskustelu parisuhteen tilasta.
Onneksi on muunlaisiakin miehiä kuin nuo kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vois vierailla nuoren huumeisiin kuolleen haudalla ja kysyisi sen jälkeen itseltään, että onko huumeiden myynti ihan ok??? Hän on osallinen, kun tiesi ja käänsi vain katseensa toisaalle.
Vähän voisi tuota toimittajan vastuutakin miettiä.
Nää on mun ykkösiä. Kun toimittajan juttu ei miellytä, niin "suvaitsevaistossa" ollaan viittä vaille lähdössä ennakkosensuurin tielle. Aivan sama tapahtui, kun Hesari kirjoitti jutun Juha Mäenpäästä. Sama virsi "toimittajan vastuusta".
Kun toinen laita kritisoi artikkeli, sen julkaisemaa lehteä ja jutun toimittajaa, niin se on "maalittamista", jota vastaan pitää tehdä erillinen lainsäädäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin siinä kaidan polun vieressä kulkevassa kivisessä ja karussa taipaleessa kiehtoo ja olen itsekin sillä taipaleella kulkenut ja reissussa rähjääntynyt. Mulla oli vuosikausia kaksi eri elämää. Toiseen niistä liittyi keskiluokkainen elämä, yliopisto-opinnot sekä työ ja toiseen liittyi rikollisuus, väkivalta sekä bilettäminen.
Se oli jollain tasolla mielipuolista touhua, koska arki ei tuntunut miltään ja koin suurta ulkopuolisuutta tavallisessa elämässä. Niin sanotut normaalit asiat tuntuivat vierailta ja monesti pyörittelin mielessä silmiäni, kun joku kertoi elämänsä "pikkumurheista", vaikka ymmärrän ja ymmärsin jo silloin kyllä, että jokaisen taakankantokyky on erilainen kuin myös elämäntilanne. Tiedän myös, että valinta on ollut omalla kohdallani tietoinen ja se, miten paljon olen menettänyt valintani takia on omaa vikaani.
Elän nykyään keskiluokkaista perhe-elämää. Mieheni ei ole entisistä ympyröistä mutta tarpeeksi läheltä, jotta ymmärtää mistä minä tulen ja hän ei hätkähdä, vaikka poliisi vielä pamahtaisi ovelle. Aina välillä pakenen edelleenkin "todellisuutta" ja tapaan vanhoja kavereitani. Ne ovat hyviä hetkiä ja tuovat hetkellisesti minulle sen tunteen, että koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa. Lasten takia oli pakko muuttua, koska en halua, että he valitsevat samoin kuin minä tai tottuvat ajattelemaan, että tietynlainen elämäntyyli on normaalia.
Tuo "koneisto ei ole minua nujertanut vaan olen vapaa" Yhtä lailla rikollisten kehittelemät koneistot yrittää murtaa ihmisen ja ottaa häneltä hänen vapauden. Uskotellaan kyllä että meidän seurassa olet vapaa kunhan vain muistat......
Jep. Mikä mua (olen eri kirjoittaja) siinä toisessa todellisuudessa aikanaan eniten häiritsi oli se järjetön itsekkyys. Yhtään kenelläkään tai millään ei ole mitään merkitystä, kun oma etu on kyseessä. Empatiaa ei ole, eikä ystävyyttä. Ja lupaukset ovat latinaa, kuten Klamydia aikanaan tiesi.
Aivan. Yhdet puheet jne.
Vaimoa kiinnosti vain se, ettei omaa poikaa aleta kiusaamaan. Piutpaut siitä, että nuoret menettävät elämänsä huumeille, joilla aviomies teki kauppaa.
Ihan sama, mutta ajattelisi nyt edes huumekaupan uhreja.
Kuka tällaisten kanssa on perhetuttu? Samanmieliset? Itseäni lähinnä halveksuntaa tällaiset ihmiset.
"Jonna piti Immun saamaa tuomiota epäreiluna, joten hän ei häpeillyt puhua asiasta jopa Oton koulukaverien vanhemmille. Jonna yllättyi ihmisten suhtautumisesta.
– Ihmiset reagoivat todella ihanasti. Tajusin, että olen ihan turhaan stressannut näitä juttuja. Oton koulukaverit säilyivät ennallaan, ja vanhemmat olivat aivan ihania. Ei kukaan meitä tuominnut."
Ketä nämä koulukaverit/vanhemmat ovat? Tavan ihmisiä vai samaa sakkia?
Miksi hyväksyivät tuomion ja olivat ihania, pelosta?
Vierailija kirjoitti:
Tämä pariskunta näyttää tykkäävän ja selkeästi se sopii heille, koska noinkin kauan ovat olleet yhdessä. Kuka sitä on arvostelemaan muiden parisuhteita, jos kumpikin on heistä onnellinen. Kyllähän monessa parisuhteessa on vaikka millaista fetissiä. Tärkeintä on ettei mies kutsu muita naisia ja varsinkin heitä jotka eivät sitä halua, halventavilla nimillä.
Toiset tykkäävät perinteisistä rooleista, joten antaa heidän leikkiä niitä vapaasti omissa parisuhteissaan. Missään ei nimittäin sanottu, että hän haluaa kaikkien naisten toimivan samalla tavalla kuin hän itse tekee.
Olisiko tuossa arvostelun kohteena lähinnä tuo elämäntyyli, rikollinen jengiganstapaska.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi hän passitti humalaisen kaverin matkoihinsa Immun aseen kanssa?? Kaverihan oli juuri vahingossa ampunut asunnosta löytämällään aseella?
No ettei se mutka jää omaksi ongelmaksi.
Alue: Aihe vapaa
Joo kun asiakas on saatu koukkuun, niin sen jälkeen ei tarvitse markkinoida. Olen jostain lukenut että ekat annokset on tosi halpoja ellei peräti ilmaisia. Näin sitä kysyntää luodaan. On hienoo