Aika raju väite, että skitsofrenia ei estä olemasta hyvä ja normaali äiti

Monentasoista. 

Osa skitsofreniaa sairastavista voi olla täysin oireettomia sopivan lääkityksen avulla.

Samaa mietin. Kyllä tuo sairaus vaikuttaa vanhemmuuteen.

Isäni on skitsofreenikko ja hyvä isä. Sairauden puhjetessa hieman alle 20-vuotiaana ei olisi ollut kummoinen kun ei ollut sairauden tuntoakaan (kuulemma), mutta iän myötä sairaus useimmilla helpottuu. Yli 40-vuotiaana (kun olin itse kouluikäinen) hänellä ei ollut ollenkaan oireita, jotka olisivat näkyneet päälle päin tai vaikuttaneet arkeemme, ei tarvinnut lääkitystäkään. Ainoastaan hän näki välillä painajaisia, joista oli vaikea herätä, on itse kertonut. Tunnisti itse hyvin, mikä voisi laukaista paranoian tai harhat. Sairaus on kieltämättä pelottava, mutta sen kanssa voi oppia elämään ja moni oppiikin nykyään. Ennen sen kanssa yritettiin pärjäillä liian pitkään yksin kun hoito oli eristystä saarelle lepareihin makaamaan harhoja näkemään ja zombiksi lääkitseminen.

Vierailija kirjoitti:

Osa skitsofreniaa sairastavista voi olla täysin oireettomia sopivan lääkityksen avulla.

Tuo äiti ei ole oireeton.

Onkohan mulla skitsofrenia kun luin jutun ja esimerkit oireista tuntui ihan tavalliselle omalle elämälle

Samoin kuulosti mun mielestä peruselämältä...

Liittyykö aloitus johonkin artikkeliin vai pyykkitupakeskusteluun?

Mitään normaalia ei olekaan. Kaikki ihmiset jotka tunnen oikeasti hyvin, niin että tiedän millaisia todella ovat, ovat jotenkin vinksallaan. Kaikilla on joku oma omituisuutensa. Itsellänikin. Olen tullut lopputulokseen että kaikki ihmiset on jollain tavalla omituisia. Skitsofreniaan on sentään lääkkeet, moneen muuhun ongelmaan ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa skitsofreniaa sairastavista voi olla täysin oireettomia sopivan lääkityksen avulla.

Tuo äiti ei ole oireeton.

Hän ei olekaan yksin lasten kanssa ja taitaa olla sen verran vastuullinen, että jos jäisikin yksin lasten kanssa niin hakisi apua. Todennäköisesti hän voisi viedä lapset esim. sisarelle/mummolaan/jonnekin hoitoon jos ei pärjäisi. Luultavasti hänet otettaisiin myös osastolle jos sitä toivoisi. Näillä näkymin perhe pärjää hyvin äidin sairaudesta huolimatta ja hän on hyvä ja omanlaisensa normaali äiti. Aika monella äidillähän on mt-ongelmaa, kukaan meistä ei ole täydellinen eikä sitä kannata liikaa tavoitella. -eri

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mulla skitsofrenia kun luin jutun ja esimerkit oireista tuntui ihan tavalliselle omalle elämälle

Liittyykö tämä skitsofreniaan että puhutte jostain jutusta josta vain harva tietää? Jotain telepatiaa?

Tunnen yhden skitsofreniaa sairastavan äidin ja karvat nousevat pystyyn, kun sitä touhua ajattelen. Äiti saa hoitoa, todella rankkojakin hoitoja, mutta perheen arki on kamalaa. Se mikä siinä huushollissa on kunnossa, on keittiö ja ruokapuoli, mutta muuten koti on kuin läävä ja lapset voivat todella huonosti. Luultavasti ainakin yhdellä lapsista on sama sairaus ja hän on melkein luovuttanut elämästään.

Onneksi tämä perhe on avun piirissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mulla skitsofrenia kun luin jutun ja esimerkit oireista tuntui ihan tavalliselle omalle elämälle

Liittyykö tämä skitsofreniaan että puhutte jostain jutusta josta vain harva tietää? Jotain telepatiaa?

https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/skitsofreniaa-sairastava-tanj…

-eri

Riippuu aika monesta asiasta, mm. hoitosuhteesta ja lääkityksen tasapainosta ja siitä hyväksyykö sairauden. Osa on sairaudentunnottomia ja/tai kieltää sairastavansa jolloin lääkitys saattaa jäädä välillä pois ja oireet pahenevat. Osalla ei löydy sopivaa lääkitystä joka mahdollistaisi "normaalin" elämän tai sairaus/sairaudet ilmenevät paljon voimakkaammin oireilevina jolloin elämä ja elämänhallinta on vaikeaa tai jopa mahdotonta. 

Osa ei välttämättä tarvitse lääkitystä ollenkaan sillä sairaus todetaan oireiden perusteella. Onkin sitten osittain ideologinen kysymys voidaanko esim. epäileviä ajatuksia pitää mielisairautena. Jos omat "triggerinsä" onnistuu itse tunnistamaan ja saamaan psyykeensä tasapainoon jo elintapojen ja esim. mind fullnesin avulla niin joku voi ollakin sitten taas tervemielinen. Tämä on tavallaan se toinen, positiivinen, ääripää, sairaus ei ole mustavalkoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa skitsofreniaa sairastavista voi olla täysin oireettomia sopivan lääkityksen avulla.

Tuo äiti ei ole oireeton.

Hän ei olekaan yksin lasten kanssa ja taitaa olla sen verran vastuullinen, että jos jäisikin yksin lasten kanssa niin hakisi apua. Todennäköisesti hän voisi viedä lapset esim. sisarelle/mummolaan/jonnekin hoitoon jos ei pärjäisi. Luultavasti hänet otettaisiin myös osastolle jos sitä toivoisi. Näillä näkymin perhe pärjää hyvin äidin sairaudesta huolimatta ja hän on hyvä ja omanlaisensa normaali äiti. Aika monella äidillähän on mt-ongelmaa, kukaan meistä ei ole täydellinen eikä sitä kannata liikaa tavoitella. -eri

Onhan hän yksin lasten kanssa paljonkin tuon jutun perusteella. Hänellä kertomansa mukaan on lääkityksestä huolimatta kuuloharhoja ja vainoharhaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa skitsofreniaa sairastavista voi olla täysin oireettomia sopivan lääkityksen avulla.

Tuo äiti ei ole oireeton.

Hän ei olekaan yksin lasten kanssa ja taitaa olla sen verran vastuullinen, että jos jäisikin yksin lasten kanssa niin hakisi apua. Todennäköisesti hän voisi viedä lapset esim. sisarelle/mummolaan/jonnekin hoitoon jos ei pärjäisi. Luultavasti hänet otettaisiin myös osastolle jos sitä toivoisi. Näillä näkymin perhe pärjää hyvin äidin sairaudesta huolimatta ja hän on hyvä ja omanlaisensa normaali äiti. Aika monella äidillähän on mt-ongelmaa, kukaan meistä ei ole täydellinen eikä sitä kannata liikaa tavoitella. -eri

Onhan hän yksin lasten kanssa paljonkin tuon jutun perusteella. Hänellä kertomansa mukaan on lääkityksestä huolimatta kuuloharhoja ja vainoharhaisuutta.

Tunnistaa ne kuitenkin itse ja luultavasti osaisi näppäillä 112 (tai jonkun akuuttikontaktin numeron, jollainen hänellä varmasti on) jos ei pärjäisi. Vaikka ei itse tai joku naapurin Maija osaisi järjestää elämäänsä äkkiseltään sairastuessa niin typerää olettaa, ettei kukaan osaisi.

Tähän olisi kiva saada päivitys sitten kun lapset ovat aikuisia. Miten he asiat kokivat ja onko heillä mielen sairauksia.

Mä olen skitsoaffektiivistä mielialahäiriötä sairastava isä ja yrittäjä ja mulla pysyy oireet kurissa. Välillä tulee alamäkiä jossa on mieli mustana, mutta tiedostan sen, että vähintään viikon päästä se on taas parempi. Muutenkin olen erittäin itsetietoinen persoona, että olen aika perillä itsestäni ja mitä sairaus aiheuttaa minussa. Arkeni on normaalia, mutta tällä hetkellä erittäin kuormittavaa, joten pitää olla tarkkana voinnistani, että onko tapahtumassa muutoksia ja tehdä sitten asialle jotain.

Skitsofrenia on vakava mielenterveyden sairaus, joka on vahvasti perinnöllistä. Näin Duodecimin terveyskirjastoon mukaan.

Pitäisi vähän miettiä..