Miten nätisti sanoa jo kotoa poismuuttaneille lapsille, ettei meidän koti ole enää heidän koti johon tullaan omilla avaimilla ilmoittamatta etukäteen?

Miksi eivät mene omaan kotiinsa jatkoille eikä vanhempien luo?

Siis mitä hittoa! Mulla on lapsuudenkodin avain ja menen toisinaan käymään ilmoittamatta, mutta että raahaisin jonkin rymysakin sinne jatkoille, ei ikinä! Ei edes nuorempana.

N31

Noniin Katsu !

Veli kirjoitti:

Mä oon kyl tottunu menee vanhemmille toisinaan yöksi kun on lähempänä keskustaakin, joskus jopa kavereiden/yöseuran kanssa.

Yritetään toki olla hiljaa ja kunnioittaa toisten rauhaa. Omaan vanhaan huoneeseen joka on melkein samanlainen kuin lähtiessäni.

Äiti yleensä tekee aamulla leipää ja kyselee kuulumisia, olen olettanut ett kiva kun käyn kylässä:)

Laitoin nyt mammalle viestin että et kai itke missään foorumilla

No toivottavasti olet itse yhtä suvaitsevainen tulevaisuudessa omia lapsiasi kohtaan.

Useasti pitää asiat osua omalle kohdalle enneku tajuaa missä mennään, ehkäpä tämä vois olla semmonen asia.

Onpa teillä erikoinen huusholli.

Itselläni ja kaikilla tuntemillani ihmisillä on avain lapsuudenkotiinsa. En ole koskaan edes ajatellut, että kukaan haluaisi ottaa niitä pois.

Päinvastoin. Yleensä vanhukset haluavat lasten tulevan käymään usein. Ja lapsilla on joko huono omatunto tai ärtymys siitä, että vanhemmat eivät anna heidän jo itsenäistyä ja rakentaa omaa elämäänsä.

Avain on käytännön hyöty ja turvallisuusetu vanhuksillekin.

Kuten sanoin, erikoinen kuvio. En kyllä tunne ketään joka menisi jatkoille vanhempiensa luo.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kyllä pois muuttaneet aikuiset lapset saavat tulla milloin vain, mutta ilman kavereita, ellei ole erikseen sovittu. Miksi kukaan vieras aikuinen menisi toisten kotiin keskellä yötä?

Mäkään en ymmärrä miksi ne poismuuttaneet lapset ei mene omiin koteihinsa yöllä rymyämään? Outo juttu. Meidän lapsilla on avaimet tänne lapsuudenkotiin ja joskus ovatkin tulleet yöllä, mutta vain suoraan nukkumaan ilman kavereita. Esim. toisella oli avaimet hukassa ja siksi tuli tänne (tiesi ulkona vara-avaimen paikan) ja toinen ollut bileissä jossain lähistöllä ja oli tänne lyhyempi matka kuin omaan kotiinsa. Tässä vain pari esimerkkiä. Mutta saavat tulla ja mennä ihan tahtonsa mukaan, mutta kavereita ei tuoda enää tuossa iässä, 22-25v.

Ei se sanominen varmaan riitä, jos samalla kuitenkin vääntää aamupalaa koko rymyporukalle. En lainkaan ymmärrä miksi teet niin. Sehän on lähestulkoon kutsu tulla uudestaan samoissa merkeissä! Ei siitä ainakaan kellekään käy ilmi, että epämääräisen joukkion jatkot olisi sinulle epämieluisa ylläri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen suuresti miten tulee mieleen raahata kavereita keskellä yötä vanhempiensa kotiin? Vaikka se lapsi asuisikin vielä kotona, niin ei meillä vaan tulla millään kaveriporukalla rämistelemään keskellä yötä. Todella outoa.

Ap ei ole saanut asetettua rajoja aikaisemminkaan, koska on lastensa mielistelijä.

t.kristallikissa

Printtaan ja kehystän tuon seinälle, Kristallikissa. Sinähän yleensä valitat täällä äitisi asennetta, ja olet silti omaksunut täsmälleen saman asenteen.

😂😂😂😂😂

Ohis! Mutta mua vaivaa onko siis Kristallikissa sama kuin äitihullu? Ja onko vielä ammattivalittajakin tämä sama persoona?

Vierailija kirjoitti:

Meillä kyllä pois muuttaneet aikuiset lapset saavat tulla milloin vain, mutta ilman kavereita, ellei ole erikseen sovittu. Miksi kukaan vieras aikuinen menisi toisten kotiin keskellä yötä?

No tosta voi lukea rivien välistä. Siellä omassa kodissa ei ilmeisesti ole ruokaa eikä mitään muutakaan.

Lapset alkkis-drop outteja, samoin niiden kaverit. Kännissä mennään kapakoiden sulkeuduttua mamman luo, kun siellä on lämmin tupa ja safkaa jääkaapissa.

Huolestuttavaa on, jos tilanne on niin räjähdysherkkä, että lasten kyläily on epämiellyttävää ja kenties pelottavaakin, eikä sitä uskalleta edes ääneen sanoa.

Seuraava vaihe on että lapset käy pummimassa mamman eläkerahat ja sitä rataa. Ja koko kuvio hävettää niin että ei siitä kehtaa puhua kuin anonyymisti netissä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa teillä erikoinen huusholli.

Itselläni ja kaikilla tuntemillani ihmisillä on avain lapsuudenkotiinsa. En ole koskaan edes ajatellut, että kukaan haluaisi ottaa niitä pois.

Päinvastoin. Yleensä vanhukset haluavat lasten tulevan käymään usein. Ja lapsilla on joko huono omatunto tai ärtymys siitä, että vanhemmat eivät anna heidän jo itsenäistyä ja rakentaa omaa elämäänsä.

Avain on käytännön hyöty ja turvallisuusetu vanhuksillekin.

Kuten sanoin, erikoinen kuvio. En kyllä tunne ketään joka menisi jatkoille vanhempiensa luo.

Omat lapseni ovat muuttaneet pois kotoa jo vuosia sitten. Itse olen edelleen vahvasti työelämässä ja olen siellä vielä 10 vuotta. En ole vanhus, jota pitäisi käysä yllätysiskuilla tarkistamassa omin avaimin. Aikuiset lapseni ovat tervetulleita käymään, mutta siitä sovitaan etukäteen. Minulla on myös oma elämä ja omat menoni ja oikeus niihin.

Olen mielivammaisen naisen lapsi. Myös kotoa poislähtiessä oli se tunne, että hyvä kun hävisit

Koskaan en ole tervetullut ollut eikä puhettakaan, että marssisin sinne.

Minulla on mutsille ja faijalle edelleen avain - kuten on ollut aina. Tosin en raahaa sinne enää aikuisena ja pois muuttaneena muita ihmisiä.

Sofia. Soita etukäteen, jookosta joo?!

Vierailija kirjoitti:

Kandee tosiaan ottaa puheeksi ennenkuin käy kuten mun vanhemmille :

Kun erosin kaksi vuotta sitten miehestäni, muutimme lasten kanssa vanhemmilleni vain ilmoittaen että tullaan. Piti olla vain väliaikaista, mutta lopulta noin puoli vuotta sitten vanhempani ostivat kerrostalo-osakkeen ja muuttivat sinne. Minä jäin lasten kanssa heidän ok-taloonsa asumaan :D

Hävettää tottakai vähän, mutta toisaalta olen salaa tyytyväinenkin. Tää on huippu talo huipulla paikalla. Kaikenlisäksi en edes maksa asumisen menoja. Pappa betalar.

Kaikki muut luulee, että asun tässä vuokralla ja oli vanhempien kanssa sovittu asia. Minusta ei ikinä uskoisi, kuinka kakara olen tämän asian suhteen.

Täsmälleen identtinen juttu yhden vanhan luokkakaverin kanssa: se erosi, muutti 2-vuotiaan ja vauvan kanssa "väliaikaisesti" vanhempiensa hulppeaan omakotitaloon. Selosti, miten kätevää on kun on paljon tilaa, iso piha, autot ja pelit ja vehkeet ja ilmainen lastenhoito 24/7.

Vähitellen ilmeni, ettei sillä ole aikomustakaan muuttaa pois. Päinvastoin. Tytöt kuten äitinsäkin saivat omat huoneet.

Lopulta hän valtasi asunnon kokonaan itselleen: vanhemmat remontoivat autotallista itselleen pikkukodin.

Tottakai tässä on monenlaista mt.ongelmaa. Mutta siinä saavat vanhemmat katsoa peiliin ja korjata kasvatuksensa hedelmät. He vaativat tältä tytöltä esim. parempaa koulumenestystä ja ruokkivat sellaisia ammatillisia haaveita (arkkitehti) mihin tän rahkeet ei riittäneet alkuunkaan. Erityisesti mutsi oli aina sekaantumassa ja päsmäröimässä tyttärensä asioissa.

Eli oma vika.

No tuo ei ole asiallista, että tuodaan joku rymysakki mukana, mutta kyllä oli omassa nuoruudessa ihanaa, kun sai yöllä baarista hipsiä lapsuuden kotiin, joka oli lähempänä kuin oma. Säästyin monilta (ehkä vaarallisiltakin) liftausreissuilta, kun taksiinkaan ei olisi ollut varaa. Silloin 1900-2000 lukujen vaihteessa liftaaminen oli vielä aika yleistä.

Nyt olen yli 40-vuotias, perheellinen ja koulutettu ja edelleen mulla on avaimet lapsuuden kotiin ja lupa niiden käyttöön - tarvetta ei kyllä ole ollut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan suoraan sanot. Pakko kuriositeettina huomauttaa, kuinka positiivista lukea tällaista palstalla. Yleensä täällä on 50-60-vuotiaita naisia, jotka kertovat elävänsä ”pehekeskeistä” perhe-elämää. Todellisuudessa lapset ovat muuttaneet ajat sitten opiskelemaan ja omilleen, ja päälle on napsahtanut psykoosi, jota muissa naisissa ravittava isukkimies ei tietenkään hoidata.

Saiko joku tästä oikeasti selvää?

Kyllä jäi aika epäselväksi mikä on "muissa naisissa ravittava isukkimies"

Aloittaja on itse omia rajojaan kunnioittamaton joten on selvää ettei lapsetkaan osaa niitä kunnioittaa.

Minun aikuisella tytölläni on avain minulle kuin on hänenkin avain minulla. On ollut itsestään selvää, ettei ole koskaan käytetty avainta silloin kun olemme kotona, vaan soitamme ovikelloa. Ja ennen sitä ilmoitus, että tulen n klo x.

Meillä on kaikilla lapsilla avaimet. Voi hyvänen aika, tämähän on heidän koti ja tietävät, että tänne saavat tulla vaikka 4 promillen humalassa tai yltä päältä oksennuksessa jatkoille.

t. mami

Et laita mitään aamupaloja, vaan heräät aikaisin aamulla ja menet alasti omaan keittiöösi laittamaan itsellesi ruokaa, kolistelet ja metelöit oikein kunnolla. Sit kun nuoriso ilmestyy katsomaan, kirkaiset peittäen itsesi "mitä te täällä teette?!"

Ei tule kaverit uudestaan kutsumatta