Miten nätisti sanoa jo kotoa poismuuttaneille lapsille, ettei meidän koti ole enää heidän koti johon tullaan omilla avaimilla ilmoittamatta etukäteen?

Voisit alkaa "rajattomaksi anopiksi", ja tehdä kohta tuota samaa lapsillesi.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos kokeilisit ihan suoraan sanomista. Niin minäkin aikoinaan tein. Ei nuo lapset siitä mieltään pahoittaneet vaan ymmärsivät kyllä asian. Enhän minäkään ryntää heidän kotiinsa ilmoittamatta ja omilla avaimilla.

Näin. Ja jos vielä sanot, että mitäs tykkäisit, jos minä tulisin yöllä naiskavereitteni kanssa yllättäen sinun kotiisi, niin tarjoaistko meille kaikille aamupalaa.

Jos et ole aiemmin sanonut mitään, niin lapsesi voi jopa ajatella, että tykkäät, kun tulee yllätysvieraita ja saat touhuta aamupalaa laitellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No menet sanomaan että oma saa tulla, aamulla on keskustelu, muut kotiin.

Ei se omakaan saa tulla ja mennä ihan miten huvittaa, jos on jo pois muuttanut. Kyllä aikuisten lasten pitää oppia kunnioittamaan omia vanhempiaan.

Meillä asuu lapset vielä kotona, mutta eivät saa tulla ja mennä miten huvittaa siltikään. Perheessä, kuten elämässä yleensäkin, pitää ottaa muutkin huomioon ja esim. rauha nukkua on yks tärkeimmistä asioista. Toisaalta pyrin kyllä pitämään kotia paikkana mihin on aina tervetullut, aikuisenakin, siis tyyliin jos on omat avaimet hävinnyt tms, mutta silloinkin muita kunnioittaen. Eikä mitään jatkoille tulemista, saati kavereiden raahaamista keskellä yötä!

Ja kysymykseen, ihan noin sanoisin.

Kun lapsi muuttaa pois kotoa, niin pyydetään lapselta sen uuden kämpän avainta. Lapsi kieltäytyy ja ihmettelee, että mitä sinä sillä teet. Vastataan, että ihan sitä samaa kuin mitä sinä teet minun kotini avaimella, joten annapa se takaisin. Kotiin saa aina tulla, kun etukäteen ilmoittaa! Mutta ei enää omilla avaimilla.

Ihmettelen suuresti miten tulee mieleen raahata kavereita keskellä yötä vanhempiensa kotiin? Vaikka se lapsi asuisikin vielä kotona, niin ei meillä vaan tulla millään kaveriporukalla rämistelemään keskellä yötä. Todella outoa.

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi muuttaa pois kotoa, niin pyydetään lapselta sen uuden kämpän avainta. Lapsi kieltäytyy ja ihmettelee, että mitä sinä sillä teet. Vastataan, että ihan sitä samaa kuin mitä sinä teet minun kotini avaimella, joten annapa se takaisin. Kotiin saa aina tulla, kun etukäteen ilmoittaa! Mutta ei enää omilla avaimilla.

Miksi pitää olla inhottava v*ttuilija omaa lasta kohtaan? Mahtaa olla hyvät välit. Aivan pelleä olettaa, että lapsi mieltäisi omia aikojaan, sanomatta, ettei saa mennä lapsuudenkotiinsa, kuin omaansa. Sehän olisi ennemmin tosi surullista, jos ajattelisi itsekseen niin.

t.kristallikissa

Mä oon kyl tottunu menee vanhemmille toisinaan yöksi kun on lähempänä keskustaakin, joskus jopa kavereiden/yöseuran kanssa.

Yritetään toki olla hiljaa ja kunnioittaa toisten rauhaa. Omaan vanhaan huoneeseen joka on melkein samanlainen kuin lähtiessäni.

Äiti yleensä tekee aamulla leipää ja kyselee kuulumisia, olen olettanut ett kiva kun käyn kylässä:)

Laitoin nyt mammalle viestin että et kai itke missään foorumilla

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen suuresti miten tulee mieleen raahata kavereita keskellä yötä vanhempiensa kotiin? Vaikka se lapsi asuisikin vielä kotona, niin ei meillä vaan tulla millään kaveriporukalla rämistelemään keskellä yötä. Todella outoa.

Ap ei ole saanut asetettua rajoja aikaisemminkaan, koska on lastensa mielistelijä.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Meillä kyllä pois muuttaneet aikuiset lapset saavat tulla milloin vain, mutta ilman kavereita, ellei ole erikseen sovittu. Miksi kukaan vieras aikuinen menisi toisten kotiin keskellä yötä?

Tämä. Omat lapset saavat tulla ja mennä omilla avaimillaan niinkuin haluaa. Ikinä eivät ole tullessaan melunneet tai aamulla vaatineet palvelua. Nyt kun esikoisella on avovaimo, hän ilmoittaa etukäteen mikäli molemmat ovat tulossa yöksi.

Kandee tosiaan ottaa puheeksi ennenkuin käy kuten mun vanhemmille :

Kun erosin kaksi vuotta sitten miehestäni, muutimme lasten kanssa vanhemmilleni vain ilmoittaen että tullaan. Piti olla vain väliaikaista, mutta lopulta noin puoli vuotta sitten vanhempani ostivat kerrostalo-osakkeen ja muuttivat sinne. Minä jäin lasten kanssa heidän ok-taloonsa asumaan :D

Hävettää tottakai vähän, mutta toisaalta olen salaa tyytyväinenkin. Tää on huippu talo huipulla paikalla. Kaikenlisäksi en edes maksa asumisen menoja. Pappa betalar.

Kaikki muut luulee, että asun tässä vuokralla ja oli vanhempien kanssa sovittu asia. Minusta ei ikinä uskoisi, kuinka kakara olen tämän asian suhteen.

Hassua. Minulla on kolme lasta, kaikki jo aikuisia omillaan eläviä. Ikinä ei ole tullut tällaista ongelmaa yhdenkään kanssa. Kyllä ne kaikki tietää että kotiin voi tulla aina ja yölläkin soittaa hätätilassa. Se tietty side ei koskaan katkea. Mutta AP:n jutussa mielestäni on kyse toisen ihmisen kunnioituksesta tai oikeastaan sen puutteesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi muuttaa pois kotoa, niin pyydetään lapselta sen uuden kämpän avainta. Lapsi kieltäytyy ja ihmettelee, että mitä sinä sillä teet. Vastataan, että ihan sitä samaa kuin mitä sinä teet minun kotini avaimella, joten annapa se takaisin. Kotiin saa aina tulla, kun etukäteen ilmoittaa! Mutta ei enää omilla avaimilla.

Miksi pitää olla inhottava v*ttuilija omaa lasta kohtaan? Mahtaa olla hyvät välit. Aivan pelleä olettaa, että lapsi mieltäisi omia aikojaan, sanomatta, ettei saa mennä lapsuudenkotiinsa, kuin omaansa. Sehän olisi ennemmin tosi surullista, jos ajattelisi itsekseen niin.

t.kristallikissa

Onko lapsillasi avaimet sinun asuntoosi?

Olin tulossa jo sanomaan, että miksi lapsenne eivät saa tulla kyläilemään lapsuudenkotiinsa milloin haluaa, mutta luin sitten aloituksen. Todella ajattelematonta lapseltasi tuoda kaveriporukkansa aamuyöstä. Ei tuossa muu auta kuin keskustelu.

Itse voin käydä kotonani milloin haluan vaikka ilmoittamatta (toki ilmoitan silti tulostani) ja olen joskus yöksi mennyt kotiin kun silloisen poikaystävän kanssa oli ongelmia, mikä oli vanhemmilleni OK kun aamuisin löysivät minut olohuoneen sohvalta nukkumasta.

Mutta en ikinä veisi ilman lupaa, enkä edes luvan kanssa kavereitani heidän kotiin jatkoille. Kun on oma asunto, niin ennemmin siellä jatkot.

Veli kirjoitti:

Mä oon kyl tottunu menee vanhemmille toisinaan yöksi kun on lähempänä keskustaakin, joskus jopa kavereiden/yöseuran kanssa.

Yritetään toki olla hiljaa ja kunnioittaa toisten rauhaa. Omaan vanhaan huoneeseen joka on melkein samanlainen kuin lähtiessäni.

Äiti yleensä tekee aamulla leipää ja kyselee kuulumisia, olen olettanut ett kiva kun käyn kylässä:)

Laitoin nyt mammalle viestin että et kai itke missään foorumilla

Mammasi käytöstapaopit eivät ole menneet sinuun perille. Minä voin auttaa: hyviin käytöstapoihin ei kuulu ihmisten kutsuminen jonkun toisen kotiin, varsinkaan yöksi. Lakkaa tekemästä niin ilman mitään "äitiii ei kai sua vaaan haittaa..." -viestejä.

Minun lapsillani on avaimet asuntooni. Eivät ne ilmoittamatta tule. Itse haluan, että avaimeni on luotettavilla henkilöillä  jos nyt jotkin epätavallista sattuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsi muuttaa pois kotoa, niin pyydetään lapselta sen uuden kämpän avainta. Lapsi kieltäytyy ja ihmettelee, että mitä sinä sillä teet. Vastataan, että ihan sitä samaa kuin mitä sinä teet minun kotini avaimella, joten annapa se takaisin. Kotiin saa aina tulla, kun etukäteen ilmoittaa! Mutta ei enää omilla avaimilla.

Miksi pitää olla inhottava v*ttuilija omaa lasta kohtaan? Mahtaa olla hyvät välit. Aivan pelleä olettaa, että lapsi mieltäisi omia aikojaan, sanomatta, ettei saa mennä lapsuudenkotiinsa, kuin omaansa. Sehän olisi ennemmin tosi surullista, jos ajattelisi itsekseen niin.

t.kristallikissa

Ai olet sitä mieltä, että lapsen pitää ilman muuta antaa kotinsa avain vanhemmille, koska muuten hän on se v...uilija? Jos vanhempien koti on yhä lapsen koti, niin tietenkin lapsen koti on myön vanhempien koti.

Minä olisin yöllä sanonut ylimääräisille, että eivät voi tulla asuntooni. Oma lapsi olisi saanut jäädä ja aamulla olisi puhuttu pelisäännöt selviksi.

Kotonani saa kaikin mokomin yöpyä myös ne ystävät, mutta ei yllättäen.

Kuinka te vanhemmat toimitte kotoa jo poismuuttaneitten lastenne kanssa? Porhallatteko omilla avaimilla sisään lapsen asuntoon etukäteen ilmoittamatta ja ovikelloa soittamatta? Haalaatteko mukananne myös tuttavianne? Täälläkin on saatu lukea monesti, miten omat tai puolison vanhemmat marssivat omilla avaimilla sisään ties miten varhain aamulla. Tunkeutuvat asuntoon jopa niin, että asukkaat eivät edes ole kotona, ja alkavat penkoa komeroita ja piironginlaatikoita. Jos ap tunnistatte itsenne noista piirteistä, en yhtään ihmettele lapsenne käytöstä. Vaikka olette saaneetkin vara-avaimen lapsenne asuntoon, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että se oikeuttaisi teidät tekemään kontrollikäyntejä ennalta ilmoittamatta. Samoin lapsillanne on edelleen kotiavain, mutta sekään ei oikeuta tunkeutumaan keskellä yötä vanhempien kotiin, ellei ole erikseen sovittu tai on tapahtunut jotain ennalta arvaamatta. Puhukaa asiasta AVOIMESTI.

Saavat tulla jos on tarvis.

Itse en kyllä nousisi kahvia keittelemään, ellen sitten itselleni keittäisi, jolloin voin kyllä täyttää termarin muitakin varten.

Jos ajatellaan, että on viikonloppu, ja minulla työvuoro, lähden menoihini, enkä passaa ketään, koska työaamuina en ehdi kotona kahvitella itsekään.

Omat lapset ovat jo kaun tienneet, miten keittiö toimii.

Meille ei tule kaverit. Max 2 h keskellä päivää pihalla, ei talossa. Ei mitään ongelmaa.