Lue keskustelun säännöt.
Kateellinen työttömälle puolisolleni
21.11.2019 |
Ollaan n. 30v pariskunta, ilman lapsia. Tilanne on se, että olen itse ihan varakas, mutta pitää silti käydä töissä ettei joudu säästöihin/sijoituksiin koskemaan. Puolisoni on vuosi sitten päässyt ulosotosta eroon (minun lainallani, maksaa 0-korolla 0,58%/kk lainasummasta takaisin) ja nyt elää mielestäni todella rentoa ja hyvää elämää työttömäksi.
Asumme uudessa omakotitalossa, joka on minun nimissä. Käyttökuluista vastataan puoliksi. Ajetaan kivalla autolla, jollaista puolisoni ei koskaan luultavasti edes raaskisi ostaa edes töissä ollessaan. Siirretään molemmat yhteiselle tilille rahaa kaupassa käyntiä varten, minä maksan 75% ja puoliso 25%. Jos kotiin tarvitsee jotain, minä maksan tai sitten sitä ei hommata.
Puoliso vie koirat lenkille aamulla ja päivällä (minä vien pissalle ennenkuin lähden töihin), illalla joko minä tai sitten yhdessä. Puoliso suunnittelee ja tekee ruuat. Minä käyn kaupassa töistä tullessani ja siivoan jäljet. Muuten hänellä on käytännössä koko päivä ihan vaan itselleen ja saa tehdä kivoja juttuja. Ei tarvitse miettiä heräämisiä, jää aina nukkumaan kun lähden töihin ja heräilee siinä 10-11 aikaan. Joskus valvoo myöhään illalla kun ei ole mikään kiire nukkumaan, aamullahan saa nukkua. Puolisolla ei ole pulaa mistään, sillä maksan hänelle kyllä esim. hyvät ulkoiluvaatteet jotta tekee koirien kanssa pidempiä lenkkejä. Toki esim. pelejä tai leffalippuja en hänelle säännöllisesti maksa, ne saa maksaa omasta työttömyyskorvauksestaan.
Tokihan tuo koirien vienti ja se, ettei minun tarvitse ruokia miettiä helpottaa minun arkea, mutta on tässä aika maksajan roolin fiilis. Olen kateelinen, hän elää sellaista minun mittakaavalla hyvää elämää, ei tarvitse töistä stessata mutta mistään ei myöskään ole pulaa. Toki hän hakee aktiivisesti töitä, mutta silmäsairauden takia ei voi tehdä koulutusta vastaavaa työtään, joten uudelleenkouluttautuminen edessä. Siitä sitten ei tiedä koska se tapahtuu, työkkärin kanssa keskustelut käynnissä.
Olenko kohtuuton kun olen tämmösestä asiasta kateellinen?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun tarvitse maksaa 75% ruokaostoksista vaikka tienaatkin enemmän. Puolet ja puolet on reiluinta.
Mulla sama tilanne (itse toissa, mies kotona), nailla eroin:
- mina maksan 100% kaikesta, miehella ei ole omia tienesteja ollenkaan. Myos miehen vaatteet, salikortin, ravintola-ateriat, lomat, ym.
- mies tekee kodissa oletusarvoisesti KAIKEN (siivoaa, pesee pyykit, hoitaa tiskit, laittaa ruuat, vie roskat, hoitaa koiran ja ulkotyotkin), ellei itseani erityisesti huvita tehda jotain (yleensa viikonloppuna teen ruokaa ja/tai leivon ja kaydaan koiran kanssa pidemmilla metsalenkeilla)
En ole miehelle oikeastaan kateellinen, han tekee oman osansa. Mina tienaan ja han tekee kotihommat.
Ruokakaupoissa kaydaan yhdessa.
Mies aikoo myos tyollistya ensi vuoden alusta (so. kun saa virallisesti kayda toissa). Hanen tyollistyttyaan katsotaan tietysti nuo kodinhoitoon liittyvat roolit uudelleen.
Mun mielesta on aika helppoa, kun ei tarvitse kotona tehda mitaan. Naita aikoja tulee ikava kun mies saa toita :D
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse maksaa 75% ruokaostoksista vaikka tienaatkin enemmän. Puolet ja puolet on reiluinta.
On reiluinta joo, mutta veikkaan etta AP haluaa syoda muutakin kuin kaurapuuroa, hernekeittoa ja ketsuppimakaroonia. Eli jos han haluaa sushia ja sisafiletta, on ihan oikeutettua etta vahemman tienaava ei sitten joudu maksamaan kohtuuttoman suurta summaa kokonaistuloistaan vain, etta sita sushia ja sisafiletta olisi tarjolla.
Eri ruuat tekevat sitten puolestaan niin eriarvoisiksi, etta en suosittele kenellekaan (ellei nyt ole joku erityisruokavalio, jonka takia ei voi syoda puolison kanssa samoja ruokia).
Maksa ap yksityiselle se silmäsairaushoito, niin pääsee se avokkisi töihin.
Loppuu tuo tirinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tormasin sattumalta tahan artikkeliin.
Ihan saaliksi alkoi kayda noita suhteen koyhempia osapuolia - mahtaa olla omanarvontunne aika nollassa. "Stipendirahaa"...voi ei.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/tyo-ja-raha/suomess…
Toisaalta, jos sitä varakkaampaa puolisoa ei olisi, niin mikä näiden köyhien tilanne olisi silloin? Paljon huonompi.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkahattutäti kirjoitti:
Toisaalta, jos sitä varakkaampaa puolisoa ei olisi, niin mikä näiden köyhien tilanne olisi silloin? Paljon huonompi.
Riippuu siita, milla mittarilla huonompi.
Taloudellisesti toki varmaan olisi huonompi, mutta toisaalta omanarvontunto voisi olla korkeammalla, jolloin tilanne olisi henkisesti parempi...
Itse esimerkiksi tiedan etta mun miehella on henkisesti paha olo kun ei pysty antamaan rahallista panosta meidan parisuhteeseen. Olen yrittanyt sanoa etta se, miten rakastetuksi han saa minut itseni tuntemaan, ja se, miten paljon han tekee kotona jotta mun ei tarvitse tehda enaa mitaan toitten jalkeen ellen itse halua, on paljon arvokkaampaa kuin raha.
Tuohan on molemmille hyvä, kun sulla kerran rahaa ja naisella aikaa hoitaa kotia. Tuskin sua innoistaisi jakaa kotityöt 50/50. Nehän on nyt jaettu kuten kulutkin 25/75
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies on työtön. Heräämme aamuisin samaan aikaan ja juomme yhdessä miehen keittämät aamukahvit. Mies käyttää koiran aamulenkillä ja muillakin lenkeillä.Toimisiko teilläkin tämä systeemi? Etenkin tuo koiran lenkitys on sellainen asia, joka itselleni olisi aamuisin hankala / rasittava. On mukava herätä aamuisin samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
tässäkin nähdään että liian hyvät edut passivoi työtöntä. Edut on liian hyvät jos on mahdollista että työssäkäyvä kadehtii työtöntä. Ap.n tulee aloittaa aktiivimalli ja kurjistaa puolisonsa elämää vaatimalla hänet töihin että voitte ostaa uutta tavaraa, vaadi itsellesi uusia leluja ja ihmisarvoa ja pakota velttoilijatyötön töihin! Edut on liian hyvät
No tuo tilannehan on miehelle mahdollinen vain siksi että ap elättää.Ei tuet ole hyvät, vaan miehellä on elättäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tässäkin nähdään että liian hyvät edut passivoi työtöntä. Edut on liian hyvät jos on mahdollista että työssäkäyvä kadehtii työtöntä. Ap.n tulee aloittaa aktiivimalli ja kurjistaa puolisonsa elämää vaatimalla hänet töihin että voitte ostaa uutta tavaraa, vaadi itsellesi uusia leluja ja ihmisarvoa ja pakota velttoilijatyötön töihin! Edut on liian hyvät
No tuo tilannehan on miehelle mahdollinen vain siksi että ap elättää.Ei tuet ole hyvät, vaan miehellä on elättäjä.
Kirjoitustyylistä päätellen ap on mies.
Eli oot kateellinen kun toinen on kotona? Laskepa kuule hintalappu sille kotona tehdylle työlle eli ruoanlaitto, siivous, koirien ulkoilutus jne. Voipi olla että sulla hymy hyytyis kun tajuut että ei olis varaa maksaa palkkaa kaikesta siitä työstä jonka nyt se puoliso tekee "ilmaiseksi". Itse olen ollut vakkari osa-aikainen yli 10v ja mun mies on edelleen kateellinen siitä, miksi? Vissiin siksi koska meen töihin myöhemmin, ja palaan aikaisemmin, mutta siivoan,käyn kaupassa, pesen pyykkiä hoidan talousasioita, jne . Lomaakin on paljon enemmän eli tessinmukaiset 38pv vuodessa, siitäkin kateellinen. Ei kai kukaan vapaa ehtoisesti ole kotona työttömänä jos töitä haluaa...nyt pikkasen rotia tohon touhuun@@