Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitää tehdä kun lapsi hermostuu?
21.11.2019 |
Aiemmin iloinen ja tyytyväinen 1v 4kk lapseni on ollut nyt viikon verran sellainen, että hän hermostuu aivan kaikesta ja koko ajan, jokainen päivä ollut pelkkää huutoa. Asiat mistä esim. tänään jo hermostunut: rakensi rakennuspalikoista tornia ja yksi pala ei pysynyt tornin huipulla vaan putosi, suuttui, heitti pari rakennuspalikkaa päin telkkaria ja heittäytyy maahan karjumaan, otin syliin ja yritin lohduttaa, karjui puoli tuntia. Näki lattialla lelun kun istui sylissä ja halusi sen, joten laitoin lapsen lattialle jotta voi mennä hakemaan lelunsa, suuttui kun laitoin lattialle ja karjui vihaisena puoli tuntia ja raapi minua. Mentiin pesemään lavuaariin kakkaa, hermostui siinä kesken jostain mitä en tiedä, väänsi heti itsensä selkä kaarelle, kynsi minua ja karjui. Hermostuu siis mistä vain enkä osaa ennakoida mistä voi hermostua. Kun hermostuu niin mikään ei auta, ei syli, ei rauhoittelu, ei laulaminen, ei varsinkaan sylistä lattialle laittaminen. Tänään oli yksi vartin hyvä hetki kun syötiin lounasta, mutta sitten kesken lounaan hermostui jostain (ihan tyhjästä) ja alkoi vain heittämään ruokaa lautaseltaan keittiön seinille, kun joi niin ei juonutkaan vaan purskautti kaikki maidot suusta keittiön lattialle ja alkoi karjumaan, oli pakko ottaa pöydästä pois ja keskeyttää koko lounas, itse en ehtinyt siinä syödä sitten ollenkaan.
Nyt nukahti päiväunille ja minä purskahdin itkuun kun olen niin väsynyt tähän enkä tiedä mitä pitää tehdä jotta lapsi ei hermostuisi koko ajan kaikesta. Lapsi kuitenkin nukkuu yöt hyvin heräämättä 11 tuntia, hyvät parin tunnin päiväunet, ei vaikuta millään tavalla kipeältä, mitään ikävää ei ole sattunut silloin viikko sitten kun tämä alkoi, lapsi saa minulta aina ja nyt tämänkin viikon ajan paljon kehuja ja kannustusta ja syliä ja huomiota. Ulkoillaan joka päivä, mutta nyt viikon ajan on hermostunut ja karjunut selkä kaarella jokaista uloslähtöä ja myös ulkona on tullut näitä suuttumisia. Päivärytmikin on hyvin säännöllinen eli mielestäni kaikki sellainen on kunnossa.
Olen aivan loppu ja pelkään aamulla herätä uuteen päivään kun nämä kaikki päivät on ihan pelkkää lapsen hermostumista. Ei tee mieli lähteä enää ulos, koska lapsen suuttumiset on paljon vaikeampi hoitaa ulkona kun on märkää ja kylmää ja paljon vaatetta päällä.
En ole itse karjunut lapselle vielä kertaakaan eli omat hermot olen saanut pidettyä kurissa, kiellän kyllä tiukasti jos ruoka lentää seinään tai rakennuspalikka telkkariin tai jos kynsii minua. Kieltämisestä innostuu, joten olen pari päivää ollut niinkin että en kiinnitä mihinkään ei-toivottuun käytökseen mitään huomiota, mutta lapsi tuntuu jatkavat sitä niin pitkään kunnes saisi minulta jonkun reaktion ja kun en reagoi mitenkään puoleen tuntiinkaan niin niin suuttuu siitä aivan hirveästi.
Neuvokaa joku kokeneempi äiti minua.
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaa vain syliin ja yrittää kestää?
Varmista ettei fyysinen epämukavuus vaivaa esim. hampaat, flunssa.
Aikainen uhmaikä.
Vierailija kirjoitti:
Varmista ettei fyysinen epämukavuus vaivaa esim. hampaat, flunssa.
Aikainen uhmaikä.
Ei mitään merkkiä mistään flunssasta. Ei edes yhtään mustelmaa tai kuhmua missään (joka voisi vähän sattua tms). Kaikki hampaat ei ole vielä tulleet, mutta ei näytä siltä että juuri nyt olisi tulossa. Ei hiero eikä pitele korviaan. Ja kun nukkuu hyvin niin ei kai hampaat voi pahasti vaivata? Ap
Mitä jos kääntyisit neuvolan puoleen, eli nyt puhelin käteen ja varaat niiltä ylimääräisen ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tapahtunut jokin muutos? Pikkusisarus, päiväkodin aloitus yms.
Vierailija kirjoitti:
Onko tapahtunut jokin muutos? Pikkusisarus, päiväkodin aloitus yms.
Ei mielestäni. Sellainen muutos ehkä, että mies on tehnyt muutaman viikon pidempää päivää ja ollut vähemmän kotona ja kotonakin vielä iltaisin joutunut tekemään etänä töitä, mutta toisaalta tällaisia jaksoja on ollut jo vauvavuodenkin aikana eikä lapsi silloin niihin reagoinut mitenkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kääntyisit neuvolan puoleen, eli nyt puhelin käteen ja varaat niiltä ylimääräisen ajan.
Joo varaankin jos ei tämä parissa päivässä helpota. Ajattelin vain jos täällä jo joku osaisi sanoa miten rauhoittaa lapsi, kun meidän neuvola on aina tosi ruuhkautunut ja sieltä saa ajan vasta kuukauden päähän. Siis mitä minun pitää tehdä kun lapsi suuttuu?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tapahtunut jokin muutos? Pikkusisarus, päiväkodin aloitus yms.
Ei mielestäni. Sellainen muutos ehkä, että mies on tehnyt muutaman viikon pidempää päivää ja ollut vähemmän kotona ja kotonakin vielä iltaisin joutunut tekemään etänä töitä, mutta toisaalta tällaisia jaksoja on ollut jo vauvavuodenkin aikana eikä lapsi silloin niihin reagoinut mitenkään. Ap
Kokeilkaa kaipaako lapsi huomiota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tapahtunut jokin muutos? Pikkusisarus, päiväkodin aloitus yms.
Ei mielestäni. Sellainen muutos ehkä, että mies on tehnyt muutaman viikon pidempää päivää ja ollut vähemmän kotona ja kotonakin vielä iltaisin joutunut tekemään etänä töitä, mutta toisaalta tällaisia jaksoja on ollut jo vauvavuodenkin aikana eikä lapsi silloin niihin reagoinut mitenkään. Ap
Kokeilkaa kaipaako lapsi huomiota
Miten annan enemmän huomiota? Nyt sylittelen, laulan, leikin, juttelen lähes koko ajan. Olen tämän hermostumisviikon aikana jopa jättänyt kaikki kotityöt tehtäväksi vain kun lapsi nukkuu, jotta voisin olla lapseni saatavilla koko ajan jos tarvii jostain syystä nyt huomiota. Ap
Ryhdy varmaksi ja vakaaksi, älä pelkää lastasi. Vaikuttaa siltä, että yliherkkä äiti tulkisee lasta ja siitä syntyy kierre, jossa lapsi ei voi luottaa vanhempaan. Sivuuta ne suuttumukset, älä yritä keksiä pahan mielen aiheuttajaa. Estä lasta vahingoittamasta itseään tai muita, mutta muuten jatka elämää kuin olisi luonnollista välillä vähän huutaa. Keksi seuraava asia, johon suuntaatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaa vain syliin ja yrittää kestää?
Eli palkita halimalla huono käytös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin sanoisin: "Oho, oletpa tosi vihainen! Nyt äiti ei ymmärrä, mistä sinä noin suutuit." Noin pienen lapsen kanssa on tietysti se vaikeus, että lapsi ei todennäköisesti vielä puhu kovin hyvin, mutta sitten yrittäisin jotenkin selvittää, mikä lasta hermostuttaa. Ymmärrän kyllä, että on helpommin sanottu kuin tehty.
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy varmaksi ja vakaaksi, älä pelkää lastasi. Vaikuttaa siltä, että yliherkkä äiti tulkisee lasta ja siitä syntyy kierre, jossa lapsi ei voi luottaa vanhempaan. Sivuuta ne suuttumukset, älä yritä keksiä pahan mielen aiheuttajaa. Estä lasta vahingoittamasta itseään tai muita, mutta muuten jatka elämää kuin olisi luonnollista välillä vähän huutaa. Keksi seuraava asia, johon suuntaatte.
Olen ulospäin varma ja vakaa, vaikka sisälläni kiehuu väsymys ja uupumus lapsen hermostumisiin. Yritän sivuuttaa ja yritän kiinnittää huomiota muulle, mutta se usein vain pahentaa tilannetta. Otan lapsen pois tilanteesta, jossa hermostui, koska tiedän että en osaa keksiä sitä mikä aiheutti pahan mielen (ei kukaan osaisi, koska esim. yksi palikka putosi tornista ei ratkea sillä että laitan palikan takaisin torniin vaan siitä tulee vain isompi suuttumus). Mutta lapsi suuttuu lisää kun otan pois tilanteesta. Jos laitan takaisin tilanteeseen niin suuttuu siitäkin vain lisää. Jos vien seuraavaan (kivaan) asiaan, jotta unohtaisi suuttumisensa), niin ei unohda vaan suuttuu vain lisää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Normaalia taapero ajan käytöstä.
Todellako joka päivä aamusta iltaan tällaista? Ap
Vierailija kirjoitti:
Ensin sanoisin: "Oho, oletpa tosi vihainen! Nyt äiti ei ymmärrä, mistä sinä noin suutuit." Noin pienen lapsen kanssa on tietysti se vaikeus, että lapsi ei todennäköisesti vielä puhu kovin hyvin, mutta sitten yrittäisin jotenkin selvittää, mikä lasta hermostuttaa. Ymmärrän kyllä, että on helpommin sanottu kuin tehty.
Lapsi sanoo vasta yhden sanan eli häneltä ei voi kysyä mikä suututtaa (tai voi, mutta suuttuu kun ei osaa sanoa). Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy varmaksi ja vakaaksi, älä pelkää lastasi. Vaikuttaa siltä, että yliherkkä äiti tulkisee lasta ja siitä syntyy kierre, jossa lapsi ei voi luottaa vanhempaan. Sivuuta ne suuttumukset, älä yritä keksiä pahan mielen aiheuttajaa. Estä lasta vahingoittamasta itseään tai muita, mutta muuten jatka elämää kuin olisi luonnollista välillä vähän huutaa. Keksi seuraava asia, johon suuntaatte.
Olen ulospäin varma ja vakaa, vaikka sisälläni kiehuu väsymys ja uupumus lapsen hermostumisiin. Yritän sivuuttaa ja yritän kiinnittää huomiota muulle, mutta se usein vain pahentaa tilannetta. Otan lapsen pois tilanteesta, jossa hermostui, koska tiedän että en osaa keksiä sitä mikä aiheutti pahan mielen (ei kukaan osaisi, koska esim. yksi palikka putosi tornista ei ratkea sillä että laitan palikan takaisin torniin vaan siitä tulee vain isompi suuttumus). Mutta lapsi suuttuu lisää kun otan pois tilanteesta. Jos laitan takaisin tilanteeseen niin suuttuu siitäkin vain lisää. Jos vien seuraavaan (kivaan) asiaan, jotta unohtaisi suuttumisensa), niin ei unohda vaan suuttuu vain lisää. Ap
Nin, miksi kuvittelet, että lapsi ei aisti suuttumustasi?
En osaa neuvoa, mutta kuulostaa raskaalta.