Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kun anopilla on eri käsitys roolistaan perheessämme
21.11.2019 |
kuin meillä - mitä tehdä?
Me olemme valmiit pitämään hänet elämässämme, kutsumaan lasten synttäreille, näkemään jouluna ja muina juhlina, lähettelemään lasten kuvia, käymään kylässä ja kutsumaan välillä esimerkiksi mökillemme tai lainaamaan mökkiämme.
Tämä ei riitä anopille. Nyt on esimerkiksi täysi sota käynnissä, kun hän ei pääse lasten joulun juhliin. Emme halua häntä sinne, kukaan meistä, eikä sinne edes mahdu, koska sekä kouluilta että harrastuksista on tullut selkeät ohjeet, että vanhemmat ja sisarukset, ei muita.
MIKÄÄN ei mene perille, vaan nyt jatkuu tämä riehunta aiheesta jo neljättä päivää.
Kommentit (223)
Täällä on näköjään taas joku vastarannankiiski joka ei tajua vaan alapeukuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen näissä anoppi-keskusteluissa tätä "odotahan, kun sinusta tulee se ilkeä anoppi ja saat samanlaista kohtelua"- teesiä.
Ihan aidosti haluan, että mulle laitetaan rajat, jos en jostain syystä itse niitä hahmota. En halua pilata lasteni parisuhteita. En halua, että ihmiset joutuvat luomaan selviytymiskeinoja ja taktiikoita pystyäkseen sietämään olemassaoloani. Ettekö te muut halua samoin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Perinteinen ”kostan sitten olemalla sijaismumno, katso nyt miniä mistä jäätte paitsi”-tarina. :)
Miten tuolla tavalla "kostetaan"? Tarinassa on aina kaksi puolta, mutta jos oikeasti on sijaismummona, niin ei kai se ole keneltäkään pois eli vaikea sillä tavalla on kyllä kostaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Perinteinen ”kostan sitten olemalla sijaismumno, katso nyt miniä mistä jäätte paitsi”-tarina. :)
Miten tuolla tavalla "kostetaan"? Tarinassa on aina kaksi puolta, mutta jos oikeasti on sijaismummona, niin ei kai se ole keneltäkään pois eli vaikea sillä tavalla on kyllä kostaa..
Tuo on klassikko:
”Ostin sitten naapurin pikku-Pirkolle ilmapallon, kun miniä ei antanut ostaa lapsenlapsille.”
Muista sanoa märisevällä äänellä ja vilkuilla ilkeästi.
Noita sijaislapsia tietty on säöli, koska heitä käytetään välineenä - kun miniä ei anna välineistää omiaan.
Meilläkin on ollut appivanhempiin välit poikki kahdeksan vuotta. Anoppi edelleen jauhaa muille, kuinka MINÄ manipuloin ja tein kaiken pahan, ei se hänen poikansa olisi ilman minua välejä katkassut.
No eipä varmaan, anoppi kun puuttui jokaiseen asiaan vauvamme syntymän jälkeen, tuli yllätysvisiiteille vaikka sanoin, että mun täytyy nyt levätä kun vauva valvotti yön ja päivisin nukkui pätkissä - jolloin itsekin pystyin torkahtamaan. Hän suuttui, kun hänen oma poikansa ei suostunut antamaan vauvaa hänelle hoitoon. Syynä siis se, että mieheni lapsuus oli huono ja mies ei halunnut viedä vauvaamme tällaiseen paikkaan jossa niin negatiivinen ilmapiiri. Kenen vika tämä oli? No minun tietenkin, vaikken edes osallistunut keskusteluun. Siinä vaiheessa kun anoppi haukkui minut mielenvikaiseksi ja sanoi, että olen huono äiti jonka omat vanhemmat eivät ole koskaan mua rakastaneet, totesin hänelle, että meidän kahden välit on tästä lähtien lopullisesti poikki sillä tämä minun kiusaamiseni saa nyt loppua, ja on oman poikasi päätettävissä mitä hän tekee vauvamme ja itsensä suhteen, mutta MINULLE riitti, painukoot helvettiin.
No minun vikanihan koko kuvio on. Kun anoppi on niin väärinymmärretty. Kehtasi vielä äidilleni viestiä laittaa, ettei ymmärrä mikä tässä on homman nimi kun näin ennen vauvan ensimmäistä joulua tylysti hylätään.
Huom! Tästä kolmen vuoden päästä hän myös uhkasi yhtäkkiä minua väkivallalla, koska olen pilannut hänen välinsä poikaansa. Kyllähän tällaisen mummelin mielellään lapsensa elämään ottaa, vai mitä? Kaksi vuotta sitten vielä tuli viestiä, että mummous on riistetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on ollut appivanhempiin välit poikki kahdeksan vuotta. Anoppi edelleen jauhaa muille, kuinka MINÄ manipuloin ja tein kaiken pahan, ei se hänen poikansa olisi ilman minua välejä katkassut.
No eipä varmaan, anoppi kun puuttui jokaiseen asiaan vauvamme syntymän jälkeen, tuli yllätysvisiiteille vaikka sanoin, että mun täytyy nyt levätä kun vauva valvotti yön ja päivisin nukkui pätkissä - jolloin itsekin pystyin torkahtamaan. Hän suuttui, kun hänen oma poikansa ei suostunut antamaan vauvaa hänelle hoitoon. Syynä siis se, että mieheni lapsuus oli huono ja mies ei halunnut viedä vauvaamme tällaiseen paikkaan jossa niin negatiivinen ilmapiiri. Kenen vika tämä oli? No minun tietenkin, vaikken edes osallistunut keskusteluun. Siinä vaiheessa kun anoppi haukkui minut mielenvikaiseksi ja sanoi, että olen huono äiti jonka omat vanhemmat eivät ole koskaan mua rakastaneet, totesin hänelle, että meidän kahden välit on tästä lähtien lopullisesti poikki sillä tämä minun kiusaamiseni saa nyt loppua, ja on oman poikasi päätettävissä mitä hän tekee vauvamme ja itsensä suhteen, mutta MINULLE riitti, painukoot helvettiin.
No minun vikanihan koko kuvio on. Kun anoppi on niin väärinymmärretty. Kehtasi vielä äidilleni viestiä laittaa, ettei ymmärrä mikä tässä on homman nimi kun näin ennen vauvan ensimmäistä joulua tylysti hylätään.
Huom! Tästä kolmen vuoden päästä hän myös uhkasi yhtäkkiä minua väkivallalla, koska olen pilannut hänen välinsä poikaansa. Kyllähän tällaisen mummelin mielellään lapsensa elämään ottaa, vai mitä? Kaksi vuotta sitten vielä tuli viestiä, että mummous on riistetty.
Ja tähän vielä lisätäkseni, anoppi todella sanoi kaiken jälkeen, että "ei se minun "pekkani" ilman sinua tällaisia päätöksiä tee, kyllä me täällä tiedetään". Tällöin kysyin häneltä, kuinka helvetin idioottina sä sun omaa poikaas pidät? Ei osannut vastata.
Ja ennen kuin joku marisee kielenkäytöstäni voin sanoa, että tuossa tilanteessa voimasanojen käyttö oli jo melkeinpä pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Perinteinen ”kostan sitten olemalla sijaismumno, katso nyt miniä mistä jäätte paitsi”-tarina. :)
Miten tuolla tavalla "kostetaan"? Tarinassa on aina kaksi puolta, mutta jos oikeasti on sijaismummona, niin ei kai se ole keneltäkään pois eli vaikea sillä tavalla on kyllä kostaa..
No siinä näpäytetään tytärtä/miniää. ”Näin olen upea lastenhoitaja” ja ”katso nyt mitä riistät lapsiltasi”.
Voin myls kokemuksesta kertoa että ne sijaislapset lentää mäkeen heti kun heille ei ole enää käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos varmuuden vuoksi kertoisi juhlien päivämääräksi väärän päivän? Ettei vaan saisi ongittua oikeaa ja tupsahtaisi paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisten kanssa ihmiset meneekin naimisiin. En olisi miestä huolinut tuommoisesta suvusta. Mutta roskasakki nai roskasakista.
Hyvin sovitte toisillenne!
👍
Tää!
Pakko vääntää niitä lapsia koskamähaluuuuun. Itsekkyys ja minämimä.
Sitä korjaa mitä kylvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko. Kaikki tietää omasta kokemuksestakin ettei kouluihin mahdu.
Anoppi on muuttotappiokunnasta. Ilmeisesti siellä on tilaa. Me asumme Helsingissä ja lasten koulut on niin täynnä, että niitä juhlia on jo nyt kaksi tilanahtauden takia. Siellä joutuu jo nyt osa seisomaan ja osa on eteisaulan puolella.
ap
En jaksa lukea ketjua kokonaan, mutta voisiko hän mennä oman kuntansa koulun juhliin?
Heh, aioin juuri kirjoittaa, että meillä koulussa on aina hiihdellyt joku muori, joka ei näytä kuuluvan kenenkään seurueeseen, onpahan halunnut osallistua koulun joulujuhlaan. Minusta taitaa myös tulla tuollainen koulujen joulujuhlakuokkavieras.
Lapsena 60-luvulla kotikylässä koulun joulujuhla oli kylän juhla. Se oli aikaa kun koko kylä kasvatti ja ruokapöytään kutsuttiin kaikki, jotka talossa sattuivat poikkeamaan.
Niin, ja jokaikisellä KYLÄLLÄ oli OMA KOULU, koko kunnan koululaisia ei ahdettu yhteen keskuskouluun. Nyt vuonna 2019 - 50 vuotta myöhemmin noista nostalgisista ajoista - esimerkiksi meidän kunnassa ei ole enää yhtään toimivaa kyläkoulua. On keskustan jättikeskuskoulu ja pari muuta keskustan läheisyydessä toimivaa pienempää koulua.
Meidän lasten koulussa juhlia on järjestetty eri tavoin, on porrastettu kahdelle päivälle, jolloin kaikkien luokkien vanhemmat ovat mahtuneet mukaan, ja silti on istuttu kuin sillitpurkissa. Osa seisoo salin takaosassa ja saliin vievillä käytävillä ym. Sitten on juhlittu vain yhtenä päivänä ja kutsun ovat saaneet VAIN eskareiden, ekaluokkalaisten ja kutosluokkalaisten vanhemmat.
Että päät pois sieltä pensaista ja seuraamaan oman kunnan tapahtumia ja minkälaista se elämä nyt on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisten kanssa ihmiset meneekin naimisiin. En olisi miestä huolinut tuommoisesta suvusta. Mutta roskasakki nai roskasakista.
Hyvin sovitte toisillenne!👍
Tää!
Pakko vääntää niitä lapsia koskamähaluuuuun. Itsekkyys ja minämimä.
Sitä korjaa mitä kylvää.
Asumme kalliissa rantarivarissa ja naapurissa asuva miljonäärimummo harrastaa tätä lastenlastensa kanssa. Tiedän koska yrittää käyttää minun lapsiani "sijaislapsinaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko. Kaikki tietää omasta kokemuksestakin ettei kouluihin mahdu.
Anoppi on muuttotappiokunnasta. Ilmeisesti siellä on tilaa. Me asumme Helsingissä ja lasten koulut on niin täynnä, että niitä juhlia on jo nyt kaksi tilanahtauden takia. Siellä joutuu jo nyt osa seisomaan ja osa on eteisaulan puolella.
ap
En jaksa lukea ketjua kokonaan, mutta voisiko hän mennä oman kuntansa koulun juhliin?
Heh, aioin juuri kirjoittaa, että meillä koulussa on aina hiihdellyt joku muori, joka ei näytä kuuluvan kenenkään seurueeseen, onpahan halunnut osallistua koulun joulujuhlaan. Minusta taitaa myös tulla tuollainen koulujen joulujuhlakuokkavieras.
Lapsena 60-luvulla kotikylässä koulun joulujuhla oli kylän juhla. Se oli aikaa kun koko kylä kasvatti ja ruokapöytään kutsuttiin kaikki, jotka talossa sattuivat poikkeamaan.
Niin, ja jokaikisellä KYLÄLLÄ oli OMA KOULU, koko kunnan koululaisia ei ahdettu yhteen keskuskouluun. Nyt vuonna 2019 - 50 vuotta myöhemmin noista nostalgisista ajoista - esimerkiksi meidän kunnassa ei ole enää yhtään toimivaa kyläkoulua. On keskustan jättikeskuskoulu ja pari muuta keskustan läheisyydessä toimivaa pienempää koulua.
Meidän lasten koulussa juhlia on järjestetty eri tavoin, on porrastettu kahdelle päivälle, jolloin kaikkien luokkien vanhemmat ovat mahtuneet mukaan, ja silti on istuttu kuin sillitpurkissa. Osa seisoo salin takaosassa ja saliin vievillä käytävillä ym. Sitten on juhlittu vain yhtenä päivänä ja kutsun ovat saaneet VAIN eskareiden, ekaluokkalaisten ja kutosluokkalaisten vanhemmat.
Että päät pois sieltä pensaista ja seuraamaan oman kunnan tapahtumia ja minkälaista se elämä nyt on!
Noissa juhlissa ei myöskään kaikki koululaiset esiinny joka kerta. Tietenkään, koska heitä on monta sataa. Vaikka mummo kuinka haluaisi nähdä "lapsenlapsensa joulukuvaelman", siellä ei ole sellaista.
Edes todistusten jakoa ei välttis pääse seuraamaan, kun ne jaetaan luokassa, jossa on liian ahdasta. Kun se luokka on suunniteltu max 20 oppilaalle ja luokalla oppilaita on sen 30. Sinne ei sitten oteta ulkopuolisia, ainakaan muita kuin vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole osa perhettä. On sukua, ei perhettä.
Meillä on oikeus perheen omiin juttuihin. Kuitenkin näemme häntä paljon.
Ap
Eli tässä ei ole kyse joulujuhlista, vaan nimenomaan siitä, ettet halua anoppia osaksi perhettä. Tämä on varmaan se miksi osa naisista, joilla on vain poikia, harmittelee kun ei saa koskaan olla isoäiti.
Synttäreille toki kutsutaan, lahjoja kärkkyen, mutta muuten ei kaivata. Minä en kehtaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitähän ei tiedä, mitä tämänkin herttaisen tarinan kääntöpuolella on syynä, miksi todellisuudessa ei nähdä omia lapsenlapsia juuri ollenkaan. Puhuu miniästä, jonka ehdoilla mennään. Oma lapsensa ei tietenkään ole vastuussa siitä, että mahdollistaisi lastenlasten ja mummon tapaamisen?
Kyllä aikuinen osaa itse lähteä lasten kanssa vanhempiensa luokse, jos puoliso ei jaksa, tai puolisoa ei huvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole osa perhettä. On sukua, ei perhettä.
Meillä on oikeus perheen omiin juttuihin. Kuitenkin näemme häntä paljon.
Ap
Eli tässä ei ole kyse joulujuhlista, vaan nimenomaan siitä, ettet halua anoppia osaksi perhettä. Tämä on varmaan se miksi osa naisista, joilla on vain poikia, harmittelee kun ei saa koskaan olla isoäiti.
Synttäreille toki kutsutaan, lahjoja kärkkyen, mutta muuten ei kaivata. Minä en kehtaisi.
En tietenkään halua, eikä halua miehenikään. Eihän hän ole perheenjäsen, vaan sukulainen.
Hän saa jokaikinen vuosi meiltä paljon arvokkaammat ja hienommat lahjat kuin mitä hän tuo meille. Samaten tarjoamme joulun, pääsiäisen jne.
Me käymme hänen luonaan (tarjottavien kera) myös sekä ekan että toisen nimen nimipäivillä.
Ja esimerkiksi kesämökkimme on ilmaiseksi käytössään melkein koska vaan halutessaan. Siellä on erillinen siipi kokonaan. Kyydimme sinne sun tänne ilmaiseksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole osa perhettä. On sukua, ei perhettä.
Meillä on oikeus perheen omiin juttuihin. Kuitenkin näemme häntä paljon.
Ap
Eli tässä ei ole kyse joulujuhlista, vaan nimenomaan siitä, ettet halua anoppia osaksi perhettä. Tämä on varmaan se miksi osa naisista, joilla on vain poikia, harmittelee kun ei saa koskaan olla isoäiti.
Synttäreille toki kutsutaan, lahjoja kärkkyen, mutta muuten ei kaivata. Minä en kehtaisi.
Ei kai nyt oikeesti juuri kukaan halua anoppia omaan perheeseensä. Normali ihminen ei myöskään halua omaa äitiään tai isäänsä perheeseensä, vaan haluaa olla perhe sen oman kumppanin ja lasten kanssa.
Miten teillä on? Jos lähdet perhelomalle niin onko sielä mukana sinun ja puolisosi vanhemmat?
Ja tietenkin muiden sisarusten perheet, koska hehän kuuluvat silloin myös perheeseen isovanhempien kautta ja tietty sisarusten kumppaneiden vanhemmat jne.
Kun minun poikani ehkä tulevaisuudessa löytävät kumppanit ja ehkä saavat lapsia niin enhän minä halua heidän perheisiinsä kuulua, heidän pitää itsenäistyä ja alkaa elää omissa perheissään.
En minä halua sopia omia asioitani lasteni perheiden kanssa vaan kumppanini kanssa, jonka kanssa nytkin teen päätökset koskien omaa perhettäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole osa perhettä. On sukua, ei perhettä.
Meillä on oikeus perheen omiin juttuihin. Kuitenkin näemme häntä paljon.
Ap
Eli tässä ei ole kyse joulujuhlista, vaan nimenomaan siitä, ettet halua anoppia osaksi perhettä. Tämä on varmaan se miksi osa naisista, joilla on vain poikia, harmittelee kun ei saa koskaan olla isoäiti.
Synttäreille toki kutsutaan, lahjoja kärkkyen, mutta muuten ei kaivata. Minä en kehtaisi.
Ei kai nyt oikeesti juuri kukaan halua anoppia omaan perheeseensä. Normali ihminen ei myöskään halua omaa äitiään tai isäänsä perheeseensä, vaan haluaa olla perhe sen oman kumppanin ja lasten kanssa.
Miten teillä on? Jos lähdet perhelomalle niin onko sielä mukana sinun ja puolisosi vanhemmat?
Ja tietenkin muiden sisarusten perheet, koska hehän kuuluvat silloin myös perheeseen isovanhempien kautta ja tietty sisarusten kumppaneiden vanhemmat jne.Kun minun poikani ehkä tulevaisuudessa löytävät kumppanit ja ehkä saavat lapsia niin enhän minä halua heidän perheisiinsä kuulua, heidän pitää itsenäistyä ja alkaa elää omissa perheissään.
En minä halua sopia omia asioitani lasteni perheiden kanssa vaan kumppanini kanssa, jonka kanssa nytkin teen päätökset koskien omaa perhettäni.
On muuten oikeasti tosi kiva lähteä omien vanhempien kanssa lomalle, ja myös niin, että omat sisarukset perheineen on mukana. Sama puolison suvun kanssa. Tämä toki edellyttää sitä, että välit sukuun on kunnossa, ja tämä taas edellyttää sitä, että se vanhempi sukupolvi ymmärtää antaa aikuisten lastensa elää omaa elämää perheidensä kanssa.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä miksi tätä alapeukutetaan.