Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun anopilla on eri käsitys roolistaan perheessämme
21.11.2019 |
kuin meillä - mitä tehdä?
Me olemme valmiit pitämään hänet elämässämme, kutsumaan lasten synttäreille, näkemään jouluna ja muina juhlina, lähettelemään lasten kuvia, käymään kylässä ja kutsumaan välillä esimerkiksi mökillemme tai lainaamaan mökkiämme.
Tämä ei riitä anopille. Nyt on esimerkiksi täysi sota käynnissä, kun hän ei pääse lasten joulun juhliin. Emme halua häntä sinne, kukaan meistä, eikä sinne edes mahdu, koska sekä kouluilta että harrastuksista on tullut selkeät ohjeet, että vanhemmat ja sisarukset, ei muita.
MIKÄÄN ei mene perille, vaan nyt jatkuu tämä riehunta aiheesta jo neljättä päivää.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
Ottaako todella? Mikä on se apu, jota miehet äidiltään kaipaavat? Itselleen vai perheelle? Ja jos sellaista kokee tarvitsevansa, miksi kierrättäisi asiaa lainkaan vaimonsa kautta, jos kerran arvelee oman äitinsä olevan hyödyksi ja tueksi?
Väittäisin, että miehet eivät edes ajattele tai huomaa koko asiaa, ja antavat äitiensä syytellä omaa vaimoaan, vaikka eivät itsekään halua ketään ulkopuolista omaan kotiinsa päällepäsmäröimään.
Minä näin kun teidän anoppi riehui, aivan silmitöntä riehumista pesäpallomailan kanssa, kaikkia astiat ja huonekalut on hakattu pieniksi säpäleiksi ja ulko-oven läpi on tultu moottorisahan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
Mies ja vaimo sopii perheensä säännöt ja ehdot. Toki on helppo syyttää sitä miniää mutta näin ne perheet toimii.
Ja jos on siinä uskossa että miniä on avainhenkilö niin sittenhän sille miniälle kannattaa olla asiallinen ja ystävällinen alusta alkaen. Ja ylipäätään käyttäytyä asiallisesti. Myös lapsia kohtaan.
Tunnen vaikka kuinka monta perhettä joissa nimenomaan se lasten äiti on viimeseen asti rakentava vaikka miehensä ei haluaisi olla enää missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
Oletko siis kasvattanut oman poikasi niin, että hän ei omassa kodissaankaan saa päättää asioista, vaan vaimo ja äiti käyvät keskustelua hänen ylitseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olethan sanonut anopille, että hän on saanut viettää lastensa kanssa lapsiperheaikaa aikanaan heidän omilla perinteillään. Ja että nyt on teidän vuoro. Anopilla on se elämänvaihe mennyt jo.
Vierailija kirjoitti:
Olethan sanonut anopille, että hän on saanut viettää lastensa kanssa lapsiperheaikaa aikanaan heidän omilla perinteillään. Ja että nyt on teidän vuoro. Anopilla on se elämänvaihe mennyt jo.
Anoppi valittaa ettei ehtinyt nauttia silloin ja hakee nyt korviketta. Ja kyllä, väärin meitä kohtaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko. Kaikki tietää omasta kokemuksestakin ettei kouluihin mahdu.
Jaa.. jostain syystä mummini ilmaantui ylppärijuhliini vaikka oli kerrottu ettei koululle voi tulla kuin vanhemmat. Tosin taisipa isän uusi vaimokin olla siellä, että omalta osaltani vierasmäärä tuplaantui. Heidän tietenkin piti päästä istumaan eivätkä voineet edes sen vertaa omata pelisilmää että olisivat ylimääräisinä automaattisesti seisseet.
Onhan se nyt selvää, että hänellä on erilainen käsitys, koska se on hänen käsityksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
Millainen kuva sulla oikein on miehistä? Että ne eivät voi kutsua äitiään kylään vaikka haluaisivat koska vaimo ei tykkää? Onneksi olen välttynyt törmäämästä moisiin nyhveröihin.
En viittaa aloittajaan mutta ihmettelen sitä lääketieteessä tutkimatta jääneestä mullistavasta metamorfoosista, jossa tasapainoinen ja viisas perheenäiti muuntuu häikäilemättömäksi ja itsekkääksi anopiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En viittaa aloittajaan mutta ihmettelen sitä lääketieteessä tutkimatta jääneestä mullistavasta metamorfoosista, jossa tasapainoinen ja viisas perheenäiti muuntuu häikäilemättömäksi ja itsekkääksi anopiksi.
Anoppi oli suht normaali siihen asti kun kävi töissä. Mieheni mukaan jopa välinpitämätön kun hän oli lapsi. Nyt jauhaa vanhoja juttuja ja takertuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En viittaa aloittajaan mutta ihmettelen sitä lääketieteessä tutkimatta jääneestä mullistavasta metamorfoosista, jossa tasapainoinen ja viisas perheenäiti muuntuu häikäilemättömäksi ja itsekkääksi anopiksi.
Veikkaan, että ne ovat olleet myös hankalia miniöitä ja myös vaikeita äitejä. Eli juuri noita, jotka eivät voi uskoa, että mies voisi itsenäisesti päättää kuinka paljon oma äiti osallistuu perheen arkeen ja juhlaan. Miten voisi olla sitä mieltä, jos olisi omassa liitossaan ihan normaalisti antanut miehen pitää yllä suhdetta omaan äitiinsä? Ja miten voisi olla omasta lapsestaan sitä mieltä, jos olisi antanut aina tasavertaisen parisuhteen mallin ja kasvattanut lapsensa pitämään puolensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
😂 Meilläkin minä olin se joka patisti miestä kyläilemään äitinsä luona lasten kanssa tai pyytämään mummoa mukaan eläintarhaan tai puistoon.
Tarpeeksi kauan kun mummo mussutti ja haukkui minua miehen kanssa yhdessä tehdystä päätöksestä, että mummo ei hoida meidän lasta, lopetin muistuttamasta miestäni äitinsä olemassaolosta. Arvaa näkeekö mummo lapsia nyt useammin vai harvemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kateeksi toi anoppi. On saanut jo paljon tilaa nuorten elämässä. Omalle miniälleni ei sovi edes 4kertaa vuodessa vierailu heillä. Olen nähnyt lapsenlapsia noin kerran vuodessa ja pikaisesti. Kovin ovat vieraat. Isovanhemmuus voi olla tällaistakin. Miniän ehdoilla mennään, surullista.
Olen nyt sijaismummona parille lapselle joilla ei omaa mummoa. Lapset ovat luonani usein koulun jälkeen ja olen reissanut heidän kanssaan uimahliin, teatteriin, puistoon yms. Kesällä olivat mökillä kanssani pariviikkoa. Kivaa on ollut. Koen itseni virkeäksi ja iloiseksi, kun voin olla tukena näille lapsille.
Sitä pitää katsoa peiliin. Kannattaa aina.
Eikä ne ole miniän ehdot vaan poikasi perheen ehdot. Ja tietenkin ko perhe toimii omilla ehdoillaan.
Kyllä ne pääsääntöisesti on miniän ehdot. Voisi melkein sanoa, että aina. En tiedä ketään miestä, joka kieltäisi äitiään tulemasta kylään ja hoitamaan lapsenlapsia. Miehet ei ole sellaisia. Ne ottaa enemmän kuin mielellään äitinsä tarjoaman avun vastaan.
Meilläkin mies työnsi aina lapset äidilleen hoitoon, jos minulla oli joku meno, että hän olisi joutunut olemaan lasten kanssa yön yli. Ei siinä anopilta kyselty, haluatko auttaa.
Mummi-vainaani oli juuri samanlainen. Todella vaikea ihminen. Mitkään säännöt ja lait eivät koskeneet häntä. Mitään ei voinut hänelle kertoa, koska joka asiasta hän kaivoi jonkun ongelman, jota sitten jauhetaan ja väännetään ja käännetään. Kerrankin hän valehteli että oli lähettänyt minulle postissa suuren rahasumman, ja alkoi pohdiskelemaan, että posti varmaan oli sen varastanut. Lopulta hän kuitenkin päätyi siihen, että äitini olisi rahan varastanut. Mitään rahoja ei siis tietenkään koskaan ollutkaan, mutta pointti oli se, että suuttuisin äidilleni.
Sama homma korvakorujen kanssa, äiti oli luvannut reiät rippilahjaksi, ja mummi yritti houkutella ottamaan reiät. Ei siksi, että olisi halunnut minua ilahduttaa, vaan siksi, että se olisi ollut kiva piikki äidilleni. Onneksi en ottanut, vaikka olisin tosi paljon halunnut.
Lähetymiskieltoonhan se homma sitten lopulta meni. Eipä hän sitäkään pokkana vastaan ottanut, vaan soitti naapurista että tulkaa ulos, täällä rakas mummi nyt kyynelsilmin teitä odottaa. Pikkuisen noloa, että hän halusi sotkea naapuritkin mukaan draamaansa. Mutta mitäs sitä ei huomion eteen tekisi.
Lapsena jaksoin vielä syyllistyä hänen manipuloinnistaan, mutta aikuisena en. Hän nimittäin yritti pakottaa minua omaishoitajakseen. Väliäkös sillä, että minulla oli parisuhde (ei tullut mieleenkään esitellä hänelle) ja opiskelut. Häntä ei kiinnostanut mikään minun elämässäni, vaan sain kuulla että hän on uhrannut kaiken minun eteeni (jaa mitäs minun äitini sitten on tehnyt??), ja nyt on aika maksaa takaisin.
Jooh. Ei muuta kuin tsemppiä ap. Parempi että miehesi hoitaa kaiken yhteydenpidon äitinsä suuntaan, koska sinä olet varmasti miniänä pelkkää myrkkyä mummolle.
Meilläkin lasten mummo haluaa tulla paikalle esityksiin. Joskus se kummastutti ja ärsytti, sittemmin ajattelin, että ihan sama - tulkoon. Kun koululle kerran mahtuu (meillä siis mahtuu) ja tuo tuntuu olevan mummolle tärkeä asia. Lapsistakin on mukavaa kun mummo on katsomassa.
Mitä sitä suotta tekemään asioista ongelmia, vaikkei kaikki aina niin aukenisi itselle.
Tämä pätee moneen muuhunkin asiaan.
Joa ongelma taas ap:llä ei niinkään ole joku yksittäinen joulujuhla vaan roolit ja anopin osa perheessä muuten, niin siihenkään ei kyllä joku joulujuhlasta pois rajaaminen auta ja silloin se juhlaan "tunkeminen" lieneekin vain jäävuoren huippu... (?)
Keskustelua miehen kanssa, suoraan. Sen jälkeen mies keskustelee äitinsä kanssa suoraan. Jos mies ei tue sua, rajojen vetäminen on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vinksahtiko hän siitä kun nuorin lapsi kertoi että meillä aina mennään juhlan jölkeen ensin syömään (aina sama ravintola) ja sitten aIna ajetaan keskustan jouluvalojen kautta kotiin.
Nyt hän haluaa MUKAAN. Ei jotenkin ilmeisrsti kestä ajatusta että perheellämme on jotain johon hän ei pääse. Entajua.
Todella rasittavaa kun joutuu varomaan kaikkia puheitaan kun mistä tahansa saattaa syntyä tällainen ihan hirvittävä numero.
Ap
Musta tuntuu tuolta, kun anoppi soittelee pojalleen iltamyöhään tai aina kun ollaan lomalla jossakin. :D Siis että eikö sielläkään saa olla anopilta rauhassa. Paria päivää.
Ongelma ei ole se etten keskustelisi miehen kanssa tai että mies ei sanoisi äidilleen vaan se että anoppi ei kuuntele.
Ap
Alue: Aihe vapaa
En tiedä vinksahtiko hän siitä kun nuorin lapsi kertoi että meillä aina mennään juhlan jölkeen ensin syömään (aina sama ravintola) ja sitten aIna ajetaan keskustan jouluvalojen kautta kotiin.
Nyt hän haluaa MUKAAN. Ei jotenkin ilmeisrsti kestä ajatusta että perheellämme on jotain johon hän ei pääse. Entajua.
Todella rasittavaa kun joutuu varomaan kaikkia puheitaan kun mistä tahansa saattaa syntyä tällainen ihan hirvittävä numero.
Ap