Nummelan ponitalli- sarja - mitä kettua?!

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan sellaista suomalaista hevoskirjaa (saattaa olla jommankumman Jalon kirjoittama tai sitten ei), jossa tyttö alkaa ratsastaa naapurin/muun tuttavan työhevosella, joka on laitumella kesällä? Muistan, että väsäsi sille aluksi varusteita (riimu tms.) paalinarusta, kunnes sai opastusta asianmukaiseen hevosenkäsittelyyn. Alkoi sitten tosiaan ratsastella hevosella ja jossain vaiheessa menivät laukkaa pitkin metsätietä. Kirjan lopussa kävivät sitten ratsastuskoululla ja ilmeisesti aikoivat tulevaisuudessa osallistua yhdessä ratsastustunneille.

Hitto kun en muista tytön tai hevosen nimiä! Käsittääkseni heppa kuitenkin oli työhevosena toiminut suokki.

Ehkä tähän on tullutkin vastaus, mutta tutulta kuulostaa. Kirjan nimeä en muista, mutta musta tuntuu että tässä kirjassa päähenkilö on Iina-Riitta, jota Innaksi lähemmin kutsutaan. Naapurin Kustulla on sitten Joonas-niminen hevonen, jonka kanssa tyttö tekee lähempää tuttavuutta. Paras kaveri on muuttanut Ruotsiin, ja tytöllä on aika yksinäistä. Välillä lennetään mielikuvituksen siivin villin lännen henkilöiden (joku Sue?) kanssa pitkin metsäteitä vanhan talon raunioilla.

Ehkä vähän oranssihtavat kannet tässä.

Muistaako kukaan kirjaa, joka sijoittui johonkin ulkomaille. Siinä Helga (Schneider? tms.) saksalainen vaihtari asui englantilaisessa (?) perheessä. Joku päähenkilöistä oli William. Joku löysi hylätyn, huonokuntoisen hevosen, ja selvittelivät sitten jotain siihen liittyen.

Kirja oli vanhempi jo mun sitä lukiessa, sain paljon kirjoja vanhemmalta heppaorientoituneelta sukulaiselta. Ja ahmin tietysti ne kaikki.

Nummeloista mieleen on jäänyt parhaiten naamiaisratsastus sekä joku kirja, missä Päkä ja Titta joutuvat onnettomuuteen ja sieltä sairaalaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan sellaista suomalaista hevoskirjaa (saattaa olla jommankumman Jalon kirjoittama tai sitten ei), jossa tyttö alkaa ratsastaa naapurin/muun tuttavan työhevosella, joka on laitumella kesällä? Muistan, että väsäsi sille aluksi varusteita (riimu tms.) paalinarusta, kunnes sai opastusta asianmukaiseen hevosenkäsittelyyn. Alkoi sitten tosiaan ratsastella hevosella ja jossain vaiheessa menivät laukkaa pitkin metsätietä. Kirjan lopussa kävivät sitten ratsastuskoululla ja ilmeisesti aikoivat tulevaisuudessa osallistua yhdessä ratsastustunneille.

Hitto kun en muista tytön tai hevosen nimiä! Käsittääkseni heppa kuitenkin oli työhevosena toiminut suokki.

 

Ehkä tähän on tullutkin vastaus, mutta tutulta kuulostaa. Kirjan nimeä en muista, mutta musta tuntuu että tässä kirjassa päähenkilö on Iina-Riitta, jota Innaksi lähemmin kutsutaan. Naapurin Kustul

Voisiko olla Marvi Jalon, Laukkaa kauas Lumitähti? Tämä oli ensimmäinen omistamani Jalon kirja, ja tuli luettua yli 25 vuotta sitten. Muistikuvat ovat hieman hämärtyneet, mutta mielestäni siinä oli juuri tuollainen juoni. Kirja on kyllä edelleen lapsuudenkotini kirjahyllyssä, joten voisin verestää muistoja, kannet olivat kyllä oranssit...

Joka ikisessä kirjassa kaikissa ratsastusretkissä oli aina lause: "Satulat narisivat."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merjan siskon Marvin kirjoihin kannattaa tutustua, jo lapsena tajusi selvän laatu/tyylieron.

 

Onkohan Merja kadehtinut koskaan sisarensa kirjoittajan lahjoja... laatu- ja tyylieroa kun tosiaan löytyy! 

Marvin Ratsutyttö-sarja oli mun suosikki ja ...öö, on edelleen. 😁 (Olen 44 v. ja säännöllisen epäsäännöllisesti luen aina vain nuortenkirjoja)

Muistelisin, että joskus ysärillä jossain lehtihaastattelussa Merja ihan sanoikin, että kadehtii Marvin helppoa ja lennokasta kirjoittamista, kun itsellä se oli ennemminkin pakertamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan sellaista suomalaista hevoskirjaa (saattaa olla jommankumman Jalon kirjoittama tai sitten ei), jossa tyttö alkaa ratsastaa naapurin/muun tuttavan työhevosella, joka on laitumella kesällä? Muistan, että väsäsi sille aluksi varusteita (riimu tms.) paalinarusta, kunnes sai opastusta asianmukaiseen hevosenkäsittelyyn. Alkoi sitten tosiaan ratsastella hevosella ja jossain vaiheessa menivät laukkaa pitkin metsätietä. Kirjan lopussa kävivät sitten ratsastuskoululla ja ilmeisesti aikoivat tulevaisuudessa osallistua yhdessä ratsastustunneille.

Hitto kun en muista tytön tai hevosen nimiä! Käsittääkseni heppa kuitenkin oli työhevosena toiminut suokki.

 

Ehkä tähän on tullutkin vastaus, mutta tutulta kuulostaa. Kirjan nimeä en muista, mutta musta tuntuu että tässä kirjassa päähenkilö on Iina-Riitt

On, juuri tuo. Kiitos kirjan nimestä, en olisi tätä kyllä millään muistanut itse :)

Pitkä aika, kun luin noita sarjoja.  Mutta mieleen jäi, miten kaksmielisiä tarinoiden aikuiset heitteli niille nuorille 

Vierailija kirjoitti:

Seikkailu Ponisaarella bingottu läpi, ei kovin hyvä 90 sivun riviksi

X Vaaleahiuksinen Kirsti Lahti mainittu

X Repen musta ruuna Kafka mainittu

X Fidelene Josephine Flapparette Sant Cyr mainittu

X Repe tilaa satamassa kolme tuuttia, että saa maistaa jokaista lajia

X Pena laittaa vanhan sombreron päähän

X Marinkan kauheat askellajit mainittu

X satulat narisevat

X Essin takalisto on tunnoton

X Jenni leipoo mustikkapiirakkaa

X Repe uhkaa pehmittää tyttöjen takamukset

X Pena uhkaa keriä leiriläisten takapuolet

🐎 toinen bingomamma

Repe sanoo, että olis kiva nähdä tyttö (en muista nimeä) yöaikaan pelkässä sadetakissa(läpinäkyvä)

Saako tässä ketjussa jutella muistakin hevoskirjoista? Yksi mun suosikkisarjoista oli K.M. Peytonin 1900-luvun alkupuolelle sijoittuva Christina-sarja, 4 kirjaa. Kirjat eivät keskittyneet vain hevosiin, mutta hevoset olivat kuitenkin melko paljon mukana sarjan eri osissa (paitsi 2. osassa). Olen haalinut sarjan kaikki osat itselleni kirjaston poistokirjoina yms. ja suunnittelen lukevani ne tänä syksynä pitkästä aikaa uudelleen. Onko muut lukeneet näitä?

Pääsin vihdoin Ponisaaren arvoituksen kimppuun, mutta bingossa tämä on ollut pienehkö pettymys aiemmin lukemiini Seikkailu Ponisaarella ja Ponisaaren kirous kirjoihin verrattuna. Jotain on kuitenkin jo löytynyt ensimmäisten 41 sivun aikana.

X puolalainen ruuna, Kafka

X Päkä yrittää saada Repen kantamaan painavat laukkunsa

X Essi ja Päkä putoavat

X Vappu ja Muffe ovat lihoneet 

X Repe kuului tallin parhaimpiin ratsastajiin

X Pena on menossa kalaan sombrero päässään

X Repen maine tyttöjenjahtaajana mainittu

X Päkä on aloittanut uuden harrastuksen

X Jenni aikoo leipoa mustikkapiirakkaa 

Bonus lainaus (tiivistetty): (Repe) - Kyllä tuosta Jennistä hyvän akan saa. Taidankin ruveta piirittämään. - Sinäkö vävypojaksi? Pena huokaisi syvään. - No ei se ihan varma vielä ole. Ensin pitää lähteä iltapuhteella kokeilemaan. (Repe)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merjan siskon Marvin kirjoihin kannattaa tutustua, jo lapsena tajusi selvän laatu/tyylieron.

 

Onkohan Merja kadehtinut koskaan sisarensa kirjoittajan lahjoja... laatu- ja tyylieroa kun tosiaan löytyy! 

Marvin Ratsutyttö-sarja oli mun suosikki ja ...öö, on edelleen. 😁 (Olen 44 v. ja säännöllisen epäsäännöllisesti luen aina vain nuortenkirjoja)

Muistelisin, että joskus ysärillä jossain lehtihaastattelussa Merja ihan sanoikin, että kadehtii Marvin helppoa ja lennokasta kirjoittamista, kun itsellä se oli ennemminkin pakertamista.

Mervin kirjat oli kyllä huippuja nuorena. En ollut heppatyttö, mutta luin niitä silti. Olivat niin hyvin kirjoitettuja ja aiheet kosketti aitoudellaan. Parhaiten jäänyt mieleen Elämän laukka, jossa päähenkilö oli raskaana ja pakeni ahdistustaan hevosiin. Saisikohan sen vielä jostain käsiinsä, olisi mukava lukea uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merjan siskon Marvin kirjoihin kannattaa tutustua, jo lapsena tajusi selvän laatu/tyylieron.

 

Onkohan Merja kadehtinut koskaan sisarensa kirjoittajan lahjoja... laatu- ja tyylieroa kun tosiaan löytyy! 

Marvin Ratsutyttö-sarja oli mun suosikki ja ...öö, on edelleen. 😁 (Olen 44 v. ja säännöllisen epäsäännöllisesti luen aina vain nuortenkirjoja)

Muistelisin, että joskus ysärillä jossain lehtihaastattelussa Merja ihan sanoikin, että kadehtii Marvin helppoa ja lennokasta kirjoittamista, kun itsellä se oli ennemminkin pakertamista.

Mervin kirjat oli kyllä huippuja nuorena. En ollut heppatyttö, mutta luin niitä silti. Olivat niin hyvin kirjoitettuja ja aiheet kosketti aitoudellaan. Parhaiten jäänyt mieleen E

Minä sain tämän pari vuotta sitten kirjaston kautta kaukolainana, joten kannattaa yrittää sitä kautta.

Ponisaaren arvoitus bingo loppuun. Tämä sarjan kolmas kirja oli huomattavasti pitempi, kuin muut tällä kertaa lukemani ponitalli-kirjat yli 200 sivua. Siitä huolimatta bingossa ei tullut niin paljon osumia kuin muissa kirjoissa, mutta kyllä tässäkin päästiin yli kymmenen.

X joku hevosista karkaa

X yöllä hiivitään salaa ulos 

X "Jalustimet ristiin hevosten kaulalle ja sitten kevennettyä ravia mars!"

Puuttumaan jäi

- Repen jäätelön osto satamassa

Bonus:

Pussi aukaistiin, ja Pena valutti vähän valkeaa jauhoa kämmenelleen. Hän nuolaisi etusormeaan, kastoi sen jauhoon ja maistoi. (Olivat huumeita, kuten epäiltiin)

Repe: Minä kyllä pärjään alushoususillani... En sentään selkähevosella. Heittäkää housut minulle perään.

Voih, haluaisin palata ajassa taaksepäin sinne 90-luvun Nummelan ponitallille, tai luultavasti oikeastaan siihen samaan tunteeseen kuin lukiessani näitä 90-luvulla.

Keräsin viime vuonna melkein koko sarjan tuota Nea-sarjaa. Luin näitä nuorena ysärillä ja nyt aikuisena päätin lukea loputkin kirjat. Olin yllättynyt miten karuja juttuja näissä kirjoissa oli, kunnon kiusaamista jne.

Asia minkä vasta nyt huomasi oli se miten huono tallin pitäjä se Joni oli, pissikset kiusasivat Neaa suoraan sen silmien edessä ja mies ei tehnyt yhtään mitään. Ihmetteli vain. Ärsytti myöskin miten yhtäkkiä kahden oman hevosen ja jopa kilpauran jälkeen Neasta tuli taas "tupelo" ja aloittelija jota muut kiusaavat. Myöskin se Mika, Nean oikea poikaystävä oli aika järkky, jätti tytön usein ilman mitään hyvästejä eikä kännykkääkään voinut muka käyttää yhteydenpitoon. Nea ei koskaan tiennyt milloin kundi ilmestyy paikalle.