Nummelan ponitalli- sarja - mitä kettua?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin sekä Nummela kirjoista että Nea kivi kirjoista. Muistan ihmetelleeni tosiaan tätä että Nea, joka oli aivan kakara heilasteli ilmeisesti aikuisen miehen kanssa? Samoin muut tytöt näissä kirjoissa. Olisi kiva tietää mitä kirjailija on ajatellut? Myös nean kiusaaminen oli todella rankkaa, eikä siihen oikein kunnolla puututtu.

Kirjoissa tosiaan sanottiin, kuinka esimerkiksi Minna, joka oli sellainen yläkouluikäinen, oli aiemmin seurustellut tallinpitäjä Jonin kanssa. Siis ihan aikuisen miehen, oma ratsastuskoulukin tällä oli ollut jo hyvän aikaa eli ei varmaan siinä kolmekymppinen tämä Joni oli. Tämäkin olisi jo ihan tarpeeksi paha, mutta kyseessä oli vieläpä joku vanha juttu, eli KUINKA nuori Minna oli oikein tuolloin ollut? Tämä kuvio, eli aikuiset miehet ja yläkouluikäiset tytöt, ihmetytti minua todella kun siinä 12-vuotiaana noita kirjoja luin.

Aiheellista pohdintaa. Siinä ekassa kirjassa Minna ja Joni seurustelevat, ja sitä oli käsittääkseni jatkunut jo pidemmän aikaa. Sitten Joni jättää Minnan, kun Minna tekee niin ilkeän tempun Nealle.

Kirjailijalta ei ilmeisesti ole ikinä kysytty tästä mitään. Vaikka kuitenkin on tosi suosittujen lasten- ja nuortenkirjojen kirjoittaja.

Niinpä. Olisi kiinnostavaa kuulla kuinka hän perustelisi tällaisia juonikuvioita.

Vierailija kirjoitti:

Google kertoo, että Marvi Jalo on valmistunut filosofian kandidaatiksi ja tehnyt gradunsa cowboy-terminologiasta. 😃

Outoa sinällään, kun kandidaatin tutkintoon ei sisälly gradua vaan vasta maisterin. No ei se vissiin ollut niin nöpsän nuukaa noissa heppakirjoissakaan joka yksityiskohdan päälle.

Gradu on varmasti jostain löydettävissä? Juuri TUON Jalojen kirjoista haluaisin lukea. 🤠

Kandin tutkinto oli vielä 80-luvulla ja oliko vielä 90-luvun alkupuolellakin se ylempi korkeakoulututkinto, eli nimestään huolimatta vastasi maisterin tutkintoa. En ole perehtynyt miksi näin oli, tai miksi kandista myöhemmin tuli alempi korkeakoulututkinto, mutta tarpeeksi vanhat kandit ovat siis käytännössä maistereita. Ja tutkinnothan olivat 2000-luvulle saakka yksiportaisia, eli lähtökohtaisesti suoritettiin vain se ylempi tutkinto. Esim. olen itse valmistunut maisteriksi 2005 ja kandin tutkinnon olisi tuolloin voinut halutessaan suorittaa ns. välitutkintona, mutta ei sitä juuri kukaan tehnyt (eli ottanut niitä kandin papereita ulos), vaan kaikki jatkoivat suoraan maisteriin.

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin tämän ketjun innoittamana kerätä omalle tyttärelle (ja vähän itsellenikin) Pappilan ponitytöt ja Ratsutyttö -sarjoja. Nummeloita on niin hurja määrä, että niiden haaliminen jää nyt välistä.

Harmi kun meidän kirjastossa ei ole ketjussa mainittua Elämän laukka -kirjaa. Olisi ollut kiinnostavaa lukea se.

Ainakin Lapin kirjastoissa kaukolainat ovat nykyään maksuttomia. Varmaan muista kirjastoista voi tehdä kaukolainan, jos omassa kirjastossa ei kyseistä kirjaa ole.

Muistaako kukaan mikä kirja voisi olla kyseessä? Kirjassa oli nuori tyttö, joka hoiti ja ratsasti kilpahevosta rikkaassa perheessä. Hevonen myytiin toiseen perheeseen, jossa oli äiti ja kaksi tytärtä. Hoitajatyttö sai jatkaa hevosen hoitamista ja pääsi jopa kilpailemaan, vaikka omistajaperheen vanhempi tytär ja äiti ilkeili jatkuvasti tälle tytölle ja yrittivät lavastaa häntä syylliseksi erinäisiin tapahtumiin.

Muistan kirjassa olleen valkoisen etukannen, jossa on piirretty kuva tytöstä ja hevosesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako että Nummelan virallinen naissankari eli Repe seurusteli myös Kikan luokkakaverin Tertun kanssa! Kikka ja Terttu ei tietenkään tullut toimeen keskenään, koska Terttu oli ilkeä ja juonitteleva.

Jossain kirjassa taas tytöt tapailivat joitain purjehtijoita mutta muistaakseni hekin osoittautuivat lopulta ikäviksi tyypeiksi. Muistan vain että tekstissä käsiteltiin pidemmästikin jiippiä.

Tästä on jäänyt mieleen purjehdusta koskevat termit vaikken muuta tiedä. On ihmetelty mistä tiedän jiipin!

Nostetaanpas pitkästä aikaa tätä ketjua. Tänään kirpparilla olisi ollut Naamiaisratsastus-kirja, vähän jäi harmittamaan kun en ostanut :)

Mä en ole koskaan noita kirjoja lukenut. Pikkusiskoni luki. Ostin joskus omalle lapselle kokeeksi yhden ponitalli kirjan mutta ei siihen koskenutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä nummelassa kun Kikka ja Repe leikkii salapoliisia tms niin Pena hermostuu ja uhkaa "kunhan tallille päästään hän ottaisi koivusta vitsan ja rapsuttelisi sillä eräitten kakaroitten takamuksia"

Taitaa olla ajanhukkaa yrittää kertoa, että tuon kirjoittamisen aikaan tuollainen kuvaus ei sisältänyt vielä mitään seksuaalista. Jos tämänlainen jälkikäteen 'tulkinta' jatkuu kyseenalaistetaan seuraavaksi ratsastaminenkin hevoseen kohdistuvana seksuaalisena tekona.

Lukevatkohan nykylapset ja -nuoret näitä? Siis sellaiset, jotka ylipäätään lukevat kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Lukevatkohan nykylapset ja -nuoret näitä? Siis sellaiset, jotka ylipäätään lukevat kirjoja.

Lukee kyllä!

Aivan mahtava keskustelu. Luin ala- ja yläasteella ja vähän sen jälkeenkin Nummeloita, muistaakseni n. 40 ensimmäistä kirjaa. Ratsastanut en koskaan, mutta lähinnä Kikan ja Repen suhteen kehittyminen ja hauska dialogi vei mukanaan. Muistan toivoneeni salaa, että Repe olisi ottanut Sirun takaisin, koska Siru oli tummahiuksinen surumielinen tyttö, johon itseni oli helpompi samaistua kuin vaaleaan ja rohkeaan Kikkaan.

Saisikohan Nummelan Ponitalli -kirjoja lainattua jostain e-kirjoina?

Nuo on oikeasti aika höpsöjä ja kehnohkosti kyhättyjä heppatyttökirjallisuuden jalossa genressä, mutta muistan aikoinani fanittaneeni Eino Tepposen taidokkaita kansikuvia ja sarjan lennokasta huumoria, missä leikiteltiin mauttomuuden rajoilla. Ja olihan siellä järkyttäviäkin teemoja, kuten hevosiin kohdistuvaa pahoinpitelyä. Vähän yhdistelmä neiti Etsivää ja kevytromantiikkaa tuotuna talliympäristöön.

Luin Vihreän lohikäärmeen, kun oli vuokramökin hyllyssä ja iski nostalgia. Toi on uudempia, ja ehkä aika on kullannut muistot, mutta kyllä meno tuntui paljon absurdimmalta kuin muistelin.

Edellisessä osassa(?) Nummelan talli on palanut, minkä takia koko porukka (siis myös ratsastajat) asuu viimeisimmässä Penan perintökartanossa Jennin, kolmen vihaisen tädin ja oudon papukaijan kanssa. Jossain kohtaa Pena toteaa, että sinne joudutaan jäämään koko talveksi, ja joku Siru/Kati voihkii, että onko pakko, kun on niin vetoisakin tämä kartano. Pena vaan toteaa, että ei voi mitään. Eli kukaan nuorisosta ei enää asu vanhempiensa kanssa, käy koulua talvisin tms.?

Nuoriso on paniikissa nähtyään kartanon puistossa vihreän lohikäärmeen, mutta onneksi Pena ratkaisee tilanteen järjestämällä kananmunankuljetuskisan. Tämä on luonnollisesti niin jännää, että joku lohikäärme unohtuu heti.

Seuraa jos jonkinmoista tosi salaperäistä käännettä ja pari paljastusta, mutta kun tämänkertainen rikollisjahti on pääsemässä käyntiin, Repen äiti soittaakin Italiasta, että hänellä on uusia tietoja Kafkasta. Siispä Repe ja Kikka päättävät siltä istumalta lähteä Italiaan. Kirja loppuu ja puolet juonista jää kesken.

Mulla on jotenkin muistikuva, että niissä vanhoissa kirjoissa oli aina kokonainen tarina, eikä tällaista "jatkuu ensi numerossa" meininkiä...

Vierailija kirjoitti:

Luin Vihreän lohikäärmeen, kun oli vuokramökin hyllyssä ja iski nostalgia. Toi on uudempia, ja ehkä aika on kullannut muistot, mutta kyllä meno tuntui paljon absurdimmalta kuin muistelin.

Edellisessä osassa(?) Nummelan talli on palanut, minkä takia koko porukka (siis myös ratsastajat) asuu viimeisimmässä Penan perintökartanossa Jennin, kolmen vihaisen tädin ja oudon papukaijan kanssa. Jossain kohtaa Pena toteaa, että sinne joudutaan jäämään koko talveksi, ja joku Siru/Kati voihkii, että onko pakko, kun on niin vetoisakin tämä kartano. Pena vaan toteaa, että ei voi mitään. Eli kukaan nuorisosta ei enää asu vanhempiensa kanssa, käy koulua talvisin tms.?

Nuoriso on paniikissa nähtyään kartanon puistossa vihreän lohikäärmeen, mutta onneksi Pena ratkaisee tilanteen järjestämällä kananmunankuljetuskisan. Tämä on luonnollisesti niin jännää, että joku lohikäärme unohtuu heti.

Seuraa jos jonkinmoista tosi salaperäis

Niin joo, ja tiedän, että tyylilaji ei ole realismi, mutta kyllä silti huvitti sekin, kun Kikka jossain kohtaa huokailee, kuinka surkeaa on, että Repe menetti tulevan GP-ratsunsa Kafkan juuri, kun oli jossain Korvenperän aluekisoissa voittanut ensimmäisen palkinnon, joka oli 10 000 €. XD

Numellan ponitalli on aivan ihana kirja sarja. 

Onko kukaan aiatellu miltä Repe oikeassa mailmaasa näyttäis ja muutenkin ne muut tyypit siellä Nummelaan ponitalissa kun olen katsonut niitä kansuvia en ole saanu selko siitähän miltä ne näyttää. (Samainen hevoset) 

Verestelin tässä muistojani, kiitos! Mutta kyllä ihmettelen että edes lapsille kustannetaan näin kieli poskessa kirjoitettuja kirjoja! Ja vielä suurempi ihmetys: eikö aikuiselle naisihmiselle tule yhtään mieleen että onkohan kidnappaamisesta, elävältä polttamisesta ym. rajuista aiheista ok kirjoittaa ala-asteikäisille? Kiusaaminen ym. tässä ketjussa mainitut aiheet samaa kastia.

Saa olla jännää, mutta sitäkin voi kirjoittaa monella tavalla (ja paljon paremmin)...

Oliko näissä Nummelan ponitalli kirjoissa joku Amanda niminen vuorineuvoksetar/ oopperalaulajatar? Vai sotkenkohan nyt Neiti etsivään tai johonkin muuhun nuorten kirjaan.

Muistaako joku sellaista kirja sarjaa missä on tyttö, hänellä on ehkä yksi tai kaksi sisarusta. Heillä talli omassa pihassa, isä oli aikoinaan ollut todella hyvä este/kouluratsastaja. Muistan yhden kirjan missä oli hoitamassa jotain sirkuksen pikkuponeja tms, jotenkin sirkus ja ponit liittyivät asiaan. Tosi hatarat muistikuvat, olen yrittänyt muistella mutta en saa enempää päähäni. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan mahtava keskustelu. Luin ala- ja yläasteella ja vähän sen jälkeenkin Nummeloita, muistaakseni n. 40 ensimmäistä kirjaa. Ratsastanut en koskaan, mutta lähinnä Kikan ja Repen suhteen kehittyminen ja hauska dialogi vei mukanaan. Muistan toivoneeni salaa, että Repe olisi ottanut Sirun takaisin, koska Siru oli tummahiuksinen surumielinen tyttö, johon itseni oli helpompi samaistua kuin vaaleaan ja rohkeaan Kikkaan.

Saisikohan Nummelan Ponitalli -kirjoja lainattua jostain e-kirjoina?

Ei löydy e-kirjoina, mutta kirjaston kautta löytyy varmaankin kaikki osat. Olen nyt lukenut uudestaan vanhoja kirjoja ja tähän mennessä suosikkejani ovat olleet Seikkailu ponisaarella ja Ponisaaren kirous, joista en lapsena muista juuri pitäneeni. Täytyykin seuraavaksi etsiä Ponisaaren arvoitus, joka on sarjan kolmas kirja, jospa sekin yllättäisi positiivisesti. Yllätyin myös siitä, että Otava oli ottanut kirjoista uusia painoksia vanhoilla kansilla vielä vuonna 2002, kun kustannusyhtiö vaihtui (WSOY) vuonna 2003, ja sen jälkeen uudet painokset tulivat valokuvakansilla. Omistin lapsena paljon Jalon kirjoja, ja lähes kaikki ovat edelleen tallessa, mutta vanhaa kirjaston poistokirjaa Orisuon aarre, en löytänyt mistään. Lainasin kirjan uusilla kansilla, ja jossain vaiheessa mieleen tuli muistikuva takakannesta jossa Päkä (?) laukkaa suolla punaisessa paikassa, kaulassaan keltainen huivi. Kirjan vanhasta etukannesta löytyi kuvia googlella, mutta takannesta en löytänyt kuvaa. Voiko joku vahvistaa tämän muiston?