Kansojen erot älykkyydessä

Mitäs luulisit? :D

No mitäpä luulet?

Älykkyys korreloi koulutustason kanssa, joten miten erotat "synnynnäisen" älyn ja koulutuksen tuoman älyn?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs luulisit? :D

Eli keskustelut poistetaan? Taidan sitten olla aloittamatta.

Mien määritellään kansa? 

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys korreloi koulutustason kanssa, joten miten erotat "synnynnäisen" älyn ja koulutuksen tuoman älyn?

Oletko ajatellut, että koulutustaso voi korreloida synnynnäisen älykkyyden kanssa?

Älykkyys riippuu monista tekijöistä. Esim. Äidin ravitsemuksesta sikiön kehitykseen aikana. Lapsuudenajan ravitsemuksesta , ympäristöstä jne. Erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaista älykkyyttä ja taitoja selviytymiseen. Miksi pidät tietynlaista älykkyyttä tärkeämpänä kuin jotain muuta? Mitä tämä älykkyydestä saivartelu kertoo omasta älykkyydestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Mien määritellään kansa? 

Etniset ryhmät ehkä parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys korreloi koulutustason kanssa, joten miten erotat "synnynnäisen" älyn ja koulutuksen tuoman älyn?

Oletko ajatellut, että koulutustaso voi korreloida synnynnäisen älykkyyden kanssa?

Tai sitten ei. Köyhyys vähentää älykkyyttä ja mahdollisuuksia kouluttautumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys korreloi koulutustason kanssa, joten miten erotat "synnynnäisen" älyn ja koulutuksen tuoman älyn?

Entäpä, jos koulutustaso on teoriassa hyvä eli länsieurooppalainen, mutta käytännössä opetus/opettajat ovat kehnoja.

Oppilasmateriaalissa ei ole hurraamista, siinäkään.

Aika vaikeaa tuota älykkyyttä on vertailla, kun ei ne älykkyystestit ihan oikeasti ole riippumattomia esim. osallistujien koulutustasosta ja siitä, onko saanut perusopetusta loogiseen ajatteluun yleensä. Itsellänikin ÄO 20-vuotiaana oli noin 100, mutta yliopiston käynnin ja myös erilaisten älypähkinätehtävien harjoittelun jälkeen virallisessa Mensan testissä 135. 

Ja eri kansojen ajattelutapa vaan on tosi erilainen. Esim. jos joillekin Afrikkalaisten heimojen jäsenille näytetään "Mikä ei kuulu joukkoon" tehtävää, jossa on kuokka, lapio, vasara ja ihminen, niin ei he vastaa kuten varmaan kaikki länsimaiset, että "tietenkin ihminen, koska muut on työkaluja". He voisivat vastata esim. että kaikkihan ne kuuluu yhteen koska ihminen voi käyttää noita kaikkia työkaluja, tai että ehkä vasara, kun sitä käytetään myös sisällä tehtävissä töissä ja rakennustöissä, kun taas nuo muut on peltohommiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mien määritellään kansa? 

Etniset ryhmät ehkä parempi.

No mikä siten on eninen ryhmä? - Ovatko savolaiset ja hämäläiset omia etnisiä ryhmiään? 

Amerikoissa a level testin läpäisee vastaamalla oikein monivalinta tehtäviiin. SUomessa vaalitaan kreikasta kantautuneita peruusteita argumentoida väitteensä huolellisesti.

joskus hesarissa oli juttu jossa kerrottiin että äly periytyy. taisi olla sellainen esimerkki jossa jollekkin kaivosaluueele tai jollekkin vastaavalle jääneillä ihmisillä oli geeniensä puolesta vähemmän älykkäitä, kun taan suuriin kaupunkeihin muuttavilla oli älyä nostavia geenejä.

AV:lla ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole koskaan onnistuttu käymään rationaalista keskustelua älykkyydestä, koska se menee mammoilla niin pahasti tunteisiin. Aina samat saivartelut ja selittelyt, vaikka selvästikään ei ymmärretä asiasta mitään.

Mikä tällaisen keskustelun päämäärä olisi?

Peilitesti:

"Yli 18-kuukautisten ihmislasten, ihmisapinoiden (paitsi gorilloiden[1]), harakan[2] ja ainakin yhden aasiannorsun (kolmesta kokeessa olleesta)[3][2] on havaittu läpäisevän testin. Pullokuonodelfiinin[4][2] ja miekkavalaan[4] on tulkittu myös läpäisevän testin. Joidenkin ihmisten kanssa paljon tekemisissä olleiden gorillayksilöiden on kuitenkin havaittu läpäisevän peilitestin"

"Esimerkiksi Fidžillä ja Keniassa monet kuusivuotiatkaan lapset eivät läpäise testiä"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peilitesti

hmm mistäköhän johtuu...

Älkää nyt vetäkö tähän niitä bantumajoissa asuvia afrikkalaisia. Asun pienessä Euroopan maassa, jonka nuoret kouluttautuvat nykyään yliopistossa niin innokkaasti, että tavan duunareista tulee pian huutava pula, kun vanhempi väki eläköityy.

No, asiaan. Käsi sydämellä voin sanoa, että väestön, myös näiden nuorten aikuisten, älykkyystaso on selkeästi esim. suomalaisten alapuolella. Siis aivan käsittämätöntä ymmärtämättömyyttä syy- ja seuraussuhteista, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvoisuudesta, omien kykyjen yliarviointia, perusteetonta muiden kansallisuuksien ylenkatsetta jne jne.

Onhan tässä tietysti kulttuuriset tekijät mukana, mutta tuolla älykkyystasolla ei voi odottaa niiden muuttuvankaan.

Vierailija kirjoitti:

AV:lla ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole koskaan onnistuttu käymään rationaalista keskustelua älykkyydestä, koska se menee mammoilla niin pahasti tunteisiin. Aina samat saivartelut ja selittelyt, vaikka selvästikään ei ymmärretä asiasta mitään.

Tunnisan itseni, ainakin osittain. Minä en suoraan sanottuna edes tiedä mitä on "puhdas" älykkyys. Saati miten tai kuinka sitä voitaisiin mitata.  

Ihmisen hermostto vissiin kehittyy melkolailla 0-12 vuoden iässä. Jos mulla olisi lapsia laittaisin ne harrastamaan klassistamusiikkia ja kertoisin satuja joissa käytetään metaforia. Mahdollisimman aikaisin kesäätöihin ja murrosiässä saada tajuamaan typeryyden ja fiksuuden rajat.