Kansojen erot älykkyydessä
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.
Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.
Väite, että koulutuksella voisi nostaa älykkyyttä tarkoittaa, että myös älykkyystesteihin voisi harjoitella ja siten parantaa tulosta, mutta kaikki tutkimukset kertovat ettei siihen testiin harjoitteleminen nosta älykkyyttä kuin aivan hetkellisesti. Mitään pysyvää älykkyyden nostamismetodia ei ole löydetty.
Minusta ihmisten erot älykkyydessä ovat suunnattomia pikemmin, eikä todellakaan marginaalisia. Mutta onneksi kansakuntien kohdalla huomattavasti pienemmät.
Älykkyys on varmaan yksi psykologian alan parhaiten mitattavissa oleva asia. Ihmisen muistia, yhdistelykykyä, kolmiulotteista ajattelua tai nopeutta voi mitata tarkasti. Asioita joita pidetään älykkyyteen kuuluvina.
Jos ehkä kauneus on mielipide asia, niin se pystyykö muistamaan 5 vai 15 numeroa ei ole makuasia. Eikä sekään saako 10 palasesta koottua kuution ylipäätään tai ihan vaikka kykeneekö jatkamaan jotain kuviosarjaa. Toiset pystyy, toiset ei ja toiset ovat vielä äärettömän nopeita siinä.
Eikä sinusta näissä taidoissa muka ole mitään eroa ihmisten välillä?Syvässä viidakossa asuu aika marginaalinen määrä ihmisiä. Aika harvassa alkaa olla maat, joissa ei ole koulupaikkaa. Älykkyys on jo aika pitkälle kehittynyt jo kuitenkin siinä vaiheessa kun sinne yliopistoon haetaan. Se ei enää siinä haku vaiheessa eikä siellä yliopistossa kovin suuresti muutu.
Hetkellinen nousuhan nimenomaan kertoo siitä, että äo riippuu harjoittelusta. Sama kuin sanoisit, että ei liikunta nosta kuntoa, koska treenaamalla saatu kunnon nousu katoaa nopeasti treenaamisen lopettamisen jälkeen.
Harjoittelu näyttää tilastollisesti ihmisen muuttumattomalta ominaisuudelta koska näissä mittauksissa ei huomioida millään tapaa sitä, että korkeakoulutetun ihmisen työ ja todennäköisesti myös harrastukset ja sosiaalinen elämä sisältävät valtavasti älytreeniä. Kouluttamattomat ihmiset joilla on korkea äo todella tyypillisesti harrastavat jotain nörttihommia, mutta kaikki kuittaavat tämän sillä että no se on syntyjään älykäs joten sitä kiinnostaa tuollaiset.
Ymmärrän että maallikolle voi tuntua käsittämättömältä että älykkyystutkijat ovat niin paskoja työssään, että tätä voi olla vaikeaa uskoa. Mutta näin se kuitenkin on. He tekevät jatkuvasti kaikessa johdonmukaisesti tämän mittaluokan virheitä. Ja se on ainoa liima jonka voimalla koko äo-hökötys pysyy kasassa.
Sinä pakkomielteinen älykkyysjankkaaja olet rasittava. Keksi joku terveempi harrastus, kun älykkyyden, älykkyystestien ja tutkijoiden jatkuva lyttääminen.
En ymmärrä miten äo-myyttien ja väärinkäsitysten oikominen voi rasittaa ketään. Ellet sitten halua jatkaa niiden uskomista totuudesta riippumatta niin että sua harmittaa että niitä haastetaan. Mihin voin vaan sanoa että kallonmittausjutut on musta paljon omituisempi ja sairaampi harrastus kuin huonon tieteen ja populaaritieteen dissaaminen, ja jos ne on oikeasti ihan ok tiedettä niin ei kai mun lyttäämiseni sitten ketään haittaa. Anna houria vaan niinkun julistavien spurgujen.
Se on keinotekoista nostamista, jos saat hetkellisesti jonkun määrätyn ominaisuuden tai taidon nousemaan lyhyeksi aikaa.
Se ei tarkoita, että sinulla paremmat refleksit yleisesti, vaikka olisit oppinut yhdessä pelissä reagoimaan nopeasti, kun punainen valo syttyy. Voit opetella tekniikoita miten muistaa 15 numeroa ja opit sen, mutta sitten kun sinun pitäisikin oppia 15 väriä tai sointua joudut aloittamaan harjoittelun alusta. Toinen alkujaan taitava ja lahjakas osaa nuo kaikki kolme harjoittelematta ja vaikka hänelle laitetaan siihen vielä 15 jalkaliikettä muistettaviksi hän selvittää ne vaikeuksitta. Mutta tämä 15 numeron opettelija on oppinut ne testissä kysyttävät 15 numeroa ja epäonnistuu noissa muissa, koska hän ei ole niitä harjoitellut, koska hänen aivonsa ei vaan toimi tarpeeksi. Mutta kun 15 numeron testitulokset tulevat molemmat vaikuttavat samanlaisilta, mutta sitä he eivät ole.En vain voi ymmärtää miksi sinusta ihmisen kognitiivissa taidoissa ei ole eroja tai ne eivät ole mitattavissa. Aivomme ovat erilaisia. Ihan jo vaikka miten näemme. Toisilla ihmisillä ei esimerkiksi ole syvyysnäköä. Toisilla ei ole rytmitajua ja toisilla taas absoluuttinen sävelkorva. Ne eivät muutu millään ruualla tai koulutuksella.
Nimeä joku taito joka ei ruostu harjoitustauon aikana? Mä koitin miettiä mutta en keksi yhtään. Meinasin käyttää esimerkkinä vauvana opeteltua liikkumista ja puhetta ja äidinkieltä, mutta kyllähän nekin kärsivät jos niiden käyttö estyy. Harjoittelu ja opettelu ovat pohjimmiltaan nimenomaan keinoja, joilla tehdään ja ylläpidetään kykyjä ja taitoja, että en sinänsä vastusta harjoittelemalla opitun nimittämistä keinotekoiseksi jos niin haluat.
Vähän kyllä musta aliarvioit sitä kuinka heikosti tuollaisten testien treenaaminen välittyy toisiin. Mä olen aina saanut palikka- ja muistitesteistä hyvät tulokset puhtaasti kompensoimalla. Ja aivan varmasti olen oppinut etevämmäksi kompensoijaksi ja paremmaksi soveltamaan kompensointistrategioita lennosta kun olen huvikseni tehnyt palikkatestejä. Muististrategiat on yleensä verbaalisia, eli muistetaan numeron tai värin sijaan niiden nimistä muodostettu lyhenne, ja tämä on menetelmä on neutraali sille mitä pitää muistaa, kunhan sillä on nimi. Soinnuille en käyttäisi sitä, koska sarjassa kuullut soinnut on lähes kelle tahansa suoraan helpointa muistaa melodiana.
Mutta ei sillä ole edes musta merkitystä. Palikkatestit on suunniteltu nimenomaan muistuttamaan mahdollisimman vähän sellaisia asioita joita ihmiset yleensä elämässään tekee jotta sitä välittymistä ei tapahtuisi. Tottakai ne silti muistuttavat joitain hommia enemmän kuin toisia. Juuri siksi jotkut elävät luonnostaan sellaista elämää, joka koko ajan pitää yllä palikkatestikykyä, ja ne jotka eivät elä, unohtavat palikkatestitreenauksen nopeasti.
Totta kai ihmisten kognitiivisissa taidoissa ja aivoissa on eroja, en ymmärrä mistä olet saanut käsityksen että uskoisin muuta. Ja totta kai erot kognitiivisissa taidoissa ovat myös mitattavissa. Olen itsekin mittaamalla seurannut työmuistini palautumista sairaudesta toipuessa. Mutta kuten mutkikkaita ilmiöitä yksiulotteiksi lukemiksi pelkistävät mittarit yleensäkin, ne eivät aina ole kovin hyviä mittareita. Niiden käyttö tulisi rajata niihin tilanteisiin, missä se on perusteltua ja mittari toimii tarkoitukseensa nähden riittävän hyvin. ÄO on viety todella kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan, ja sen seurauksena täysin riistäytynyt hallinnasta ja alkanut elää omaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sua kiinnostaa vastaukset näihin kysymyksiin oikeasti, niin suosittelen ottamaan selvää. Kehitysmaiden väessä ei ole eikä ole koskaan ollut mitään vikaa. He elivät elämäänsä niinkuin mitkä tahansa kansat eivätkä tehneet yhtään mitään aiheuttaakseen tai ansaitakseen sitä, että heidän maahansa saapui äärettömän pahoja ja väkivaltaisia ihmisiä, jotka tappoivat, orjuuttivat, riistivät ja tuhosivat häikäilemättä. Tämän tuhon jäljet näkyvät edelleen, mutta harvempi ymmärtää, vaikka tästä on ihan jatkuvasti uutisissakin, että eivät ne köyhät valtiot ole edelleenkään vapaita sorrosta. Niitä ei todellakaan tueta kehityksessään, vaan kehitys aktiivisesti ja tahallaan estetään väkivaltaisesti, koko ajan. Tapahtuu parhaillaan Boliviassa.
Nyt on kyllä niin vitunmoista tuubaa, että pakko olla trollaus. Pari faktaa:
1) Esim. Afrikassa paikalliset orjuuttivat toisiaan vuosituhansia ennen yhdenkään valkonaaman saapumista.
2) Afrikassa elintaso on kaikista heikoin ihan järjestäen niissä maissa, jotka eivät ole koskaan olleet siirtomaita.
En näe miten nuo osoittaisi mitään tuosta vääräksi?
1) Mikä on edes tämän relevanssi koko keskustelulle? "Kun noikin"? Paikallisia sotia, orjuuttamisia, naistenryöstöjä yms. on ollut kaikkialla läpi historian, niin myös Euroopassa ja Afrikassa. Ne ovat suorastaan historian perustila. Kolonialismi on aivan eri mittaluokan tuho. Sitä ei ole ollut kaikkialla.
2) Näitä maita on tasan kaksi eikä niistä voi vedellä hirveästi johtopäätöksiä yleisistä lainalaisuuksista. Nykyaikainen "näkymätön" kolonialismi koskee niitä yhtä lailla kuin muuta globaalia etelää.
Miksei voi.
Entä miten selität että Sentinelit ovat eläneet 60 000 vuotta itsenäisinä kenenkään häiritsemättä heitä millään tavalla ja heillä ei ole vieläkään yhtä hyvä elintaso kuin Suomessa, esim pyörä ja tulentekotaito keksimättä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sua kiinnostaa vastaukset näihin kysymyksiin oikeasti, niin suosittelen ottamaan selvää. Kehitysmaiden väessä ei ole eikä ole koskaan ollut mitään vikaa. He elivät elämäänsä niinkuin mitkä tahansa kansat eivätkä tehneet yhtään mitään aiheuttaakseen tai ansaitakseen sitä, että heidän maahansa saapui äärettömän pahoja ja väkivaltaisia ihmisiä, jotka tappoivat, orjuuttivat, riistivät ja tuhosivat häikäilemättä. Tämän tuhon jäljet näkyvät edelleen, mutta harvempi ymmärtää, vaikka tästä on ihan jatkuvasti uutisissakin, että eivät ne köyhät valtiot ole edelleenkään vapaita sorrosta. Niitä ei todellakaan tueta kehityksessään, vaan kehitys aktiivisesti ja tahallaan estetään väkivaltaisesti, koko ajan. Tapahtuu parhaillaan Boliviassa.
Nyt on kyllä niin vitunmoista tuubaa, että pakko olla trollaus. Pari faktaa:
1) Esim. Afrikassa paikalliset orjuuttivat toisiaan vuosituhansia ennen yhdenkään valkonaaman saapumista.
2) Afrikassa elintaso on kaikista heikoin ihan järjestäen niissä maissa, jotka eivät ole koskaan olleet siirtomaita.
En näe miten nuo osoittaisi mitään tuosta vääräksi?
1) Mikä on edes tämän relevanssi koko keskustelulle? "Kun noikin"? Paikallisia sotia, orjuuttamisia, naistenryöstöjä yms. on ollut kaikkialla läpi historian, niin myös Euroopassa ja Afrikassa. Ne ovat suorastaan historian perustila. Kolonialismi on aivan eri mittaluokan tuho. Sitä ei ole ollut kaikkialla.
2) Näitä maita on tasan kaksi eikä niistä voi vedellä hirveästi johtopäätöksiä yleisistä lainalaisuuksista. Nykyaikainen "näkymätön" kolonialismi koskee niitä yhtä lailla kuin muuta globaalia etelää.
Kolonialismi ei köyhdyttänyt ja taannuttanut siirtomaita eikä se itsessään vaurastuttanut imperiumeja. Ne Euroopan maat, jotka eivät harjoittaneet kolonialismia, vaurastuivat yhtälailla mm. teollisen vallankumouksen myötä. Kolonialismi saattoi olla usein jopa taloudellinen rasite isäntämaalle.
Amerikassa on myös älykkyystutkimuksia, joissa on otettu huomioon sosioekonomiset tekijät, ja mustien ja valkoisten nuorten SAT-tulosten keskiarvossa on n. 150 pisteen ero kaikissa tuloluokissa, ja köyhistä alle 20000 dollaria vuodessa tienaavista perheistä olevien valkoisten nuorten keskimääräinen SAT-tulos on suurin piirtein sama kuin yli 200000 dollaria vuodessa tienaavista perheistä olevien mustien. Tuo ero vastaa 15 pistettä eli yhtä keskihajontaa älykkyysosamäärässä.
En näe miten nuo osoittaisi mitään tuosta vääräksi?
1) Mikä on edes tämän relevanssi koko keskustelulle? "Kun noikin"? Paikallisia sotia, orjuuttamisia, naistenryöstöjä yms. on ollut kaikkialla läpi historian, niin myös Euroopassa ja Afrikassa. Ne ovat suorastaan historian perustila. Kolonialismi on aivan eri mittaluokan tuho. Sitä ei ole ollut kaikkialla.
2) Näitä maita on tasan kaksi eikä niistä voi vedellä hirveästi johtopäätöksiä yleisistä lainalaisuuksista. Nykyaikainen "näkymätön" kolonialismi koskee niitä yhtä lailla kuin muuta globaalia etelää.