Kansojen erot älykkyydessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehitysmaiden pääväestö ja johtajat/hallitsijat ovat "kehitysmaalaisia". Mistä kertoo? Hillittömyydestä ja keskittymiskyvyn puutteesta? Epäluottamuksesta? Miten joutuivat siirtomaiksi ennen "sortoaan" ja sen jälkeen "vapauduttuaan" eivät kehity edes tuettuina?

Jos sua kiinnostaa vastaukset näihin kysymyksiin oikeasti, niin suosittelen ottamaan selvää. Kehitysmaiden väessä ei ole eikä ole koskaan ollut mitään vikaa. He elivät elämäänsä niinkuin mitkä tahansa kansat eivätkä tehneet yhtään mitään aiheuttaakseen tai ansaitakseen sitä, että heidän maahansa saapui äärettömän pahoja ja väkivaltaisia ihmisiä, jotka tappoivat, orjuuttivat, riistivät ja tuhosivat häikäilemättä. Tämän tuhon jäljet näkyvät edelleen, mutta harvempi ymmärtää, vaikka tästä on ihan jatkuvasti uutisissakin, että eivät ne köyhät valtiot ole edelleenkään vapaita sorrosta. Niitä ei todellakaan tueta kehityksessään, vaan kehitys aktiivisesti ja tahallaan estetään väkivaltaisesti, koko ajan. Tapahtuu parhaillaan Boliviassa.

Juu ei varmaan, ihan puhtaita pulmusia vain

Onpa emotionaalista tekstiä tuo ensimmäinen, oikein Tiedonantaja-luokan maalailua. Mutta tosiasioihin, eli siirtomaavallan päättymisestä on aikaa jo hirveästi eikä oikein mitään parannuksia olla saatu tehtyä, vaikka länsimaat ovatkin pitäneet sivistyksensä mittarina sitä, kuinka paljon niiden rahaa lapioidaan kehitysmaihin. Vasta kiinalaisten mukaantulo on parantanut Afrikan näkymiä. Kiinalaiset eivät toimi halusta auttaa, vaan tekevät bisnestä, mutta se on jo auttanut tehokkaammin kuin mitkään kehitysaputoimet. Yleisesti voidaan todeta, että elämä oli kehitysmaissa parempaa siirtomaakaudella.  Ja en nyt puhu siirtomaaherroista vaan juurikin kehitysmaalaisista. Tätä voi verrata siihen, onko lapsilla parempi elää vain muiden lasten kanssa vai onko parempi, että talossa on joku vastuullinen aikuinen ja selvät säännöt, joista pidetään kiinni. Swasimaan kunkun Rolls Roycet ovat oivallinen esimerkki siitä, miten lyhytnäköistä ja typerää porukkaa siellä on. Vanha maksiimi eli Suomen köyhät auttavat kehitysmaiden rikkaita pitää jälleen paikkansa. Etelä-Amerikka taas on pahasti korruptoitunutta. Kärjistäen vallassa ovat vaihdellen vasemmisto ja sotilasjuntat, jotka astuvat remmiin, kun vasemmisto on tapansa mukaan sössinyt kaiken.  Kehitysmaiden hallitsematon väestönkasvu on niiden ongelmien ydin, mutta tätä ne ovat kyvyttömiä tai haluttomia tunnustamaan.  Ei meillä pitäisi olla yhtään mitään vastuuta tuosta porukasta. 

Tämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sika röh kirjoitti:

Kummalla suurempi vaikutus ihmisen älykkyyteen

Perityllä älyllä vai kulttuurilla?

Onko kulttuuri jämähtänyt 1500 luvulle? Antaako kulttuuri mahdollisuuksia kaikille ihmisille esim seksuaali vähemmistöt tai naiset?

Kannustaako kulttuuri tasa arvoon? Kouluttautumiseen?

Onko ympäristöllä isompi merkitys kuin älyllä? Vaatiiko kulttuuri toimimaan aina samalla tavalla tiukkien kehysten sisällä vai kannustaako etsimään uusia luovia ratkaisuja?

Kumpikaan noista ei ole läheskään suurin tekijä. Ihan pelkkä ruumiillinen terveys määrää paljon voimakkaammin. Raskauden ajan myrkytykset ja komplikaatiot, varhaislapsuuden ravitsemus, perusturvallisuus ja sairastelemattomuus, ja aikuisen stressitaso vaikuttavat äo:hon voimakkaammin kuin mikään muu.

Lähdettä tälle väitteelle?

Haluatko täsmentää vähän mikä osa kiinnostaa erityisesti? Koko tuo litania perustuu aivan liian laajalle lukemiselle jotta mun kannattaisi käyttää paria tuntia viitteiden etsimiseen, kun todennäköisesti sua ei kiinnosta käydä niitä läpi muutaman minuutin silmäilyä pitkällisemmin. Jos sua oikeasti kiinnostaa aihepiiri niin voin kyllä antaa muistin perusteella vinkkejä, mistä lähteä etsimään luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/historioitsija-synkkyyden-suomi-karsi-…

Joku mainitsi orjuuden. Oudosti kuitenkin me olemme pärjänneet.

Ei lainkaan. Ei se orjuus ole mikään asia joka vaan mainitaan, binäärinen kyllä-ei tekijä, että jos sitä voidaan edes sanoa olevan historiassa niin vaikutukset ovat sitten kaikille samat. Kun vertaillaan orjuuden laajuutta, kestoa, siihen liittyneitä olosuhteita sekä muuta kokonaiskuvaa niin ei tässä ole mitään outoa tai epäselvää. Se orjuushan siis jatkuu edelleen globaalissa etelässä. 

Roskaa. Tarkoitit varmaan sanoa, että uhriutuminen jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/historioitsija-synkkyyden-suomi-karsi-…

Joku mainitsi orjuuden. Oudosti kuitenkin me olemme pärjänneet.

Ei lainkaan. Ei se orjuus ole mikään asia joka vaan mainitaan, binäärinen kyllä-ei tekijä, että jos sitä voidaan edes sanoa olevan historiassa niin vaikutukset ovat sitten kaikille samat. Kun vertaillaan orjuuden laajuutta, kestoa, siihen liittyneitä olosuhteita sekä muuta kokonaiskuvaa niin ei tässä ole mitään outoa tai epäselvää. Se orjuushan siis jatkuu edelleen globaalissa etelässä. 

Roskaa. Tarkoitit varmaan sanoa, että uhriutuminen jatkuu.

Silmien sulkeminen selvältä totuudelta jatkuu.

Kovat olot karaisevat ja pakottavat käyttämään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sika röh kirjoitti:

Kummalla suurempi vaikutus ihmisen älykkyyteen

Perityllä älyllä vai kulttuurilla?

Onko kulttuuri jämähtänyt 1500 luvulle? Antaako kulttuuri mahdollisuuksia kaikille ihmisille esim seksuaali vähemmistöt tai naiset?

Kannustaako kulttuuri tasa arvoon? Kouluttautumiseen?

Onko ympäristöllä isompi merkitys kuin älyllä? Vaatiiko kulttuuri toimimaan aina samalla tavalla tiukkien kehysten sisällä vai kannustaako etsimään uusia luovia ratkaisuja?

Kumpikaan noista ei ole läheskään suurin tekijä. Ihan pelkkä ruumiillinen terveys määrää paljon voimakkaammin. Raskauden ajan myrkytykset ja komplikaatiot, varhaislapsuuden ravitsemus, perusturvallisuus ja sairastelemattomuus, ja aikuisen stressitaso vaikuttavat äo:hon voimakkaammin kuin mikään muu.

Lähdettä tälle väitteelle?

Haluatko täsmentää vähän mikä osa kiinnostaa erityisesti? Koko tuo litania perustuu aivan liian laajalle lukemiselle jotta mun kannattaisi käyttää paria tuntia viitteiden etsimiseen, kun todennäköisesti sua ei kiinnosta käydä niitä läpi muutaman minuutin silmäilyä pitkällisemmin. Jos sua oikeasti kiinnostaa aihepiiri niin voin kyllä antaa muistin perusteella vinkkejä, mistä lähteä etsimään luettavaa.

Kaikki. Olen itse lukenut paljon aiheesta, mutta lukemani perusteella olen saanut vähän toisenlaisen käsityksen. Suurin osa tutkimuksista kun tuntuu olevan sitä mieltä, että perimä selittää noin puolet älykkyydestä. Ja sinä juuri väitit, ettei perimä tai ympäristö ole läheskään suurin tekijä. Itse sitäpaitsi laskisin tuon ruumiillisen terveyden tuohon ympäristöön.

Vierailija kirjoitti:

Sika röh kirjoitti:

Kummalla suurempi vaikutus ihmisen älykkyyteen

Perityllä älyllä vai kulttuurilla?

Onko kulttuuri jämähtänyt 1500 luvulle? Antaako kulttuuri mahdollisuuksia kaikille ihmisille esim seksuaali vähemmistöt tai naiset?

Kannustaako kulttuuri tasa arvoon? Kouluttautumiseen?

Onko ympäristöllä isompi merkitys kuin älyllä? Vaatiiko kulttuuri toimimaan aina samalla tavalla tiukkien kehysten sisällä vai kannustaako etsimään uusia luovia ratkaisuja?

Kumpikaan noista ei ole läheskään suurin tekijä. Ihan pelkkä ruumiillinen terveys määrää paljon voimakkaammin. Raskauden ajan myrkytykset ja komplikaatiot, varhaislapsuuden ravitsemus, perusturvallisuus ja sairastelemattomuus, ja aikuisen stressitaso vaikuttavat äo:hon voimakkaammin kuin mikään muu.

Tietenkin ruumiillinen terveys on suurin tekijä. Ei kai kukaan kuvittele etteikö aivovammalla olisi korrelaatiota kognitiivisiin kykyihin?

Mutta kaikilla aliravituilla lapsilla ei ole sama älykkyys ja vastaavasti kaikilla hyvin ravituilla ei ole sama. Älykkyyteen vaikuttaa eniten geenit. Koska ilman niitä, voit antaa mitä tahansa ravintoa, kouluttaa ja olla stressaamatta, mutta niillä ei montaa pistettä sitä älykkyyttä nosteta. Koska kyseessä on myös osittain aivojen rakenne sekä välittäjäaineet ja synapsit. Ja ne ovat perinnöllisiä siinä missä muutkin ihmisen ominaisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.

Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.

Ei ulkonäön ja älykkyyden korreloinnilla ole kyllä juuri mitään tekemistä luonnonvalinnan kanssa. Luonnonvalinta olisi sitä, jos nämä älykkäät ja kauniit saisivat suhteellisesti enemmän jälkeläisiä kuin muut ja heidän alleelinsa yleistyisivät populaatiossa. Tällaisesta ei näy pahemmin merkkejä.

Ulkonäkö kuten älykkyys ja pituuskin ovat ominaisuuksia, jotka ovat herkkiä yleisterveyden vaikutukselle, myös ylisukupolvisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.

Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.

Väite, että koulutuksella voisi nostaa älykkyyttä tarkoittaa, että myös älykkyystesteihin voisi harjoitella ja siten parantaa tulosta, mutta kaikki tutkimukset kertovat ettei siihen testiin harjoitteleminen nosta älykkyyttä kuin aivan hetkellisesti. Mitään pysyvää älykkyyden nostamismetodia ei ole löydetty.

Minusta ihmisten erot älykkyydessä ovat suunnattomia pikemmin, eikä todellakaan marginaalisia. Mutta onneksi kansakuntien kohdalla huomattavasti pienemmät.

Älykkyys on varmaan yksi psykologian alan parhaiten mitattavissa oleva asia. Ihmisen muistia, yhdistelykykyä, kolmiulotteista ajattelua tai nopeutta voi mitata tarkasti. Asioita joita pidetään älykkyyteen kuuluvina.

Jos ehkä kauneus on mielipide asia, niin se pystyykö muistamaan 5 vai 15 numeroa ei ole makuasia. Eikä sekään saako 10 palasesta koottua kuution ylipäätään tai ihan vaikka kykeneekö jatkamaan jotain kuviosarjaa. Toiset pystyy, toiset ei ja toiset ovat vielä äärettömän nopeita siinä.

Eikä sinusta näissä taidoissa muka ole mitään eroa ihmisten välillä?

Syvässä viidakossa asuu aika marginaalinen määrä ihmisiä. Aika harvassa alkaa olla maat, joissa ei ole koulupaikkaa. Älykkyys on jo aika pitkälle kehittynyt jo kuitenkin siinä vaiheessa kun sinne yliopistoon haetaan. Se ei enää siinä haku vaiheessa eikä siellä yliopistossa kovin suuresti muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sika röh kirjoitti:

Kummalla suurempi vaikutus ihmisen älykkyyteen

Perityllä älyllä vai kulttuurilla?

Onko kulttuuri jämähtänyt 1500 luvulle? Antaako kulttuuri mahdollisuuksia kaikille ihmisille esim seksuaali vähemmistöt tai naiset?

Kannustaako kulttuuri tasa arvoon? Kouluttautumiseen?

Onko ympäristöllä isompi merkitys kuin älyllä? Vaatiiko kulttuuri toimimaan aina samalla tavalla tiukkien kehysten sisällä vai kannustaako etsimään uusia luovia ratkaisuja?

Kumpikaan noista ei ole läheskään suurin tekijä. Ihan pelkkä ruumiillinen terveys määrää paljon voimakkaammin. Raskauden ajan myrkytykset ja komplikaatiot, varhaislapsuuden ravitsemus, perusturvallisuus ja sairastelemattomuus, ja aikuisen stressitaso vaikuttavat äo:hon voimakkaammin kuin mikään muu.

Tietenkin ruumiillinen terveys on suurin tekijä. Ei kai kukaan kuvittele etteikö aivovammalla olisi korrelaatiota kognitiivisiin kykyihin?

Mutta kaikilla aliravituilla lapsilla ei ole sama älykkyys ja vastaavasti kaikilla hyvin ravituilla ei ole sama. Älykkyyteen vaikuttaa eniten geenit. Koska ilman niitä, voit antaa mitä tahansa ravintoa, kouluttaa ja olla stressaamatta, mutta niillä ei montaa pistettä sitä älykkyyttä nosteta. Koska kyseessä on myös osittain aivojen rakenne sekä välittäjäaineet ja synapsit. Ja ne ovat perinnöllisiä siinä missä muutkin ihmisen ominaisuudet.

Et ole ehkä ihan hiffannut mitä perinnöllisyys on. Se on geneettistä, että ihmisellä on kaksi kättä ja kaksi silmää. Geneettiset sairaudet, jotka johtaisivat useampiin tai harvempiin silmiin tai käsiin ovat äärimmäisen harvinaisia. Siis käsien ja silmien määrä: 100% periytyvää, eikö?

Itse asiassa ei, vaan heritabiliteetin määritelmän mukaan käsien ja silmien määrän perinnöllisyys on 0. Käytännössä kaikki vaihtelu silmien ja käsien määrässä on täysin riippumatonta geeneistä, koska silmiä ja käsiä menetetään syistä jotka eivät periydy. Siis vaikka kaikkien geeneihin on kirjoitettuna kaksi kättä ja kaksi silmää, ympäristö voi estää tätä toteutumasta. Ja juuri näin se toimii älynkin kanssa.

Jos kaikki lapset kehittyisivät sikiöstä asti täsmälleen samoissa olosuhteissa eivätkä sairastaisi mitään, kaikki erot heidän älykkyydessään johtuisivat geeneistä. (Ympäristöllä ja geeneillä on myös yhteisvaikutuksia ja ihmisen kehityksessä on aina myös satunnaisuutta, mutta asian selittämiseksi helpommin jätän nämä huomiotta.) Tuolloin kuten sanot älykkyyteen vaikuttaisivat eniten geenit. Mutta kun lapset kasvavat erilaisissa ympäristöissä, niin se tarkoittaa sitä, että osa pystyy saavuttamaan geneettisen potentiaalinsa toisia paremmin. Tämä havaitaankin äo-tutkimuksessa selvästi jo siinä, että äo:n heritabiliteetti korreloi elintason kanssa. Eli hyvinvoivilla älykkyyden periytyvyys on korkeaa, mutta huonommista oloista tulevilla paljon heikompaa.

Ruumiillisen terveyden suhde älyyn pitää sittenkin paikkansa vaikka kehityshäiriöt ja onnettomuuden vaikutuksesta syntyneet vammat jätettäisiin huomiotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.

Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.

Väite, että koulutuksella voisi nostaa älykkyyttä tarkoittaa, että myös älykkyystesteihin voisi harjoitella ja siten parantaa tulosta, mutta kaikki tutkimukset kertovat ettei siihen testiin harjoitteleminen nosta älykkyyttä kuin aivan hetkellisesti. Mitään pysyvää älykkyyden nostamismetodia ei ole löydetty.

Minusta ihmisten erot älykkyydessä ovat suunnattomia pikemmin, eikä todellakaan marginaalisia. Mutta onneksi kansakuntien kohdalla huomattavasti pienemmät.

Älykkyys on varmaan yksi psykologian alan parhaiten mitattavissa oleva asia. Ihmisen muistia, yhdistelykykyä, kolmiulotteista ajattelua tai nopeutta voi mitata tarkasti. Asioita joita pidetään älykkyyteen kuuluvina.

Jos ehkä kauneus on mielipide asia, niin se pystyykö muistamaan 5 vai 15 numeroa ei ole makuasia. Eikä sekään saako 10 palasesta koottua kuution ylipäätään tai ihan vaikka kykeneekö jatkamaan jotain kuviosarjaa. Toiset pystyy, toiset ei ja toiset ovat vielä äärettömän nopeita siinä.

Eikä sinusta näissä taidoissa muka ole mitään eroa ihmisten välillä?

Syvässä viidakossa asuu aika marginaalinen määrä ihmisiä. Aika harvassa alkaa olla maat, joissa ei ole koulupaikkaa. Älykkyys on jo aika pitkälle kehittynyt jo kuitenkin siinä vaiheessa kun sinne yliopistoon haetaan. Se ei enää siinä haku vaiheessa eikä siellä yliopistossa kovin suuresti muutu.

Hetkellinen nousuhan nimenomaan kertoo siitä, että äo riippuu harjoittelusta. Sama kuin sanoisit, että ei liikunta nosta kuntoa, koska treenaamalla saatu kunnon nousu katoaa nopeasti treenaamisen lopettamisen jälkeen.

Harjoittelu näyttää tilastollisesti ihmisen muuttumattomalta ominaisuudelta koska näissä mittauksissa ei huomioida millään tapaa sitä, että korkeakoulutetun ihmisen työ ja todennäköisesti myös harrastukset ja sosiaalinen elämä sisältävät valtavasti älytreeniä. Kouluttamattomat ihmiset joilla on korkea äo todella tyypillisesti harrastavat jotain nörttihommia, mutta kaikki kuittaavat tämän sillä että no se on syntyjään älykäs joten sitä kiinnostaa tuollaiset.

Ymmärrän että maallikolle voi tuntua käsittämättömältä että älykkyystutkijat ovat niin paskoja työssään, että tätä voi olla vaikeaa uskoa. Mutta näin se kuitenkin on. He tekevät jatkuvasti kaikessa johdonmukaisesti tämän mittaluokan virheitä. Ja se on ainoa liima jonka voimalla koko äo-hökötys pysyy kasassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.

Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.

Väite, että koulutuksella voisi nostaa älykkyyttä tarkoittaa, että myös älykkyystesteihin voisi harjoitella ja siten parantaa tulosta, mutta kaikki tutkimukset kertovat ettei siihen testiin harjoitteleminen nosta älykkyyttä kuin aivan hetkellisesti. Mitään pysyvää älykkyyden nostamismetodia ei ole löydetty.

Minusta ihmisten erot älykkyydessä ovat suunnattomia pikemmin, eikä todellakaan marginaalisia. Mutta onneksi kansakuntien kohdalla huomattavasti pienemmät.

Älykkyys on varmaan yksi psykologian alan parhaiten mitattavissa oleva asia. Ihmisen muistia, yhdistelykykyä, kolmiulotteista ajattelua tai nopeutta voi mitata tarkasti. Asioita joita pidetään älykkyyteen kuuluvina.

Jos ehkä kauneus on mielipide asia, niin se pystyykö muistamaan 5 vai 15 numeroa ei ole makuasia. Eikä sekään saako 10 palasesta koottua kuution ylipäätään tai ihan vaikka kykeneekö jatkamaan jotain kuviosarjaa. Toiset pystyy, toiset ei ja toiset ovat vielä äärettömän nopeita siinä.

Eikä sinusta näissä taidoissa muka ole mitään eroa ihmisten välillä?

Syvässä viidakossa asuu aika marginaalinen määrä ihmisiä. Aika harvassa alkaa olla maat, joissa ei ole koulupaikkaa. Älykkyys on jo aika pitkälle kehittynyt jo kuitenkin siinä vaiheessa kun sinne yliopistoon haetaan. Se ei enää siinä haku vaiheessa eikä siellä yliopistossa kovin suuresti muutu.

Hetkellinen nousuhan nimenomaan kertoo siitä, että äo riippuu harjoittelusta. Sama kuin sanoisit, että ei liikunta nosta kuntoa, koska treenaamalla saatu kunnon nousu katoaa nopeasti treenaamisen lopettamisen jälkeen.

Harjoittelu näyttää tilastollisesti ihmisen muuttumattomalta ominaisuudelta koska näissä mittauksissa ei huomioida millään tapaa sitä, että korkeakoulutetun ihmisen työ ja todennäköisesti myös harrastukset ja sosiaalinen elämä sisältävät valtavasti älytreeniä. Kouluttamattomat ihmiset joilla on korkea äo todella tyypillisesti harrastavat jotain nörttihommia, mutta kaikki kuittaavat tämän sillä että no se on syntyjään älykäs joten sitä kiinnostaa tuollaiset.

Ymmärrän että maallikolle voi tuntua käsittämättömältä että älykkyystutkijat ovat niin paskoja työssään, että tätä voi olla vaikeaa uskoa. Mutta näin se kuitenkin on. He tekevät jatkuvasti kaikessa johdonmukaisesti tämän mittaluokan virheitä. Ja se on ainoa liima jonka voimalla koko äo-hökötys pysyy kasassa. 

Sinä pakkomielteinen älykkyysjankkaaja olet rasittava. Keksi joku terveempi harrastus, kun älykkyyden, älykkyystestien ja tutkijoiden jatkuva lyttääminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sika röh kirjoitti:

Kummalla suurempi vaikutus ihmisen älykkyyteen

Perityllä älyllä vai kulttuurilla?

Onko kulttuuri jämähtänyt 1500 luvulle? Antaako kulttuuri mahdollisuuksia kaikille ihmisille esim seksuaali vähemmistöt tai naiset?

Kannustaako kulttuuri tasa arvoon? Kouluttautumiseen?

Onko ympäristöllä isompi merkitys kuin älyllä? Vaatiiko kulttuuri toimimaan aina samalla tavalla tiukkien kehysten sisällä vai kannustaako etsimään uusia luovia ratkaisuja?

Kumpikaan noista ei ole läheskään suurin tekijä. Ihan pelkkä ruumiillinen terveys määrää paljon voimakkaammin. Raskauden ajan myrkytykset ja komplikaatiot, varhaislapsuuden ravitsemus, perusturvallisuus ja sairastelemattomuus, ja aikuisen stressitaso vaikuttavat äo:hon voimakkaammin kuin mikään muu.

Lähdettä tälle väitteelle?

Haluatko täsmentää vähän mikä osa kiinnostaa erityisesti? Koko tuo litania perustuu aivan liian laajalle lukemiselle jotta mun kannattaisi käyttää paria tuntia viitteiden etsimiseen, kun todennäköisesti sua ei kiinnosta käydä niitä läpi muutaman minuutin silmäilyä pitkällisemmin. Jos sua oikeasti kiinnostaa aihepiiri niin voin kyllä antaa muistin perusteella vinkkejä, mistä lähteä etsimään luettavaa.

Kaikki. Olen itse lukenut paljon aiheesta, mutta lukemani perusteella olen saanut vähän toisenlaisen käsityksen. Suurin osa tutkimuksista kun tuntuu olevan sitä mieltä, että perimä selittää noin puolet älykkyydestä. Ja sinä juuri väitit, ettei perimä tai ympäristö ole läheskään suurin tekijä. Itse sitäpaitsi laskisin tuon ruumiillisen terveyden tuohon ympäristöön.

Vaikka lupaisit käsi sydämellä lukea ihan kaiken mitä sulle listaan niin mun kiinnostus ei nyt siltikään riitä käyttämään tunteja lähteiden kokoamiseen. Pitää siivota ja mennä salille. Mutta tuon pystyn kyllä selittämään heti miksi "perimä selittää noin puolet älykkyydestä" ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä kirjoitin aiemmin. Ja olet myös oikeassa, että ruumiillinen terveys sisältyy tutkimuksissa pitkälti (muttei täysin) ympäristön vaikutukseen. Viestissä, johon vastasin tehtiin vastakkainasettelua geenien ja kulttuurin välille, joten "ympäristö" ei ollut kategoriana siinä.

Täsmennän ensin mitä tarkoitin. "Ruumiillinen terveys määrää älykkyyttä voimakkaammin kuin geenit tai kulttuuri." Tarkoitin tällä yksilön älykkyyttä, sillä siitä oli puhe myös viestissä, johon vastasin. "Kulttuuri" tilastollisena muuttujana tietenkin korreloi monen elintasotekijän kanssa, mutta vastasin tuossa tilanteessa sen oletuksen pohjalta, että kulttuurilla tarkoitettiin oikeasti vain kulttuuria eikä se ollut asuinmaan ja ympäristön sijaismuuttuja.  Eli "ruumiillinen terveys määrää yksilön älykkyyttä voimakkaammin kuin geenit tai kulttuuri". 

"Perimä selittää puolet älykkyydestä" ei tarkoita, että a) perimä selittäisi puolet kenenkään yksilön älykkyydestä saati kaikkien, tai b) että perimä "selittäisi" yhtään mitään siinä mielessä kuin selittäminen normaalisti ymmärretään. Se tarkoittaa "puolet tarkastelun alaisessa populaatiossa esiintyvästä vaihtelusta liittyy geenien vaihteluun" eli puolet vaihtelusta katoaisi, jos koko populaation geenit olisivat samat. Tai jos kaikki elisivät täsmälleen saman elämän, geenit määräisivät äo:n kokonaan ja periytyvyys olisi 100%. Tuolloin vaihtelua olisi paljon vähemmän.

Tuota "n. puolet selittyy geeneillä" kuulee todella usein, mutta se on todella aiheeton yleistys. Geeneillä selittyvä osuus vaihtelee todella paljon tarkasteltavan populaation mukaan, ja oli tällaisessa tutkimuksessa köyhillä suunnilleen 0: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1046/j.0956-7976.2003.psci_1475…;

0.5 arvio perustuu lähinnä länsimaissa tehtyihin kaksostutkimuksiin joissa sairauksista kärsiviä kaksosia on tyypillisesti rajattu osallistumisen ulkopuolelle eivätkä osallistujat läheskään aina edusta väestön sosioekonomista ja rodullista kirjoa. Siis tuohon lukuun 50% on leivottu sisään oletuksia mm. siitä, kuinka todennäköisesti yksilö kärsii kriittisessä kehitysvaiheessa sairaudesta, ja se liittyy nimenomaan populaatioon, josta sairastajia on jätetty ulkopuolelle. Eli iso osa sairauden vaikutusta on tarkoituksellisesti jätetty arviosta pois. Länsimainen keskiluokka ei myöskään kärsi pahemmin tartuntataudeista, myrkyistä, aliravitsemuksesta tai mikroravinteiden puutteista. Terveyden vaikutus on tutkituissa väestöissä hyvin pieni tai 0, koska terveysongelmat ovat harvinaisia ja suuruusluokaltaan pieniä. Mutta yksilöllä joka kärsii globaalisti tavallisistakin terveysongelmista, vaikka aivokalvontulehduksesta tai lyijymyrkytyksestä tai aliravitsemuksesta, tämä vaikutus hukuttaa alleen hyvätkin geenit.

Vaikutusten globaalia kokoluokkaa voi arvioida esim. Flynn-efektistä tai myrkkyjen, sairauksien, trauman ja mikroravinteiden puutteen vaikutuksesta tehdyistä tutkimuksista. Tartuntatautien vaikutuksesta: https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rspb.2010.0973  https://www.researchgate.net/publication/229409035_Parasite_prevalence_…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.

Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.

Väite, että koulutuksella voisi nostaa älykkyyttä tarkoittaa, että myös älykkyystesteihin voisi harjoitella ja siten parantaa tulosta, mutta kaikki tutkimukset kertovat ettei siihen testiin harjoitteleminen nosta älykkyyttä kuin aivan hetkellisesti. Mitään pysyvää älykkyyden nostamismetodia ei ole löydetty.

Minusta ihmisten erot älykkyydessä ovat suunnattomia pikemmin, eikä todellakaan marginaalisia. Mutta onneksi kansakuntien kohdalla huomattavasti pienemmät.

Älykkyys on varmaan yksi psykologian alan parhaiten mitattavissa oleva asia. Ihmisen muistia, yhdistelykykyä, kolmiulotteista ajattelua tai nopeutta voi mitata tarkasti. Asioita joita pidetään älykkyyteen kuuluvina.

Jos ehkä kauneus on mielipide asia, niin se pystyykö muistamaan 5 vai 15 numeroa ei ole makuasia. Eikä sekään saako 10 palasesta koottua kuution ylipäätään tai ihan vaikka kykeneekö jatkamaan jotain kuviosarjaa. Toiset pystyy, toiset ei ja toiset ovat vielä äärettömän nopeita siinä.

Eikä sinusta näissä taidoissa muka ole mitään eroa ihmisten välillä?

Syvässä viidakossa asuu aika marginaalinen määrä ihmisiä. Aika harvassa alkaa olla maat, joissa ei ole koulupaikkaa. Älykkyys on jo aika pitkälle kehittynyt jo kuitenkin siinä vaiheessa kun sinne yliopistoon haetaan. Se ei enää siinä haku vaiheessa eikä siellä yliopistossa kovin suuresti muutu.

Hetkellinen nousuhan nimenomaan kertoo siitä, että äo riippuu harjoittelusta. Sama kuin sanoisit, että ei liikunta nosta kuntoa, koska treenaamalla saatu kunnon nousu katoaa nopeasti treenaamisen lopettamisen jälkeen.

Harjoittelu näyttää tilastollisesti ihmisen muuttumattomalta ominaisuudelta koska näissä mittauksissa ei huomioida millään tapaa sitä, että korkeakoulutetun ihmisen työ ja todennäköisesti myös harrastukset ja sosiaalinen elämä sisältävät valtavasti älytreeniä. Kouluttamattomat ihmiset joilla on korkea äo todella tyypillisesti harrastavat jotain nörttihommia, mutta kaikki kuittaavat tämän sillä että no se on syntyjään älykäs joten sitä kiinnostaa tuollaiset.

Ymmärrän että maallikolle voi tuntua käsittämättömältä että älykkyystutkijat ovat niin paskoja työssään, että tätä voi olla vaikeaa uskoa. Mutta näin se kuitenkin on. He tekevät jatkuvasti kaikessa johdonmukaisesti tämän mittaluokan virheitä. Ja se on ainoa liima jonka voimalla koko äo-hökötys pysyy kasassa. 

Sinä pakkomielteinen älykkyysjankkaaja olet rasittava. Keksi joku terveempi harrastus, kun älykkyyden, älykkyystestien ja tutkijoiden jatkuva lyttääminen.

En ymmärrä miten äo-myyttien ja väärinkäsitysten oikominen voi rasittaa ketään. Ellet sitten halua jatkaa niiden uskomista totuudesta riippumatta niin että sua harmittaa että niitä haastetaan. Mihin voin vaan sanoa että kallonmittausjutut on musta paljon omituisempi ja sairaampi harrastus kuin huonon tieteen ja populaaritieteen dissaaminen, ja jos ne on oikeasti ihan ok tiedettä niin ei kai mun lyttäämiseni sitten ketään haittaa. Anna houria vaan niinkun julistavien spurgujen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys korreloi koulutustason kanssa, joten miten erotat "synnynnäisen" älyn ja koulutuksen tuoman älyn?

Älykkäät maat ovat saaneet hyvän koulutustason aikaiseksi.

Ok, ja sillä että ovat olleet onnekkaita historiassa ei ole tietenkään ollut mitään tekemistä asian kanssa?

Miksi kaikki valkoiset maat ovat enemmän tai vähemmän onnekkaita? Mukaanlukien uusi-seelanti ja australia, vaikka alkuperäiset oli aboreginaaleja ja luuseri rikollisia?

Jotta oma ajattelusi kehittyisi tuosta ihonvärifetissistäsi monisyisemmäksi, suosittelisin sinulle historiankirjojen harrastamista. Esimerkiksi Diamondin klassikkoa Tykit, taudit ja teräs valaisee sinulle eurooppalaisten kansojen menestyksen salaisuutta ja esimerkiksi McNeilin & McNeilin Verkottunut ihmiskunta on myös tiivis kertaus ihmiskunnan historiasta. Huomaat, miten hurjan monimutoisia korkeakulttuureita on kukoistanut ympäri maailmaa niiden satojen tuhansien vuosien aikana, jolloin ihmislaji on ollut olemassa. Jos ymmärryksesi edistyksestä rajoittuu omaan elinpiiriisi ja korkeintaan sadan vuoden taakse isovanhempiesi kokemusmaailmaan, en usko sinun olevan riittävän sivistynyt tunnistamaan niitä kausaalimekanismeja, joita yrität nyt hahmottaa ihonvärin ja taloudellisen menestyksen välisistä korrelaatioista.

Koraani kehoittaa sukuruzaan, joka laskee äo:ta. Jos vanhempien serkkuus vähentää 10pistettä, tuo kun kertautuu niin enemmän.

Ei auta vaikka olisi koulussa kirjoilla. Oppimiseen vaikuttaa myös kyky vastaanottaa tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sika röh kirjoitti:

Kummalla suurempi vaikutus ihmisen älykkyyteen

Perityllä älyllä vai kulttuurilla?

Onko kulttuuri jämähtänyt 1500 luvulle? Antaako kulttuuri mahdollisuuksia kaikille ihmisille esim seksuaali vähemmistöt tai naiset?

Kannustaako kulttuuri tasa arvoon? Kouluttautumiseen?

Onko ympäristöllä isompi merkitys kuin älyllä? Vaatiiko kulttuuri toimimaan aina samalla tavalla tiukkien kehysten sisällä vai kannustaako etsimään uusia luovia ratkaisuja?

Kumpikaan noista ei ole läheskään suurin tekijä. Ihan pelkkä ruumiillinen terveys määrää paljon voimakkaammin. Raskauden ajan myrkytykset ja komplikaatiot, varhaislapsuuden ravitsemus, perusturvallisuus ja sairastelemattomuus, ja aikuisen stressitaso vaikuttavat äo:hon voimakkaammin kuin mikään muu.

Tietenkin ruumiillinen terveys on suurin tekijä. Ei kai kukaan kuvittele etteikö aivovammalla olisi korrelaatiota kognitiivisiin kykyihin?

Mutta kaikilla aliravituilla lapsilla ei ole sama älykkyys ja vastaavasti kaikilla hyvin ravituilla ei ole sama. Älykkyyteen vaikuttaa eniten geenit. Koska ilman niitä, voit antaa mitä tahansa ravintoa, kouluttaa ja olla stressaamatta, mutta niillä ei montaa pistettä sitä älykkyyttä nosteta. Koska kyseessä on myös osittain aivojen rakenne sekä välittäjäaineet ja synapsit. Ja ne ovat perinnöllisiä siinä missä muutkin ihmisen ominaisuudet.

Et ole ehkä ihan hiffannut mitä perinnöllisyys on. Se on geneettistä, että ihmisellä on kaksi kättä ja kaksi silmää. Geneettiset sairaudet, jotka johtaisivat useampiin tai harvempiin silmiin tai käsiin ovat äärimmäisen harvinaisia. Siis käsien ja silmien määrä: 100% periytyvää, eikö?

Itse asiassa ei, vaan heritabiliteetin määritelmän mukaan käsien ja silmien määrän perinnöllisyys on 0. Käytännössä kaikki vaihtelu silmien ja käsien määrässä on täysin riippumatonta geeneistä, koska silmiä ja käsiä menetetään syistä jotka eivät periydy. Siis vaikka kaikkien geeneihin on kirjoitettuna kaksi kättä ja kaksi silmää, ympäristö voi estää tätä toteutumasta. Ja juuri näin se toimii älynkin kanssa.

Jos kaikki lapset kehittyisivät sikiöstä asti täsmälleen samoissa olosuhteissa eivätkä sairastaisi mitään, kaikki erot heidän älykkyydessään johtuisivat geeneistä. (Ympäristöllä ja geeneillä on myös yhteisvaikutuksia ja ihmisen kehityksessä on aina myös satunnaisuutta, mutta asian selittämiseksi helpommin jätän nämä huomiotta.) Tuolloin kuten sanot älykkyyteen vaikuttaisivat eniten geenit. Mutta kun lapset kasvavat erilaisissa ympäristöissä, niin se tarkoittaa sitä, että osa pystyy saavuttamaan geneettisen potentiaalinsa toisia paremmin. Tämä havaitaankin äo-tutkimuksessa selvästi jo siinä, että äo:n heritabiliteetti korreloi elintason kanssa. Eli hyvinvoivilla älykkyyden periytyvyys on korkeaa, mutta huonommista oloista tulevilla paljon heikompaa.

Ruumiillisen terveyden suhde älyyn pitää sittenkin paikkansa vaikka kehityshäiriöt ja onnettomuuden vaikutuksesta syntyneet vammat jätettäisiin huomiotta.

Mutta ihmisen geeneissä on se, että hänellä on kaksi kättä. Koiran geeneissä, että niitä jalkoja on neljä ja vaikka syöttäisit miten tahansa sitä koiraa, hänen geeninsä tuottavat neljä jalkaa. Joten jos meidän geeneisssä ei ole kahden käden periytyvyys, niin miksei meille välillä kasva 4 jalkaa?

Vaikka ihmisten geenit tuottavat aina kaksi kättä, ne eivät silti pakosta tuota kahta samanlaista kättä. Toisen kädessä on paksummat luut ja vahvemmat lihakset, kun jonkun toisen, vaikka kuinka syöttäisit heille samaa ruokaa. Tietenkin on selvää, että jos henkilö halvaantuu hänen kätensä surkastuu ja jää potentiaalia pienemmäksi ja heikommaksi.

Mutta se ei poista mitä hän geneettisesti olisi oikeasti. Hän on geneettisesti ollut vahva ja iso, mutta sitten jotain tapahtui.

Mutta suuressa mittakaavassa kaikille ei käy näin. Kaikki ei halvaannu.

Voimmeko ajatella, että kyllä kaikki perulaiset olisivat yhtä pitkiä kuin hollantilaiset, jos olisivat vain saaneet ruokaa tarpeeksi tai, että oikeasti hollantilaiset ovat yhtä pitkiä kuin perulaiset, koska muutama heistä kärsii ravinnon imeytymishäiriöstä ja siksi jäänyt 155 senttiseksi? Jos poistetaan nämä poikkeamat, ehkä erot olisivat vielä suuremmat. Nyt sentään älykkäissä osa porukasta laskee tasoa ja ehkä silloin mukaan siitä heikommasta ryhmästä otettaisiin vain täyteen potentiaaliin päässeet.

Yksittäisen ihmisen kohdalla voimme todeta, että geneettistä potentiaalia oli, mutta se saavuttaminen tuhoutui jostain syystä. Mutta niin voi käydä myös yhteisöissä joissa on paljon älykkäitä. Eivät älykkäät yhteisöt ole immuuneja stressille, sairauksille tai huonolle ravinnolle ja kaikelle päihteiden aiheuttamille tuhoille länsimaalaisten aivoissa.

Kukaan ei kyseenalaista jamaikalaisen nopeusgeeniä tai vaikka japanilaisten kyvyttömyyttä sietää alkoholia. Mutta älyn kohdalla ei vaan suostuta hyväksymään geneettistä vaihtelua eri ryhmissä.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt vetäkö tähän niitä bantumajoissa asuvia afrikkalaisia. Asun pienessä Euroopan maassa, jonka nuoret kouluttautuvat nykyään yliopistossa niin innokkaasti, että tavan duunareista tulee pian huutava pula, kun vanhempi väki eläköityy.

No, asiaan. Käsi sydämellä voin sanoa, että väestön, myös näiden nuorten aikuisten, älykkyystaso on selkeästi esim. suomalaisten alapuolella. Siis aivan käsittämätöntä ymmärtämättömyyttä syy- ja seuraussuhteista, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvoisuudesta, omien kykyjen yliarviointia, perusteetonta muiden kansallisuuksien ylenkatsetta jne jne.

Onhan tässä tietysti kulttuuriset tekijät mukana, mutta tuolla älykkyystasolla ei voi odottaa niiden muuttuvankaan.

Käsittämätöntä ymmärtämättömyyttä syy- ja seuraussuhteista osoittaa myös Suomen hallitus, mutta en lähtisi silti heidän äo:taan ensiksi moittimaan. Oletko mitannut paikallisten älykkyyden kaikilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän voisi vetää vaikka minkälaisia muitakin kuin elinolosuhteiden vaikutuksen älykkyyteen, esim Tiede-lehdessä oli artikkeli siitä että kauniit ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin rumat, eli sanonta kauneus ja äly eivät viihdy samassa päässä on ihan puppua. Johtuu ihan vain luonnonvalinnasta, markkinoilla parhaat yksilöt saavat valita paremmat yksilöt pariutumiseen, mikä lisää jälkipolvien älykkyyttä ja kauneutta. Sen mukaan älykkyys on jossain määrin periytyvää, ja tietenkin parhailla yksilöillä on paremmat mahikset kouluttaa jälkipolveaan.

Kuulostaa ilkeältä, eikö? Sama juttu kuin kehitysmaat/länsimaat, rumat/kauniit yms. Kuitenkin uskon että erot älykkyydessä ovat hyvin marginaalisia ja joka kansasta ja ihmisryhmästä löytyy huippuälykkäitä ja idiootteja, eri asia vaan millaiset mahikset ihmisellä on päästä käyttämään älykkyyttään, millainen elinympäristö. Syvimmässä viidakossa kun ei pääse yliopistoon vaikka olisi kuinka fiksu.

Väite, että koulutuksella voisi nostaa älykkyyttä tarkoittaa, että myös älykkyystesteihin voisi harjoitella ja siten parantaa tulosta, mutta kaikki tutkimukset kertovat ettei siihen testiin harjoitteleminen nosta älykkyyttä kuin aivan hetkellisesti. Mitään pysyvää älykkyyden nostamismetodia ei ole löydetty.

Minusta ihmisten erot älykkyydessä ovat suunnattomia pikemmin, eikä todellakaan marginaalisia. Mutta onneksi kansakuntien kohdalla huomattavasti pienemmät.

Älykkyys on varmaan yksi psykologian alan parhaiten mitattavissa oleva asia. Ihmisen muistia, yhdistelykykyä, kolmiulotteista ajattelua tai nopeutta voi mitata tarkasti. Asioita joita pidetään älykkyyteen kuuluvina.

Jos ehkä kauneus on mielipide asia, niin se pystyykö muistamaan 5 vai 15 numeroa ei ole makuasia. Eikä sekään saako 10 palasesta koottua kuution ylipäätään tai ihan vaikka kykeneekö jatkamaan jotain kuviosarjaa. Toiset pystyy, toiset ei ja toiset ovat vielä äärettömän nopeita siinä.

Eikä sinusta näissä taidoissa muka ole mitään eroa ihmisten välillä?

Syvässä viidakossa asuu aika marginaalinen määrä ihmisiä. Aika harvassa alkaa olla maat, joissa ei ole koulupaikkaa. Älykkyys on jo aika pitkälle kehittynyt jo kuitenkin siinä vaiheessa kun sinne yliopistoon haetaan. Se ei enää siinä haku vaiheessa eikä siellä yliopistossa kovin suuresti muutu.

Hetkellinen nousuhan nimenomaan kertoo siitä, että äo riippuu harjoittelusta. Sama kuin sanoisit, että ei liikunta nosta kuntoa, koska treenaamalla saatu kunnon nousu katoaa nopeasti treenaamisen lopettamisen jälkeen.

Harjoittelu näyttää tilastollisesti ihmisen muuttumattomalta ominaisuudelta koska näissä mittauksissa ei huomioida millään tapaa sitä, että korkeakoulutetun ihmisen työ ja todennäköisesti myös harrastukset ja sosiaalinen elämä sisältävät valtavasti älytreeniä. Kouluttamattomat ihmiset joilla on korkea äo todella tyypillisesti harrastavat jotain nörttihommia, mutta kaikki kuittaavat tämän sillä että no se on syntyjään älykäs joten sitä kiinnostaa tuollaiset.

Ymmärrän että maallikolle voi tuntua käsittämättömältä että älykkyystutkijat ovat niin paskoja työssään, että tätä voi olla vaikeaa uskoa. Mutta näin se kuitenkin on. He tekevät jatkuvasti kaikessa johdonmukaisesti tämän mittaluokan virheitä. Ja se on ainoa liima jonka voimalla koko äo-hökötys pysyy kasassa. 

Sinä pakkomielteinen älykkyysjankkaaja olet rasittava. Keksi joku terveempi harrastus, kun älykkyyden, älykkyystestien ja tutkijoiden jatkuva lyttääminen.

En ymmärrä miten äo-myyttien ja väärinkäsitysten oikominen voi rasittaa ketään. Ellet sitten halua jatkaa niiden uskomista totuudesta riippumatta niin että sua harmittaa että niitä haastetaan. Mihin voin vaan sanoa että kallonmittausjutut on musta paljon omituisempi ja sairaampi harrastus kuin huonon tieteen ja populaaritieteen dissaaminen, ja jos ne on oikeasti ihan ok tiedettä niin ei kai mun lyttäämiseni sitten ketään haittaa. Anna houria vaan niinkun julistavien spurgujen.

Se on keinotekoista nostamista, jos saat hetkellisesti jonkun määrätyn ominaisuuden tai taidon nousemaan lyhyeksi aikaa.

Se ei tarkoita, että sinulla paremmat refleksit yleisesti, vaikka olisit oppinut yhdessä pelissä reagoimaan nopeasti, kun punainen valo syttyy. Voit opetella tekniikoita miten muistaa 15 numeroa ja opit sen, mutta sitten kun sinun pitäisikin oppia 15 väriä tai sointua joudut aloittamaan harjoittelun alusta. Toinen alkujaan taitava ja lahjakas osaa nuo kaikki kolme harjoittelematta ja vaikka hänelle laitetaan siihen vielä 15 jalkaliikettä muistettaviksi hän selvittää ne vaikeuksitta. Mutta tämä 15 numeron opettelija on oppinut ne testissä kysyttävät 15 numeroa ja epäonnistuu noissa muissa, koska hän ei ole niitä harjoitellut, koska hänen aivonsa ei vaan toimi tarpeeksi. Mutta kun 15 numeron testitulokset tulevat molemmat vaikuttavat samanlaisilta, mutta sitä he eivät ole.

En vain voi ymmärtää miksi sinusta ihmisen kognitiivissa taidoissa ei ole eroja tai ne eivät ole mitattavissa. Aivomme ovat erilaisia. Ihan jo vaikka miten näemme. Toisilla ihmisillä ei esimerkiksi ole syvyysnäköä. Toisilla ei ole rytmitajua ja toisilla taas absoluuttinen sävelkorva. Ne eivät muutu millään ruualla tai koulutuksella.

Vierailija kirjoitti:

Jos sua kiinnostaa vastaukset näihin kysymyksiin oikeasti, niin suosittelen ottamaan selvää. Kehitysmaiden väessä ei ole eikä ole koskaan ollut mitään vikaa. He elivät elämäänsä niinkuin mitkä tahansa kansat eivätkä tehneet yhtään mitään aiheuttaakseen tai ansaitakseen sitä, että heidän maahansa saapui äärettömän pahoja ja väkivaltaisia ihmisiä, jotka tappoivat, orjuuttivat, riistivät ja tuhosivat häikäilemättä. Tämän tuhon jäljet näkyvät edelleen, mutta harvempi ymmärtää, vaikka tästä on ihan jatkuvasti uutisissakin, että eivät ne köyhät valtiot ole edelleenkään vapaita sorrosta. Niitä ei todellakaan tueta kehityksessään, vaan kehitys aktiivisesti ja tahallaan estetään väkivaltaisesti, koko ajan. Tapahtuu parhaillaan Boliviassa.

Nyt on kyllä niin vitunmoista tuubaa, että pakko olla trollaus. Pari faktaa:

1) Esim. Afrikassa paikalliset orjuuttivat toisiaan vuosituhansia ennen yhdenkään valkonaaman saapumista.

2) Afrikassa elintaso on kaikista heikoin ihan järjestäen niissä maissa, jotka eivät ole koskaan olleet siirtomaita.