Lue keskustelun säännöt.
Miksi annetaan lapselle nimi jota ei kuitenkaan haluta käyttää?
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Teen töitä nuorien parissa ja olen nyt jo tämän lukuvuoden aikana törmännyt ainakin Jenniferiin jota vanhemmatkin kutsuvat vaan Jenniksi, Charlottaan jota kutsutaan Lottaksi ja Gabriellaan joka on Ella vaan. Ei tämä minua toki haittaa, mutta olisi ihan mielenkiinnosta mukava kuulla, että miksi ei voida vain antaa nimeksi vaikka nyt se Lotta jos kerran Lottaksi halutaan tyttöä kutsua?
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen samaa. Nimi on Aleksanteri, koko perhe ja kaikki muutkin sanovat Santtu. No miksei voinut suoraan antaa nimeksi Santtu.
Tai Mimosa. En ole kuullut koskaan käytettävän muuta nimeä kuin Mimmi.
Tuon Mimosan ymmärrän hyvin. Vanhemmat ovat jälkeenpäin tajunneet antaneensa lapselleen nimen kansainvälisesti erittäin tunnetun drinkin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Munkin nimeä väännettään Anskuksi, Antuksi, Annukaksi. Lähimmäiset ja ydstävät. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kastenimi Anne.
Lapsillani taas pitkät nimet, kutsumanimet lyhennyksiä näistä.
Tässä taas vähän niinku omenat ja päärynät vertauksessa.
Läheisten antama lempinimi on eri asia,
ansku ja antu eivät edes ole oikeita nimiä. Kyse kai oli siitä että annetaan erikoinen nimi mutta sitten kutsutaan kuitenkin jollain muulla nimellä. Lempinimet erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä ajattelisin että lempinimet ja nimet on ihan eri asia. Tunnen esimerkiksi Katariinan, jota on ensimmäisen kerran kutsuttu Katariinaksi vasta aikuisiällä. Lapsena se oli aina Kata tai jotain muuta. Silti mä koen että Katariina on paljon parempi nimi aikuiselle kuin Kata. Samoin Aleksanteri vs. Santtu, tai Mimosa vs. Mimmi. Ap:n esimerkit on aika erikoisia ihan suomenkielisten nimiksi. Olettaisin että ainakin toinen vanhemmista on ulkomaalainen kun on noin eksoottiset nimet haluttu antaa. Tai ehkä suomenruotsalainen?
Ei ole lempinimi jos opettajaakin pyydetään kutsumaan lasta sillä nimellä.
Mikäs lempinimipoliisi se täällä pamputtaa? :D Nimet, jotka eivät ole henkilön virallisia nimiä, mutta joita hänestä kuitenkin käytetään, ovat juurikin lempinimiä. Vaikka nimen lausuja olisi Oikea Opettaja. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen samaa. Nimi on Aleksanteri, koko perhe ja kaikki muutkin sanovat Santtu. No miksei voinut suoraan antaa nimeksi Santtu.
Tai Mimosa. En ole kuullut koskaan käytettävän muuta nimeä kuin Mimmi.
Tuon Mimosan ymmärrän hyvin. Vanhemmat ovat jälkeenpäin tajunneet antaneensa lapselleen nimen kansainvälisesti erittäin tunnetun drinkin mukaan.
Mimosa on kasvi, jonka mukaan se drinkki on saanut nimensä.
Vierailija kirjoitti:
Tai annetaan nimet mutta kutsumanimenä käytetään toista nimeä..näin on sattunut kummilapsen ja hänen sisarusten kohdalla.Jo ristiäisissä ilmoitettiin että toinen nimi on kutsumanimenä sitten. Mitä järkee en tajuu..oisvat antaneet sitten sellaset nimet että ei tartte selitellä jokapaikassa että joo se ei oo mun kutsumanimi vaan se toinen nimi. Omilla on kuiteskin vuosien saatossa tullut lyhenteet käyttöön kun on niin kuulemma "pitkät" nimet eli ihan Valtsu ja Sussu isoveljellä ei sentään oo lyhennettyä kun on lyhyt nimikin.
Kyllä vanhemmat varmaan saa kiitosta näistä nykyajan nimistä varmaan jossain vaiheessa kun omassa työssäkin kuulen nimiä Sabrina, Lumi, Stefania, Carola,Joose,Jimbo jne ja ihan supisuomalaisia ovat...
Koska se jumalauta sointuu niin päin paremmin! Mitkä sun mielestä olis suomalaisempia nimiä kun Lumi, Carola ja Joose? Kuka ihme siellä taas kirjottelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain pöntöille ihmisille tämä on ongelma.
Sanottakoon nyt vielä, että tämä ei ole minulle ongelma, eikä häiritse minua. Olen vaan joskus tuota nimiasiaa miettinyt ja päätin sitä nyt täältä ihan vaan mielenkiinnosta tiedustella. Näköjään joku muukin oli samaa asiaa pohdiskellut. Jos keskustelen jostain asiasta se ei tarkoita automaattisesti, että kyseinen asia tai aihe olisi minulle ongelma.
Ap
Meidän tytär on Celesbrimboor (koska isänsä on sveitsiläinen) mutta kutsumme häntä yleensä pelkäksi bimboksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jaa en tiedä, mutta ei tuo kyllä mikään uusi ilmiö pitkien nimen kanssa ole. Itse on vm -70 ja Johanna, vanhemmat kutsui Hannaksi mua kuolemaansa saakka.
Ei tämä mikään uusi ilmiö ole, esim. isomummoni nimi oli Aina mutta Ainoksi kutsuttiin kehdosta hautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsytti lapsena kun kaverillani ja tämän sisaruksilla oli todella kauniit ja erikoiset (tänä päivänä ei varmaan enää niin erikoiset,mutta 2000-luvun alussa peräkylällä ne oli) nimet, mutta sitten kaikilla oli rumat lempinimet tyyliin Benjamin oli Pena, Andreas Anttu ja Cassandra Kassu sekä Robert Rolle. Ja pahin Jasminia kutsuttiin Jalluksi. :D Jos joku tunnistaa niin terve vaan. :D Lestadiolaisperhe ja sukunimikin heillä erikoinen että sekään ei olisi häirinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsytti lapsena kun kaverillani ja tämän sisaruksilla oli todella kauniit ja erikoiset (tänä päivänä ei varmaan enää niin erikoiset,mutta 2000-luvun alussa peräkylällä ne oli) nimet, mutta sitten kaikilla oli rumat lempinimet tyyliin Benjamin oli Pena, Andreas Anttu ja Cassandra Kassu sekä Robert Rolle. Ja pahin Jasminia kutsuttiin Jalluksi. :D Jos joku tunnistaa niin terve vaan. :D Lestadiolaisperhe ja sukunimikin heillä erikoinen että sekään ei olisi häirinnyt.
Ai kauhee tuo Jallu. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin hienolta ja kansainväliseltä!
Myös eksoottiset kirjaimet näyttävät jännittäviltä suomalaisten silmissä ja luovat vaikutelmaa menestyneestä kosmopoliitista.
Vierailija kirjoitti:
No mä ajattelisin että lempinimet ja nimet on ihan eri asia. Tunnen esimerkiksi Katariinan, jota on ensimmäisen kerran kutsuttu Katariinaksi vasta aikuisiällä. Lapsena se oli aina Kata tai jotain muuta. Silti mä koen että Katariina on paljon parempi nimi aikuiselle kuin Kata. Samoin Aleksanteri vs. Santtu, tai Mimosa vs. Mimmi. Ap:n esimerkit on aika erikoisia ihan suomenkielisten nimiksi. Olettaisin että ainakin toinen vanhemmista on ulkomaalainen kun on noin eksoottiset nimet haluttu antaa. Tai ehkä suomenruotsalainen?
Sitten tuo olisi sama jos kaveriasi olisi kutsutta Riinaksi Katariinan sijaan. Kata kun ei ole nimi vaan lempinimi kuten make tai jossu. Riina ja Katariina käy yhtälailla nimeksi niin lapselle kuin aikuisellekin.
Eilen tuli törmättyä jossain uutisessa Rinaldo Ronaldinoon (molemmat siis etunimiä ja oli vielä kolmaskin, sukunimi oli jokin suomenkielinen) ja kyllä tuo nimi sai vilkaisemaan vielä toisenkin kerran että luinko mä nyt ihan oikeasti oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska se on lempinimi. Mullekin olis varmaan pitänyt antaa nimeksi Jokke, eikä Johanna 😄
Mullekin ois pitäny antaa näemmä nimeksi Mare eikä Maren (lausutaan Maaren, en saa kännykällä sitä pirun aksenttimerkkiä, lempinimi lausutaan lyhyellä aalla). Ja tyttärestäni ois pitänyt vissiin tulla Sohvi, kun suvun vanhempi väki ei osaa sanoa Sofi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin hienolta ja kansainväliseltä!
Myös eksoottiset kirjaimet näyttävät jännittäviltä suomalaisten silmissä ja luovat vaikutelmaa menestyneestä kosmopoliitista.
Varsinkin c-kirjain antaa aina aimo säväyksen jo sukupolvien ajan kestäneestä menestyksestä.
Eniten on ihmetyttäneet ne tapaukset, joissa lapsen nimeksi on laitettu vaikka Maija Cinderella ja alusta asti kutsuttu kuitenkin Cinderellaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä mikään uusi ilmiö ole, esim. isomummoni nimi oli Aina mutta Ainoksi kutsuttiin kehdosta hautaan.
Mun mummo oli virallisesti Anna, mutta kutsuttiin Anniksi. Jos joku kutsui Annaksi hän ei välttämättä tajunnut, että hänelle puhutaan, kun lapsesta asti oli aina ollut Anni kaikille. Minä opin itseasiassa vasta kun olin 14, että hänen oikea nimensä on Anna. Hän oli aina ollut Anni-mummu. Sama toisen papan kohdalla. Mulle selvis hautajaisissa, että papan oikea nimi oli Einari eikä Eino niin kuin häntä oli mun kuullen aina kutsuttu.
Vierailija kirjoitti:
jaa en tiedä, mutta ei tuo kyllä mikään uusi ilmiö pitkien nimen kanssa ole. Itse on vm -70 ja Johanna, vanhemmat kutsui Hannaksi mua kuolemaansa saakka.
Sukututkimusta kun tekee, niin tuon tuostakin löytyy kastettujen luetteloista nimiä tyyliin Johannes, Catharina, Elizabeth tms. ja sitten kun katsoo rippikirjoja, niin samat tyypit ovat Johan, Caisa ja Lisa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin hienolta ja kansainväliseltä!
Myös eksoottiset kirjaimet näyttävät jännittäviltä suomalaisten silmissä ja luovat vaikutelmaa menestyneestä kosmopoliitista.
Minusta yhden sisareni perhe on valinnut fiksusti. He ovat asuneet lasten synnyttyä lähes koko ajan ulkomailla. Lasten nimet ovat suomalaisin kirjaimin, mutta kansainvälisiä. Nykyisessä kotimaassa lausutaan hieman eri lailla kuin Suomessa.
Ei ole lempinimi jos opettajaakin pyydetään kutsumaan lasta sillä nimellä.