"Sopivaa miestä ei löytynyt"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sopivaa miestä voisi löytyä, kun sellaista ei ole? Naiset (ainakin suurin osa) pyrkivät yksiavioiseen parisuhteeseen. Miehille iskee yhden naisen syndrooma, vaihtelunhalu, miksi sitä kukin haluaa kutsua. Joka tapauksessa muutkin naiset kiinnostaa kuin se oma. Osa saa pidettyä itsensä kurissa eikä petä, mutta siellä se peruspiirre lymyää, jokaisen miehen korvienvälissä.

Siksi ei löydy sopivaa, koska niitä ei ole olemassa.

Tilastojen valossa tämä "vaihtelun halu" taitaa olla enemmänkin naisten juttu.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta.

Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen.

Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Siinähän se nähdään tutkitusti ja todistetusti, että miehet ovat nykyään vastuullisempia kuin naiset. Haluavat lasten parhaaksi että perhe pysyy koossa hinnalla millä hyvänsä ja naiset nakkaavat yhteisestä ja lasten hyvästä paskat, kun on kiire pyörimään qullicaruselliin niin ei siinä auta tuollaisten pikkujuttujen, kuten perheen, antaa menoa haitata. Saa siinä ihmetellä että miksi kakaroita ei synny. Siksi ei synny, kun suomalaisen naisen kanssa ei pysty sellaista sitoumusta tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sopivaa miestä voisi löytyä, kun sellaista ei ole? Naiset (ainakin suurin osa) pyrkivät yksiavioiseen parisuhteeseen. Miehille iskee yhden naisen syndrooma, vaihtelunhalu, miksi sitä kukin haluaa kutsua. Joka tapauksessa muutkin naiset kiinnostaa kuin se oma. Osa saa pidettyä itsensä kurissa eikä petä, mutta siellä se peruspiirre lymyää, jokaisen miehen korvienvälissä.

Siksi ei löydy sopivaa, koska niitä ei ole olemassa.

Tilastojen valossa tämä "vaihtelun halu" taitaa olla enemmänkin naisten juttu.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta.

Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen.

Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Niin. Minä naisena tein eropäätöksen. Sen jälkeen olen elänyt 20 vuotta yksin. Mies taas kolmen naisen kanssa. Että kenelle se vaihtelu sitten tulikaan... Naiset haluavat eroon siitä epäkelvosta miehestä, senkin uhalla, ettei parempaa löydy tilalle. 

Sama. Avioeroni jälkeen meni 25 vuotta ennen kuin muutin avoliittoon nykyisen kumppanini kanssa. Ex-miehelläni oli uusi puoliso vuoden sisällä ja nyt jo kolmas nainen, jonka kanssa on avoliitossa (en ole varma, ovatko naimisissa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sopivaa miestä voisi löytyä, kun sellaista ei ole? Naiset (ainakin suurin osa) pyrkivät yksiavioiseen parisuhteeseen. Miehille iskee yhden naisen syndrooma, vaihtelunhalu, miksi sitä kukin haluaa kutsua. Joka tapauksessa muutkin naiset kiinnostaa kuin se oma. Osa saa pidettyä itsensä kurissa eikä petä, mutta siellä se peruspiirre lymyää, jokaisen miehen korvienvälissä.

Siksi ei löydy sopivaa, koska niitä ei ole olemassa.

Tilastojen valossa tämä "vaihtelun halu" taitaa olla enemmänkin naisten juttu.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta.

Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen.

Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Siinähän se nähdään tutkitusti ja todistetusti, että miehet ovat nykyään vastuullisempia kuin naiset. Haluavat lasten parhaaksi että perhe pysyy koossa hinnalla millä hyvänsä ja naiset nakkaavat yhteisestä ja lasten hyvästä paskat, kun on kiire pyörimään qullicaruselliin niin ei siinä auta tuollaisten pikkujuttujen, kuten perheen, antaa menoa haitata. Saa siinä ihmetellä että miksi kakaroita ei synny. Siksi ei synny, kun suomalaisen naisen kanssa ei pysty sellaista sitoumusta tekemään.

Miehet osaavat vetäytyä (sohvalle, miesluolaansa, pubiin, kaljapöhnään), jopa lähteä kokonaan hoitamatta eroa ja jättävät vaan käytännön asiat hoitamatta.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla niin että miehet on omaksunut naisten tavat, eivätkä kelpuuta itseään huononpaa. Naiset kun tekee saman niin syntyy ongelma. Ottaen huomioon että parisuhteesta ei enää nykyään haeta taloudellista turvaa, joten syyt ottaa itseään kehnonpi puoliso olisi melko turhaa.

Mikä on itseä kehnompi puoliso? Onko se jotenkin universaalisti mitattavissa oleva suure?

Useimmiten sellainen joka ollaan valmis jättämään heti siltä istumalta kun saadaan parempi palkkainen työ sekä itsetunto nousee. Nämä on niin nähty. Tästä syystä ei kannata tyytyä ja kannattaa itsekin varoa joutumasta kenenkään henkiseksi laastariksi.

Näillä se itsetunto vaikuttaa nousevan ihan vain sillä että nainen kiinnostuu ja haluaa parisuhteen. Ja se nouseekin sitten suoraan sinne megak*sipää-tasolle jossa sitä kiinnostunutta naista ei tarvitse arvostaa eikä oikeastaan edes pitää ihmisenä. Jollainen omituisella logiikalla se kääntyy nimittäin niin, ettei tuollaisessa naisessa (joka on kiinnostunut/valmis parisuhteeseen "luuserin" kanssa) vaan voi olla mitään hyvää vaan sehän on pelkkä epätoivoinen tyrkky ja siten vieläkin luuserimpi kuin mies. Miksi muutenkaan se musta olisi kiinnostunut? Ja varmasti on epätoivoissaan käynyt jakamassa kaikille muille miehille minua ennen eli sehän onkin pelkkä saastainen h¤ro.. Ja millaisena miehenä se oikein mua pitää kun kuvittelee, että tuolle nyt ainakin kelpaa muiden jämät..

Esitin tuolla edellä tasouskovaisille kysymyksen, joka taas ignoorattiin. Kysynpä uudestaan:

Miten taso määrittyy?

A. Ihminen määrittää sen itse

vai

B. Sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Esitin tuolla edellä tasouskovaisille kysymyksen, joka taas ignoorattiin. Kysynpä uudestaan:

Miten taso määrittyy?

A. Ihminen määrittää sen itse

vai

B. Sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin etsintä on vaikeaa nykyisin koska nykyään kumppanin pitää olla samanlainen/tasa-arvoinen, muuten suhdetta ei synny.

Ennen ajateltiin että vastakohdat täydentävät toisiaan mutta nykyään ajatellaan että pitää olla samanlainen arvomaailma,samantasoinen koulutus,samat kiinnostuksen kohteet... jne...

Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on sitä samanlaisempia sukupuolet ovat koska sitä pienemmät sukupuoliroolit ovat ja olisiko tämä syy sille miksi nykyisin ihmiset haluavat kumppanikseen samanlaisen ihmisen kuin itse mitä itse on?

Tasa-arvo on sitä ettei sukupuolten välisiä eroavaisuuksia ole ja että asiat jakautuvat tasaisesti sukupuolten väille.

Eli olisiko ns tasa-arvo se asia mikä vaikeuttaa kumppanin löytymistä?

Mistähän ammennat noita sun faktoja? Esimerkiksi mun rakas mies on täysin eri puusta veistetty kuin minä. Mulla on akateeminen loppututkinto, kun hänellä taas ei ole. Meidän taustatkin ovat täysin erilaiset. Olen superhoikka ja hän on puolestaan normaalipainon ylärajoilla. Ikäeroa myös on. Mulle hän on kuitenkin maailman rakkain ihminen, oikeastaan ihan kaikki kaikessa:)

Nauti onnestasi, näitä toivonsa menettäneitä ihmisiä on liian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, miksi miehet eivät enää hanki vaimoa ulkomailta, jos kerran suomalaiset naiset ovat niin rumia ja kamalia? Joo, Sir Vili kuoli jo yli 15 vuotta sitten, mutta nykyisin on netti ja lukuisat deittipalstat. Täällä vaan valitetaan,  kun yhteiskunta ei roudaa Suomeen naisia ulkomailta. Mihin yhteiskuntaa tarvitaan, kun kerran netin kautta voi tehdä valintansa ihan itse? Sitäpaitsi Suomessa kyllä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee tai on opiskelijavaihdossa nuoria naisia eri puolilta maailmaa. 

Se roudaaminen olisi yhtä tyhjän kanssa, sillä nekin jotka juuri nyt parasta aikaa opiskelevat suomalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa eivät ole mitenkään erityisen kiinnostuneita suomalaisista miehistä. Jotkut ovat täällä lähinnä käymässä. Sama koskee työssäolevia ulkolaisia jotka käyvät täällä ja lähtevät heti lihavamman duunin perään.

Eli näiden miesten ongelmana onkin suomalainen kulttuuri? Miksi miehet eivät sitten muuta mieleistensä naisten kanssa toiseen maahan, missä olisi suomalaismiehellekin mukavampi kulttuuri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitin tuolla edellä tasouskovaisille kysymyksen, joka taas ignoorattiin. Kysynpä uudestaan:

Miten taso määrittyy?

A. Ihminen määrittää sen itse

vai

B. Sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia.

Vastaa kaikin mokomin laajemmin, ihan omin sanoin. Eli miten taso määrittyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin etsintä on vaikeaa nykyisin koska nykyään kumppanin pitää olla samanlainen/tasa-arvoinen, muuten suhdetta ei synny.

Ennen ajateltiin että vastakohdat täydentävät toisiaan mutta nykyään ajatellaan että pitää olla samanlainen arvomaailma,samantasoinen koulutus,samat kiinnostuksen kohteet... jne...

Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on sitä samanlaisempia sukupuolet ovat koska sitä pienemmät sukupuoliroolit ovat ja olisiko tämä syy sille miksi nykyisin ihmiset haluavat kumppanikseen samanlaisen ihmisen kuin itse mitä itse on?

Tasa-arvo on sitä ettei sukupuolten välisiä eroavaisuuksia ole ja että asiat jakautuvat tasaisesti sukupuolten väille.

Eli olisiko ns tasa-arvo se asia mikä vaikeuttaa kumppanin löytymistä?

Mistähän ammennat noita sun faktoja? Esimerkiksi mun rakas mies on täysin eri puusta veistetty kuin minä. Mulla on akateeminen loppututkinto, kun hänellä taas ei ole. Meidän taustatkin ovat täysin erilaiset. Olen superhoikka ja hän on puolestaan normaalipainon ylärajoilla. Ikäeroa myös on. Mulle hän on kuitenkin maailman rakkain ihminen, oikeastaan ihan kaikki kaikessa:)

Tuskin te eripuusta olette veistettyjä vai onko teillä perinteiset sukupuoliroolit käytössä eli mies on mies ja nainen on nainen?

Kuitenkin niissä maissa missä ei ole tasa-arvoa(siellä myös sukupuolet ovat erilaisia) niin siellä parisuhteet ovat kestäviä sekä todella yleisiä ja siellä myös syntyy paljon lapsia.

Kuitenkin maailman tasa-arvoisimmissa maissa on eniten sinkkuja sekä mitä enemmän tasa-arvoa on niin sitä vähemmän syntyy lapsia.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sopivaa miestä voisi löytyä, kun sellaista ei ole? Naiset (ainakin suurin osa) pyrkivät yksiavioiseen parisuhteeseen. Miehille iskee yhden naisen syndrooma, vaihtelunhalu, miksi sitä kukin haluaa kutsua. Joka tapauksessa muutkin naiset kiinnostaa kuin se oma. Osa saa pidettyä itsensä kurissa eikä petä, mutta siellä se peruspiirre lymyää, jokaisen miehen korvienvälissä.

Siksi ei löydy sopivaa, koska niitä ei ole olemassa.

Tilastojen valossa tämä "vaihtelun halu" taitaa olla enemmänkin naisten juttu.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta.

Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen.

Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Siinähän se nähdään tutkitusti ja todistetusti, että miehet ovat nykyään vastuullisempia kuin naiset. Haluavat lasten parhaaksi että perhe pysyy koossa hinnalla millä hyvänsä ja naiset nakkaavat yhteisestä ja lasten hyvästä paskat, kun on kiire pyörimään qullicaruselliin niin ei siinä auta tuollaisten pikkujuttujen, kuten perheen, antaa menoa haitata. Saa siinä ihmetellä että miksi kakaroita ei synny. Siksi ei synny, kun suomalaisen naisen kanssa ei pysty sellaista sitoumusta tekemään.

Se ei ole tervettä eikä hyvä piirre, että perhe pidetään koossa hinnalla millä hyvänsä. Minä lähdin, koska en olisi voinut hankkia lapsia miehen alkoholinkäytön ja käytöksen vuoksi, se olisi ollut lapsille perhehelvetti. 

Se on tervettä, että hoidetaan omat ongelmat ja yhteiset ongelmat, jotta kaikilla olisi hyvä elämä ja hyvä olla kotona. Ja jos tähän ei joku perheenjäsen voi sitoutua, on parasta hajaantua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitin tuolla edellä tasouskovaisille kysymyksen, joka taas ignoorattiin. Kysynpä uudestaan:

Miten taso määrittyy?

A. Ihminen määrittää sen itse

vai

B. Sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia.

Vastaa kaikin mokomin laajemmin, ihan omin sanoin. Eli miten taso määrittyy?

En ole tasoteoreetikko, mutta sanoisin että vastakkaisen sukupuolen ihanteiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin etsintä on vaikeaa nykyisin koska nykyään kumppanin pitää olla samanlainen/tasa-arvoinen, muuten suhdetta ei synny.

Ennen ajateltiin että vastakohdat täydentävät toisiaan mutta nykyään ajatellaan että pitää olla samanlainen arvomaailma,samantasoinen koulutus,samat kiinnostuksen kohteet... jne...

Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on sitä samanlaisempia sukupuolet ovat koska sitä pienemmät sukupuoliroolit ovat ja olisiko tämä syy sille miksi nykyisin ihmiset haluavat kumppanikseen samanlaisen ihmisen kuin itse mitä itse on?

Tasa-arvo on sitä ettei sukupuolten välisiä eroavaisuuksia ole ja että asiat jakautuvat tasaisesti sukupuolten väille.

Eli olisiko ns tasa-arvo se asia mikä vaikeuttaa kumppanin löytymistä?

Mistähän ammennat noita sun faktoja? Esimerkiksi mun rakas mies on täysin eri puusta veistetty kuin minä. Mulla on akateeminen loppututkinto, kun hänellä taas ei ole. Meidän taustatkin ovat täysin erilaiset. Olen superhoikka ja hän on puolestaan normaalipainon ylärajoilla. Ikäeroa myös on. Mulle hän on kuitenkin maailman rakkain ihminen, oikeastaan ihan kaikki kaikessa:)

Tuskin te eripuusta olette veistettyjä vai onko teillä perinteiset sukupuoliroolit käytössä eli mies on mies ja nainen on nainen?

Kuitenkin niissä maissa missä ei ole tasa-arvoa(siellä myös sukupuolet ovat erilaisia) niin siellä parisuhteet ovat kestäviä sekä todella yleisiä ja siellä myös syntyy paljon lapsia.

Kuitenkin maailman tasa-arvoisimmissa maissa on eniten sinkkuja sekä mitä enemmän tasa-arvoa on niin sitä vähemmän syntyy lapsia.

-eri

Onko se joku uutinen, että parisuhteet ovat yleisempiä maissa, joissa naiset ovat alempiarvoisia? Onko sekään, että noissa maissa syntyy enemmän lapsia? eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitin tuolla edellä tasouskovaisille kysymyksen, joka taas ignoorattiin. Kysynpä uudestaan:

Miten taso määrittyy?

A. Ihminen määrittää sen itse

vai

B. Sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia.

Vastaa kaikin mokomin laajemmin, ihan omin sanoin. Eli miten taso määrittyy?

En ole tasoteoreetikko, mutta sanoisin että vastakkaisen sukupuolen ihanteiden kautta.

Miksi siis on ongelma, jos naisten mielestä miehen tasoa ei nosta esimerkiksi hoikkuus tai urheilullisuus? Jos kerran naiset määrittävät, mikä miehestä tekee tasokkaan, niin silloin pitää hyväksyä se, etteivät em. ominaisuudet anna miehelle "tasopisteitä". Eli hän todennäköisesti on nimenomaan samalla tasolla kuin ylipainoiset naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies silloin "sopiva" jos on tällainen:

1. ystävä

2. kumppani

3. rakastaja

4. veli

5. isä

6. opettaja

7. kasvattaja

8. rippi-isä

9. uskottu

10. kokki

11. mekaanikko

12. asentaja

13. sähkömies

14. kuljettaja

15. kantaja

16. siivooja

17. hovimestari

18. hydraulikko

19. puuseppä

20. malli

21. sisustusarkkitehti

22. seksuologi

23. psykologi

24. psykiatri

25. psykoterapeutti

Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä.

Tarvitsee vain olla:

1. miellyttävä

2. urheilullinen mutta

3. älykäs mutta

4. voimakas

5. hyvätapainen mutta

6. luja mutta

7. lempeä

8. herkkä mutta

9. päättäväinen mutta

10. romanttinen mutta

11. miehekäs

12. vitsikäs ja

13. iloinen mutta

14. vakavasti otettava ja

15. arvokas

16. rohkea mutta

17. nallekarhu mutta

18. energinen

19. huolehtiva

20. luova

21. idearikas

22. taitava mutta

23. vaatimaton ja

24. ymmärtäväinen

25. elegantti mutta

26. johdonmukainen

27. lämmin mutta

28. viileä mutta

29. intohimoinen

30. suvaitsevainen mutta

31. periaatteellinen mutta

32. kunniallinen ja

33. jalo mutta

34. käytännöllinen ja

35. pragmaattinen

36. oikeudenmukainen mutta

37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa (esim. pankkiryöstön)

eli;

38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta

39. hillitty

40. charmikas mutta

41. pysyvä ja

42. uskollinen

43. valpas mutta

44. haaveileva mutta

45. kunnianhimoinen

46. luotettava ja

47. kunnioitettava

48. valmis uhrauksiin ja, ennen muuta,

49. maksukykyinen.

Ja myös

1. ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut

2. tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi sille enempää aikaansa kuin ko. naiselle

3. antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa ja olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt

4. pukeutuisi siististi, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan naista polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka on ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä asioita kuin peili ja huulirasva.

Olisi unohtamatta naisen:

1. syntymäpäivïään

2. nimipäiviään

3. hääpäivää

4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää

5. kuukautisiaan

6. hammaslääkäriaikaansa

7. vuosipäiviään

8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.

 Miehen tekeminen onnelliseksi on huomattavasti vaikeampaa.

Se johtuu siitä, että mies tarvitsee:

1. seksiä ja

2. ruokaa

Eipä ihme, ellet löydä kumppania, jos ainoat tarpeet, joita itsessäsi tunnistat, ovat seksi ja ruoka! Sinun täytyy olla sosiopaatti, autisti tai jotain ennen diagnosoimatonta.

Ei kukaan nainen halua olla suhteessa tuollaisen konemaisen pökkelön kanssa. Missä on sinun persoonasi, missä kaikki inhimilliset piirteesi, syvimmät tarpeesi, missä ihmisyytesi?? Sinun täytyy olla pahasti traumatisoitunut kun olet muuttunut noin robottimaiseksi ja tunteettomaksi epäihmiseksi. Pelottavaa.

Kuten jo aikaisemmin todettua, ne OVAT nuo kaksi naisille ylivoimaisen vaikeita rasteja näköjään. Ei kyllä pysty käsittämään että miten se on mahdollista mutta totta se on !

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin etsintä on vaikeaa nykyisin koska nykyään kumppanin pitää olla samanlainen/tasa-arvoinen, muuten suhdetta ei synny.

Ennen ajateltiin että vastakohdat täydentävät toisiaan mutta nykyään ajatellaan että pitää olla samanlainen arvomaailma,samantasoinen koulutus,samat kiinnostuksen kohteet... jne...

Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on sitä samanlaisempia sukupuolet ovat koska sitä pienemmät sukupuoliroolit ovat ja olisiko tämä syy sille miksi nykyisin ihmiset haluavat kumppanikseen samanlaisen ihmisen kuin itse mitä itse on?

Tasa-arvo on sitä ettei sukupuolten välisiä eroavaisuuksia ole ja että asiat jakautuvat tasaisesti sukupuolten väille.

Eli olisiko ns tasa-arvo se asia mikä vaikeuttaa kumppanin löytymistä?

Niin...ennen parisuhteissa keskinäinen kommunikointi sekä asioiden tekeminen puolison kanssa yhdessä oli huomattavasti vähäisempää kuin nykyisin. Sen vuoksi ei ollut niin väliä, millainen toinen oli, mitä mieltä se oli asioista ja mistä oli kiinnostunut, koska oleellista oli vain, että kumpikin tahoillaan teki omat hommansa. Yhdessä syötiin (ja monesti vielä hiljaisuuden vallitessa, koska ruokapöydässä ei saanut puhua) , naitiin ja nukuttiin. Nykyisin taas keskinäinen kommunikointi ja yhdessä tekeminen ovat syyt, miksi parisuhteeseen edes mennään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sviddu nääs joo, miesten vikahan se kun naiset ei löydä miestä. Tajuatteko, että alennutte samalle tasolle niiden vonkuvien naisia syyllistävien kilttismiesten kanssa?

Voihan naisetkin alkaa tuomaan miehiä. Naiset vain sattuvat olemaan hiukan järkevämpiä mitä miehet sillä jos ulkomailtakaan ei tahdo löytyä sopivaa niin sitten ollaan ilman.

Naiset tuovat jo nyt miehiä, meidän elätettäväksi. Tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin etsintä on vaikeaa nykyisin koska nykyään kumppanin pitää olla samanlainen/tasa-arvoinen, muuten suhdetta ei synny.

Ennen ajateltiin että vastakohdat täydentävät toisiaan mutta nykyään ajatellaan että pitää olla samanlainen arvomaailma,samantasoinen koulutus,samat kiinnostuksen kohteet... jne...

Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on sitä samanlaisempia sukupuolet ovat koska sitä pienemmät sukupuoliroolit ovat ja olisiko tämä syy sille miksi nykyisin ihmiset haluavat kumppanikseen samanlaisen ihmisen kuin itse mitä itse on?

Tasa-arvo on sitä ettei sukupuolten välisiä eroavaisuuksia ole ja että asiat jakautuvat tasaisesti sukupuolten väille.

Eli olisiko ns tasa-arvo se asia mikä vaikeuttaa kumppanin löytymistä?

Mistähän ammennat noita sun faktoja? Esimerkiksi mun rakas mies on täysin eri puusta veistetty kuin minä. Mulla on akateeminen loppututkinto, kun hänellä taas ei ole. Meidän taustatkin ovat täysin erilaiset. Olen superhoikka ja hän on puolestaan normaalipainon ylärajoilla. Ikäeroa myös on. Mulle hän on kuitenkin maailman rakkain ihminen, oikeastaan ihan kaikki kaikessa:)

Tuskin te eripuusta olette veistettyjä vai onko teillä perinteiset sukupuoliroolit käytössä eli mies on mies ja nainen on nainen?

Kuitenkin niissä maissa missä ei ole tasa-arvoa(siellä myös sukupuolet ovat erilaisia) niin siellä parisuhteet ovat kestäviä sekä todella yleisiä ja siellä myös syntyy paljon lapsia.

Kuitenkin maailman tasa-arvoisimmissa maissa on eniten sinkkuja sekä mitä enemmän tasa-arvoa on niin sitä vähemmän syntyy lapsia.

-eri

Kun ei ole tasa-arvoa ,naisen ainoa turva on perhe ja suku. Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin tuollaista elämää vaan siitä, että ei ole päätösvaltaa, toimeentuloa ja siten mahdollisuutta muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sopivaa miestä voisi löytyä, kun sellaista ei ole? Naiset (ainakin suurin osa) pyrkivät yksiavioiseen parisuhteeseen. Miehille iskee yhden naisen syndrooma, vaihtelunhalu, miksi sitä kukin haluaa kutsua. Joka tapauksessa muutkin naiset kiinnostaa kuin se oma. Osa saa pidettyä itsensä kurissa eikä petä, mutta siellä se peruspiirre lymyää, jokaisen miehen korvienvälissä.

Siksi ei löydy sopivaa, koska niitä ei ole olemassa.

Tilastojen valossa tämä "vaihtelun halu" taitaa olla enemmänkin naisten juttu.

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta.

Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen.

Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Niin. Minä naisena tein eropäätöksen. Sen jälkeen olen elänyt 20 vuotta yksin. Mies taas kolmen naisen kanssa. Että kenelle se vaihtelu sitten tulikaan... Naiset haluavat eroon siitä epäkelvosta miehestä, senkin uhalla, ettei parempaa löydy tilalle. 

Sama. Avioeroni jälkeen meni 25 vuotta ennen kuin muutin avoliittoon nykyisen kumppanini kanssa. Ex-miehelläni oli uusi puoliso vuoden sisällä ja nyt jo kolmas nainen, jonka kanssa on avoliitossa (en ole varma, ovatko naimisissa).

Tuskin olette olleet selibaatissa 20-25 vuotta, vaan löyhät suhteet/panot ovat tulleet ja menneet. Ei yhdessä asuminen määrittele kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitin tuolla edellä tasouskovaisille kysymyksen, joka taas ignoorattiin. Kysynpä uudestaan:

Miten taso määrittyy?

A. Ihminen määrittää sen itse

vai

B. Sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia.

Vastaa kaikin mokomin laajemmin, ihan omin sanoin. Eli miten taso määrittyy?

En ole tasoteoreetikko, mutta sanoisin että vastakkaisen sukupuolen ihanteiden kautta.

Miksi siis on ongelma, jos naisten mielestä miehen tasoa ei nosta esimerkiksi hoikkuus tai urheilullisuus? Jos kerran naiset määrittävät, mikä miehestä tekee tasokkaan, niin silloin pitää hyväksyä se, etteivät em. ominaisuudet anna miehelle "tasopisteitä". Eli hän todennäköisesti on nimenomaan samalla tasolla kuin ylipainoiset naiset.

Niinpä. Naisena en saa miehiltä pisteitä siitä, että olen älykäs, kompetentti, varakas, itsenäinen ja omatoiminen. Sen sijaan nämä ominaisuudet helpottavat minua sinkkuelämässäni ja niiden avulla saan itselleni tuotettua elämänlaatua.