Lue keskustelun säännöt.
Perheen metatyöt mitä niitä on?
17.11.2019 |
Esimerkkejä ”metatöistä” mitä
voi olla lapsiperheessä?
Kommentit (1039)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt ihmetelty monia asioita joita kirjoitin viestiini esimerkiksi metatöistäni. Mainittakoon, että viestiin vastasi joku muu kuin minä, ja se on lähtenyt elämään omaa elämäänsä, itse en ole katkeroitunut metatöistä, vaan pidän niistä. Ja meillä menee mieheni kanssa tämä työnjako hyvin.
Mutta miksi kaverisynttärit: koska kaverisynttärit ovat pk-seudulla tyypillisesti paikoissa joihin lapsi ei pääse itse, joten se pitää aikatauluttaa myös vanhemman kalenteriin. Koska haluan lapsen tärkeälle kaverille miettiä kivan lahjan, eikä miljoonatta Tiger-krääsää. Kyllä, tämä on oma valintani. Tuleviin juhliin ”pitää” myös teemapukeutua. Lapsi haluaa ommella koristeita mekkoonsa ja tarvitsee apua siinä. Voisin tietty sanoa lapselle, ettei mua sun asusi kiinnosta pätkääkään, mutta en nyt ajatellut tehdä niin.
Kirjastoon lapset menevät itsekin, mutta eivät löydä sieltä sopivia lukudiplomikirjoja. Pääkaupunkiseudulla tiettyä kirjaa ei ole edes joka kirjastossa hankittuna ylipäätään, saati sitten että se olisi vapaana juuri kyseisessä kirjastossa, tai lapsi sen sieltä vielä löytäisi. Systeemi toimii varaamisella, ja kirja voidaan kiikuttaa jostain Espoon perältä haluamaani kirjastoon. Varaukset noudan siksi, että pystyn hakemaan ne samalla reissulla kun olen itse yliopistolla. Lapset saavat keskittyä kirjastoreissuillaan hyllyssä olevien kirjojen katseluun ja valkata mieluisia, 99% nämä eivät kuitenkaan käy Helmet-lukudiplomiin. Miksi, no se on toinen asia, jota voisi kysyä kirjastojen ja koulutoimen edustajilta, mutta omassa perheessäni olen halunnut mahdollistaa sen, että lapset saavat tämän lukudiplomin vuosittain suoritettua, kun koulu sitä vaatii/suosittelee.
Miksi huolehdin lasten hammaslääkärit: lasten oikomishoidot suoritetaan paikassa, joka vaatii 10 km matkan, kahdella bussilla pääsee, matka vie lähes tunnin. En tiedä miten taitavia 9-vuotiaita teillä on, mutta meillä ei 9-vuotias vielä halua yksin hypätä kello 7.00 bussiin ja matkustaa kahdella bussilla yksin tuntemattomaan paikkaan ja sieltä vielä takaisin kouluun. Itsekin joudun tovin aikaa aina etsimään reittioppaasta, mikä bussi seuraavaksi menee, ja mistä pysäkiltä, lähtevät eri paikoista. Menen siis mukaan.
Miksi autan kokeiden muistamisessa: no toisella lapsellani on ADHD, ja muutakin oppimisvaikeutta. Kyllä, jatkuvasti koulutamme häntä huolehtimaan itse asioistaan, mutta alakoululaisemme ei osaa vielä aikatauluttaa kokeisiin lukemista. Omasta mielestämme koulu on tärkeää, enkä halua ottaa sellaista asennetta, että no kyllä se oppii jos en vuoteen sano mitään, katsotaan mitä numeroita se saa.
Olen kotirouva joka opiskelee n:ttä tutkintoa: no ihan toista maisterintutkintoa, saadakseni paremman palkan ja esimiesaseman. Olin tässä välissä töissä 7 vuotta, jos se lohduttaa, molemmista lapsista olen palannut takaisin hommiin kun he ovat olleet 1-vuotiaita. Nyt opintovapaalla.
En tiennyt, että tässä ketjussa on pakko vihata metatöitä, kirjoitin vain listan kun kysyttiin. Itse en vihaa, enkä ole katkera miehelleni, nämä asiat sujuvat minulta hyvin, ja olemme molemmat mieheni kanssa tyytyväisiä tähän työnjakoon. Nämä metatyöt ovat olleet minulla silloinkin kun olin töissä, ja tulevat olemaan silloinkin kun valmistun ja menen uudelleen töihin, eikä tämä minua haittaa millään tavalla.
Terveisin n:ttä tutkintoa opiskeleva kotirouva, jolla on hemmotellut lapset, jotka eivät itse opi mitään.
"no toisella lapsellani on ADHD" Tuo nyt on sanomattakin selvää. Syökö se muuten amfetamiinia siihen vaivaansa, ja milloin se loppuu?
Syö metyylifenidaattia kouluaamuisin. Valitettavasti se ei auta näihin muihin oppimisvaikeuksiin, joiden kanssa lapsi tulee painimaan koko loppuikänsä. En tiedä milloin loppuu, riippuu lääkärin mielipiteestä. Viime aikoina mielestäni on mennyt hieman paremmin myös lääkkeettöminä päivinä, mutta toisaalta lapsi helposti ylikuormittuu ja uupuu jos yrittää koulupäivinä olla ilman. Hyvää jatkoa sinullekin! 💐
Lapset ovat erilaisia, ADHD on ihan yleinen aivojen erilaisuus. Ja lääkehoito yhdessä toimintaterapian kanssa hyvä tapa auttaa lasta selviämään arjesta muiden lasten tavoin. Nämä palstan heitot kannattaa ohittaa. t jo nuoren aikuisen ADD pojan äiti, poika laajoista oppimisongelmistaan (luki, ADD) huolimatta kävi lukion ja on jatko-opinnoissa mutta apuna tarvittiin niin terapia kuin lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on tuo häiriintynyt Tuikkukippomies joka täällä solvaa naisia ja äitejä. Raukalla kun ei ole elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kopsattu Iltalehdestä, alkuperäinen juttu Me Naisissa.
Me Naiset "Niin sanottua metatyötä on nyt tutkittu Harvardissa asti. Tutkija nostaa esiin tilanteet, joihin kaikkien pitäisi havahtua.
Suuri osa meistä tekee sitä joka päivä: Suunnittelee tulevan viikon ostoksia, havainnoi kodin korjausta kaipaavia kohtia. Sopii tapaamisia ystävien kanssa ja laatii lomasuunnitelmia. Vastaa Wilma-viesteihin, varaa neuvola-aikoja ja panee merkille, että lapsen vaatevarasto kaipaa päivittämistä.Kyseessä on metatyöksikin nimitetty ilmiö, jossa ihminen tekee hiljaista ja näkymätöntä aivotyötä. Siinä on kyse suunnittelemisesta ja huolehtimisesta, jonka avulla varmistetaan arjen sujuvuus – ei niinkään kotitöistä itsessään.
Aivoja näkymättömästi rasittavaa metatyötä on nyt tutkittu myös tieteellisesti. Harvardin tutkija Allison Daminger haastatteli 35 pariskuntaa selvittääkseen, millaista näkymätön kognitiivinen työ on. Damingerin tutkimuksessa kartoitettiin, millaista metatyötä parien arkeen kuului ja miten se jakautui parin välillä.
Tutkimuksen perusteella metatyö jaettiin neljään osa-alueeseen:
1. Ennakointi tai varautuminen
Jotta perheen arki sujuisi kuin rasvattu, vaaditaan paljon näkymätöntä ennakointia. Tapahtuuko seuraavalla viikolla jotain, joka tulisi ottaa huomioon? Mitä ruoka-aineita kaapeista puuttuu? Näyttääkö sääennuste siltä, että tulevalle reissulle pitää pakata mukaan kumpparit? Ennakointityö kuului tutkimuksen perusteella useimmiten naisille.2. Tunnistaminen
Hiljaista aivotyötä on myös sen tunnistaminen ja selvittäminen, mistä arjessa tarvittavat palvelut tai asiat löytyvät. Mitkä ovat alueen päiväkodit, mistä kaupasta sopivat harrastusvälineet saa ostettua parhaaseen hintaan?3. Päätöksenteko
Tarjolla olevien vaihtoehtojen välillä täytyy myös tehdä valintoja. Päätöksenteko on yksi metatyön osa-alueista. Ennen lasten viemistä päiväkotiin on täytynyt tehdä päätös siitä, mihin päiväkotiin lapsi menee ja milloin. Lomamatkalle ei päästä, ellei joku ole varannut hotellia.Arjen päätös on myös se, että illalliseksi on lasagnea tai että lapsen syntymäpäiville kutsutaan koko luokka. Tutkimuksen mukaan miehet osallistuivat kaikista osa-alueesta eniten päätöksentekoon.
4. Tarkkailu ja seuranta
Metatyöntekijä seuraa päätösten toteutumista ja onnistumista. Sujuiko kaikki, kuten oli suunniteltu? Tulihan kaikki aiemmin tehdyt päätökset myös toteutettua? Olivatko päätökset oikeita? Tarkkailua ja seurantaa tekivät tutkimuksen perusteella lähinnä naiset.Uuvuttava metatyö
Metatyö voi uuvuttaa. Toimittaja Jenny Lehtinen kutsui kolumnissaan metatyötä loputtomaksi kodin projektipäällikköydeksi. Hänen mukaansa metatyötä tekee eniten perheen pääasiallinen huolehtija, joka lapsiperheessä on usein äiti.Psykologi Jelena Kecmanovic toteaa Psychology Todayssa, että hiljaisen aivotyön tekijä ei useimmiten itsekään tajua tekevänsä sitä. On helpompi nähdä, kuka milloinkin on tiskannut tai imuroinut, mutta arjen suunnittelutyö jää usein huomiotta.
Koska metatyön määrä ei aina jakaudu parisuhteessa tasaisesti, väsyminen ja turhautuminen voivat johtaa riitelyyn ja ongelmiin parisuhteessa. Kecmanovic kertoo näkevänsä vastaanotollaan erityisesti uupuneita naisia."
Näinpä. Jostain kumman syystä uupuneisiin äiteihin törmää paljon enemmän kuin isiin. Rehellisesti sanottuna, en ole koskaan tavannut uupunutta isää. Kyllä niitäkin varmasti on.
Ja kuitenkin ne miehet ovat keskimäärin vaativammissa töissä, kykenevät hallitsemaan ja johtamaan huomattavasti kompleksisempia asioita kuin esim. neljän hengen perheen arki. Ja samaan aikaan noita uupuneita nuoria naisia on terpauttien vastaanotoilla, he uupuvat omista vaateistaan itseään kohtaan (ulkonäkö, opinnot, työ, vaatteet, koti...). Olisiko kaiken kontrolloimisen tarve kuitenkin se suurin väsyttäjä?
Opinnot ja työ ovat eri asia kuin koti ja lapset, eikä se mieskään suoraan sängystä töihin lähde vaan kylppärin ja vaatekaapin kautta.
Miehet siellä vaativassa työssään delegoivat asiat alaisilleen. Äärettömän harvat ajattelevat kaikki mahdolliset yrityksen työt - suurissa yrityksissä ne on jaoteltu alaisille ja assistenteille, pienyrityksissä niitä töitä ylipäänsä on vähemmän. Jos ne miehet kerran ovat niin mahtavia ja täydellisiä osaajia, se on kyllä kummallinen asia, että he eivät kykene hoitamaan työn ulkopuolista arkea (siinä opintojen ja työn ohessa kuten naiset).
Tätähän on jo pitkään tutkittu ja tiedetään laajasti, että miehet ovat putkiaivoja. He näkevät pitkälle mutta kapeasti eivätkä osaa ottaa muuttujia huomioon. Naiset sen sijaan ovat paljon etevämpiä ymmärtämään lähiaikojen asioita ja sitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pinossa on monta palikkaa ja jos yhden ottaa pois, koko torni romahtaa. Miehet näkevät vain sen valmiin tornin. Näin siis keskimäärin menee psykologinen ero. Siksi päätöksenteossa pitäisi ehdottomasti olla sekä naisia että miehiä. Tämän kun aikoinaan kerroin iranilaiselle miehelle, hän raivostui (naisethan eivät kykene minkäänlaiseen päätöksentekoon).
Olen yli 50-vuotias nainen ja äiti. Olen sitä mieltä, että monet naiset ihan itse tekevevät elämästään vaikeata. He vievät mieheltä ja lapsilta kaiken tilan ja o7keuden ajatella. Vaatimustaso on kohtuuton ja siksi kukaan muu ei osaa tätä vaikeaa projektia houtaa. Muut ei vaan osaa! Niinpä pitää huolehtia ihan kaikesta ja sitten uupua.
Itsellänikin on taipumusta tietää parhaiten. Onneksi elämä on opettanut ja työnjako tuli selkeäksi. Avain on vastuu. Jokaisella on oikeus kantaa vvastuu JA päättää tekemisen tapa. Ladten koulut ym eivät ole täydellisyysprojekteja kuten ei muukaan elämä ole. Annoin lapsille vastuun koulusta jo varhain. En vaadi täydellisyyttä. Miehelle omat vastuut asioista, joita en sitten mikromangeeraa. Esimerkkinä lasten harrastukset.
Avain on laskeutua sieltä täydellisyydestä!
Itse olen kokenut ongelmalliseksi lapsiin liittyvän metatyön ja siitä päävastuussa olemisen siksi, että se sysää monet kasvatukselliset tilanteet minulle. Vaikka miehellä on paljon omia metatöitään (vakuutus, auto, matkat, harrastukset, urheiluvälineet jne.), niin sellaiset suoraan lasten arkielämään liittyvä ajattelu on paljolti minun vastuulla.
Tästä seuraa, että minä olen pääasiallisesti se, kenen kanssa lapset keskustelevat ja kenelle kiukuttelevat ja osoittavat mielipahaa. Minusta äitinä on tullut lapsille arjen poliisi, sosiaalityöntekijä, hätäkeskuspäivystäjä, sairaanhoitaja, opettaja, kokki, terapeutti ja vartija. Mies on sitten se, kenen puoleen käännytään erikoistapauksissa kuten rikkinäisen puhelimen tai toimimattoman tietokoneen vuoksi. Minä käyn päivittäin kasvatuskeskusteluja lasten kanssa, mies huomattavasti vähemmän.
On mielenkiintoista miettiä, miksi se on ajautunut tähän. Itse näen, että mies ei ole halunnut eikä osannut ottaa yhtä suurta osuutta lasten kasvatukseen liittyvästä kakusta, vaan on ominut itselleen luontaisesti mukavat ja hänelle helpot tehtävät. Itse olen varmaan tehnyt sen virheen, että en ole tarpeeksi vaatinut mieheltä. Toisaalta miehen tapa kasvattaa lapsia oli pitkään jossain määrin tunteetonta ja ongelmatilanteissa hän vain jähmettyi, eikä kyennyt tekemään yhtään mitään muuta kuin poistumaan paikalta. Onneksi tilanne on helpottanut paljon, koska olemme yhdessä jutelleet ja sopineet, miten mikäkin tilanne hoidetaan. Siitä huolimatta mies on minua kyvyttömämpi kohtaamaan lasten erilaisia tunteita, minkä vuoksi lasten arkeen liittyvä metatyö kasautuu minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on tuo häiriintynyt Tuikkukippomies joka täällä solvaa naisia ja äitejä. Raukalla kun ei ole elämää.
Ja naiset ja äidit solvaa häiriintynyttä Tiukkukippomiestä. Raukoilla ei ole elämää.
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 50-vuotias nainen ja äiti. Olen sitä mieltä, että monet naiset ihan itse tekevevät elämästään vaikeata. He vievät mieheltä ja lapsilta kaiken tilan ja o7keuden ajatella. Vaatimustaso on kohtuuton ja siksi kukaan muu ei osaa tätä vaikeaa projektia houtaa. Muut ei vaan osaa! Niinpä pitää huolehtia ihan kaikesta ja sitten uupua.
Itsellänikin on taipumusta tietää parhaiten. Onneksi elämä on opettanut ja työnjako tuli selkeäksi. Avain on vastuu. Jokaisella on oikeus kantaa vvastuu JA päättää tekemisen tapa. Ladten koulut ym eivät ole täydellisyysprojekteja kuten ei muukaan elämä ole. Annoin lapsille vastuun koulusta jo varhain. En vaadi täydellisyyttä. Miehelle omat vastuut asioista, joita en sitten mikromangeeraa. Esimerkkinä lasten harrastukset.
Avain on laskeutua sieltä täydellisyydestä!
Et tiedä yhtikäs mitään siitä vaatimustasosta, joka yhteiskunnalta nykyään tulee. Päiväkoti ja koulu osallistaa ja työllistää, harrastuksissa kaikki vyörytetty vanhemmille, terveydenhoito ja sosiaalitoimi kyttää.
Ja samaan aikaan kaikki palvelut keskitetty ja niiden saatavuus on vaikeaa. Lapsi ei käy koulun tiloissa edes hammaslääkärissä kuten ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen on tuikkis?
Ilmeisesti ainakin mies. Ja vaikuttaa aika yksinäiseltä. Tuskin perheellinen. Tämän ketjun aiheena oli PERHEEN metatyöt.
Mahdollisesti myös työtön, koska aika MAATA perse homeessa täällä palstalla. Miksi muuten vauhkoat jostain johtajamiehistä, ikäänkuin kaikki miehet olisivat jotain suuria johtajia, kun itse olet kaikkea muuta?
Tuikkukippomies ryntää paikalle heti, kun jotain veljeä arvostellaan. Hän päivystää herkeämättä ja löytää jokaisen kommentin, jos joku nainen tohtii arvostella omaa miestään palstalla. Sitä en tiedä, miten ihmeessä hän ehtii joka ketjuun.
Minä tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 50-vuotias nainen ja äiti. Olen sitä mieltä, että monet naiset ihan itse tekevevät elämästään vaikeata. He vievät mieheltä ja lapsilta kaiken tilan ja o7keuden ajatella. Vaatimustaso on kohtuuton ja siksi kukaan muu ei osaa tätä vaikeaa projektia houtaa. Muut ei vaan osaa! Niinpä pitää huolehtia ihan kaikesta ja sitten uupua.
Itsellänikin on taipumusta tietää parhaiten. Onneksi elämä on opettanut ja työnjako tuli selkeäksi. Avain on vastuu. Jokaisella on oikeus kantaa vvastuu JA päättää tekemisen tapa. Ladten koulut ym eivät ole täydellisyysprojekteja kuten ei muukaan elämä ole. Annoin lapsille vastuun koulusta jo varhain. En vaadi täydellisyyttä. Miehelle omat vastuut asioista, joita en sitten mikromangeeraa. Esimerkkinä lasten harrastukset.
Avain on laskeutua sieltä täydellisyydestä!
Uusi ops vaatii vanhempia osallistumaan ja se osallistaa. Läksyjä ja projekteja, teematapahtumia jne riittää.
Sama on jo päiväkodissa. Osallistetaan niin helvetisti. Ennen sinun aikanasi päivähoito palveli perheitä, nyt vanhemmat, varsinkin äiti, palvelee päivähoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tuo häiriintynyt Tuikkukippomies joka täällä solvaa naisia ja äitejä. Raukalla kun ei ole elämää.
Ja naiset ja äidit solvaa häiriintynyttä Tiukkukippomiestä. Raukoilla ei ole elämää.
Ei täällä oo kuin yksi häiriintynyt - nainen, joka on luonut mielessään vihollisekseen tämän myyttisen tuikkukippomiehen. Jokainen eriävä mielipide on vauhkon tuikkukippomiehen henkilökohtainen loukkaus ja hyökkäys häntä kohtaan. Palstalla ei ole muita miehiä kuin tämä kyseinen kaikkialle ehtivä superpahis. Sellaista mielenterveystoimiston aamukahvipöydästä. Harmi että tuikkishullun vuoksi keskustelut menee sotkuisen raskaiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tuo häiriintynyt Tuikkukippomies joka täällä solvaa naisia ja äitejä. Raukalla kun ei ole elämää.
Ja naiset ja äidit solvaa häiriintynyttä Tiukkukippomiestä. Raukoilla ei ole elämää.
Ei täällä oo kuin yksi häiriintynyt - nainen, joka on luonut mielessään vihollisekseen tämän myyttisen tuikkukippomiehen. Jokainen eriävä mielipide on vauhkon tuikkukippomiehen henkilökohtainen loukkaus ja hyökkäys häntä kohtaan. Palstalla ei ole muita miehiä kuin tämä kyseinen kaikkialle ehtivä superpahis. Sellaista mielenterveystoimiston aamukahvipöydästä. Harmi että tuikkishullun vuoksi keskustelut menee sotkuisen raskaiksi.
Useampi nainen tunnistaa kyllä Tuikkukippomiehen.
Raukalla suppea sanavarasto ja se sisältää hänellä tässäkin ketjussa tiuhaan toistuvat naurettavuudet: psykoosit tulilla, kausiverhot, maata palstalla jne.
Ja yleinen sairas riehuminen nyt viimeistään sitten kertoo kuka täällä on.
Aamusta iltaan aina vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tuo häiriintynyt Tuikkukippomies joka täällä solvaa naisia ja äitejä. Raukalla kun ei ole elämää.
Ja naiset ja äidit solvaa häiriintynyttä Tiukkukippomiestä. Raukoilla ei ole elämää.
Ei täällä oo kuin yksi häiriintynyt - nainen, joka on luonut mielessään vihollisekseen tämän myyttisen tuikkukippomiehen. Jokainen eriävä mielipide on vauhkon tuikkukippomiehen henkilökohtainen loukkaus ja hyökkäys häntä kohtaan. Palstalla ei ole muita miehiä kuin tämä kyseinen kaikkialle ehtivä superpahis. Sellaista mielenterveystoimiston aamukahvipöydästä. Harmi että tuikkishullun vuoksi keskustelut menee sotkuisen raskaiksi.
Useampi nainen tunnistaa kyllä Tuikkukippomiehen.
Raukalla suppea sanavarasto ja se sisältää hänellä tässäkin ketjussa tiuhaan toistuvat naurettavuudet: psykoosit tulilla, kausiverhot, maata palstalla jne.
Ja yleinen sairas riehuminen nyt viimeistään sitten kertoo kuka täällä on.
Aamusta iltaan aina vaan.
Et sinä käy useammasta naisesta vaikka koetatkin esittää olevasi useampi kirjoittaja itseäsi selkään taputellen. Sairasta riehumista on nähty ainoastaan sulta, tuikkishullu. Sinä solvaat ja nimittelet tuntemattomia harhoihisi vedoten. Muut osaavat pääsääntöisesti käyttäytyä vaikka asioista oltaisiin eri mieltäkin.
Niin juu, ja Tuikkukippomiehen häiriintyneeseen tyyliin kuuluu tuo jo klassiseksi muuttunut hulluksi huutelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat jo aikuisia ja kotoa muuttaneita. Joskus pysähtyy miettimään niitä ruuhkavuosia kun oli kaikilla useampi harrastus, kaverit,koulu,lomat.matkat.muutot,sairastumiset,isovanhemmat, Suhattiin sinne ja tänne.
Nyt jälkeenpäin ihmettelee, miten aika riitti ja miten siitä selvisi ja toisaalta olipa se ihanaa aikaa. Koittakaa vanhemmat sillointällöin saada kahdenkeskistäkin aikaa kaiken hulinan keskellä, jaksatte paremmin sitä rumbaa .
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 50-vuotias nainen ja äiti. Olen sitä mieltä, että monet naiset ihan itse tekevevät elämästään vaikeata. He vievät mieheltä ja lapsilta kaiken tilan ja o7keuden ajatella. Vaatimustaso on kohtuuton ja siksi kukaan muu ei osaa tätä vaikeaa projektia houtaa. Muut ei vaan osaa! Niinpä pitää huolehtia ihan kaikesta ja sitten uupua.
Itsellänikin on taipumusta tietää parhaiten. Onneksi elämä on opettanut ja työnjako tuli selkeäksi. Avain on vastuu. Jokaisella on oikeus kantaa vvastuu JA päättää tekemisen tapa. Ladten koulut ym eivät ole täydellisyysprojekteja kuten ei muukaan elämä ole. Annoin lapsille vastuun koulusta jo varhain. En vaadi täydellisyyttä. Miehelle omat vastuut asioista, joita en sitten mikromangeeraa. Esimerkkinä lasten harrastukset.
Avain on laskeutua sieltä täydellisyydestä!
Tässä voi olla joitain totuuden siemeniä, mutta kuten moni jo sanoikin, on lasten koulu muuttunut huomattavasti enemmän vanhempia osallistavaksi, ja koulun puutteelliset resurssit aiheuttavat sen, ettei lapsella (edes normaalilla lapsella) ole valmiuksia opetella kaikkea itse, kun ei ole edes pahimmassa tapauksessa kirjoja. Lapsi opiskelee esimerkiksi uskontoa ja historiaa jostain ihme sanalistoista netissä. Luuletteko, että lapsi ymmärtää ne ilman, että vanhempi selittää mitä siinä tarkoitetaan? No ei, voin kertoa.
Lapset ovat lisäksi erilaisia, ja tuen tarpeessa oleva lapsi ei todellakaan saa kaikkea tarvitsemaansa tukea koulusta, suurin osa tuesta tulee vanhemmilta. Tai toisilta tulee, toisilta ei, tulevaisuudessa tulemme näkemään tämän seuraukset eriarvoisuuden kasvamisena. Itse en vaadi esikoiseltani (jolla oppimisvaikeudet ja ADHD) täydellisyyttä, vaan merkittävällä vanhempien panostuksella koulunkäyntiin hän saavuttaa 7-8 arvosanoja alakoulussa. Ilman meitä se olisi todennäköisesti 5-6. Lasta itseään arvosanat eivät kiinnosta, mutta en pidä oikeana sälyttää vastuuta asiasta alakouluikäiselle, myöhemmin asia voi harmittaa voimakkaastikin, jos peruskoulu suoritetaan aivan penkin alle. Toinen lapsemme saa 9-10 arvosanoja ilman yrittämistä, tässäkään asiassa minä en ole se, joka näitä täydellisyyksiä olisi vaatimassa.
Harrastusasioissa voi riippua myös vähän harrastuksesta, en tiedä mitä mieheni sanoisi, jos lähettäisin hänet etsimään glitteriä tyttöjen esiintymismeikkiin. Kyllä hän sen varmaan tekisi, mutta voi olla että joku toinen harrastus on isälle luontevampi osallistua. Näytökset tulee katsomaan toki, ja osallistuu kuljetuksiin.
Tuo on aivan totta, mitä joku sanoi tuosta että lapset sitten äidille kiukuttelevat. Näin se vaan menee. 😉
Vierailija kirjoitti:
Niin juu, ja Tuikkukippomiehen häiriintyneeseen tyyliin kuuluu tuo jo klassiseksi muuttunut hulluksi huutelu.
En ole se, jota haukut tuikkukippomieheksi. Totesin vaan sivusta. Olen töissä mielenterveystoimistossa ja tunnistan kyllä psykoottiset harhat teksissäsi. Yhdistelet selvästi mielessäsi eri ihmisten kirjoituksia johonkin aiemmin kokemaasi traumaattiseen tapahtumaan, josta mitä ilmeisimmin mieleesi on jäänyt jonkun satunnaisen tuntemattoman trollin halveksuvat puheet tuikkukipoista. Todellisuudentajusi on sen verran hämärtynyt, että et ymmärrä tällä palstalla vierailevan tuhansia ihmisiä päivittäin, myös miehiä, ja että keskustelet jatkuvasti jopa kymmenien eri ihmisten seassa näissä metatyöketjuissasi, joita tunnut valvovan aamun ensi hetkistä iltamyöhään saakka. Sinulle kaikki tuntemattomat ihmiset edustavat mielesi luomaa äärimmäistä stereotyyppiä, naista halveksuvaa töistäänlaistajaa, jota kutsut tuikkukippomieheksi. Tuikkukippomies on sinulle kymmenien miesten ja jopa naisten muodostama kollektiivi, paha henki, joka riivaa kaikkia paitsi sua kirkasotsaista oikeamielisyyden ja hyvän esitaistelijaa, joka liki yksin puolustat täällä kotiäitien kunniaa tuhannen viestin päivätahdilla. Huh, siinäpä metatyötä kerrakseen.
Koulussa työllistää myös sellainen kummallinen ilmiö, että vanhemmista on tullut jonkinlaisia koulutarkastajia.
Siis se että viranomainen itse tekisi moraalisesti kestäviä päätöksiä tai että jokin valvontaviranomainen valvoisi ei kyllä päde yhtään.
Ainakin Helsingissä vanhempien pitää valvoa niin koulurakennusten tosiasiallinen kunto kuin kouluverkkotarkastelujen laillisuus kuin esimerkiksi opettajien pätevyys.
Meillä taas viimeksi kävi ilmi että yläkoulun fy-ma-ke -opettaja on räikeän epäpätevä ja esim kokeet oli sellaisia että siellä oli yliopistotason tehtäviä ja sellaisia tehtäviä joita ei ollut lainkaan koealueessa!
Kielten opetusta saattaa antaa ruotsinkielinen ylioppilas joka on kielikylpyluokan epäpätevä ope jolle on annettu sotten myös suomenkielisten luokkien enkun tunteja.
Eikä hän osaa suomea eikä sitä englantia. Kaikki kokeet pitää tarkistaa ja käytämnössä itse opettaa kotona plus esim vahtia ettei opeta ääntämään väärin.
Myös oppikirjoissa on virheissä! Alakoulun äikän kirja niitä täynnä. Esim yhdyssanasäännöissä jatkuvia virheitä joita opettaja ei ole huomannut.
Lasten kanssa asioita pitää vielä vähän miettiä ja hoitaa, mutta en jumaliste ala aikuisen ukon asioita hoitamaan! Jos kysyy missä on lompakko/puhelin/avaimet, vastaan että varmaan siellä mihin ne viimeksi olet laittanut. Jos miettii milloin on lääkäri tms, käsken kysymään sieltä mihin on hoitoon menossa. Joskus olen antanut lämmitysöljyn loppua kun mies jankutti monena päivänä että pitäs tilata. On sen jälkeen muistanut kyllä. Jos ei ole puhtaita vaatteita, varmaan muistaa missä pesukone on kun on sen itse asentanut
Ja nyt Tuikkukippomies raivoaa pahaa mieltään kun paljastui. Älkää vastatko reppanalle!
Syö metyylifenidaattia kouluaamuisin. Valitettavasti se ei auta näihin muihin oppimisvaikeuksiin, joiden kanssa lapsi tulee painimaan koko loppuikänsä. En tiedä milloin loppuu, riippuu lääkärin mielipiteestä. Viime aikoina mielestäni on mennyt hieman paremmin myös lääkkeettöminä päivinä, mutta toisaalta lapsi helposti ylikuormittuu ja uupuu jos yrittää koulupäivinä olla ilman. Hyvää jatkoa sinullekin! 💐