Perinteinen partio?
Lapsi on mietttinyt partioharrastuksen aloittamista, mutta hänen käsityksensä partiotoiminnasta on peräisin vanhoista poikakirjoista ja Baden-Powellin Partiopojan kirjasta. Pelkään hänen pettyvän pahasti jos hän liittyy partioon ja näkee miten kaukana se nykyään on hänen mielikuvistaan.
Löysin kuitenkin tällaisen jutun: https://fi.wikipedia.org/wiki/Perinteinen_partio
Tässä sama englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Traditional_Scouting
Onko kukaan kuullut tällaisesta? Onko Suomessa ylipäätään perinteistä partiotoimintaa?
Kommentit (20)
Mitä te siis kaipaatte?
Ainakin meidän lippukunnassa meno on ihan riittävän perinteistä meille. Esim. Hyvät, nykyaikaiset varusteet eivät mielestäni kivaa harrastusta pilaa.
Tässä muutamia lainauksia Ilmari Vainion Partiopoikain kirjasta joka on julkaistu 1951.
"B-P:n ajatellessa noita Etelä-Afrikan siirtolaisten reippaita poikia, jotka olivat tottuneet löytämään tiensä ja tulemaan yksinään toimeen sekä kestämään ankaran ponnistelun rasituksia kuumassa ilmanalassa, elähytti häntä se toivomus, että hänenkin isänmaansa pojat olisivat tuollaisia reippaita miehenalkuja. Senpä tähden hän partiotoiminnassa antoi etusijan ulkoilmaelämälle ja urheilulle syrjäyttämättä silti henkistä sivistystyötäkään. Unhoon joutuneen ritarilain hän nosti poikain kunnialaiksi."
"Tartu poikaan ja tee hänestä mies! -näillä sanoilla määrittelee partioimisen tarkoituksen partioliikkeen perustaja, lordi R. Baden-Powell of Gilwell. Partioliikkeen tarkoituksena on tukea ja oikeaan suuntaan kehittää pojan tervettä, uhkuvaa elämänhalua ja yli äyräittensä pursuavaa tarmoa, hänen synnynnäistä ritarillisuuttaan ja sankarinpalvontaansa, hänen seikkailunhaluaan ja kaihoaan elämään ja luontoon. (---) Partiopojan ihanne on toimen mies, jalo metsien samoilija, valoisa päivänpoika.
Tullakseen sellaiseksi hän harjoittaa havaintojen tekemistä, ensiavun antoa tapaturmissa, sairaanhoitoa, välimatkojen, ajan ja lukujen arvointia, ilmansuuntien määräämistä, kotiseudun tuntemista, kartoitusta, viestitystä, erilaisten solmujen tekoa jne."
"Partiolainen on valmis huomaamaan ja selittämään kaikki merkit. Hän ottaa vaarin auringosta, kuusta ja tähdistä, tuulesta, pilvistä, kasteesta ja sumusta. Hän osaa rakentaa havumajoja ja tuulensuojia, tehdä nuotioita huolimatta myrskyistä ja kosteudesta, valmistaa yksinkertaista ruokaa metsässä epäedullisissakin oloissa yms."
"Mutta myös entisaikain ritareiden jälkeläinen tahtoo partiopoika olla. Heidän tavallaan hän haluaa parhaan kykynsä mukaan olla vilpitön ja nuhteeton ja aina valmis auttamaan lähimmäisiään. Sellainen hän koettaa olla kotona ja koulussa ja kaikissa elämänvaiheissa. Hän tahtoo olla valmis kieltäymyksiinkin voidakseen täyttää velvollisuutensa. Hän oppii erottamaan hyvän ja pahan tarvitsematta sokeasti seurata käskyjä tai yksityiskohtaisia määräyksiä.
Partioliike ei ole vain keino, jonka avulla pojille annetaan askartelua heidän lomahetkinään, jotta estettäisiin heitä pahuudesra. Ei ole kysymys yksinomaan uudesta leikistä tai ulkoilmaelämän muodosta, sillä partioliikkeen päämäärä on paljon vakavampi. On ymmärrettävä, että huvitus on siinä vain välikeino eikä mikään päämäärä.
Partiotyö on suurta kehitystyötä. Sen ala on niin laaja, ettei sitä koskaan voida tyhjentää. Sellaiset jalot arvot kuin lähimmäistensä palveleminen, suvaitsevainen ja vilpitön totuuden etsintä, raittius, eläinsuojelu, itsekasvatus, urheilu, kotiseutututkimus, kirjallisuuden ja taiteenharrastus ym. sisältyvät siihen."
"Partiopojaksi ei ole ruvettava vain sen tähden, että se on hauskaa, vaan siksi, että sen avulla tahdotaan tulla kykeneväksi auttamaan lähimmäisiään, kotiaan ja kansaansa."
Näistä katkelmista näkyy se ero, mikä vanhan ajan ja nykyajan partioinnissa on. Nykyään partioon liitytään yhä enenevissä määrin siksi, että se on hauskaa. Kun partioon liitytään, siellä opitaan toki erätaitoja, mutta paljon vähemmän kuin mitä vanhassa partio-ohjelmassa edellytettiin. Moraaliset vaatimukset on hylätty lähes kokonaan partiolain poistamisen myötä. Nykyään tunnutaan vain opettavan epämääräisesti että "partiolaisen pitää olla hyvä ihminen, sillain kiltti kaikille." Isänmaallisuus ei ole arvossaan nykyajan partiossa, päinvastoin jotkut jopa sitä kammoavat ja sanovat nationalismiksi ja rasisimiksi. Uskonnollisuus, joka ei minun mielestäni tosin ole pääasia partiossa, mutta silti ihan hyvä asia, on muuttunut tunnustuksellisesta opetuksesta omituisen epämääräiseen elämän totuuden etsimiseen. Ylipäänsä partiolaisille opetettavien ja partiolaisilta vaadittavien asioiden määrä on koko ajan vähentynyt. Nykyään se on vain hauskaa ajanviettoa, toki kehittävää, opettavaista ja hyödyllistä, mutta ei ollenkaan siinä määrin kuin ennen.
Tässä vielä vanha partiolaki ja Vainion lisäämiä selityksiä.
1. Partiolaiseen voi luottaa.
2. Partiolainen täyttää velvollisuutensa.
3. Partiolainen kunnioittaa toisen vakaumusta.
4. Partiolainen on ritarillinen.
5. Partiolainen on jokaisen partiolaisen toveri (joskus käytettiin muotoa "jokaisen partiolaisen veli")
6. Partiolainen on eläinten ja muun luonnon ystävä.
7. Partiolainen pitää aina mielensä rohkeana.
8. Partiolainen on työteliäs, vaatimaton ja säästäväinen.
9. Partiolainen rakastaa järjestystä ja puhtautta.
10. Partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat.
1) Partiolaiseen voi luottaa - Tämä pykälä ei vahingossa tullut ensimmäiseksi - sen noudattamisesta riippuu partiopojan todellinen arvo. Jos hän lupaa jotain, hän myös pitää lupauksensa. (---) Jos kerran lupaat jotain, niin älä anna minkään maailmassa estää sinua sitä toteuttamasta. Jos sinulle on uskottu salaisuus, tulee sinun se pitää. Jos otat jotain tehdäksesi, tulee se varmasti tehdyksi. Kammoa toisen omaisuuden anastamista ja vältä kaikkea, joka voisi luoda päällesi epärehellisyyden varjonkin. Kaikissa elämän vaiheissa täytyy voida partiopoikaan luottaa!
2) Partiolainen täyttää velvollisuutensa. - Partiopojan tulee muistaa mitä velvollisuuksia elämä, koti ja työ hänelle asettavat. Usein on helppo sivuuttaa velvollisuus ja syyttää olosuhteita tai muuta. Niin ei tee partiopoika. (---) Tärkeimpiä partiopojan velvollisuuksia on myös seurata johtajien määräyksiä elleivät nämä sodi hänen omaatuntoaan vastaan, eikä hänen tule vetäytyä syrjään, kun hänelle uskotaan jokin luottamustoimi. (---) Velvollisuuksien täyttämistä on myös se, että tullaan ajoissa kouluun, työhön, kokouksiin jne.
3) Partiolainen kunnioittaa toisen vakaumusta - Partiolainen kunnioittaa muidenkin mielipiteitä. Hän esittää katsantokantansa maltillisesti ja hienotunteisesti eikä tyrkytä sitä muille. Partiopoika antaa myös arvoa toisten uskonnolliselle vakaumukselle. (---) Hän ei tirsku uskonnollisille menoille eikä puhu niistä pahaa, vaan osoittaa niille kunnioitustaan.
4) Partiolainen on ritarillinen - Partiopojan tunnussana on "ole valmis!" Hänen tulee ollla aina valmiina tarjoamaan auttava kätensä lähimmäisilleen - myös vähäisissä ja vaatimattomissakin tilaisuuksissa. Joka päivä tulee partiopojan tehdä yksi hyvä työ! Ja sen hän tekee ajattelematta omaa huviaan, mukavuuttaan tai turvallisuuttaan. Hän tekee kaikki palvelukset kernaasti ja iloisesti, ajattelematta palkkaa. Partiopojan, nuorison ritarin, tulee olla heikkojen, sorrettujen, pilkattujen suojelija. (---) -Ritarillisuus vaatii häntä hillitsemään kiivaita tunteenpurkauksia, jotka voivat haavoittaa muita; (---) se vaatii partiopoikaa tekemään lukemattomia pikkupalveluksia, jotka - vaikkakin itsessään mitättömiä - tuottavat kevennystä muiden elämään ja samalla osoittavat tekijänsä huolenpitoa ja hienotunteisuutta.
5) Partiolainen on jokaisen partiolaisen toveri - Partiopoika ei milloinkaan ole keikailija. Hän on kaikkien ystävä, ei ainoastaan teoissa, vaan myöskin mieleltään. Parempiosainen poika ei saa halveksia vähävaraista, eikä tämä puolestaan katkerasti katsoa varakkaampaan toveriinsa. Suurimpia partioliikkeen meille antamia lahjoja on partiotoveruus. Sen merkiksi kaikki maailman partiolaiset tervehtivät toisiaan, tuntemattomiakin.
6) Partiopoika on eläinten ja muun luonnon ystävä - Luontoa partiopoika ymmärtää ja rakastaa. Hän tahtoo tutustua eläinten elämään, seurata kedoilla ja metsissä niiden jälkiä, oppia tuntemaan niiden äänet, lähestyä ja kesyttää niitä. Hän on lintumaailman hellä tuttava. Koskaan ei hän ryöstä pesiä, kuten jotkut roistot.
7) Partiolainen pitää aina mielensä rohkeana - Jos voit täyttää tämän lain kohdan, tulevat muutkin kohdat paljon helpommiksi. Partiopojan tulee elämässään olla innokas ja tarmokas. Maailmassa on paljon selkärangattomia vetelyksiä; uskalla olla erilainen kuin nämä. (---) Viheltäen partiopoika täyttää velvollisuutensa, jopa silloinkin kun se on hänelle vastenmielistä. Useasti näkee miten iloinen ihminen tullessaan ikävään seuraan voi muuttaa ympäristönsäkin iloiseksi. Sellaisiksi ihmisiksi tulee partiopojan pyrkiä. Kaikenlaisissa ikävyyksissä, kuten junalta myöhästyessään, satuttaessaan itsensä, jne., hymyilee partiopoika iloisesti. viheltää pienen pätkän ja sillä hyvä. Toisinaan tapahtuu sellaista, jossa pojalta vaaditaan tosi rohkeutta. Useasti esim. näkee miten jonkun joutuessa veden varaan ihmiset vain seisovat katsellen rannalla. Näin ei partiopoika menettele. Hän rohkaisee mielensä ja rientää apuun.
8) Partiolainen on työteliäs, vaatimaton ja säästäväinen - Partiopoika ottaa ajasta vaarin ja käyttää sen hyvin. Hän on aina ahkera työssään ja täyttää huolellisesti vähäisimmätkin velvollisuutensa. (---) Muiden seurassa ollessaan hän ei tee itseänsä huomatuksi puhumalla liiaksi itsestään. Älä tunkeudu koskaan väkirynnäköllä parhaalle paikalle tai kiirehdi istuinpaikan valloittamisessa! (---) Vaatimattomuudenkin tulee aina olla luonnollista, sillä teeskennelty käytös on inhoittavaa.
9) Partiolainen rakastaa järjestystä ja puhtautta - Partiopoika panee tavaransa paikoilleen ja sellaiseen järjestykseen, että hän tarpeen tullen löytää ne vaikkapa silmät kiinni. Se, joka on oppinut kaikessa noudattamaan järjestystä, saa enemmän aikaan kuin muut ihmiset.
10) Partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat - Partiopoika ei pidä ainoastaan ruumistaan, vaan myöskin mielensä puhtaana. Kuten hän pesee kätensä kosketettuaan jotain likaista, samoin hän vapauttaa myös sielunsa kaikesta mikä voi sitä tahrata. Ajatukset ovat sanojen ja tekojen alkulähteenä, sen tähden tulee niiden olla puhtaat ja hyvät. Partiopoika ei polta tupakkaa. Hän tietää, että tupakka käy tavallisesti ihmisen herraksi ja ihminen sen orjaksi. Partiopoika tietää, että myrkkyä voidaan käyttää lääkkeenä, mutta väärin käytettynä se vahnigoittaa häntä. Juovutusjuomat sisältävät kaikki elimistöä vahingoittavaa myrkkyä, alkoholia. (---) Aikaa myöten voi väkijuomien nauttiminen synnyttää turmiollisen juomahimon. Alkoholi saa suoranaisesti aikaan sairautta ja kuolemaa. Partiopoika ei myöskään kiroile. Mielestäsi antavat kiroukset puheelle pontta, mutta niin ei ole asian laita. Kiroileminen on hienotunteisuuden puutetta ja raakuutta eikä suinkaan voimaa. Sen, minkä tulee antaa puheellesi pontta, on sen sisältö. (---) Moni poika luulee, että tällaiset huonot tavat, joista edellö on ollut puhe, ovat muka miehuuden merkkejä. Mutta se on tyhmä ja lapsellinen luulo. Sillä tupakoiva, väkijuomia nauttiva tai kiroileva poika tekee päinvastoin naurettavan ja epämiellyttävän vaikutuksen. Mies se, joka mielensä hallitsee, sanoo sananparsikin. (---) Partiopojan tulee rohkeasti ponnistaa ja pyrkiä hyveen tietä, kehittyäkseen jaloksi, terveeksi ja onnelliseksi ihmiseksi. Vasta alkaessaan taistelun itseään vastaan on mies jonkin arvoinen, on eräs ajattelija lausunut. Itsensä voittaminen on miehuutta.
Partiolaki oli ennen koko partiotoiminnan pohja, sen kasvatustyön perusta jonka takia koko partioliike perustettiin. Kun Suomessa poistettiin se, hävisi pohja koko partioliikkeeltä. Harmittavan vähän näkyy nykyajan partiolaisissa noita partiolaissa mainittuja piirteitä.
T. Aloittaja-isä
Hienoja lainauksia, ap! Samaa mieltä siitä, että ei partio ole enää samaa kuin ennen. Taidettiin jopa jossain Toimen Poikain (Helsinkiläinen partiolippukunta) lehdessä pohtia, että jälkipolvet eivät tule muistelemaan nykyajan partiolaisia samalla lämmöllä ja kunnioituksella kuin 1900-luvun alun partiolaisia muisteltiin. Aika entinen ei koskaan enää palaa...
Jaha, joku herätti tämän keskustelun henkiin! Kaipaisin tähän kommentteja partiolaisilta. Miten koette tämän, onko partiossa mielestänne enää nykyään samaa henkeä kuin lainaamissani kirjoituksissa kuvaillaan? Kaipaisitteko itse perinteisempää partiota?
Perinteinen partio on kyllä kova juttu Kanadassa ja osin Yhdysvaltojenkin puolella, saataisiinpa se vain rantautumaan tännekin.
Ap
Perinteinen partio...kuulostaa hyvinkin pitkälti samalta kuin partio siinä muodossa, kun itse aloitin. Aloitin partion 1980-luvun loppupuolella "radikaalissa" lippukunnassa, jossa oli oikeaa partiota. Lippukunta taisi olla vähän napit vastakkain kattojärjestön kanssa, kun ei suostunut pehmoilemaan.
Ja me kundithan tykättiin kuin hullut puutosta.
Mikä lippukunta mahtoi olla kyseessä? Olisikohan kyseisessä lpk:ssa vieläkin samanlaista toimintaa?
Erälippukunnissa toiminta on nimensä mukaisesti eräpainotteista ja meidän muksut on ainakin tykänneet.
Täältä myös ääni erälippukunnille. Mainitsevat sen kyllä kuvauksessaan jos sellaisia ovat, Tampereella on niitä ainakin useampi. Erälippukunnat retkeilevät ja leireilevät metsässä eivätkä seurakuntien leirikeskuksissa. Niillä on monesti myös omia erätaitomerkkejä tai muita suoritteita, jotka täydentävät tuota valtakunnallista partio-ohjelmaa ja tähtäävät nimenomaan luonnossa pärjäämiseen ja kansanlaistaitojen ylläpitämiseen.
Tuo suomenkielinen wiki-artikkeli on suora käännös englanninkielisestä. Suomessa partiojohtajat eivät nykyäänkään saa palkkaa, käsittääkseni missään lippukunnassa, toisin kuin artikkelissa väitetään. Keskusjärjestöjen työntekijät ovat ainoita palkkapartiolaisia.
Suomessa eri lippukunnilla on erilaisia painotuksia: on esim. meripartiolaisia, ilmailupartiolaisia, kristillisempiä ja maallisempia lippukuntia, ja erälippukuntia. Erälippukuntia, joissa painotus on luonnossa liikkumisessa ja ulkona tarvittavissa taidoissa, ovat ainakin kaikki Metsänkävijä-lippukunnat (tunnistaa nimityypistä ”Paikkakunnan Metsänkävijät”, näitä löytyy monelta paikkakunnalta).
Mitä jos antaisit lapsen kokeilla partiota, ja päättää ihan itse kokemuksensa perusteella, oliko pettymys vai ei? Äitini, pitkän linjan partiolainen, laittoi minut partioon heti ekaluokkalaisena ja on sittemmin pettynyt moneen kertaan nykyajan pullamössömeininkiin, mutta itse olen edelleen hyvillä mielin mukana näin 20+ vuotta myöhemmin.
Aloittajalle: Hyvän heitit. Tulee mieleen kaverit ennen armeijaan menoa: Lukivat valtavasti aiheesta innostuneina ja kun astuttiin palvelukseen niin pettymys oli suuri. Ei se sodan leikkiminen ollutkaan niin kivaa kun piti harjoitella myös tylsiä juttuja ja eikä leikkimään päässyt koskaan oikein kunnolla. Kaikesta huolimatta jos kiinnostusta on niin antaa palaa vain kokeilemaan. Joku alkuun pettyneistä kavereista jäi armeijaan myöhemmin ihan töihinkin. Harrastus on verrattain halpa, eli aloitus ei käy kukkarolle.
B-P olisi tyytyväinen. Hänen aloittamansa harrastus on kymmenien miljoonien lasten ja nuorten tuki ja ajanviete ympäri maailman. "Perinteinen" partio on loppunut aikojen saatossa ihan syystä, eli toimimaton ja kilpailukyvytön häviää -- eteenpäin kasvattavat aatteet ja toiminnot jatkuvat. Harrastus on Lasten ja nuorten harrastusta pitää tehdä heidän ehdoillaan kuten nykyään, eikä meidän aikuisten määritelmillä kuten alkujaan oli. Partiolait ja partiolaisten ihanteet ovat nykyään edelleen tallella, mutta lapsille ymmärrettävästi muotoiltuna. Toki vanhan korvaan voi kuulostaa nössöltä, mutta asiantuntijoiden mukaan toimii paremmin kuin vanhat käskyt. Vanhan haaveilijoille tiedoksi: Suomesta löytyy lippukuntia joiden painotus on suuresti"vanhassa" toiminnassa, mutta omia muksujani en missään nimessä pakottaisi sellaiseen!! Niissä nuoret jäävät aatteen alle kakkoseksi tyydyttäen vain aikuisten muistoja ja haaveita (oma kokemus).
- Omat muksut nykyisissä ryhmissä pääsevät nauttimaan erinomaisten ryhmänjohtajien erähenkisestä opetuksesta, sekä nykyajan "hömpötyksistä" diskoineen. Taitoja opetellaan laidasta laitaan: Tähtikuvioista tietokoneisiin, suunnistuksesta sufflaukseen (mitä se ikinä onkaan) sekä lukemattomia muitakin. Vanhalla kaavalla puolet hyödyllisyydestä jäisi pois. Ymmärrän partiolaisia - tässä maailmassa on vaikea valita suuntauksensa ilman että joku paheksuu. - onneksi ovat valinneet suunnan -- Lapset ja Nuoret ovat pääasia ja meidän aikuisten mielipiteet siellä mihin ne kuuluvatkin. Vanhempien tehtävä on parhaansa mukaan noudattaa VAIN 3 K:n sääntöä: -- Kannusta, Kustanna ja Kyyditse. --
Aloitin partiossa 8-vuotiaana 1972. Rskkaadta harrastuksistani tuli minulle ammattikin lähes vuosikymmeneksi. Nyt harrastan partiota johtamalla yhdentoista innokkaan 9-vuotiaan sudenpennun laumaa. Kokoonnumme viikottain metsässä. Opimme leikin ja kisailujen ohessa elämässä tarvittavia taitoja nuotion sytyttämisestä ja suunnistamisesta muiden kunnioittamiseen ja tikkupullien paistamiseen. Etenemme askel kerrallaan kohti huimempia seikkailuja. Jo ensimmäisen partiovuoden päätteeksi osa pojista osallistui telttaleirille. Ensi kesänä lähdemme taas leirille, mutta sitä ennen leivomme pullaa, nikkaroimme linnunpönttöjä, pyöräilemme lähiraiteilla ja kiipeilemme puissa. Me ja maailma muuttuu - partio pysyy ajassa kiinni.
No...
Paljon vaikuttaa lapsen omat taidot, joita ennestään on. Haastavampia asioita on vaikea lähteä kehittämään, jos liikkeelle lähdetään siitä, että pitää opettaa, että tulitikkua sytyttäessä ei tarvitse välttämättä itkeä.
Lapset vaikuttavat särkyvän herkemmin vuosi toisensa jälkeen ja osallistuvan aina vaan vähemmän asioihin, joissa joutuu ponnistelemaan tai kokemaan minkäänlaista epämukavuutta. Lieneekö toisaalta lapsi- vai vanhempilähtöistä tämä? Mene ja tiedä.
Kateellisena katselen muutamaa lähilippukuntaa, joissa kunnollinen tekemisen
meno ja lapset osaavat ja haluavat oppia uusia taitoja, kun meillä pidetään lähinnä iltapäiväkerhoa...
Kannattaa kokeilla kuitenkin. Ja anna lapsen päättää itse, älä tuputa hänelle ajatusta vääränlaisesta partiotoiminnasta.
Lainaus BP:ltä
"'Scouting is a movement, because it moves forward. As soon as it stops moving, it becomes an Organisation, and is no longer Scouting."
Eli toisaalta sp puolustaa perinteisiä partio arvoja, vain modernimmassa järjestelmässä.
Omasta mielestäni kaikissa asioissa ei olla menty oikeaan suuntaan, mutta niissäkin on lippukuntien tulkinnoissa eroja.
-Partiolainen
Hyvä isä, mikään ei estä sinua menemästä mukaan partiotoimintaan. Voit hyvin ottaa yhteyttä sopivaksi katsomaasi lippukuntaan ja ehdottaa, että haluaisit johtaa ryhmää, jossa toiminta olisi perinteistä partiota.
Tuskin mikään lippukunta sanoo ei. Osallistujista tuskin on pulaa.
En ole ainakaan kuullut että Suomessa olisi tämmöistä. On kyllä harmi, nykypartio on todellakin kaukana siitä mitä se oli ennen. Partiolainkin menivät poistamaan...