Lue keskustelun säännöt.
Mies luulee, että se mitä hän tekee, riittää. No ei riitä.
16.11.2019 |
Mies luulee, että minulle ja parisuhteelle riittää se mitä hän tekee. Eli että hän maksaa suuremman osan kuluistamme (suhteutamme tuloihimme maksamisosuudet, miehellä selvästi isommat tulot kuin minulla), tekee sovitun osuuden kotitöistä, nukkuu yöt kotona eikä siis juokse baareissa, ei petä, vie auton huoltoon jos se menee rikki. No ei riitä. Tietenkin arvostan sitä, että nukkuu yöt kotona ja hoitaa sen osuuden kotitöistä mitä ollaan sovittukin, mutta minulle nuo on itsestään selviä asioita. Haluaisin että hän viettäisi kanssani aikaa, kävisi kanssani "treffeillä" eli esim. leffassa ja ulkona syömässä (voisin maksaakin ne eli ei ole rahakysymys tämä). Haluaisin, että hän kyselisi mitä minulle kuuluu, olisi kiinnostunut ajatuksistani, olisi kiinnostunut haaveistani (vaikka niitä ei voisi edes toteuttaa). Haluaisin, että meillä olisi edes joku tunneyhteys eikä vain tämä yhteinen arki ja se että mies nukkuu yöt kotona.
Ollaan puhuttu monta kertaa. Tai minä olen puhunut, mies kuunnellut ja sanoo että hän ei ymmärrä mikä minun ongelma on ja miksi valitan koska hänhän tekee paljon. Olen selittänyt, että jättäisi vaikka joskus roskat viemättä ja sen ajan kysyisi mitä minulle kuuluu, mutta siitä loukkaantuu vain kun sanon noin. Olen monta kertaa ehdottanut leffaan tai syömään lähtemistä (sanonut ihan ajan ja paikankin), mutta mies ei lähde, hänellä on aina silloin kuulemma jotain muuta tärkeää menoa. Mikään ei muutu. Olen yhdessä miehen kanssa enää vain lapsen takia.
Miten saan miehen ymmärtämään, että tunnen sisälläni enää pettymystä ja vihaa häntä kohtaan. Olen kertonut tunteistani, mutta mies luulee, että sanon vain asioita, joita en oikeasti tarkoita (koska hänellä on tapana sanoa vihaisena asioita joita ei tarkoita). Olen kertonut että välillä mietin eroakin, koska meillä ei ole enää mitään tunneyhteyttä enkä saa asiaa muuttumaan. Mies luulee, että yritän vain manipuloida sillä häntä tekemään enemmän kotitöitä eikä usko kun sanon että tuosta ei ole kyse.
Kommentit (111)
Ap. N tilanne tulee vain pqhentumaan. Ikävä että lapsi piti tehdä, tunnekylmän perheen psykopaatti lapsi, näitä on hoitolaitokset pullollaan. Ap sössi elämänsä, älkää tehkö niitä lapsia suhteen huuma aiheessa. Ennen pitkää ap alistuu ja tottuu rakkaudettomaan kotiinsa mutta lapsen elämästä ei voi kovin onnistumisia odottaa. Oisko lapselle parempi elää yh lapsen elämää köyhyydessä missä kuitenkin olisi rakkautta. Ap halusi kulissin ja nyt se ei kelpaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusta myös tyhjänhöpöttäjästä. Mies saattoi selostaa tuntikausia jotain jalkapallopelin strategioita kiinnostumatta lainkaan siitä etten itse seuraa jalkapalloa enkä urheilua muutenkaan. Mistään toiveista, haaveista, ajatuksista elämästä jne ei vaan osannut puhua. Luulen että mies oli vähän sosiaalinen pökkelö ja hänen sisäiseen elämäänsä ei kuulunut muuta kuin tuo penkkiurheilu ja kavereiden kuulumiset.
Entä, jos alat käydä enemmän leffassa ja syömässä ja ihan vaan juttelemassa ystäviesi kanssa? Ehkä alkaa kaivata seuraasi?
Kuulostat tosi tylsältä akalta. Toivottavasti mies löytää paremman.
Vierailija kirjoitti:
Ap. N tilanne tulee vain pqhentumaan. Ikävä että lapsi piti tehdä, tunnekylmän perheen psykopaatti lapsi, näitä on hoitolaitokset pullollaan. Ap sössi elämänsä, älkää tehkö niitä lapsia suhteen huuma aiheessa. Ennen pitkää ap alistuu ja tottuu rakkaudettomaan kotiinsa mutta lapsen elämästä ei voi kovin onnistumisia odottaa. Oisko lapselle parempi elää yh lapsen elämää köyhyydessä missä kuitenkin olisi rakkautta. Ap halusi kulissin ja nyt se ei kelpaakaan.
?
Törkeä viesti sinulta. Miten kehtaat haukkua lastani psykopaatiksi. Olet nettikiusaaja pahimmasta päästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että miehesi on halunnut ensisijaisesti parisuhteen, ei suhdetta juuri sinun kanssasi. Tilallasi voisi olla joku toinenkin riittävän sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos alat käydä enemmän leffassa ja syömässä ja ihan vaan juttelemassa ystäviesi kanssa? Ehkä alkaa kaivata seuraasi?
Minulla on paljonkin ns. omaa elämää. Mutta ei se parisuhdetta korvaa eikä miestäni muuta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että miehesi on halunnut ensisijaisesti parisuhteen, ei suhdetta juuri sinun kanssasi. Tilallasi voisi olla joku toinenkin riittävän sopiva.
Näin se varmaan on :( .
Ennen lasta oltiin yhdessä viisi vuotta, joten luulin että olin ennen lasta varmistanut, että hän haluaa juuri minut ja tunneyhteyden parisuhteessa. Niin se vain muuttui heti kun lapsi syntyi.
Ap
Kyllä se mies ymmärtää koska nähtävästi on ihan normaalijärjellä varustettu eikä mikään vajak-ki. Mutta sitä ei oikeasti kiinnosta koska ei ole valmis mihinkään kompromisseihin eikä tule yhtään vastaan tai edes yritä. Ei ole kykyä kun ei ole halua! Miehellä on kaikki hyvin. Jopa erinomaisesti jos sinä vielä tyytyisit osaasi valittamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tosi erikoiselta että teillä on ollut viiden vuoden ajan tunneyhteys, joka on vain kadonnut lapsen myötä. Ja mies ei näe eroa? Onko joku muukin muuttunut kuin lapsi, seksi esim?
Ei minunkaan mieheni innostu tuollaisesta keskustelusta. En silti epäile hänen rakkauttaan, sitoutumistaan tms. Jollain tasolla voi tietysti olla, että jotakin jää näin kokematta, itsekin joskus kaipaan sellaista oikein syvää toiseen ihmiseen uppoamista, mutta ei mahda mitään. Muuten hän on hyvä mies, joka välittää, arvostaa, tekee osuutensa ja enemmänkin, jonka kanssa arvomaailma kohtaa, fyysinen puoli toimii...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viet sen miehen itse ekaa kertaa niille treffeille ja teet selväksi, että tästä lähin on kerran kuussa teidän date night ihan oman parisuhteenne parhaaksi
Yritetty on. Aina on jotain kiirellisempää tai tärkeämpää.
Ei ap mutta hyvin vastaavassa tilanteessa.
Mä haluun ja mä en haluu. Klassista naisen kanssa. Lukekaapas näitä, nuoret pojat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli nalkutit miehen puhumattomaksi. Yleinen naisten virhe
Suosittelen parisuhdeterapiaa. Helsingin seurakunnan tarjoamaan on tosi vaikea päästä, mutta jos olette helsinkiläisiä niin kannattaa kysyä Valkonauhaliitosta. Muissa kaupungeissa pääsee myös seurakunnan pariterapiaan. Uskonnon kanssa ei ole mitään tekemistä ja terapeutit ovat ammattilaisia. Ilmaista tai hyvin edullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että miehesi on halunnut ensisijaisesti parisuhteen, ei suhdetta juuri sinun kanssasi. Tilallasi voisi olla joku toinenkin riittävän sopiva.
Näin se varmaan on :( .
Ennen lasta oltiin yhdessä viisi vuotta, joten luulin että olin ennen lasta varmistanut, että hän haluaa juuri minut ja tunneyhteyden parisuhteessa. Niin se vain muuttui heti kun lapsi syntyi.
Ap
Niin, nyt kuvio on ikään kuin valmis, loppuaika vain suoritetaan. Hän on todennäköisesti niitä miehiä, jotka siirtyvät nopeasti uuteen suhteeseen, jos eroatte. Se ei silti tarkoita, että hän olisi erityisen onnellinen. Ja sinun tilanteesi, yksinäisin on silloin, kun on yksinäinen parisuhteessa. Kuulostan varmaan kylmältä, sympatiani on kuitenkin sinun puolellasi.
27
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan mieheni innostu tuollaisesta keskustelusta. En silti epäile hänen rakkauttaan, sitoutumistaan tms. Jollain tasolla voi tietysti olla, että jotakin jää näin kokematta, itsekin joskus kaipaan sellaista oikein syvää toiseen ihmiseen uppoamista, mutta ei mahda mitään. Muuten hän on hyvä mies, joka välittää, arvostaa, tekee osuutensa ja enemmänkin, jonka kanssa arvomaailma kohtaa, fyysinen puoli toimii...
Mistä tiedät miehen välittämisen, arvomaailman ja arvostuksen jos ette puhu mistään ettekä tee yhdessä kuin kodin pyöritystä? Vai onko tilanne kuitenkin ihan erilainen kuin ap:lla?
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos alat käydä enemmän leffassa ja syömässä ja ihan vaan juttelemassa ystäviesi kanssa? Ehkä alkaa kaivata seuraasi?
Eli takaisin sinkku aikoihin, sieltä elokuvista tai lasilliselta saattaa löytyä vielä se tosirakkauskin. Ap hyppäsi nyt liian aikaisin aikuisten saappaisiin ja se aito tunne yhteys kumppanin kanssa jäi syntymättä kun ap tyytyi ensimmäiseen mieheen jonka sai ja pyöräytti vielä lapsenkin. Mies varmasti tuntee olevansa loukussa elämäänsä tyytymättömän lapsi naisen kanssa.. Pettäminen apn tilanteessa on väistämätön lopputulema, luultavasti mies pettää tai tulee pettämään. Lapsen takia tunnen surua että miten saa kasvettua aikuiseksi vihan ja katkeruuden ympäristössä
En kyllä itsekään pidä jatkuvasta syväluotaamisesta. Se on raskasta, vaikka se tietysti synnyttääkin luottamusta ja siinä oppii kumppaniaan tuntemaan. Että sikäli ymmärrän, että arjen keskellä sitä ei vaan jaksa.
Toki ihan sellainen peruskiinnostus kyllä pitäisi olla, kysellä ja kuunnella kuulumiset, lohduttaa jos on huolia, kehua ja arvostaa. Välillä on myös hyvä irrottautua ja lähteä vaikka ulos syömään, leffaan, tai vaikka ihan kävelylle ja kuunnella ja kysellä.
Jotenkin jos kaikki perustason kiinnostuskin puuttuu, kielii se joko syvistä ongelmista sitoutumisessa tai sitten henkilökohtaisella tasolla on jotain murhetta, masennusta tms.
No hän tosiaan on ihan hyvä mies. Kunnollinen, tekee kotitöistä sovitut osuudet, ei tosiaan juokse baareissa (vaan joskus harvoin kun käy niin ottaa yhden oluen ja tulee aikaisin kotiin) jne.
Minä tiedän mitä minä haluan. Listasin ne aloitukseen. Voin kai minä osasta niistä luopuakin, mutta miten pääsen kompromissiin, jos mies ei tule missään niistä yhtään vastaan (koska ei ilmeisesti edes ymmärrä mitä tarkoitan vaikka kuinka selitän, tai sitten sitä ei vain kiinnosta). Ap