Tiedättekö tunteen, kun olet täydellisesti nolannut itsesi kännissä ja yksityiskohdat palautuvat

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen, nolottaa semmoset seitsemän päivää, sitten hellittää.

Nolottaisikin sen viikon, mutta kun pahimmat näistä nolottaa varmaan ikuisesti. Mukavasti nimittäin aina silloin tällöin pullahtavat mieleen ja oikeasti se häpeä (ja vtutus) on edelleen jotain ihan järkyttävää.

Se on oikeasti pelottavaakin kuinka paljon humalassa voikaan muuttua, sitä on tosiaan ihan kuin täysin eri ihminenkin.

N42

Siis ei voi olla totta, tänään tuli vielä uusia muistoja, joiden pelkään pahasti olevan totta. Kommunikoin laulujen sanoilla, mikä aiheutti muissa ihmisissä ymmärrettävästi kiusallista hiljaisuutta, mikä taas antoi mulle tilaa jatkaa. Miksihän en ole tuntenut olevani yhtään siinä kunnossa, että kannattaisi lähteä kotiin?! Ihmettelin, kun loppuillasta eräs tuttu varoi visusti minkäänlaista katsekontaktia kanssani. Ei varmaan puhu minulle enää ikinä. Ei voi kuin toivoa, että toisten mielestä käytökseni oli hauskaa, tai että suurin osa oli myös lähes yhtä sekaisin. Mutta sen muistan että tuo ihminen joka minua vältti, sanoi olevansa tulossa töistä ja täysin selvinpäin. .... -Ap

Vierailija kirjoitti:

Töissä oli eräs herrasmies, joka aina käyttäytyi korrektisti ja mukavasti. Ei ollut kovin äänekäs, eikä kovin esillä normaalisti. Sitten tuli työpaikan kesäpäivä, jossa oli paikalla muutama kymmentä ihmistä. Tämä kaveri veti kunnon kännit ja puhui ihan mitä sattuu. Esim. alkoi selittää englanniksi jotain juttua, vaikka kaikki muut seurassa olivat suomenkielisiä hänen työkavereitaan. Ja jatkoi vaan sitä englantiaan, vaikkei kukaan enää edes kuunnellut. Ilta loppui hänen osaltaan siihen, että alkoi uhittelemaan ja haastamaan riitaa kaikille, ja kävi joihinkin käsiksikin. Porukka yritti rauhoitella, mutta ei mikään tehonnut.

Voin kertoa, että tyyppi oli hieman nolona seuraavan viikon ajan töissä.

Se löysi sisäisen jännämiehensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen, nolottaa semmoset seitsemän päivää, sitten hellittää.

Nolottaisikin sen viikon, mutta kun pahimmat näistä nolottaa varmaan ikuisesti. Mukavasti nimittäin aina silloin tällöin pullahtavat mieleen ja oikeasti se häpeä (ja vtutus) on edelleen jotain ihan järkyttävää.

Se on oikeasti pelottavaakin kuinka paljon humalassa voikaan muuttua, sitä on tosiaan ihan kuin täysin eri ihminenkin.

N42

Minulle ei ole jäänyt menneisyydestä kovin pahoja, enkä tutuiltakaan muista mitään kovin ihmeellistä... Kerran yksi kaveri tuli meille yöksi, otti kaikki vaatteet pois ja heittäytyi nukkumaan. Aamulla naurettiin sitä kun se vielä oli riisunut housut silleen, että housut oli nurin ja stringit housujen ympärillä. Ja kerran olen sammunut kaverin rappuun kotiin lähtiessä, missä oksensin. Mutta se ei ole edes yhtä noloa kuin toilailla hereillä koko ilta, tuo nukkuminen on sentään turvallista siitä ettei pysty tekemään paljon mitään! Ap

Sitten vielä tuo selvinpäin oleva ihminen joka vältti mua oli sellainen, johon olisin tosi mielellään yrittänyt selvänä tehdä viileän ja tyylikkään vaikutelman. Nyt jäin varmasti mieleen, mutta varmasti en hyvässä mielessä :(( toi tässä on kaikkein pahinta. Ei siinä mitään, jos ne olisi olleet jotain uusia tuttuja.. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihminen tekee kännissä asioita, joita tekisi muutenkin, jos ei olisi estoja. Toki monesti liioitellusti, mutta kuitenkin. Jos joku pettää, niin hän pettäisi selvinpäinkin. Jos joku avautuu asioistaan, niin hänellä olisi tarvetta selvinpäinkin avautua jne.

Tämä on jostain syystä yleinen harhaluulo, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin musta tuntuu että näin on. Todellisuudessa se, miten reagoimme alkoholiin, on pitkälle geneettistä. Esimerkiksi väkivaltaiseksi juovuksissa tuleminen on tutkitusti geeneissä. Nämä geenit ovat yleisempiä Itä-Suomessa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Se on puhdasta aivokemiaa, ei psykologiaa.

Eihän kukaan ajattele niinkään, että vedettyään heroiinia tai piriä ihminen tekee, mitä haluaa oikeasti selvin päinkin.

Jep. Tiedän. Tekisi mieli kaivautua jonnekin patjan väliin ja vain kadota. Samalla hikinen haiseva paha olo. Tekisi vain mieli huutaa aaargghh, miksimiksimiksi. Koskaan ei mennyt edes armeliaasti muisti.

Lopetin juomisen 10 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihminen tekee kännissä asioita, joita tekisi muutenkin, jos ei olisi estoja. Toki monesti liioitellusti, mutta kuitenkin. Jos joku pettää, niin hän pettäisi selvinpäinkin. Jos joku avautuu asioistaan, niin hänellä olisi tarvetta selvinpäinkin avautua jne.

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Kyllä meille kaikille tulee mieleen kaikenlaisia asioita, joita "voisi" tehdä. Kokeilla naapurin Liisaa, mennä Vegasin reissulla naimisiin kahden tunnin tuttavuuden kanssa tai sanoa suorat sanat pomolleen. Aivomme kuitenkin prosessoivat läpi nämä impulssit ja tyrmäävät typerimmät ideat saman tien. Impulssikontrolli kuitenkin heikkenee humalassa, joillakin vielä enemmän kuin toisilla. Suodatin ikään kuin lakkaa toimimasta. Tämä voi johtaa todella ikäviin tilanteisiin, eikä ihminen tietenkään ole vastuusta vapaa, vaikka viinaksia olisikin nautittu. Sellaiset ihmiset, joiden impulssikontrolli lähes katoaa humalassa, olisi oman etunsa vuoksi parempi välttää suuria määriä alkoholia.

No eipä ole tullut mieleen kokeilla tuota naapurin Liisaa vaikka lesbo olenkin.

Juon juuri tuon takia. Se helpottaa itsetutkiskelua.

Pitkä psykologinen prosessi. Tärkeintä on juoda sen verran paljon että juuri ja juuri muistaa kaiken sösserssönin.

Nautinnollisia pitkiä hetkiä. Parempia hetkiä kuin mitkään sienitripit.

Alkoholin aiheuttamat tai itseaiheutetut morkkikset.

Tunnen monia jotka ovat muokanneet itselleen uutta persoonaa jatkuvilla morkkiksilla. Minusta tätä voisi ihan suositella hoitomuodoksi.

Toisaalta kyllä mun mielestä noissa juomakumppaneissakin on vikaa. Kaikki ihmiset ei olleet yhtä nihkeitä vaan osa vastasi ihan positiivisesti mun ilonpitoon. Jos toinen käyttäytyy älyttömästi, niin parasta on joko nauraa sille tai sitten ehdottaa sitä kotiinlähtemistä. Onko pakko tulla olemaan baariin selvinpäin, jos vain haluaa tuomita kännääjiä? Ehkä lopetan tän ylianalysoinnin tähän. Ensi kerralla juon vähemmän ja sovin itseni kanssa, että jos alkaa keskustelutilanteessa laulattaa, niin täytyy joko väkisin olla hiljaa tai lähteä kotiin. Ap

Ap haluan lohduttaa sinua. Itse olet kuolla häpeästä mutta ei ne sun touhua seuranneet ihmiset suhtaudu suhun ollenkaan niin tuomitsevasti kuin sinä.

Muistan erään opettajan joka huutoitki ja tilitti minulle pikkujouluissa miehensä jättäneen hänet ja kulki pitkään sen jälkeen häpeissään aina töissä minun ohi. Minulle asialla ei ollut mitään väliä ja kaduttaa etten sanonut silloin hänelle että hei, ei hätää!

Vastaavia muitakin. Omat mokat hävettää, ei toisia ihmisiä tule tuomittua!

Vierailija kirjoitti:

Juon juuri tuon takia. Se helpottaa itsetutkiskelua.

Pitkä psykologinen prosessi. Tärkeintä on juoda sen verran paljon että juuri ja juuri muistaa kaiken sösserssönin.

Nautinnollisia pitkiä hetkiä. Parempia hetkiä kuin mitkään sienitripit.

Alkoholin aiheuttamat tai itseaiheutetut morkkikset.

Tunnen monia jotka ovat muokanneet itselleen uutta persoonaa jatkuvilla morkkiksilla. Minusta tätä voisi ihan suositella hoitomuodoksi.

Siis kai sää tierät etää moni on pistäny ittesä kiikkuun kovissa morkkiksissa?

Vierailija kirjoitti:

Ap haluan lohduttaa sinua. Itse olet kuolla häpeästä mutta ei ne sun touhua seuranneet ihmiset suhtaudu suhun ollenkaan niin tuomitsevasti kuin sinä.

Muistan erään opettajan joka huutoitki ja tilitti minulle pikkujouluissa miehensä jättäneen hänet ja kulki pitkään sen jälkeen häpeissään aina töissä minun ohi. Minulle asialla ei ollut mitään väliä ja kaduttaa etten sanonut silloin hänelle että hei, ei hätää!

Vastaavia muitakin. Omat mokat hävettää, ei toisia ihmisiä tule tuomittua!

Kiitos ❤️ Ap

Vierailija kirjoitti:

Juon juuri tuon takia. Se helpottaa itsetutkiskelua.

Pitkä psykologinen prosessi. Tärkeintä on juoda sen verran paljon että juuri ja juuri muistaa kaiken sösserssönin.

Nautinnollisia pitkiä hetkiä. Parempia hetkiä kuin mitkään sienitripit.

Alkoholin aiheuttamat tai itseaiheutetut morkkikset.

Tunnen monia jotka ovat muokanneet itselleen uutta persoonaa jatkuvilla morkkiksilla. Minusta tätä voisi ihan suositella hoitomuodoksi.

heh, just ton takii juon aina yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ukko37 kirjoitti:

Silloin ei ole ollut riittävän kännissä.

Jos on oikeasti kännissä, aivot eivät tallenna enää tapahtumia muistiin, eivätkä ne siis voi palata fläsäreinä seuraavana päivänä. Tämä on tieteellisesti todistettu fakta.

Tosin, toisen ihmisethän nyt uunoilevat jo heti ekan homovissyn (siiderin) jälkeen...

Mä olen ollut aivan järkyttävissä känneissä jopa omalla mitalla laskettuna. Siis sellaisissa oloissa että päässä ei oikeastaan liiku mitään. Silti piinallisen tarkkoja muistikuvia hävettävistä tilanteista. Huu mitä kaikkea on tullut sanottua ravintola illan jälkeen jatkoilla naisille täyttäisi monta sivua. Aamulla fiilis äkkiä pakoon ja voisinko vaikka kadota joksikin aikaa maasta.

Ainoan plussan minkä keksin omista lähes koomaa lähentelevistä känneistä on se etten ole ollut väkivaltainen. Ärsyttävä kaikkitietävä ja muutenkin pahuksen pätevä omasta mielestä humalassa mutta sentään käytän vain suuta kun annan palaa kännissä.

Filmin katkeaminen ei ole viinan tai kännin määrästä kiinni. Nuorena tuli ryypättyä joskus ihan kauheet pleksitkin ja koskaan ei ole mennyt muisti. Muistan piinallisesti kaiken. Ai prrse, miten sitä osaakin olla tyhmä kännissä. Tuttu taas juo puoli pulloa viiniä ja filmi on poikki. Ei muista, vaikka ei ole erityisen humalassa.

Otan kuitenkin mielummin tuon, että muistan kaiken. Olisi pelottavaa, jos ei muistaisi mitä on tehnyt tai sanonut. Ainakin tiedän, vaikka se tuskallista onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juon juuri tuon takia. Se helpottaa itsetutkiskelua.

Pitkä psykologinen prosessi. Tärkeintä on juoda sen verran paljon että juuri ja juuri muistaa kaiken sösserssönin.

Nautinnollisia pitkiä hetkiä. Parempia hetkiä kuin mitkään sienitripit.

Alkoholin aiheuttamat tai itseaiheutetut morkkikset.

Tunnen monia jotka ovat muokanneet itselleen uutta persoonaa jatkuvilla morkkiksilla. Minusta tätä voisi ihan suositella hoitomuodoksi.

heh, just ton takii juon aina yksin.

Mäkin yleensä juon vaan pienet kalsarikännit yksin. Kerran myös lähdin naapurikaupunkiin ottamaan, siellä ei haitannut mikään kun ei mua kumminkaan tunnettu! Ap

Vierailija kirjoitti:

Juon juuri tuon takia. Se helpottaa itsetutkiskelua.

Pitkä psykologinen prosessi. Tärkeintä on juoda sen verran paljon että juuri ja juuri muistaa kaiken sösserssönin.

Nautinnollisia pitkiä hetkiä. Parempia hetkiä kuin mitkään sienitripit.

Alkoholin aiheuttamat tai itseaiheutetut morkkikset.

Tunnen monia jotka ovat muokanneet itselleen uutta persoonaa jatkuvilla morkkiksilla. Minusta tätä voisi ihan suositella hoitomuodoksi.

Siis se koko (loppu)ilta oli kuin uni, ei pystynyt mitenkään hallitsemaan mitä milloinkin tapahtui, katselin vaan. Harmi että tällasessa tilanteessa ne muut ihmiset on olleet oikeita :/ Ap

Ihan totta tuo, että itse tuomitsee itsensä paljon ankarammin kuin muut. Omat mokat korventavat mieltä, mutta muiden vastaavia ei edes muista parin päivän päästä. Kaikki muutkin ihmiset nyt vain analysoivat ja tuskailevat sitä, mitä muut heistä ajattelevat, eivätkä niiden muiden touhuun niin kauheasti ehdi kiinnittää huomiota.

Joku saattaa muistaa, että puhuit jotain raha-asioista, mutta tuskin läheskään niin tarkasti kuin itse muistat. Ja hänkin luultavasti ajattelee asiaa lähinnä omasta näkökulmastaan, pohtii vaikka että itsellä menee paljon huonommin tai on joku muu vielä pahempi ongelma. Raha-asiat eivät muutenkaan mikään kamalan intiimi asia ole.

En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Ap haluan lohduttaa sinua. Itse olet kuolla häpeästä mutta ei ne sun touhua seuranneet ihmiset suhtaudu suhun ollenkaan niin tuomitsevasti kuin sinä.

Muistan erään opettajan joka huutoitki ja tilitti minulle pikkujouluissa miehensä jättäneen hänet ja kulki pitkään sen jälkeen häpeissään aina töissä minun ohi. Minulle asialla ei ollut mitään väliä ja kaduttaa etten sanonut silloin hänelle että hei, ei hätää!

Vastaavia muitakin. Omat mokat hävettää, ei toisia ihmisiä tule tuomittua!

Ei muakaan haittaa muiden ihmisten kännisekoilut. Vähän voi ihmetyttää, että ohhoh se vetikin hyvät kännit, mutta kerrankos sitä ihminen kännissä on ja saa olla. Saattaa jopa nähdä ihmisen mielenkiintoisammassa valossa jonkun tällaisen avautumissössötyksen jälkeen ja pitää häntä enemmän tuntevana ihmisenä, kun on saanut jotain tarttumapintaa.

Omia kännisekoilujani taas häpeän niin paljon, etten juo enää alkoholia. Hassua sinänsä, koska omat kännisekoiluni ovat aika lieviä. Jotain tyhmää sössötystä, mutta silti aivan jäätävä morkkis ja masennus krapula-aamuisin.