Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysymys muunsukupuolisista (toivon asiallista keskustelua vaikka kysymykseni voikin olla tyhmä)

Vierailija
12.11.2019 |

Ystäväni kertonut olevan muunsukupuolinen. Hän on aikaisemmin sanonut olevan lesbo. Seurustelee naisten kanssa. Enää häntä ei saisi kutsua lesboksi. Jos hän ei ole lesbo niin voisiko hän seurustella toisen muunsukupuolisen kanssa mut jolla olisikin miehen värkit? Jos ei niin eikö hän juuri silloin ole lesbo? Jos värkeillä on väliä niin mitä tämä muunsukupuolisuus tarkoittaa?

En tarkoita loukata ketään, olen tämmösist asioissa tyhmä keski-iän ylittänyt ja yritän aidosti oppia ymmärtämään lgtb asioita.

Kommentit (401)

Vierailija
281/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta.

Niin, miksi sitä ylipäätään pitää määritellä? Homo, lesbo, hetero, bi - typeriä määreitä, koska tuskin kukaan on kaikista jonkun sukupuolen yksilöistä kiinnostunut. Jos on pakko määritellä, niin muille luokituksille on kyllä käyttöä kuin vain biologiselle sukupuolelle. Onhan niitäkin, joille vaikka ikä on paljon paremmin mielenkiintoa kuvaava luokka kuin sukupuoli.

Eikä biologinenkaan sukupuoli aina ole mikään itsestäänselvyys, joillakin esim. on ilman mitään leikkauksia tai hormonihoitoja ulkoisesti naisen kroppa, mutta kuitenkin miehen kromosomisto. Toisekseen miksi ihmeessä pitäisi rajoittua 

Kuka näin on koskaan olettanutkaan? 

Minusta omituinen kysymys, miksi asioita pitää määritellä. No kyllä se nyt esimerkiksi terveystiedon tunnilla ja p*rnosivuja googlatessa on ihan kätevää, että on olemassa termejä, joilla asiat tulevat esiin selkeästi eikä millään kiertoilmaisuilla. 

P*rnosivuja googlatessa juuri on hyvä olla vähän monipuolisempi termistö käytössä, juuri koska halun kohteita on niin monenlaisia.

Enkä nyt oikeastaan tiedä, miksi terveystiedon tunnilla pitäisi puhua heteroista ja homoista. Se on hyvä opettaa, miten lapset saavat alkunsa, ja lisäksi voi kertoa että kehoa ja etenkin genitaaleja koskettelemalla voi saada mielihyvää (kuin joku sitä ei vielä tietäisi), ja että koska sitä usein harrastetaan muiden kanssa yhdessä niin miten suojautua taudeilta, joita siinä saattaa saada. 

Mietipäs aikaa, jolloin kukaan ei puhunut homoista ja lesboista ja mieti, mitä etua siitä on, että näistä puhutaan terveystiedon tunnilla. 

Vierailija
282/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voi luoja mitä argumentointia. No silloin tuntuu suurin piirtein samalta kuin silloin kun heteroseksissä on mukana penis, eikä kaksi vaginaa = normaalilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voin. Se on olotila, jolloin voi tuntua monenlaisia asioita, mutta päässä ei ole jomotusta ja vihlontaa. Esimerkiksi silloin jalkaa voi särkeä ja silloin pään olemassaolon unohtaa, koska sieltä ei juuri silloin tule kipuärsykettä vaan huomio voi kiinnittyä muihin asioihin. Jos ihmisellä on usein pää kipeä, sen särkymättömyydenkin voi tiedostaa todella miellyttävänä olotilana, koska kipua ei tunnu. Olo kevenee päänsäryn jälkeen ja olokin on energisempi ja jaksavampi. 

Mihin tämä liittyi? 

Vierailija
284/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voi luoja mitä argumentointia. No silloin tuntuu suurin piirtein samalta kuin silloin kun heteroseksissä on mukana penis, eikä kaksi vaginaa = normaalilta.

Eli et edes yritä asettaa itseäsi asemaan, jossa sinun pitäisi selittää jotain, jota on todella vaikea selittää ja jota sinulta on tivattu koko elämäsi ajan ja oikeuttaa olemassaolosi.

Vierailija
285/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 Sekoitat nyt asioita keskenään. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole synonyymi seksuaalisuudelle, eikä yksittäiset sukupuolipiirteet synonyymi biologiselle sukupuolelle. Se, että transmies voi kehonsa puolesta ns. elää heterosuhteessa ja heteroseksuaalisesti, ei tee hänestä heteroseksuaalia. Sille on syynsä, miksi sanasta "sukupuolenvaihdos" on luovuttu.

Vierailija
286/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystäväsi on lesbo, mutta muunsukupuolisuus on lähinnä trendi nyt. Muunsukupuolisuus on kuin goottius, emous tai mikä tahansa muu trendi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voi luoja mitä argumentointia. No silloin tuntuu suurin piirtein samalta kuin silloin kun heteroseksissä on mukana penis, eikä kaksi vaginaa = normaalilta.

Päänsärkyjäkin on erilaisia. Aika velho sinä olet jos tiedät mikä on kellekin normaali ja mikä ei. Ei minulle esm. tuota epänormaalia tunnetta vaikka kumppanilla ei olisi jotain.

Vierailija
288/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voin. Se on olotila, jolloin voi tuntua monenlaisia asioita, mutta päässä ei ole jomotusta ja vihlontaa. Esimerkiksi silloin jalkaa voi särkeä ja silloin pään olemassaolon unohtaa, koska sieltä ei juuri silloin tule kipuärsykettä vaan huomio voi kiinnittyä muihin asioihin. Jos ihmisellä on usein pää kipeä, sen särkymättömyydenkin voi tiedostaa todella miellyttävänä olotilana, koska kipua ei tunnu. Olo kevenee päänsäryn jälkeen ja olokin on energisempi ja jaksavampi. 

Mihin tämä liittyi? 

Entä jos lukuisat ihmiset vastaisivat tähän jatkokysymyksillä jatkokysymysten perään ja joukossa olisi monia, jotka vihjailisivat "päänsäryn" olevan ennemminkin psykiatrien alaa kuin että myrkytetään itsensä särkylääkkein. Ja niitä, jotka heittelisivät joukkoon aidosti hämmentyneitä toteamuksiaan, kuinka ei heidän päänsä ole koskaan tuntunut miltään ja miten pää nyt edes voi tuntua miltään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tavallisesti enää kommentoi näitä juttuja, kun asia ei enää kosketa omaa arkea oikeastaan mitenkään. Tulipa taas mieleen kuitenkin, miksi itse olen pysynyt ja tulen pysymään syvällä kaapissa.

Tein aikanaan kaikkeni, jotta olisin voinut elää syntymäsukupuolessani, mutta ei siitä mitään tullut. Kävin terapiassa, vedin välillä lääkkeitä ja yritin vain olla minä, mutta ei siitä tullut mitään. Olin itsetuhoinen, enkä enää lopulta kyennyt opiskelemaan tai töihin. Kun uudet paperit oli kourassa ja hoidot niin pitkällä, ettei kukaan enää huomannut mitään, aloitin uuden elämän muualla.

Kiva kuulla, että ketjuun vastailleella transmiehellä on vaimo ja ilmeisen hyvä parisuhde. Mä en ole juuri uskaltanut deittailla tai mitään sellaista. Paljastumisen pelko on liian suuri, kun tätähän se sitten olisi. Ei ihmiset mitään yleensä päin naamaa sano, mutta vaikeaa se sitten on. Elämä on nykyään niin mukavaa, ettei oikein mikään ole riskin arvoista.

Olisihan se varmaan hienoa, jos kukaan ei näitä hoitoja tarvitsisi. Mikään muu vain ei tunnu toimivan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässäkin ketjussa suurimmassa äänessä ovat trollit ja sellaiset, jotka eivät hyväksy mitään erilaista. Me, joille ihmisten erilaisuus on ihan ok ja hyväksyttävää, ollaan aika pitkälti taustajoukoissa ihan hiljaa ja lueskellaan näitä viestejä. En usko, että me ollaan vähemmistö. Nuo toiset vaan möykkää enemmän. 

Toivottavasti uskaltaudut etsimään rakkautta ja löydät sen. Itse olen ihan tavallinen heteronainen, eikä mua kauhistuttaisi ollenkaan tapailla transsukupuolista ihmistä. Eli kyllä meitä ymmärtävästi suhtautuviakin on. Kaikkea hyvää sulle. 

Ei tässä mistään hyväksymisestä ole kyse. Tottakai ihmiset saavat olla täsmälleen sellaisia kuin ovat, mutta miksi pitää mennä muuttamaan vakiintuneita käsitteitä. Se, että kissa on kissa eikä koira, ei ole mitenkään arvolatautunut mielipide. Se on vain pyrkimys ymmärtämään ja pysymään perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei ole helppo sellainen maailma, jossa hevosta halutaankin kutsua autoksi ja ketsuppia ruisleiväksi. 

Jos toinen on nähnyt sen vaivan, että käy läpi sukupuolenkorjausprosessin saadakseen elää omana itsenään ja näyttää vieläpä ulkoisesti aivan mieheltä, on nimeltään Markus ja juridisesti mies, ei varmaan ole kova ponnistus olla kutsumatta tällaista henkilöä lesboksi.

Täh? Jos sukupuoli on jo korjattu, niin eihän hän mitenkään voikaan enää olla lesbo. Eikö tässä nyt ole oltu ihan yksimielisiä siitä, että ne värkit ratkaisevat. Jos ne värkit on jo korjattu, niin penishän siellä on. Kuka tätä Markusta nyt on lesboksi sanonutkaan? 

Tässä tulee nyt se ongelma, että kielletään henkilön identiteetti siihe asti, kunnes joku leikkaus muuttaa sen.

Mikä ihmeen identiteetti tässä kielletään? Ei kukaan ole puhunut siitä yhtään mitään. Nyt puhutaan biologiasta ja sehän muuttuu vasta sillä korjauksella, eikös. 

Vierailija
290/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tavallisesti enää kommentoi näitä juttuja, kun asia ei enää kosketa omaa arkea oikeastaan mitenkään. Tulipa taas mieleen kuitenkin, miksi itse olen pysynyt ja tulen pysymään syvällä kaapissa.

Tein aikanaan kaikkeni, jotta olisin voinut elää syntymäsukupuolessani, mutta ei siitä mitään tullut. Kävin terapiassa, vedin välillä lääkkeitä ja yritin vain olla minä, mutta ei siitä tullut mitään. Olin itsetuhoinen, enkä enää lopulta kyennyt opiskelemaan tai töihin. Kun uudet paperit oli kourassa ja hoidot niin pitkällä, ettei kukaan enää huomannut mitään, aloitin uuden elämän muualla.

Kiva kuulla, että ketjuun vastailleella transmiehellä on vaimo ja ilmeisen hyvä parisuhde. Mä en ole juuri uskaltanut deittailla tai mitään sellaista. Paljastumisen pelko on liian suuri, kun tätähän se sitten olisi. Ei ihmiset mitään yleensä päin naamaa sano, mutta vaikeaa se sitten on. Elämä on nykyään niin mukavaa, ettei oikein mikään ole riskin arvoista.

Olisihan se varmaan hienoa, jos kukaan ei näitä hoitoja tarvitsisi. Mikään muu vain ei tunnu toimivan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässäkin ketjussa suurimmassa äänessä ovat trollit ja sellaiset, jotka eivät hyväksy mitään erilaista. Me, joille ihmisten erilaisuus on ihan ok ja hyväksyttävää, ollaan aika pitkälti taustajoukoissa ihan hiljaa ja lueskellaan näitä viestejä. En usko, että me ollaan vähemmistö. Nuo toiset vaan möykkää enemmän. 

Toivottavasti uskaltaudut etsimään rakkautta ja löydät sen. Itse olen ihan tavallinen heteronainen, eikä mua kauhistuttaisi ollenkaan tapailla transsukupuolista ihmistä. Eli kyllä meitä ymmärtävästi suhtautuviakin on. Kaikkea hyvää sulle. 

Ei tässä mistään hyväksymisestä ole kyse. Tottakai ihmiset saavat olla täsmälleen sellaisia kuin ovat, mutta miksi pitää mennä muuttamaan vakiintuneita käsitteitä. Se, että kissa on kissa eikä koira, ei ole mitenkään arvolatautunut mielipide. Se on vain pyrkimys ymmärtämään ja pysymään perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei ole helppo sellainen maailma, jossa hevosta halutaankin kutsua autoksi ja ketsuppia ruisleiväksi. 

Jos toinen on nähnyt sen vaivan, että käy läpi sukupuolenkorjausprosessin saadakseen elää omana itsenään ja näyttää vieläpä ulkoisesti aivan mieheltä, on nimeltään Markus ja juridisesti mies, ei varmaan ole kova ponnistus olla kutsumatta tällaista henkilöä lesboksi.

Täh? Jos sukupuoli on jo korjattu, niin eihän hän mitenkään voikaan enää olla lesbo. Eikö tässä nyt ole oltu ihan yksimielisiä siitä, että ne värkit ratkaisevat. Jos ne värkit on jo korjattu, niin penishän siellä on. Kuka tätä Markusta nyt on lesboksi sanonutkaan? 

Nokun ei välttämättä (edes yleensä) ole. Suurin osa transmiehistä ei hanki ikinä itseleen mitään penistä, vaan tyytyvät luonnonluomiin elimiinsä. Kyllä ne hormonien myötä hiukan muuttuvat, mutta silti.

Tässä pointtina se, että jos eteen tulee parrakas mies joka sanoo "moi, mä oon Markus" ei sulla tule edes mieleen kutsua sitä leasboksi. Jos es on transmies, on sillä silti varmaan naaraspuoliset värkit siellä housuissa, mutta ethän sä sitä nää. Ei me ikinä nomri elämässä määritellä vastaantulijoiden sukupuolta jalkovälin perusteella, sillä ellei olla jossain nudistirannalla, eihän me edes niitä nähdä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voin. Se on olotila, jolloin voi tuntua monenlaisia asioita, mutta päässä ei ole jomotusta ja vihlontaa. Esimerkiksi silloin jalkaa voi särkeä ja silloin pään olemassaolon unohtaa, koska sieltä ei juuri silloin tule kipuärsykettä vaan huomio voi kiinnittyä muihin asioihin. Jos ihmisellä on usein pää kipeä, sen särkymättömyydenkin voi tiedostaa todella miellyttävänä olotilana, koska kipua ei tunnu. Olo kevenee päänsäryn jälkeen ja olokin on energisempi ja jaksavampi. 

Mihin tämä liittyi? 

Entä jos lukuisat ihmiset vastaisivat tähän jatkokysymyksillä jatkokysymysten perään ja joukossa olisi monia, jotka vihjailisivat "päänsäryn" olevan ennemminkin psykiatrien alaa kuin että myrkytetään itsensä särkylääkkein. Ja niitä, jotka heittelisivät joukkoon aidosti hämmentyneitä toteamuksiaan, kuinka ei heidän päänsä ole koskaan tuntunut miltään ja miten pää nyt edes voi tuntua miltään.

Siinä tapauksessa minä kysyisin, miten päänsärkyinen pääsee psykiatrin vastaanotolle, kun se ongelma on lyhytkestoinen ja ohimenevä ja siinä vaiheessa kun sen ajan saa, ei päänsärkyä välttämättä ole. Ja sanoisin myös, että päänsärkyyn on olemassa muitakin parannustapoja kuin särkylääkkeet, esimerkiksi niskahieronta ja liikunta.

Ja jos joku sanoo, ettei pää voi tuntua miltään, selittäisin, että ihmisen päässä voi tuntua kipua ihan kuten vaikka jalassa, kun sen potkaisee seinään, koska se on samaa fyysistä kehoa ja siellä kulkevat samanlaiset hermostot. Jos joku tulee äykyttämään, ettei seinään potkaisu tunnu missään, käsken mennä lääkärille, koska tämä tyyppi on selvästi friikki. 

Oliko muuta? 

Vierailija
292/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tavallisesti enää kommentoi näitä juttuja, kun asia ei enää kosketa omaa arkea oikeastaan mitenkään. Tulipa taas mieleen kuitenkin, miksi itse olen pysynyt ja tulen pysymään syvällä kaapissa.

Tein aikanaan kaikkeni, jotta olisin voinut elää syntymäsukupuolessani, mutta ei siitä mitään tullut. Kävin terapiassa, vedin välillä lääkkeitä ja yritin vain olla minä, mutta ei siitä tullut mitään. Olin itsetuhoinen, enkä enää lopulta kyennyt opiskelemaan tai töihin. Kun uudet paperit oli kourassa ja hoidot niin pitkällä, ettei kukaan enää huomannut mitään, aloitin uuden elämän muualla.

Kiva kuulla, että ketjuun vastailleella transmiehellä on vaimo ja ilmeisen hyvä parisuhde. Mä en ole juuri uskaltanut deittailla tai mitään sellaista. Paljastumisen pelko on liian suuri, kun tätähän se sitten olisi. Ei ihmiset mitään yleensä päin naamaa sano, mutta vaikeaa se sitten on. Elämä on nykyään niin mukavaa, ettei oikein mikään ole riskin arvoista.

Olisihan se varmaan hienoa, jos kukaan ei näitä hoitoja tarvitsisi. Mikään muu vain ei tunnu toimivan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässäkin ketjussa suurimmassa äänessä ovat trollit ja sellaiset, jotka eivät hyväksy mitään erilaista. Me, joille ihmisten erilaisuus on ihan ok ja hyväksyttävää, ollaan aika pitkälti taustajoukoissa ihan hiljaa ja lueskellaan näitä viestejä. En usko, että me ollaan vähemmistö. Nuo toiset vaan möykkää enemmän. 

Toivottavasti uskaltaudut etsimään rakkautta ja löydät sen. Itse olen ihan tavallinen heteronainen, eikä mua kauhistuttaisi ollenkaan tapailla transsukupuolista ihmistä. Eli kyllä meitä ymmärtävästi suhtautuviakin on. Kaikkea hyvää sulle. 

Ei tässä mistään hyväksymisestä ole kyse. Tottakai ihmiset saavat olla täsmälleen sellaisia kuin ovat, mutta miksi pitää mennä muuttamaan vakiintuneita käsitteitä. Se, että kissa on kissa eikä koira, ei ole mitenkään arvolatautunut mielipide. Se on vain pyrkimys ymmärtämään ja pysymään perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei ole helppo sellainen maailma, jossa hevosta halutaankin kutsua autoksi ja ketsuppia ruisleiväksi. 

Jos toinen on nähnyt sen vaivan, että käy läpi sukupuolenkorjausprosessin saadakseen elää omana itsenään ja näyttää vieläpä ulkoisesti aivan mieheltä, on nimeltään Markus ja juridisesti mies, ei varmaan ole kova ponnistus olla kutsumatta tällaista henkilöä lesboksi.

Täh? Jos sukupuoli on jo korjattu, niin eihän hän mitenkään voikaan enää olla lesbo. Eikö tässä nyt ole oltu ihan yksimielisiä siitä, että ne värkit ratkaisevat. Jos ne värkit on jo korjattu, niin penishän siellä on. Kuka tätä Markusta nyt on lesboksi sanonutkaan? 

Nokun ei välttämättä (edes yleensä) ole. Suurin osa transmiehistä ei hanki ikinä itseleen mitään penistä, vaan tyytyvät luonnonluomiin elimiinsä. Kyllä ne hormonien myötä hiukan muuttuvat, mutta silti.

Tässä pointtina se, että jos eteen tulee parrakas mies joka sanoo "moi, mä oon Markus" ei sulla tule edes mieleen kutsua sitä leasboksi. Jos es on transmies, on sillä silti varmaan naaraspuoliset värkit siellä housuissa, mutta ethän sä sitä nää. Ei me ikinä nomri elämässä määritellä vastaantulijoiden sukupuolta jalkovälin perusteella, sillä ellei olla jossain nudistirannalla, eihän me edes niitä nähdä. 

Niin, pahahan tällaista on sanoa, ellei sitä tiedä. Ei muuta nyt asiaa mielestäni mitenkään. En minä voi tietää myöskään onko Musti kissa vai koira, mutta kyllä se silti on määritelmällisesti jompikumpi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voin. Se on olotila, jolloin voi tuntua monenlaisia asioita, mutta päässä ei ole jomotusta ja vihlontaa. Esimerkiksi silloin jalkaa voi särkeä ja silloin pään olemassaolon unohtaa, koska sieltä ei juuri silloin tule kipuärsykettä vaan huomio voi kiinnittyä muihin asioihin. Jos ihmisellä on usein pää kipeä, sen särkymättömyydenkin voi tiedostaa todella miellyttävänä olotilana, koska kipua ei tunnu. Olo kevenee päänsäryn jälkeen ja olokin on energisempi ja jaksavampi. 

Mihin tämä liittyi? 

Entä jos lukuisat ihmiset vastaisivat tähän jatkokysymyksillä jatkokysymysten perään ja joukossa olisi monia, jotka vihjailisivat "päänsäryn" olevan ennemminkin psykiatrien alaa kuin että myrkytetään itsensä särkylääkkein. Ja niitä, jotka heittelisivät joukkoon aidosti hämmentyneitä toteamuksiaan, kuinka ei heidän päänsä ole koskaan tuntunut miltään ja miten pää nyt edes voi tuntua miltään.

Siinä tapauksessa minä kysyisin, miten päänsärkyinen pääsee psykiatrin vastaanotolle, kun se ongelma on lyhytkestoinen ja ohimenevä ja siinä vaiheessa kun sen ajan saa, ei päänsärkyä välttämättä ole. Ja sanoisin myös, että päänsärkyyn on olemassa muitakin parannustapoja kuin särkylääkkeet, esimerkiksi niskahieronta ja liikunta.

Ja jos joku sanoo, ettei pää voi tuntua miltään, selittäisin, että ihmisen päässä voi tuntua kipua ihan kuten vaikka jalassa, kun sen potkaisee seinään, koska se on samaa fyysistä kehoa ja siellä kulkevat samanlaiset hermostot. Jos joku tulee äykyttämään, ettei seinään potkaisu tunnu missään, käsken mennä lääkärille, koska tämä tyyppi on selvästi friikki. 

Oliko muuta? 

Olisitko noin itsevarma tästä, jos asia olisi kyseenalaistettu koko elämäsi ajan ja monet aikuiset olisivat tuota mieltä eikä kukaan tukisi sinua ja päänsärky olisi niin harvinaista, ettei suurin osa lääkäreistäkään olisi kuullut asiasta.

Vierailija
294/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tavallisesti enää kommentoi näitä juttuja, kun asia ei enää kosketa omaa arkea oikeastaan mitenkään. Tulipa taas mieleen kuitenkin, miksi itse olen pysynyt ja tulen pysymään syvällä kaapissa.

Tein aikanaan kaikkeni, jotta olisin voinut elää syntymäsukupuolessani, mutta ei siitä mitään tullut. Kävin terapiassa, vedin välillä lääkkeitä ja yritin vain olla minä, mutta ei siitä tullut mitään. Olin itsetuhoinen, enkä enää lopulta kyennyt opiskelemaan tai töihin. Kun uudet paperit oli kourassa ja hoidot niin pitkällä, ettei kukaan enää huomannut mitään, aloitin uuden elämän muualla.

Kiva kuulla, että ketjuun vastailleella transmiehellä on vaimo ja ilmeisen hyvä parisuhde. Mä en ole juuri uskaltanut deittailla tai mitään sellaista. Paljastumisen pelko on liian suuri, kun tätähän se sitten olisi. Ei ihmiset mitään yleensä päin naamaa sano, mutta vaikeaa se sitten on. Elämä on nykyään niin mukavaa, ettei oikein mikään ole riskin arvoista.

Olisihan se varmaan hienoa, jos kukaan ei näitä hoitoja tarvitsisi. Mikään muu vain ei tunnu toimivan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässäkin ketjussa suurimmassa äänessä ovat trollit ja sellaiset, jotka eivät hyväksy mitään erilaista. Me, joille ihmisten erilaisuus on ihan ok ja hyväksyttävää, ollaan aika pitkälti taustajoukoissa ihan hiljaa ja lueskellaan näitä viestejä. En usko, että me ollaan vähemmistö. Nuo toiset vaan möykkää enemmän. 

Toivottavasti uskaltaudut etsimään rakkautta ja löydät sen. Itse olen ihan tavallinen heteronainen, eikä mua kauhistuttaisi ollenkaan tapailla transsukupuolista ihmistä. Eli kyllä meitä ymmärtävästi suhtautuviakin on. Kaikkea hyvää sulle. 

Ei tässä mistään hyväksymisestä ole kyse. Tottakai ihmiset saavat olla täsmälleen sellaisia kuin ovat, mutta miksi pitää mennä muuttamaan vakiintuneita käsitteitä. Se, että kissa on kissa eikä koira, ei ole mitenkään arvolatautunut mielipide. Se on vain pyrkimys ymmärtämään ja pysymään perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei ole helppo sellainen maailma, jossa hevosta halutaankin kutsua autoksi ja ketsuppia ruisleiväksi. 

Jos toinen on nähnyt sen vaivan, että käy läpi sukupuolenkorjausprosessin saadakseen elää omana itsenään ja näyttää vieläpä ulkoisesti aivan mieheltä, on nimeltään Markus ja juridisesti mies, ei varmaan ole kova ponnistus olla kutsumatta tällaista henkilöä lesboksi.

Täh? Jos sukupuoli on jo korjattu, niin eihän hän mitenkään voikaan enää olla lesbo. Eikö tässä nyt ole oltu ihan yksimielisiä siitä, että ne värkit ratkaisevat. Jos ne värkit on jo korjattu, niin penishän siellä on. Kuka tätä Markusta nyt on lesboksi sanonutkaan? 

Tässä tulee nyt se ongelma, että kielletään henkilön identiteetti siihe asti, kunnes joku leikkaus muuttaa sen.

Mikä ihmeen identiteetti tässä kielletään? Ei kukaan ole puhunut siitä yhtään mitään. Nyt puhutaan biologiasta ja sehän muuttuu vasta sillä korjauksella, eikös. 

Biologia muuttuu hormoneilla ja jos heteromies menettää peniksensä onnettomuudessa hän muuttuu logiikallasi lesboksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
295/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minusta on ongelmallista, jos seksuaalista suuntautumista aletaan määrittelemään minkään muun kuin biologisen sukupuolen kautta. Erityisesti seksuaalivähemmistöille (mutta välillisesti myös transihmisille) on ollut haitallista, kun (homo)seksuaalisuutta on yritetty määrittää (sukupuoli-)identiteetin, kumppanin seksuaalisen suuntautumisen tai jonkinlaisten ulkopuolisten mielipiteiden kautta.

Naisista kiinnostunut transmies on siis de facto homoseksuaali nainen. Eri asia on vain se voiko tällaista henkilöä kutsua sosiaalisella tasolla lesboksi, jos omaa miehen fysiikan, heteronaiskumppanin (jonka kanssa toimiva seksielämä) ja jotka ulkoisesti tulkitaan heteropariksi. Tai mitä merkitystä tällä loppupeleissä edes on? Mistä tässä väitellään, jos asianosaiset tyytyväisiä eikä asia muille kuulu pätkän vertaa?

Mutta kun ei ole. Seksuaalisuus on aivoissa. Eikä hoidettu transmies oikeastaan edes ole biologinen nainen, koska testosteroni on virrannut suonissa silloin jo monta vuotta ja muokannut kudoksia ym. Henkilö, jota ei kiihota ajatus kahdesta samaa sukupuolta olevasta vaan ainoastaan eri sukupuolten edustajista harrastamassa seksiä nyt vaan ei ole millään tasolla homoseksuaali.

 

Tämä on se ajatus, jota en vain tajua ja johon en saa selitystä. Jos kaksi ylipainoista ihmistä harrastaa seksiä keskenään, mutta heitä oikeasti kiihottaa ainoastaan kuvitelmat hoikkien ihmisten seksistä, kyllä se heidän välisensä seksi silti on ylipainoisten välistä seksiä. Ei se siitä miksikään muutu. Olkaa hyvä ja selittäkää, mitä kohtaa en nyt huomaa. 

Tähän on pyydetty vastausta jo alkusivuista asti, mutta ei sitä tunnu olevan olemassa. Naiset kostuu ja saa orgasmeja keskenään, mutta tämän yhden mielestä se on heteroseksiä, jos toinen on kuvitelmissaan mies, vaikka housuissaan on pimppi samalla tavalla kuin toisella.

Valitettavasti kyseessä on asia, joka vaatii korkeamman tason ajattelua ja toisaalta kyse on myös osittain käsitteistä, jotka ihminen on itse keksinyt - mikä on todellinen lesbouden määritelmä - joten kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Seksi, jota harrastaa kaksi ei-lesboa nyt vaan ei oikein... En nyt menisi sitä lesboseksiksi kutsumaan, oli se sitten "de facto" sitä tai ei.

Juuri tätä tarkoitin. Haukutaan trolliksi ja tyhmäksi sen sijaan, että edes yritettäisiin selittää. 

Nimenomaan kyse on käsitteistä eikä mistään muusta. Joku nyt kuitenkin haluaa sekoittaa nämä ihan selkeät käsitteet, kun ovat keksineet niille merkityksiä, joita niillä ei ole. 

Juurihan totesin, etten minä osaa selittää asiaa, jota on a) mahdoton selittää ja b) jos yrität selittää kukaan ei kuuntele ja väittää koko ajan vastaan.

Onko sinulla mitään käsitystä, miksi asiaa on mahdoton selittää? Minä ainakin olen kuunnellut, mutta tottakai väitän vastaan, jos selityksessä ei ole järjen häivää. Ei älyttömyys ja ristiriitaisuus muutu järkeväksi ja loogiseksi sillä, että joku ei osaa sitä selittää. Ei se ole ymmärtämättömän vika, jos niitä selityksiäkään ei osata antaa. 

Voisitko samalla tässä muuten selittää minulle miltä tuntuu, kun päätä ei särje?

Voin. Se on olotila, jolloin voi tuntua monenlaisia asioita, mutta päässä ei ole jomotusta ja vihlontaa. Esimerkiksi silloin jalkaa voi särkeä ja silloin pään olemassaolon unohtaa, koska sieltä ei juuri silloin tule kipuärsykettä vaan huomio voi kiinnittyä muihin asioihin. Jos ihmisellä on usein pää kipeä, sen särkymättömyydenkin voi tiedostaa todella miellyttävänä olotilana, koska kipua ei tunnu. Olo kevenee päänsäryn jälkeen ja olokin on energisempi ja jaksavampi. 

Mihin tämä liittyi? 

Entä jos lukuisat ihmiset vastaisivat tähän jatkokysymyksillä jatkokysymysten perään ja joukossa olisi monia, jotka vihjailisivat "päänsäryn" olevan ennemminkin psykiatrien alaa kuin että myrkytetään itsensä särkylääkkein. Ja niitä, jotka heittelisivät joukkoon aidosti hämmentyneitä toteamuksiaan, kuinka ei heidän päänsä ole koskaan tuntunut miltään ja miten pää nyt edes voi tuntua miltään.

Siinä tapauksessa minä kysyisin, miten päänsärkyinen pääsee psykiatrin vastaanotolle, kun se ongelma on lyhytkestoinen ja ohimenevä ja siinä vaiheessa kun sen ajan saa, ei päänsärkyä välttämättä ole. Ja sanoisin myös, että päänsärkyyn on olemassa muitakin parannustapoja kuin särkylääkkeet, esimerkiksi niskahieronta ja liikunta.

Ja jos joku sanoo, ettei pää voi tuntua miltään, selittäisin, että ihmisen päässä voi tuntua kipua ihan kuten vaikka jalassa, kun sen potkaisee seinään, koska se on samaa fyysistä kehoa ja siellä kulkevat samanlaiset hermostot. Jos joku tulee äykyttämään, ettei seinään potkaisu tunnu missään, käsken mennä lääkärille, koska tämä tyyppi on selvästi friikki. 

Oliko muuta? 

Olisitko noin itsevarma tästä, jos asia olisi kyseenalaistettu koko elämäsi ajan ja monet aikuiset olisivat tuota mieltä eikä kukaan tukisi sinua ja päänsärky olisi niin harvinaista, ettei suurin osa lääkäreistäkään olisi kuullut asiasta.

No sehän tässä onkin ongelmana, että asiasta ei ole olemassa sellaista faktaa ja fysiologista selitystä, että se voisi käydä järkeen. Mutta sitten kun joku sellaista faktoihin perustuvaa selitystä ehdottaa (aivokemiat, opitut ajatusmallit ja sukupuoliroolit), se ei kuitenkaan kelpaa vaan loukkaannutaan ja selitetään jostain mystisistä miesten ja naisten aivoista, joita kukaan ei ole näissä määrittänyt. Päänsärky ja hermoradat ovat kuitenkin nykytekniikoilla ihan helposti todennettavissa ja kipu on ihan tunnettu olotila. Sen sijaan on tosiaan mahdotonta ymmärtää ja pitää faktana asiaa, jota ei missään oikein pystytä objektiivisesti havaitsemaan.

Ja toinen ongelma tässä on, kun toiset puhuvat pelkästään käsitetasosta, eli ihan vilpittömästi tarkoittavat vain niitä genitaaleja eivätkä millään tavalla ota kantaa, saako mies pitää mekkoa ja tykätä muista miehistä. Sitten tästä kuitenkin jaksetaan loukaantua, vaikka pelkkien määritelmien ei pitäisi loukata yhtään ketään. Tummaihoinenkin on tummaihoinen, vaikka rodun takia ketään ei saa syrjiä. Määritelmä ei silti menetä merkitystään, vaikka ihmisiä kohdellaankin tasa-arvoisesti ja kunnioitetaan heidän elämäänsä ja valintojaan. 

Vierailija
296/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tavallisesti enää kommentoi näitä juttuja, kun asia ei enää kosketa omaa arkea oikeastaan mitenkään. Tulipa taas mieleen kuitenkin, miksi itse olen pysynyt ja tulen pysymään syvällä kaapissa.

Tein aikanaan kaikkeni, jotta olisin voinut elää syntymäsukupuolessani, mutta ei siitä mitään tullut. Kävin terapiassa, vedin välillä lääkkeitä ja yritin vain olla minä, mutta ei siitä tullut mitään. Olin itsetuhoinen, enkä enää lopulta kyennyt opiskelemaan tai töihin. Kun uudet paperit oli kourassa ja hoidot niin pitkällä, ettei kukaan enää huomannut mitään, aloitin uuden elämän muualla.

Kiva kuulla, että ketjuun vastailleella transmiehellä on vaimo ja ilmeisen hyvä parisuhde. Mä en ole juuri uskaltanut deittailla tai mitään sellaista. Paljastumisen pelko on liian suuri, kun tätähän se sitten olisi. Ei ihmiset mitään yleensä päin naamaa sano, mutta vaikeaa se sitten on. Elämä on nykyään niin mukavaa, ettei oikein mikään ole riskin arvoista.

Olisihan se varmaan hienoa, jos kukaan ei näitä hoitoja tarvitsisi. Mikään muu vain ei tunnu toimivan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässäkin ketjussa suurimmassa äänessä ovat trollit ja sellaiset, jotka eivät hyväksy mitään erilaista. Me, joille ihmisten erilaisuus on ihan ok ja hyväksyttävää, ollaan aika pitkälti taustajoukoissa ihan hiljaa ja lueskellaan näitä viestejä. En usko, että me ollaan vähemmistö. Nuo toiset vaan möykkää enemmän. 

Toivottavasti uskaltaudut etsimään rakkautta ja löydät sen. Itse olen ihan tavallinen heteronainen, eikä mua kauhistuttaisi ollenkaan tapailla transsukupuolista ihmistä. Eli kyllä meitä ymmärtävästi suhtautuviakin on. Kaikkea hyvää sulle. 

Ei tässä mistään hyväksymisestä ole kyse. Tottakai ihmiset saavat olla täsmälleen sellaisia kuin ovat, mutta miksi pitää mennä muuttamaan vakiintuneita käsitteitä. Se, että kissa on kissa eikä koira, ei ole mitenkään arvolatautunut mielipide. Se on vain pyrkimys ymmärtämään ja pysymään perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei ole helppo sellainen maailma, jossa hevosta halutaankin kutsua autoksi ja ketsuppia ruisleiväksi. 

Jos toinen on nähnyt sen vaivan, että käy läpi sukupuolenkorjausprosessin saadakseen elää omana itsenään ja näyttää vieläpä ulkoisesti aivan mieheltä, on nimeltään Markus ja juridisesti mies, ei varmaan ole kova ponnistus olla kutsumatta tällaista henkilöä lesboksi.

Täh? Jos sukupuoli on jo korjattu, niin eihän hän mitenkään voikaan enää olla lesbo. Eikö tässä nyt ole oltu ihan yksimielisiä siitä, että ne värkit ratkaisevat. Jos ne värkit on jo korjattu, niin penishän siellä on. Kuka tätä Markusta nyt on lesboksi sanonutkaan? 

Tässä tulee nyt se ongelma, että kielletään henkilön identiteetti siihe asti, kunnes joku leikkaus muuttaa sen.

Mikä ihmeen identiteetti tässä kielletään? Ei kukaan ole puhunut siitä yhtään mitään. Nyt puhutaan biologiasta ja sehän muuttuu vasta sillä korjauksella, eikös. 

Biologia muuttuu hormoneilla ja jos heteromies menettää peniksensä onnettomuudessa hän muuttuu logiikallasi lesboksi.

Mikäs se sellainen onnettomuus on, että ihmiselle yhtäkkiä tulee vagina? 

Vierailija
297/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onkohan paljonkin transmiehiä jotka pitävät miehistä? Ja mitenkähän homo suhtautuukin transmieheen jolla onkin naisen elimet? Onko vientiä vai ei?

Vierailija
298/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herran jumala mitä tyyppejä täällä on. Pidetään transina oloa asiana, että ei vaan uskaltanut olla naisena maskuliininen tai miehenä feminiininen ja siksi piti lähteä leikkaamaan on ehkä kamalin argumentti mitä oon kuullut. Vierestä seuranneena, miten ihminen yrittää ja yrittää olla sinut itsensä kanssa, käy itsemurhan reunalla ja on ihan riekaleina kun kokevat olevansa väärässä kropassa ja hormoneissa, ei ole mitään pientä ”no pue miesten vaatteet” tyyppisellä lauseella korjattavaa. Tuttuna on maskuliinisia naisia ja tans miehiä ja heidän ajatuksillaan ja itsekuvallaan on eroa kun yöllä ja päivällä. Kun ihminen pääsee vihdoin toteuttamaan sukupuolta mihin tuntee kuuluvansa, on kun heidän elämän palaset kävisivät loksahtamaan vihdoin paikoilleen.

Kukaan ei vaan huvikseen lähde totaalli poistattaan rintoja ja Suomessa mene pakkosteriloitavaksi, mikäli se onnistuisi ostamalla miestenosastolta vaatteet.

Pahoittelut ap etten vastannut kysymykseesi!

Tällä hetkellä on meneillään joku kampanja sen puolesta, että transmiehet ovat stereotypioita rakastavia maskuliinisia naisia, jotka häpesivät lesbouttaan ja siksi alkoivat miehiksi. Feminiinisistä transhomomiehistä he eivät sano mitään.

Ai, mä taas luulin että suurin osa on näitä animepojista lookinsa kopioineita.

Vierailija
299/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tavallisesti enää kommentoi näitä juttuja, kun asia ei enää kosketa omaa arkea oikeastaan mitenkään. Tulipa taas mieleen kuitenkin, miksi itse olen pysynyt ja tulen pysymään syvällä kaapissa.

Tein aikanaan kaikkeni, jotta olisin voinut elää syntymäsukupuolessani, mutta ei siitä mitään tullut. Kävin terapiassa, vedin välillä lääkkeitä ja yritin vain olla minä, mutta ei siitä tullut mitään. Olin itsetuhoinen, enkä enää lopulta kyennyt opiskelemaan tai töihin. Kun uudet paperit oli kourassa ja hoidot niin pitkällä, ettei kukaan enää huomannut mitään, aloitin uuden elämän muualla.

Kiva kuulla, että ketjuun vastailleella transmiehellä on vaimo ja ilmeisen hyvä parisuhde. Mä en ole juuri uskaltanut deittailla tai mitään sellaista. Paljastumisen pelko on liian suuri, kun tätähän se sitten olisi. Ei ihmiset mitään yleensä päin naamaa sano, mutta vaikeaa se sitten on. Elämä on nykyään niin mukavaa, ettei oikein mikään ole riskin arvoista.

Olisihan se varmaan hienoa, jos kukaan ei näitä hoitoja tarvitsisi. Mikään muu vain ei tunnu toimivan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässäkin ketjussa suurimmassa äänessä ovat trollit ja sellaiset, jotka eivät hyväksy mitään erilaista. Me, joille ihmisten erilaisuus on ihan ok ja hyväksyttävää, ollaan aika pitkälti taustajoukoissa ihan hiljaa ja lueskellaan näitä viestejä. En usko, että me ollaan vähemmistö. Nuo toiset vaan möykkää enemmän. 

Toivottavasti uskaltaudut etsimään rakkautta ja löydät sen. Itse olen ihan tavallinen heteronainen, eikä mua kauhistuttaisi ollenkaan tapailla transsukupuolista ihmistä. Eli kyllä meitä ymmärtävästi suhtautuviakin on. Kaikkea hyvää sulle. 

Ei tässä mistään hyväksymisestä ole kyse. Tottakai ihmiset saavat olla täsmälleen sellaisia kuin ovat, mutta miksi pitää mennä muuttamaan vakiintuneita käsitteitä. Se, että kissa on kissa eikä koira, ei ole mitenkään arvolatautunut mielipide. Se on vain pyrkimys ymmärtämään ja pysymään perässä, mitä ympärillä tapahtuu. Ei ole helppo sellainen maailma, jossa hevosta halutaankin kutsua autoksi ja ketsuppia ruisleiväksi. 

Jos toinen on nähnyt sen vaivan, että käy läpi sukupuolenkorjausprosessin saadakseen elää omana itsenään ja näyttää vieläpä ulkoisesti aivan mieheltä, on nimeltään Markus ja juridisesti mies, ei varmaan ole kova ponnistus olla kutsumatta tällaista henkilöä lesboksi.

Täh? Jos sukupuoli on jo korjattu, niin eihän hän mitenkään voikaan enää olla lesbo. Eikö tässä nyt ole oltu ihan yksimielisiä siitä, että ne värkit ratkaisevat. Jos ne värkit on jo korjattu, niin penishän siellä on. Kuka tätä Markusta nyt on lesboksi sanonutkaan? 

Tässä tulee nyt se ongelma, että kielletään henkilön identiteetti siihe asti, kunnes joku leikkaus muuttaa sen.

Mikä ihmeen identiteetti tässä kielletään? Ei kukaan ole puhunut siitä yhtään mitään. Nyt puhutaan biologiasta ja sehän muuttuu vasta sillä korjauksella, eikös. 

Biologia muuttuu hormoneilla ja jos heteromies menettää peniksensä onnettomuudessa hän muuttuu logiikallasi lesboksi.

 No ei muutu genitaalimuutoksilla eikä se kyllä muutu hormoneillakaan. Tuolla logiikalla myös 70-luvun itäsaksalaiset naisurheilijat ja PCOS-naisetkin lasketaan kohta miehiksi...

Biosukupuoli on siis se, kumman lisääntymisrooliin omaksumiseen keho on suuntautunut - ja tämä voidaan todeta jopa niiltä intersukupuolisilta. Tämän ominaisuuden muuttamiseen ei nyt vain ole lääketieteellisiä keinoja, transmies on syntynyt biologisena naisena ja se on täysin okei. En nyt ymmärrä miksi tätä vastaan pitäisi edes inttää, jos kerran hyväksyy transihmiset sellaisina kuin he ovat?

Vierailija
300/401 |
12.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saa olla jos haluaa on minun mielipiteeni.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kolme