No nyt nähtiin, että ei tuo sukupuolettomuuden korostaminen olekaan niin hyvä juttu
"Teknisen työn ja tekstiilityön yhdistäminen ei lisännyt tasa-arvoa – sen sijaan se voi pahentaa ongelmaa, jota vientiteollisuus jo nyt pelkää"
"Kaksi vuotta sovellettu peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukainen yhdistetyn käsityön opetus on olennaisesti vähentänyt sekä tyttöjen että poikien kiinnostusta käsityöhön."
Kommentit (41)
Se oli se viimeinen aine, joka vähemmällä lukupäällä varustettuja poikia koulussa kiinnosti.
Joo todella ylläri taas jollekin muunsukupuoliselle päättäjälle, ettei kaikki tytöt ja pojat ole kiinnostuneet samoista asioista.
Ongelma ei ole sukupuolessa vaan siinä ettei yhdistetyssä käsityössä enää ehdi tehdä mitään kovin ihmeellistä.
Meillä oli muuten jo kasarilla puolet luokan tytöistä teknisessä työssä, tehtiin mm. korurasia ja piianpeili. Ope tajusi että puutöissä voidaan tehdä muutakin kuin puuautoja yms.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolettomuuden?
Niin. Koska tekstiilityö oli vahvasti profiloitunut tyttöjen aineeksi ja tekninen käsityö poikien aineeksi, niin ei tämä nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ollut sopivaa, koska sukupuolia ei vallitsevan käsityksen mukaan enää ole, tai ainakaan niillä ei saa olla muita eroja kuin nuo pakolliset elimelliset erot, niin siksi piti laittaa tämä yhdeksi aineeksi, jotta ei tule epäsopivaa sukupuolista jaottelua.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolettomuuden?
Sitä se käytännössä on. Jos pitää olla tarkkana siitä, mitä miehistä ja naisista sanoo, se johtaa siihen, että näistä ei kukaan uskalla sanoa mitään, koska ei jakseta stressata.
Öö miten tää liittyy sukupuolettomuuteen? T. Nainen, joka oli jo 10 vuotta sitten teknisessä käsityössä (ja meni sinne juuri siksi, ettei tarvii ommella jotain myssyjä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolettomuuden?
Sitä se käytännössä on. Jos pitää olla tarkkana siitä, mitä miehistä ja naisista sanoo, se johtaa siihen, että näistä ei kukaan uskalla sanoa mitään, koska ei jakseta stressata.
Ongelma ei ole sukupuolettomuus, vaan se, että nämä on ympätty yhdeksi samaksi aineeksi. Siinä, että tytöt saa mennä tekniseen työhön jos haluaa ei ole ongelmaa. Siinä on, kun tekninen työ ja tekstiilityö yritetään ympätä samaksi aineeksi.
Yhdistetyssä käsityössä ryhmät on liian isoja, ainakin oma lapsi valittaa kun puolet ajasta menee välineiden jonottamiseen.
Vieläkö kouluissa on erikseen tyttöjen ja poikien liikunta vai ollaanko näissäkin nykyään samassa ryhmässä?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole sukupuolessa vaan siinä ettei yhdistetyssä käsityössä enää ehdi tehdä mitään kovin ihmeellistä.
Meillä oli muuten jo kasarilla puolet luokan tytöistä teknisessä työssä, tehtiin mm. korurasia ja piianpeili. Ope tajusi että puutöissä voidaan tehdä muutakin kuin puuautoja yms.
Siellä kyllä tehtiin yläkoulussa jotain kaappeja ja korjattiin mopoja, eli en minä sitä varsinaisesti sukupuolisidonnaiseksi kuvitellut. Hitsattiinkin metallitöissä jotain savustuspönttöjä ja hiilihankoja. Ainuttakaan tyttöä ei 20 jäbän valinnaisryhmässä ollut. Ala-asteella porattiin kynttilänjalkoja ja joku käsipyyheteline.
Ihan järkevää se yhdistely on jos ne työt on hyvinmietittyjä. Oma lapsi teki aurinkotuolin, runko nikkaroitiin puusta ja istuinosa ommeltiin kankaasta.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö kouluissa on erikseen tyttöjen ja poikien liikunta vai ollaanko näissäkin nykyään samassa ryhmässä?
Esim. Pohjanmaan painialueilla nämä olisi syytä yhdistää.
Meillä oli 80-luvulla 3. luokalla muistaakseni niin, että puolet oppilaista oli syksyn ”puukässässä” ja toinen puoli ”rättikässässä” ja keväällä päinvastoin.
4. luokasta eteenpäin oltiin sitten valinnaisessa käsityössä eli käytännössä pojat teki puukäsitöitä ja tytöt tekstiilitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolettomuuden?
Sitä se käytännössä on. Jos pitää olla tarkkana siitä, mitä miehistä ja naisista sanoo, se johtaa siihen, että näistä ei kukaan uskalla sanoa mitään, koska ei jakseta stressata.
Ongelma ei ole sukupuolettomuus. Ongelma on, että kaksi erilaista ainetta on ympätty yhdeksi aineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 80-luvulla 3. luokalla muistaakseni niin, että puolet oppilaista oli syksyn ”puukässässä” ja toinen puoli ”rättikässässä” ja keväällä päinvastoin.
4. luokasta eteenpäin oltiin sitten valinnaisessa käsityössä eli käytännössä pojat teki puukäsitöitä ja tytöt tekstiilitöitä.
Näin oli. Eli ei sitä tyttöjen teknistä työtä kukaan ollut kieltämässä silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö kouluissa on erikseen tyttöjen ja poikien liikunta vai ollaanko näissäkin nykyään samassa ryhmässä?
Yläkoulussa yleensä erikseen sitä ennen yhdessä.
Mä ihmettelen, millaiset ihmiset pitävät jalkoväliä tärkeämpänä ruumiinosana kuin korvien väliä? Ja vielä peruskoulussa, kun lapsista on kyse, alle suojaikärajan olevista.
Miten pakkomielteinen ja simppeli pitää olla, että näkee ihmiset pelkkinä pi**uina ja mul**uina?
Minulle kun tuo on ihan se ja sama KAIKESSA MUUSSA PAITSI seksikumppania valitessa.
Tunnen monta poikaa, jotka mieluummin neulovat ja ompelevat kuin sorvaavat. Esim. maajoukkueurheilijat ja näyttelijät. Ja monta tyttöä, jotka vääntävät terästä, leikkaavat plasmalla ja korjaavat koneita, esim. omat tyttäreni.
Kunhan vain ympäristön toksiset, kapeasti ajattelevat mulkerot eivät heitä estä näin tekemästä.
Kännykän räpläys se on vähentänyt kiinnostusta käsityöhön.