Kuinkakohan pitkään Hintikka ja Uusivuori jaksavat vielä enää ydinperheenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyn täysin samaistumaan Ilen kirjoituksiin heidän perhe-elämästään. Myös kolme lasta.

Nuo jotka hehkuttavat, että ei ole vaikeaa, eivät todennäköisesti täysin vastaa lastensa tarpeisiin.

Ei tuo jatkuva uupumus ja lasten jatkuva tappeleminen ole normaalia.

Tapoeleminen on opittu vanhemmilta, asiat houdetaan huutamalla ja meuskaamalla, siinä ne oppii kakaratkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naama pysyy esillä ja muistissa ja saa rahaa lehtijutuista. Ilehän on tv:ssä ainakin kahdessa ohjelmassa mutta onko Marja missään työssä telkussa?

Eikö joku luokkakokous-ohjelma? Mutta mihin jäi keskusteluohjelma pimiän kanssa?

Onneksi jäi! 2 rasittavinta naisjuontajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on kolme alle kouluikäistä, se kuopuksen vauva-aika on aika rankkaa, kun ei kädet aina riitä joka paikkaan. Mutta kyllä se siitä helpottaa, kun opettaa lapsille, että yöt ovat nukkumista varten, ja opettaa heidät keksimään itse itselleen tekemistä. Meidän päiväkodinjohtaja sanoo aina vanhempainillassa, että se on vaan tervettä, että lapsella on välillä tylsää, koska se ylläpitää ja kehittää luovuutta.

Eli jos olen vaikkapa tekemässä ruokaa, ja lapsi tulee valittamaan, että hänellä ei ole mitään tekemistä, kehoitan häntä menemään sohvalle istumaan ja miettimään, mitä hän voisi tehdä juuri nyt. Kun menen pyytämään häntä syömään, hän saattaa olla esim. lukemassa tai pelaamassa veljen kanssa lautapeliä tai leikkimässä tai...

Tai roikkumassa sun lahkeessa, kiusaamassa veljeä, roikkumassa sälekaihtimissa.. rehellisyyden nimissä.

Paskaa nyt heitän tuulettimeen, tiedän, mutta kysynpä kuitenkin että miten te ne lapsenne kasvatatte? Olen leski siis totaaliyksinhuoltaja, kaksi lasta, päivätyö minulla, lapsilla ikäero kaksi vuotta eikä meillä ole revitty kertaakaan mitään. Kun olivat pieniä, yhden kaapin alaosasta tein tyhjennyskaapin, jota sai purkaa, kun ruokaa laitoin. Muutoin on lelut ja leikki riittäneet. Kasvatusmetodini on, että äiti päättää ja sanoo vielä pienille miten tehdään. Ja niin on tehty. Nyt lapset ovat naapurissa synttäreillä, minä olen netissä, muutoin olen läsnä, kun ovat hereillä, eikä se ole uhraus, se on etuoikeus ja ilo.

Jep, omat lapset 2,5v ja vähän vaille 5v kun erosin heidän isästään ja olinkin lähes koko ekan vuoden totaali yh. Sukulaiset muualla, ei juuri tukiverkkoja. Mutta oli se autuutta verrattuna aiempaan pariin vuoteen vaikeasti masentuneen/psykoottisen lasten isän ja lasten kanssa saman katon alla. Nykyään kuntoutunut, mutta lapset hänellä maksimissaan 1 yökyläily per viikko.

Lapset riitelevät välillä mutta eivät kyllä tuhoa kotona mitään. Meillä ei pelailla muuta kuin lautapelejä, tv on ainoa ruutu, sitäkin katsotaan vähän ja jokainen osallistuu ikänsä mukaan kotitöihinkin. Päivähoidosta sain aikanaan molemmista palautetta että hyvin omatoimisia ja osaavia lapsia.

En ole seurannut juurikaan tämän parin juttuja mutta kuulostaa huomionkipeydeltä, tai sitten ihan osaamattomuudelta, miksi siis 3 lasta..?

Instassa lapsi avannut sydäntään iskälle ja tämä julkaisee sen kaiken kansan nähtäväksi että tulisi tykkäyksiä. Halusikohan lapsi tämän koko suomelle vai ihan vaan iskälle?