Miksei aikuisenakaan pääse eroon kietäjästä ja nalkuttajasta?

Miksi aikuisen yli 50 vuotiaan miehen pitää muka voida kieltää ja nalkuttaa minulle miltei joka asiasta? Olen siis avovaimo 48v. En saisi ostaa vaatteita, mutta pitäisi uitenkin näyttää kivalta. Minun pitäisi myydä auto, vaikka siitä saisi tyyliin 200 euroa. Hän ei kuitenkaan luopuisi omastaan. En saa ostaa uutta puhelinta, vaikka sitten suuttuu kun ei saa yhteyttä, koska puhelin on lähes jatkuvasti sammunut itsestään. Lomalle emme voi mennä, koska se on hänestä rahan ja ajan tuhlausta. Ei suostu vaikka maksaisin matkan. Hän on jopa kieltäytynyt lähtemästä, kun kerran ostin viikonloppumatkan yllätykseksi. Raivoistui, kun olin hänen selkänsä takana moista puuhaillut. Sanomattakin olin tuosta todella loukkaantunut ja tunsin tulleeni todella nöyryytetyksi. Lista on loputon. Katseletteko te muut vastaavaa?