Lue keskustelun säännöt.
Joulunviettovalitusta (sukulaiset yms.)
05.11.2019 |
Mua kiinnostaisi jo tietää, mitä läheiset tekee jouluna, varsinkin jos aikovat meille tulla. Vanhempani vain valittavat, että lapsenlapsia eivät taida saada luokseen tänä jouluna (kun viime jouluna olivat), että jos me edes tultaisiin... joo ei kiitos. Jos mun on pakko viettää joulua, niin mieluummin sitten kotona ja mieluummin omaan tahtiin. Mutta sitten on nämä meidän (eli tietysti mieheni) aikuiset lapset, jotka ehkä jouluaattoon mennessä saattavat osata sanoa, minä päivänä haluavat tulla meille. Yleensä odotusarvo on, että ollaan kotona ja ruokaa on kaikille ainakin kolmena päivänä, tulivat sitten tai ei. Veljeni vaimo saa slaagin jos kuulee sanan joulu marraskuussa, joten heiltä ei voi asiasta vielä kysyä. Saattavat kutsua vanhempani aattona katsomaan lasten jouluiloa, mutta eivät suostu majoittamaan eivätkä vanhukset suostu menemään hotelliin vaan olettavat sitten, että meillehän voi tulla vaikka kolmeksi päiväksi lyhyelläkin varoitusajalla ja ruokaa on taas kaikille halukkaille. Minä en itse välitä joulusta tuon taivaallista ja mieluiten lähtisin vaikka viikoksi hiihtämään tai aurinkolomalle tai minne vaan. Miestä en vaan saa reissuun ja hän tavallaan haluaakin päivystää omien lastensa poukkoileviin tarpeisiin (ja saa sitten minun vanhempani kaupan päälle...).
Ei mulla muuta. Kiitos kun sain avautua. :)
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
eikai nyt voi tietää mitä tekee jouluna, en edes tiedä huomisen illan ohjelmaa,päätän sen huomenna.
en käsitä ihmisiä joill akalenterit täynnä kuukausikaupalla
Oi voi! Minun mieheni kalenteri alkaa täyttyä jo vuoden 2021 osalta. Ja osa menoista koskee minuakin. Ei kaikki voi elää päivästä päivään suunnittelematta elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai miehesi lapset voi tulla isänsä luo vaikka ilmoittamatta. Meidän lapset on AINA tervetulleita meille. Pitäs tajuta jos ottaa puolisoksi miehen joka jo isä. Lapset menee aina uusien vaimojen edelle. Vaimot vaihtuu, lapset ei.
Ei toisen kotiin mennä ilmoittamatta.
Jos se sopii lasten isälle, niin hyvin voivat mennä.
Vain, jos se sopii myös kodin toiselle asukkaalle.
Ei pidä paikkansa.
Pitää, kaikkialla muualla paitsi exälleen katkeran mamman mielessä.
Ei pidä. Mulla on tästä omakohtaista kokemusta. Olin viime keväänä työreissussa ja päätin poiketa ystäväni luona kahvilla. Kun päästiin kahvipöytään, ystäväni mies tuli kotiin. Mies ei ole koskaan sietänyt mua ja käski mun poistua asunnosta. Ystäväni sanoi, että ei käy, koska olimme just vasta aloittaneet kahvittelun ja hän halusi jutella mun kanssani. Mies sisuuntui ja soitti poliisit paikalle. Poliisi kysyi, kuka asunnossa virallisesti asuu. Kun selvisi, että ystäväni ja hänen miehensä, poliisi kysyi ystävältäni, haluaako hän mun poistuvan. Ystäväni vastasi, että ei missään tapauksessa, koska olen hänen hyvä ystävänsä ja käymässä kylässä. Poliisi totesi ystäväni miehelle, että koska kyseessä on myös ystäväni koti ja hän haluaa minun olevan siellä enkä ollut päihtynyt enkä aggressiivinen, laissa ei ole mitään pykälää, jonka perusteella poliisi voisi poistaa mut asunnosta.
Mä kyllä ymmärrän ap:ta. Ehkä paras ensi askel olisi, että miehensä osaisi pistää niille aikuisille lapsilleen selkeät rajat. Jos ne ovat oppineet, että voi piipahtaa jouluaattona tai olla piipahtamatta, niin homma jatkuu niin vuodesta toiseen.
Mitä tulee ap:n vanhempiin, niistä kannattaa ap:n puhua omien sisarustensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei ole esim. yhtään tyttökaveria, jonka kanssa lähteä matkalle?
Mulle ei olisi mikään ongelma lähteä vaikka yksin matkalle, mutta pysyn mieluummin tässä avioliitossa, missä muut arki- ja lomatoiveet osuu oikein hyvin yksiin. :) Se olisi lopun alkua, jos ilmoittaisin lähteväni reissuun yksin.
Kiva mies sulla...
Normaali.
No niin, isänpäivä meni sitten näin: Lasten kanssa juteltiin pari viikkoa sitten, että me ollaan kotona, tulevatko "perinteiseen tyyliin" isänpäivänä syömään, vai ovatko kenties menossa puolisoiden vanhempien luokse (toinen asuu lähellä, toinen kaukana). Molemmat vastasivat, että ovat tulossa, mutta eivät vielä tienneet, tulevatko yksin vai puolison kanssa. Pe-iltana kun piti suunnitella ruokaostokset, kysyin molemmilta, että moniko on tulossa. Toinen vastasi, että tulevat molemmat ja toinen ei vielä tiennyt. Sunnuntaina pöytää kattaessa odottelin, josko toinen ilmoittaisi tuleeko yksin vai kaksin edes sitten kun on lähtenyt kotoa, mutta ei ilmoittanut. Tuli yksin, joten vähin äänin poistin kattauksesta yhden ja harmittelimme yhdessä kun puoliso ei ehtinytkään. Mutta MIKSI sitä ei voinut ilmoittaa missään vaiheessa? T.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulustakin keskusteltiin, se jolla puoliso on kauempaa kotoisin, osasi kertoa, että ovat menossa sinne. Toinen ei tietenkään vielä osannut sanoa mitään. T.ap
Vierailija kirjoitti:
No en oo kännissä, mutta jouluna lienee pakko pitää punkkupullo saatavilla.
Siis ei mua haittaa läheisten ihmisten kanssa oleminen vaan se, ettei asioista voida päättää ja sopia. Epävarmuus on mulle sietämätöntä. Ja tietysti se, että vaikka antaisin itselleni luvan hoitaa joulun ns. vasemmalla kädellä, niin varsinkin äitini on kaikesta sitten pakko huomautella. En vaan jaksaisi sitä.
Minä asetin valittamiskiellon kaikesta valittavalle äidilleni muutama vuosi sitten.
Se on auttanut paljon, vaikka vaatii vahtimista vieläkin. Se toimii kun johdonmukaisesti muistaa katkaista valitukset, koskivat ne sitten mitä tahansa. Aluksi hän yritti sellaista, että sanoo oikein nopeasti vslituksensa, mutta lopulta oppi, että "tyttö ei tykkää valittamisesta". (Äidilleni olen aina ollut "tyttö", ja sitä olen vieläkin.)
Toinen asia, jonka olen kokenut helpottavaksi, on ollut se, että ilmoitan että meille voi tulla joulupäivänä syömään jos haluaa. Muuten vietämme joulua omalla porukalla.
En jaksaisi päivystää koko joulua enkä kattaa joulupäivällistä monena päivänä. Se olisi liian kuirmittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kanssa joulustressiä, laskettiin jouluja kenen luona pitäisi olla ja sitten olen vielä itse joka toinen joulu töissä. Kun esikoinen syntyi, niin kiitin kauniisti kutsuista ja ilmoitin, että tästä lähtien vietämme jouluaaton ja joulupäivän kotona. Sitten tapanista eteenpäin käymme moikkaamassa sukulaisia.
Äitini on jo vähän huonossa kunnossa, hänet pyysimme meille kylään viime jouluna ja aiomme myös pyytää tänä jouluna.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän ap:ta. Ehkä paras ensi askel olisi, että miehensä osaisi pistää niille aikuisille lapsilleen selkeät rajat. Jos ne ovat oppineet, että voi piipahtaa jouluaattona tai olla piipahtamatta, niin homma jatkuu niin vuodesta toiseen.
Mitä tulee ap:n vanhempiin, niistä kannattaa ap:n puhua omien sisarustensa kanssa.
Toinen asuu ulkomailla (niin kaukana ettei jouluhinnoilla matkustelu ole kumpaankaan suuntaan mahdollista) ja toinen asuu ap:n lähellä ja hänen kanssaan juttu menee niin, että saattaa kutsua vanhemmat sinne jouluaattona lasten jouluiloa ihmettelemään, mutta sitten heidät pakkomajoitetaan meille (ja pakkovietetään sitten joulua heidän kanssaan vähintään kolme päivää). Ovat sitä ikäluokkaa, joita ei saa hotelliin kirveelläkään. Eli jos olemme kotona ja veljeni on pienten lastensa kanssa kotonaan, en pysty välttymään vanhempieni majoitukselta. Jos veljeni perhe menee vanhempieni luokse, meidän odotetaan käyvän siellä sitten joulun jälkeen jos haluamme viettää "miehen lasten takia" joulun kotona. Sitten se on minulle 3 päivää joulun viettoa kotona ja minimissään 2pv lisää vanhempieni luona. Argh. T.ap, joka mieluummin siis olisi kokonaan viettämättä joulua jos se ei ole vielä tullut kaikille selväksi
PS. En pysty kieltämään vanhempien tuloa meille ja omatunto soimaa jos kieltäydyn menemästä käymään heillä (vaikka suunnittelen kyllä, että itsenäisyyspäiväviikonlopun vierailulla voisin onnistua kieltäytymään jouluvierailusta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en oo kännissä, mutta jouluna lienee pakko pitää punkkupullo saatavilla.
Siis ei mua haittaa läheisten ihmisten kanssa oleminen vaan se, ettei asioista voida päättää ja sopia. Epävarmuus on mulle sietämätöntä. Ja tietysti se, että vaikka antaisin itselleni luvan hoitaa joulun ns. vasemmalla kädellä, niin varsinkin äitini on kaikesta sitten pakko huomautella. En vaan jaksaisi sitä.
Minä asetin valittamiskiellon kaikesta valittavalle äidilleni muutama vuosi sitten.
Se on auttanut paljon, vaikka vaatii vahtimista vieläkin. Se toimii kun johdonmukaisesti muistaa katkaista valitukset, koskivat ne sitten mitä tahansa. Aluksi hän yritti sellaista, että sanoo oikein nopeasti vslituksensa, mutta lopulta oppi, että "tyttö ei tykkää valittamisesta". (Äidilleni olen aina ollut "tyttö", ja sitä olen vieläkin.)Toinen asia, jonka olen kokenut helpottavaksi, on ollut se, että ilmoitan että meille voi tulla joulupäivänä syömään jos haluaa. Muuten vietämme joulua omalla porukalla.
En jaksaisi päivystää koko joulua enkä kattaa joulupäivällistä monena päivänä. Se olisi liian kuirmittavaa.
Tuota pitää yrittää... siis heitän vanhukset ulos jos joku päästää kerrankin suustaan jotain "kyllähän nyt rosollia pitää olla" -tyyppistä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin ongelmasi, mutta en mäkään halua vielä marraskuun alussa edes ajatella koko joulua. Jos saisit huomenna tietää, että kukaan ei tule teille koko jouluna tai tulevat vain aatoksi, muuttaisiko se jotenkin joulunviettoanne? Siis muuten kuin ruokamäärien osalta? Eli mikä tarkalleen ottaen on syy, miksi haluat tietää asian jo nyt?
Teoriassa voisi olla mahdollista saada mies lähtemään reissuun jos olisi tiedossa, etteivät hänen lapsensa yllättäen tarvitse häntä jouluna. Joulumatkojen osaltahan tämän pitäisi mieluiten olla tiedossa noin vuotta ennen, näin marraskuussa alkaa olla jo myöhäistä.
Tämä kuulostaa siltä kuin olisi vielä napanuora katkaisematta.
Miksi tai mihin aikuiset ihmiset voivat yllättäen tarvita vanhempaansa, niin kovasti ettei vanhempi voi edes lähteä matkalle?
Kyllä aikuiset lapset selviävät joulusta hengissä vaikka vanha vanhempi ilmoittaisi, että olen tänä vuonna joulun matkoilla. Tervetuloa kylään matkan jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu nyt eka sen miehesi kanssa miten vietätte joulun. Kun se on päätetty kerrotte muille onko joku päivä jolloin sopii tulla jos se ei sovi heille tai teille ei sovi tulla minään päivänä, ei voi mitään.
Mä todella toivon, että musta ei tule koskaan sellaista ihmistä, joka kutsuttuna vieraana (vaikkakin perheenjäsenenä) alkaa valittaa tarjoiluista ja ohjeistaa sitä, kenen luokse on ängennyt tai tullut kutsutuksi. Nimimerkillä äidit ja tyttäret...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin ongelmasi, mutta en mäkään halua vielä marraskuun alussa edes ajatella koko joulua. Jos saisit huomenna tietää, että kukaan ei tule teille koko jouluna tai tulevat vain aatoksi, muuttaisiko se jotenkin joulunviettoanne? Siis muuten kuin ruokamäärien osalta? Eli mikä tarkalleen ottaen on syy, miksi haluat tietää asian jo nyt?
Teoriassa voisi olla mahdollista saada mies lähtemään reissuun jos olisi tiedossa, etteivät hänen lapsensa yllättäen tarvitse häntä jouluna. Joulumatkojen osaltahan tämän pitäisi mieluiten olla tiedossa noin vuotta ennen, näin marraskuussa alkaa olla jo myöhäistä.
Tämä kuulostaa siltä kuin olisi vielä napanuora katkaisematta.
Miksi tai mihin aikuiset ihmiset voivat yllättäen tarvita vanhempaansa, niin kovasti ettei vanhempi voi edes lähteä matkalle?Kyllä aikuiset lapset selviävät joulusta hengissä vaikka vanha vanhempi ilmoittaisi, että olen tänä vuonna joulun matkoilla. Tervetuloa kylään matkan jälkeen.
Tähän liittyy varmasti se, että mies on sekä, joka ns. jätti perheensä (vaikka toinen lapsista muuttikin omasta tahdostaan myöhemmin meille), sitä pitää nähtävästi hyvittää maailman tappiin lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin ongelmasi, mutta en mäkään halua vielä marraskuun alussa edes ajatella koko joulua. Jos saisit huomenna tietää, että kukaan ei tule teille koko jouluna tai tulevat vain aatoksi, muuttaisiko se jotenkin joulunviettoanne? Siis muuten kuin ruokamäärien osalta? Eli mikä tarkalleen ottaen on syy, miksi haluat tietää asian jo nyt?
Teoriassa voisi olla mahdollista saada mies lähtemään reissuun jos olisi tiedossa, etteivät hänen lapsensa yllättäen tarvitse häntä jouluna. Joulumatkojen osaltahan tämän pitäisi mieluiten olla tiedossa noin vuotta ennen, näin marraskuussa alkaa olla jo myöhäistä.
Tämä kuulostaa siltä kuin olisi vielä napanuora katkaisematta.
Miksi tai mihin aikuiset ihmiset voivat yllättäen tarvita vanhempaansa, niin kovasti ettei vanhempi voi edes lähteä matkalle?Kyllä aikuiset lapset selviävät joulusta hengissä vaikka vanha vanhempi ilmoittaisi, että olen tänä vuonna joulun matkoilla. Tervetuloa kylään matkan jälkeen.
Tähän liittyy varmasti se, että mies on sekä, joka ns. jätti perheensä (vaikka toinen lapsista muuttikin omasta tahdostaan myöhemmin meille), sitä pitää nähtävästi hyvittää maailman tappiin lapsille.
sekä = se ja tämän kirjoitti ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän ap:ta. Ehkä paras ensi askel olisi, että miehensä osaisi pistää niille aikuisille lapsilleen selkeät rajat. Jos ne ovat oppineet, että voi piipahtaa jouluaattona tai olla piipahtamatta, niin homma jatkuu niin vuodesta toiseen.
Mitä tulee ap:n vanhempiin, niistä kannattaa ap:n puhua omien sisarustensa kanssa.
Toinen asuu ulkomailla (niin kaukana ettei jouluhinnoilla matkustelu ole kumpaankaan suuntaan mahdollista) ja toinen asuu ap:n lähellä ja hänen kanssaan juttu menee niin, että saattaa kutsua vanhemmat sinne jouluaattona lasten jouluiloa ihmettelemään, mutta sitten heidät pakkomajoitetaan meille (ja pakkovietetään sitten joulua heidän kanssaan vähintään kolme päivää). Ovat sitä ikäluokkaa, joita ei saa hotelliin kirveelläkään. Eli jos olemme kotona ja veljeni on pienten lastensa kanssa kotonaan, en pysty välttymään vanhempieni majoitukselta. Jos veljeni perhe menee vanhempieni luokse, meidän odotetaan käyvän siellä sitten joulun jälkeen jos haluamme viettää "miehen lasten takia" joulun kotona. Sitten se on minulle 3 päivää joulun viettoa kotona ja minimissään 2pv lisää vanhempieni luona. Argh. T.ap, joka mieluummin siis olisi kokonaan viettämättä joulua jos se ei ole vielä tullut kaikille selväksi
PS. En pysty kieltämään vanhempien tuloa meille ja omatunto soimaa jos kieltäydyn menemästä käymään heillä (vaikka suunnittelen kyllä, että itsenäisyyspäiväviikonlopun vierailulla voisin onnistua kieltäytymään jouluvierailusta).
Sinun ei tarvitse asettautua kynnysmatoksi, jotta muilla olisi mukavaa eikä heille tulisi pettymyksiä.
Sinulla on oikeus elää elämääsi tavallasi, vaikka joku siitä pahoittaisi mielensä. Kyllä ihmiset tottuvat siihen, että sinuun ei enää saa pyyhkiä likaisia kenkiä, vaikka se heitä aluksi harmittaisi.
Olen itse noussut pois kynnyksen raosta ja ilmoittanut rajani. Se ei ollut helppoa, eikä siitä pidetty, mutta lopulta siihen totuttiin.
Äidilleni tämä oli vaikeinta, sillä hän on minut kynnysmatoksi kasvattanut ja parhaansa mukaan vahtinut että pysyn paikallani. Kynnysmattoilua hän vaati minulta mm. tutuilla argumenteilla siitä, että joku voi pahoittaa mielensä tai suuttua jos en ole kynnysmatto. Hänkin tottui kuitenkin muutamassa vuodessa siihen, että en olekaan mikään kaikkien likasanko ja kynnysmatto.
Tsempit AP. Aseta rajasi. Kerro kaikille miten haluat viettää jouluasi ja mitkä ovat sinun aikataulusi.
Miehellesi sinun pitäisi pystyä kertomaan, että sinulle on tärkeää päästä matkalla jouluna ja viettää aikaa kaksistaan. Miehesi pitäisi kunnioittaa toivettasi jos suhteenne oikeasti on hyvä.
Voisit vaikka antaa pari vaihtoehtoa miehelle ja kysyä kumpanakin ajankohtana / kumpaan paikkaan mennään.
Aikuisen ihmisen ei pitäisi jäädä roikkumaan aikuisiin lapsiin. Se on niille lapsillekin raskasta.
Aikuisen ihmisen pitäisi löytää se oma puoliso uudestaan sitten kun lapset aikuistuvat. Jokainen saisi silloin mahdollisuuden elää omaa elämäänsä ilman että kuristuvat velvollisuudentuntoon sukuvierailujen kanssa.
Ymmärrän tuskasi. Kun aikuiset lapset perheineen eivät osaa ajoissa kertoa missä ovat milloinkin joulunpyhinä. Vaikeuttaa kovasti suunnittelua. Pahinta vielä kun kaikki tulevat eri aikoihin. Eli ilmoittakaa ajaoissa tuletteko milloin ja kauanko viivytte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin ongelmasi, mutta en mäkään halua vielä marraskuun alussa edes ajatella koko joulua. Jos saisit huomenna tietää, että kukaan ei tule teille koko jouluna tai tulevat vain aatoksi, muuttaisiko se jotenkin joulunviettoanne? Siis muuten kuin ruokamäärien osalta? Eli mikä tarkalleen ottaen on syy, miksi haluat tietää asian jo nyt?
Teoriassa voisi olla mahdollista saada mies lähtemään reissuun jos olisi tiedossa, etteivät hänen lapsensa yllättäen tarvitse häntä jouluna. Joulumatkojen osaltahan tämän pitäisi mieluiten olla tiedossa noin vuotta ennen, näin marraskuussa alkaa olla jo myöhäistä.
Tämä kuulostaa siltä kuin olisi vielä napanuora katkaisematta.
Miksi tai mihin aikuiset ihmiset voivat yllättäen tarvita vanhempaansa, niin kovasti ettei vanhempi voi edes lähteä matkalle?Kyllä aikuiset lapset selviävät joulusta hengissä vaikka vanha vanhempi ilmoittaisi, että olen tänä vuonna joulun matkoilla. Tervetuloa kylään matkan jälkeen.
Tähän liittyy varmasti se, että mies on sekä, joka ns. jätti perheensä (vaikka toinen lapsista muuttikin omasta tahdostaan myöhemmin meille), sitä pitää nähtävästi hyvittää maailman tappiin lapsille.
Tämä ei ole sellainen asia, mitä pitäisi lapsille maailman tappiin hyvittää. Ei sillä tavalla ainakaan saa lapsilta arvostusta, pikemminkin päinvastoin, kun ilmassa leijuu ikuisesti syytökset isän tekemästä vääryydestä.
Moni pariskunta eroaa. Lapset eivät voi vaatia vanhempiaan pysymään huonossa suhteessa, eikä se edes ole lasten asia. Onko tässä mennyt vanhemman ja lapsen roolit sekaisin?
Tuo asia kannattaisi selvittää, vaikka terapiassa jos se on niin iso mörkö ettei sitä muuten saada selvitettyä. Tuommoiseen roikkumaan jääminen on typerää.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Kun aikuiset lapset perheineen eivät osaa ajoissa kertoa missä ovat milloinkin joulunpyhinä. Vaikeuttaa kovasti suunnittelua. Pahinta vielä kun kaikki tulevat eri aikoihin. Eli ilmoittakaa ajaoissa tuletteko milloin ja kauanko viivytte.
Ehkä ne aikuiset lapset haluaisivat vaan piipahtaa lyhyesti. Juoda kupin kahvia ja syödä pari konvehtia.
Tai ehkä haluaisivat luopua kokonaan siitä perinteestä että jouluna on pakko käydä monessa paikassa eikä jää aikaa lepäämiseen.
Itse en halua käydä useinkaan äitini luona kylässä kun siellä pitää istua koko päivä. Ei voi vaan käydä moikkaamassa, vaan on pakko syödä pitkän kaavan mukaan ja lopuksi vielä juoda kahvit. Ne ovat raskaita vierailuja.
Erityisen ankeita ovat hyvissä ajoin sovitut vierailut. Niitä stressaan suurinpiirtein siitä hetkestä lähtien kun vierailusta on sovittu.
Kuinkahan monessa suvussa joku järjestää vastentahtoisesti joulupäivällisiä suvulle ja suku saapuu vastentahtoisesti paikalle ja kaikki stressaavat koko hommaa. Kukaan ei halua sitä tapahtumaa, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään kun luulee että se on muille tärkeä.
Minun vanhempieni ilmoittivat oman jouluaikataulunsa noin viikko sitten ja nyt minä ja kaikki sisarukseni perheinemme olemme sen puitteissa ilmoittaneet milloin tulemme vai tulemmeko ylipäätään. Minusta tämä on ihanaa! Vastuuta tarjoiluista on nyt helppo jakaa ja tiedämme milloin joukossa on joku, jonka erityisruokavalio pitää ottaa huomioon.
Mieheni perheessä samanlainen suunnittelu ei onnistu, joten käymme siellä kun meille sopii. Jos tuo aika ei käy heille, käymme joulun jälkeen. Tästä tulee aina kaikille paja mieli, mutta minua suututtaa odottaa kiireisten eläkeläisten ohjelmaa ihan viimeisiin hetkiin saakka.