Lue keskustelun säännöt.
Miksi punnitset itseäsi?
05.11.2019 |
Miksi se vaa'an lukema on niin tärkeää sinulle?
Itselleni luvut toivat vain ahdistusta ja jojoilukierteen. Kun vihdoin ymmärsin ettei sillä luvulla ole mitään väliä, se kun koostuu eri vuorokauden ajasta riippuen milloin mistäkin, sain jojoilun vihdoin loppumaan. En stressaa enää syömisistä kun olen löytänyt vihdoin tasapainon elämään. Ei ole herkkumorkkiksia kun tiedän palaavani taas normaaliin ruokarytmiin pian, ei edes ruokapöhötykset ja nesteiden kertymiset haittaa, ne laskee kyllä.
En edelleenkään tiedä minkä painoinen olen mutta käytän S kokoisia vaatteita. Eikä niitä vaatteitakaan osteta kilogrammojen mukaan, vaan senttien.
Kommentit (45)
Punnitsen itseni joka aamu, ettei paino pääse salakavalasti nousemaan. Painoin ennen lähes 130kg, nyt on kolmisen vuotta pysynyt tässä +-70 kilossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluan lisää painoa niin käyn välillä puntarilla tarkistamassa, etten ainakaan ole laihtunut enempää.
Helppo tehdä korjaus jos lähtenyt nousuun. Kerran viikossa vaaassa. Paino pysynyt samana kun ennen lapsia(4) ja haluan sen pysyvänkin
En halua lihoa tolkuttomasti terveyssyistä. Jos ylipainoa siunaantuu liikaa, on riskinä saada sydän-ja verisuonitauteja tai diabetes. Inhoan lääkäreillä käyntejä ja sairaaloita niin paljon, että yritän omilla teoilla myötävaikuttaa terveyden ylläpitoon. Kaikki ei ole omissa käsissä, eikä kaikkeen voi millään vaikuttaa. Voi vain yrittää. Mutta sen haluan tehdä.
Niinpä punnitsen, syön terveellistä ruokaa ja urheilen. Toivon, että näillä eväillä voisi jatkossakin välttää sairaalalaitokset ja lääkärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä tule ahdistusta. Punnitsen koska on ilo seurata kuinka se hiljalleen kipuaa alaspäin. Paras tulos tänä vuonna on jo 110kg. Todellinen paino lähempänä 111 kg.
Omg, olikin 111,5kg - nyt ne ranteet. Avasin sipsipussin ja menen sitten katsomaan televisiota ja mässäilemään. Tähän loppio laihdutus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan mun painon pysyvän 47,5 kilossa, siksi punnitsen itseni joka päivä monta kertaa:)
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä tule ahdistusta. Punnitsen koska on ilo seurata kuinka se hiljalleen kipuaa alaspäin. Paras tulos tänä vuonna on jo 110kg. Todellinen paino lähempänä 111 kg.
Ei ahdista kun teet kaiken oikein, syöt terveellisesti, tarpeeksi ja harrastat liikuntaa, niin paino junnaa ja junnaa tai hyvässä lykyssä nousee. Vaatteet löystyy mutta painossa se ei näy. Ei tuota minkäänlaista ahdistusta tai epäonnistumisen tunnetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punnitsen itseni kerran viikossa nähdäkseni ettei paino lähde tolkuttomaan nousuun. Helpompi reagoida heti eikä kymmenen kiloa lihottuani. Eikä ahdista yhtään, ei muuten purista housutkaan.
Käyn puntarilla, koska haluan tietää olenko pysynyt about samassa painossa kuin aiemminkin. Keski-iässä kilot saattavat ruveta hiipimään salakavalasti....... En punnitse itseäni päivittäin enkä todellakaan ymmärrä sitä, että punnitaan itseään useita kertoja päivässä. Aamulla ennen aamupalaa on paras hetki. Satunnaisesti näin ja se on hyvä.
Kyllä painoaan on hyvä seurata ja olla tietoinen omista kiloistaan. Ei silti pakkomielteenomaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä tule ahdistusta. Punnitsen koska on ilo seurata kuinka se hiljalleen kipuaa alaspäin. Paras tulos tänä vuonna on jo 110kg. Todellinen paino lähempänä 111 kg.
Ei ahdista kun teet kaiken oikein, syöt terveellisesti, tarpeeksi ja harrastat liikuntaa, niin paino junnaa ja junnaa tai hyvässä lykyssä nousee. Vaatteet löystyy mutta painossa se ei näy. Ei tuota minkäänlaista ahdistusta tai epäonnistumisen tunnetta?
Miksi tällainen ahdistaisi kun tiedetään että lihas painaa enemmän kuin läski? Laita valot päälle äläkä ahdistele.
Punnitsen itseni joka aamu siitä syystä, että minulla on painoraja 55 kg, jota en aio ylittää. Jos en näkisi lukemaa vaa'alla, voisi käydä niin kuin monelle muulle, että paino 'huomaamatta' nouseekin 10 kiloa ja ylikin. Niinhän kaikki väittävät, että eivät ole huomanneet vaatteiden kiristävän tai peilikuvan muuttuvan, ja sitten tulikin yllätyksenä, että painoa on 20 kiloa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En punnitse. Painan ehka n. 80kg ja olen 170cm pitka. Niin kauan kuin L-koko mahtuu paalle niin en ota asiasta stressia. Kayn kuitenkin 3 kertaa viikossa salilla + metsalenkit koiran kanssa siihen paalle, eli olen fyysisesti tarpeeksi hyvassa kunnossa.
En tajua näitä normaalipainoisia jotka punnitsee. Ylipainoisena laihduttaessa ymmärrän. Esim kerran viikossa on tosi usein. Johan kuukauden aikana hormonitoimintakin saattaa aiheuttaa painonvaihteluita. Ehkä kerran kuussa tai kahdessa voisi punnita itsensä, jos on joku perusteltu syy pelätä että se paino lähtee hillittömään nousuun ylipainoiseksi.
Muuten vaikuttaa lähinnä neuroottiselta touhulta.
Se on pinttynyt tapa, koska olen ollut kestodetillä 30 vuotta. Tosin farkut kertovat saman kuin vaakakin, jos alkavat kiristämään.
Näen joka aamu että syön sopivasti. Ei ole vaivattomampaa tapaa ;-)
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä normaalipainoisia jotka punnitsee. Ylipainoisena laihduttaessa ymmärrän. Esim kerran viikossa on tosi usein. Johan kuukauden aikana hormonitoimintakin saattaa aiheuttaa painonvaihteluita. Ehkä kerran kuussa tai kahdessa voisi punnita itsensä, jos on joku perusteltu syy pelätä että se paino lähtee hillittömään nousuun ylipainoiseksi.
Muuten vaikuttaa lähinnä neuroottiselta touhulta.
Olen tuollainen kerran viikossa punnitsija ja siinähän just pystyy huomioimaan kuukautiskierron vaikutuksen. Aha nyt vaaka näyttää kilon enemmän mutta onkin se aika kuusta. Jos taas punnitsisin kuukauden tai kahden välein niin kierron vaikutus olisi hankalampi huomioida. Ja mun mielestä jo viidenkin kilon pudotus oli sellainen urakka että teen mieluummin näinpäin kuin odotan uutta lihomista ja reagoin sitten. Eipä sitä punnitsemista tarvitse tehdä mitenkään neuroottisella otteella. Huolehdin itsestäni muutenkin, harjaan esimerkiksi hampaat kaksi kertaa päivässä, mutta ei se minusta ole mitenkään neuroottista enkä itke itseäni uneen peläten että mulle tulee reikä hampaaseen.
Punnitsen itseäni koska yritän määritellä itselleni kilohintaa.
Aplodeja. Eihän tätä olekaan eri ammattilaiset kovin montaa vuotta yritänyt tuoda esille.