Miksi punnitset itseäsi?
Miksi se vaa'an lukema on niin tärkeää sinulle?
Itselleni luvut toivat vain ahdistusta ja jojoilukierteen. Kun vihdoin ymmärsin ettei sillä luvulla ole mitään väliä, se kun koostuu eri vuorokauden ajasta riippuen milloin mistäkin, sain jojoilun vihdoin loppumaan. En stressaa enää syömisistä kun olen löytänyt vihdoin tasapainon elämään. Ei ole herkkumorkkiksia kun tiedän palaavani taas normaaliin ruokarytmiin pian, ei edes ruokapöhötykset ja nesteiden kertymiset haittaa, ne laskee kyllä.
En edelleenkään tiedä minkä painoinen olen mutta käytän S kokoisia vaatteita. Eikä niitä vaatteitakaan osteta kilogrammojen mukaan, vaan senttien.
Kommentit (45)
Punnitsen itseäni, koska olen yrittänyt pätkäpaaston avulla karistaa muutaman vuoden aikana kertyneitä kiloja. Punnitseminen on hyvä tapa pysyä kärryillä siitä, lähteekö niitä kiloja vai ei. Aikaisemmin en ole edes omistanut vaakaa, eikä punnitseminen ahdista minua tai aiheuta jojoilua. Eivät kaikki koe painoa tai punnitsemista samalla tavalla.
En punnitse, mutta mittannauha käytössä n. kerran viikossa.
Ajaa kutakuinkin saman asian.
Eli jos nauha näyttää pari senttiä enemmän, niin kevyitä päiviä. Kyllä kannattaa seurata jollain tapaa. Helposti vain venyttää verkkareita ja ei tajuakaan kymmenen kilon painonnousua, jos sitä ei aktiivisesti seuraa.
Minä tykkään itsestäni hoikkana. Mielessä on raja joka on 55 kiloa. Olen parikin kertaa lihonut melko salakavalasti tämän yli joten haluan seurata ettei paino nouse ainakaan paljoa.
Mä olen aina punninnut itseni 1-5 päivän välein. Näin paino on pysynyt hoikkana/normaalina yli 50v. En aio muuttaa tapojani.
Vaatteista ei paljoa näe kun 25v takainen M koko vastaa nyt xs:ää. Hyvin pystyy itseään hämäämään kun aina vaan menee sama koko:) Todellisuudessa painoa on voinut tulla yli 10kg!
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä normaalipainoisia jotka punnitsee. Ylipainoisena laihduttaessa ymmärrän. Esim kerran viikossa on tosi usein. Johan kuukauden aikana hormonitoimintakin saattaa aiheuttaa painonvaihteluita. Ehkä kerran kuussa tai kahdessa voisi punnita itsensä, jos on joku perusteltu syy pelätä että se paino lähtee hillittömään nousuun ylipainoiseksi.
Muuten vaikuttaa lähinnä neuroottiselta touhulta.
Juuri siksi he pysyvät normaalipainoisina.
Onhan täälläkin ollut paljon ketjuja joissa ihmetellään miten ihan kummasti ja huomaamatta on tullut 30 kiloa lisää! No jos punnitset, ei tule.
Läski tulee tosi nopeasti, jo viikossa voi tulla hyvinkin (kierrosta huolimatta) pari kiloa vaikka lomareissulla. Sen pois saaminen onkin paljon hitaampaa. Ei vaan viitsi pelleillä, mielummin näkee sen 10 sekunnin vaivan vaikka joka aamu
Noin 1 x vko. Valvon ettei paino nouse 60kg:n ”rajapyykille”, jos näin käy reagoin heti 3pvän paastolla. Viimeksi näin kävi tämän vuoden helmikuussa.
Syön terveellisesti, yleensä paino aina 57-59.
Hyvin toimii tämä systeemi ja keho varmasti kiittää 10v päästä kun olen keski-ikäinen.
Käyn vaa'alla todella todella harvoin, mutta vyötärönympärystä seuraan. Sen haluan pitää alle 60 sentissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä normaalipainoisia jotka punnitsee. Ylipainoisena laihduttaessa ymmärrän. Esim kerran viikossa on tosi usein. Johan kuukauden aikana hormonitoimintakin saattaa aiheuttaa painonvaihteluita. Ehkä kerran kuussa tai kahdessa voisi punnita itsensä, jos on joku perusteltu syy pelätä että se paino lähtee hillittömään nousuun ylipainoiseksi.
Muuten vaikuttaa lähinnä neuroottiselta touhulta.
Juuri siksi he pysyvät normaalipainoisina.
Onhan täälläkin ollut paljon ketjuja joissa ihmetellään miten ihan kummasti ja huomaamatta on tullut 30 kiloa lisää! No jos punnitset, ei tule.
Läski tulee tosi nopeasti, jo viikossa voi tulla hyvinkin (kierrosta huolimatta) pari kiloa vaikka lomareissulla. Sen pois saaminen onkin paljon hitaampaa. Ei vaan viitsi pelleillä, mielummin näkee sen 10 sekunnin vaivan vaikka joka aamu
joo ei se läski nyt ihan viikossa tartu :D
Koska se on nopea tarkistaa, että kaikki on kunnossa. Minusta on älytöntä antaa itsensä lihota ensin ja sitten nälkädieetillä yrittää laihduttaa. Toki pärjäisin mainiosti ilmankin, mutta ei tuohon älyvaakojen myötä montaa sekuntia kulu.
Menin pitkästä aikaa vaa'alle. Painoin alle 51 kg. Niin se vain on varkain mennyt liian alas. Ei viisikymppisenä ole terveellistä painaa liian vähän.
Eipä ole ihme, että mies sanoo soppaluuksi...
Punnitsen suunnilleen viikottain. Ei sen painon tarvitse olla tasan sama aina, en ahdistu jos se vaihtelee noin kilolla, mutta jos se olisi enemmän kuin kilon se tarkottaisi, että täytyy tehdä muutoksia. Ja tietenkin punnitaan aamulla.
Saan syödä aika vähän pysyäkseni tällaisena ja lihoisin helposti jos en tarkkaili painoa. Peilistä asiaa ei huomaa yhtä nopeasti ja on paljon helpompi ruveta korjaamaan kilon kuin 3+ kilon lihomista.
Käyn pissillä.
Käyn kakalla.
Käyn suihkussa.
Pesen napanöyhtän.
Sitten punnitsen.
Kuten Kessu Masin sarjakuvissa.
Siksi koska olen sairas ja pakkomielteinen puntarin lukemasta. Jos se on väärä, en syö. Jos se on oikea, voin syödä vähän. Tähtäimessä 45 kilon paino, mutta se ei varmasti riitä, eli alle sen olisi varmaan päästävä.
Punnitsen itseni noin kerran viikossa, että tiedän missä mennään. Korjaan heti jos paino nousee 2kg niin ei tarvitse varsinaisesti laihduttaa.
En edes omistta vaakaa. Mutta nyt keski-iän kynnyksellä ja toistaiseksi normaalipainoisena pysyneenä olen kyllä aatellut, että pitäisi varmaankin hankkia se vaaka ja alkaa seuraamaan omaa painoa. - Normaalipaino on sinänsä aika laaja käsite. Mutta, mutta uskon ja luulen, että paino on helpompi pitää oma elopaino ns. kurissa, jos sitä seuraa, edes jollain lailla säännöllisesti.
On pelottavan helppoa aatella, että mitäpä pienestä kilon tai parin kilon noususta vuoden aikana. - Kun aika rientää ja kun takana on vaikka kymmenen vuota, niin huomaamatta tuo kilon tai parin vuotuinen painonnousu saattaa olla kasvanut noijn kymmemeksi tai jopa kahdeksikymmeneksi kiloksi lisää elopainoa.
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä normaalipainoisia jotka punnitsee. Ylipainoisena laihduttaessa ymmärrän. Esim kerran viikossa on tosi usein. Johan kuukauden aikana hormonitoimintakin saattaa aiheuttaa painonvaihteluita. Ehkä kerran kuussa tai kahdessa voisi punnita itsensä, jos on joku perusteltu syy pelätä että se paino lähtee hillittömään nousuun ylipainoiseksi.
Muuten vaikuttaa lähinnä neuroottiselta touhulta.
Mikä siinä on niin kamalaa ja vaivaloista astua vaa’alle kerran viikossa? Ihan perusjuttu. Kerran kuussa jos käy niin ehtii helposti tulla joku 5 kg ja se pitää sitten ihan oikeasti laihduttamalla laihduttaa. Kerran viikossa kun käy niin ei tule sen kummempaa. Jos on tullut se kilo tai kaksi niin seuraava viikko vähän kevyemmin ja se on siinä. Tällaista tämä meidän normaalipainoisten elämä on ja siksi me olemme normaalipainoisia. Ei tämä mitään magiaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä normaalipainoisia jotka punnitsee. Ylipainoisena laihduttaessa ymmärrän. Esim kerran viikossa on tosi usein. Johan kuukauden aikana hormonitoimintakin saattaa aiheuttaa painonvaihteluita. Ehkä kerran kuussa tai kahdessa voisi punnita itsensä, jos on joku perusteltu syy pelätä että se paino lähtee hillittömään nousuun ylipainoiseksi.
Muuten vaikuttaa lähinnä neuroottiselta touhulta.
Mikä siinä on niin kamalaa ja vaivaloista astua vaa’alle kerran viikossa? Ihan perusjuttu. Kerran kuussa jos käy niin ehtii helposti tulla joku 5 kg ja se pitää sitten ihan oikeasti laihduttamalla laihduttaa. Kerran viikossa kun käy niin ei tule sen kummempaa. Jos on tullut se kilo tai kaksi niin seuraava viikko vähän kevyemmin ja se on siinä. Tällaista tämä meidän normaalipainoisten elämä on ja siksi me olemme normaalipainoisia. Ei tämä mitään magiaa ole.
Onhan se vähän surullista, eä osa ihmisisä pyrkii ja yrittää ennakida ei toivottuja asioita; kuten tässä ehkäistä ylipainoinon kertymistä. Toisille täytyy ensin tapahtua, jotain ikävää ja vahingollista ennen kuin havahuvat ja ryhtyvät toimiin. - Joillain ei edes se, että "vahinko" on jo päässyt tapahtumaan luo tai anna motiivia sille, että yrittäisivät paikata ja korjata tapahuneen vahingon. - Sanon vahingon, koska harva kai tarkoituksella pyrkii olemaan ylipainoinen.
Käyn vaakalla lähes joka päivä. Siksi että pystyn heti reagoimaan mahdolliseen raskausmyrkytykseen, nyt rv34+0.
Viime kerralla tuli 4kg vuorokaudessa synnytyksen jälkeen ja ilmeni, että oli raskausmyrkytys kyseessä. Ei pitäisi uusiutua, mutta olipahan tuokin jo kuulemma harvinaista, että iskee vasta jälkeenpäin. Muita oireita ei ollut, kuin nopeasti lisääntynyt turvotus ja helpointa se on osoittaa painoa mittaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Punnitsen itseni joka aamu siitä syystä, että minulla on painoraja 55 kg, jota en aio ylittää. Jos en näkisi lukemaa vaa'alla, voisi käydä niin kuin monelle muulle, että paino 'huomaamatta' nouseekin 10 kiloa ja ylikin. Niinhän kaikki väittävät, että eivät ole huomanneet vaatteiden kiristävän tai peilikuvan muuttuvan, ja sitten tulikin yllätyksenä, että painoa on 20 kiloa liikaa.
Minulla on samoin, ennen lapsia painoraja oli 55 kiloa, lasten jälkeen 60 kiloa ja nyt eläkkeellä 66 kiloa. Näin olen pysynyt koko ikäni normaalipainoisena. Käyn joka aamu puntarissa. Sen mukaan syön sitten vähemmän tai enemmän. Helppoa, koskaan ei tarvitse laihduttaa!
Koska haluan säilyttää saavutetut kurvit.