Tästä syystä Suomi tuntuu kylmältä ja vihamieliseltä maalta
Ymmärsin sen ulkomailla asuessani. Monissa maissa yhteiskunta on siinä mielessä suomalaista yhteiskuntaa yksinkertaisempi, että sillä ihanteellisia päätavoitteita kansalaisten keskuudessa on usein tasan yksi ja sen saavuttamisen ja osin ihailun myötä koko kansa (tai tarpeeksi suuri osa siitä) puhaltaa tietyssä mielessä yhteen hiileen. Tämä tavoite on (mieluiten) nuorena naimisiin, (tutkinto,) koti ja lapset. Yhteiskunta elää näitä perusyksiköitä varten ja tähän koko kansakunnan tavoitteet kiteytyvät. Tästä paapomisesta seuraa perhe-elämän idyllisyys ja ihailu sekä tavoitteellisuus.
Äitini kertoi juuri, miten virolainen lääkäri oli kysellyt onko hänellä lapsenlapsia minkä jälkeen he olivat käyneet lyhytmuotoisen, mutta innostuneen ja hyväntuulisen keskustelun aiheesta. Mikäli lapsenlapsista udellulla henkillä ei olisi ollut lapsenlapsia syystä tai toisesta, olisi hän saattanut tuohtuneena kirjoittaa tästä esimerkiksi Hesariin siitä, miten hän pitää loukkaavana sitä miten lääkäri utelee häntä hänen yksityisasioistaan eikä ymmärrä, että kaikki eivät ole halunneet tai saaneet sukuaan jatkaa. Tähän kiteytyykin koko homman ydin. Suomessa yhteiskunnalta puuttuvat yhteiset tavoitteet ja ennen yhtä hiiltä puhaltaneet ihmiset ovat eritytyneet kaikki omiin poteroihinsa hyväksyntää, tunnustusta ja tilaa omalle olemassaololleen hakien. Ketään ei saisi ihailla tai hypettää tai painaa alas, vaan kaikki elämäntyylit tulisi nähdä tasavertaisista ja yhtä tavoitelluina ja hyväksyttävinä tapoina elää.
Kärjistetty, mutta toimiva esimerkki tästä ovat lapsiperheet ja velat. Kärjistetysti vela suuttuu nähdessään ravintolassa lapsiperheen. "Piti raahata ne tännekin. Eikö edes ravintolassa saa enää käydä ilman kiljuvia kakaroita?", sillä kokee lapsiperheen niin sanotusti tunkeutuvan hänen alueelleen ja siten ehkä kokee jotain uhkaa omaa elämäntapaansa kohtaan. Tietysti, jos lapset eivät oikeasti osaa käyttäytyä vaan kiljuvat ja melskaavat ympäriinsä, ei heidän paikkansa ole luonnollisesti ravintolassa. Osa kuitenkin puhuu lapsista jo valmiisti rumasti, vaikka he käyttäytyisivät oikeasti ihan hyvin. Lapsiperhe puolestaan ahdistuu ja ärsyyntyy siitä, miten torjuvasti yhteiskunta heihin suhtautuu eivätkä koe yhteiskunnan arvostavan panostaan perhettä kohtaan tarpeeksi. Ymmärrätte ehkä mitä tavoitan.
Vielä loppuun olen siis vilpittömästi sitä mieltä, että on hyvä ettei kaikkien tarvitse mahtua samaan muottiin. Näissä yhden tavoitteen ja ihanteen yhteiskunnissa elämä voi olla todella ihanaa ja antoisaa niille ketkä siihen muottiin mahtuvat, mutta ne ketkä eivät, heihin voidaan yhteiskunnassa suhtautua jopa julmasti aj se voi olla heille karu paikka. Kuitenkin "virolainen lääkäri"-asiaan vielä viitaten, tämä kuitenkin suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytynyt, kaikkia kumartava korrektius on mielestäni kuitenkin syypää siihen, että Suomi tuntuu tosiaankin aika ajoin kylmältä ja vihamieliseltä maalta. Iloinen rupattelu on suurimmaksi osaksi arjessan muiden kuin läheisten tuttavien välillä kiellettyä, ettei kenenkään puheet häiritse loukkaa ketään tai vahingossakaan kyseenalaista kenenkään olemassaoloa.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Olemme muuttamassa pois suomesta. Pääasiallinen syy on se, että emme enää jaksa tätä ilotonta, pikkusieluista, vihamielistä ja huonokäytöksistä kansaa. Olen pahoillani jos joku tästä loukkaantuu, enkä tietenkään tarkoita että joka ikinen suomalainen olisi tällainen. Ihmiset kyttäävät ja jos heitä yrittää tervehtiä, pää käännetään pois. Pahinta on, että tuntuu että ilmapiiri suomessa vain huonontuu.
Kateutta on aivan älyttömästi ja lopuksi se kaikkein sairain suomalais-piirre: Vahingoittamisen halu. Se, että toivotaan pahaa lähimmäiselle, halutaan että toisella menisi huonosti. Se ei ole terveen ihmisen toimintaa. Tätä näkee joka paikassa, selvimmin se esiintyy koulukiusaamisena ja työpaikkakiusaamisena.
Ai jaa, me muutimme pois Suomesta koska Kiky vei lomarahoja ja pidensi työpäiviä, verotus on älytön eikä verorahoille saa vastinetta, sähköautoilua ei tueta edullisemman sähkön muodossa, ja lisäksi teinityttäremme eivät enää tunteneet oloa turvalliseksi esim. ratsastustunneille mentäessä syksyn 2015 jälkeen kun vieraat aikuiset miehet häiritsivät heidän tallimatkojaan, kuvasivat pyöräilevien tyttöjen takapuolia iPhoneilla ja tekivät seksuaalisia käsiliikkeitä.
Suomalaiset kanssaihmiset ja heidän mentaliteetti olivat siis tässä asiassa meidän pienin ongelma! :D
Vierailija kirjoitti:
Onneksi lapsettomien lapset ovat pelkkää ilmaa. Parin sukupolven päästä tätä ominaisuutta ei enää ole, koska lapsirakkaus periytyy.
Jos lapsirakkaus periytyisi kaikilla olisi lapsia. Myös veloilla ja muilla lapsettomilla on vanhemmat, jotka ovat heidät aikanaan saaneet.. Minulla on esim. paljon sisaruksia, mutta itse en halua nyt aikuisena lapsia ollenkaan. Joten minulla se lapsirakkaus ei ole ainakaan vanhemmilta periytynyt, tosin en kyllä lapsia vihaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia. Olen samaa mieltä, että perhettä tulisi arvostaa meillä enemmän ja yhteiskuntana panostaa erityisesti perheiden hyvinvointiin.
Kun perheissä voidaan hyvin, se näkyy sitten muuallakin kaikessa elämisessä. Seuraavan sukupolven velatkin saattavat olla onnellisempia kun heillä on ollut hyvä lapsuus.
Pitäisi panostaa ihan samalla tavalla myös sinkkujen ja yksinäisten ihmisten hyvinvointiin. Suomessa on paljon myös yksin asuvia ja yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole perhettä ja sosiaaliset verkostot voivat olla muutenkin heikot. Perheellinen ei ole sentään täysin yksin.
Senpä takia maissa, missä yhteiskunnan hyysääminen ja korkeat verot ovat vallitseva asiaintila, ihmiset tuntuvat kylmenevän toisiaan kohtaan. Esimerkiksi USAssa jo kotikasvatuksessa lähdetään liikkeelle siitä periaatteesta, että ei eletä vaan itselleen vaan omassa communityssä, jossa jokaisella on paikkansa, arvonsa ja tehtävänsä. Uudet naapurit tervehditään, vanhan mamman kävelytie lapioidaan auki ja nurtsi ajetaan, lapsille pidetään tukiopetustunteja ja vahditaan heidän liikkumistaan, liikenteenjakajaan istutetaan kukat kesäksi ja koulun piha haravoidaan talkoilla, koska niin kuuluu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme muuttamassa pois suomesta. Pääasiallinen syy on se, että emme enää jaksa tätä ilotonta, pikkusieluista, vihamielistä ja huonokäytöksistä kansaa. Olen pahoillani jos joku tästä loukkaantuu, enkä tietenkään tarkoita että joka ikinen suomalainen olisi tällainen. Ihmiset kyttäävät ja jos heitä yrittää tervehtiä, pää käännetään pois. Pahinta on, että tuntuu että ilmapiiri suomessa vain huonontuu.
Kateutta on aivan älyttömästi ja lopuksi se kaikkein sairain suomalais-piirre: Vahingoittamisen halu. Se, että toivotaan pahaa lähimmäiselle, halutaan että toisella menisi huonosti. Se ei ole terveen ihmisen toimintaa. Tätä näkee joka paikassa, selvimmin se esiintyy koulukiusaamisena ja työpaikkakiusaamisena.
Ai jaa, me muutimme pois Suomesta koska Kiky vei lomarahoja ja pidensi työpäiviä, verotus on älytön eikä verorahoille saa vastinetta, sähköautoilua ei tueta edullisemman sähkön muodossa, ja lisäksi teinityttäremme eivät enää tunteneet oloa turvalliseksi esim. ratsastustunneille mentäessä syksyn 2015 jälkeen kun vieraat aikuiset miehet häiritsivät heidän tallimatkojaan, kuvasivat pyöräilevien tyttöjen takapuolia iPhoneilla ja tekivät seksuaalisia käsiliikkeitä.
Suomalaiset kanssaihmiset ja heidän mentaliteetti olivat siis tässä asiassa meidän pienin ongelma! :D
No siitä vain sitten onnelaa etsimään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
muuttakaa suuntaa kirjoitti:
Holtiton ja hallitsematon maa'han'muut'to tuhoaa koko Suomen.
Täällä on muualta tulleita suhteessa kantaväestöön todella vähän. Kyllä suomalaiset ihan itse oman maansa pilaavat.
Helsingissä asui vuoden 2019 alussa 17,5 % vierasta kieltä puhuvia. Valtavan iso luku.
Eikö tässä nyt puhuttu Suomesta eikä Helsingistä? Vääristetäänkö tilastoja vielä vähän lisää ja otetaan joku tietty kaupunginosa tai vaikka rakennus esimerkiksi? "Tässä paritalossa asuu 50% vierasta kieltä puhuvia, koko Suomi on pilalla"
Tuo 17,5% on vielä yksi Euroopan pääkaupunkien alimpia, eli ei sekään mikään "Valtavan iso luku" ole. Nyt vähän perspektiiviä kehiin.
Koko Suomessa määrä on n. 7%, eli ei ole mitään hallitsemattomuutta nähtykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Ap, tätä olen sanonut jo pitkään: Suomessa arvostetaan kaikkia, muttei pidetä kenestäkään. Tämä johtuu siitä vaietusta tosiseikasta, ettei ihminen yksinkertaisesti pysty samaistumaan ja tuntemaan riittävästi empatiaa "liian erilaisia" kohtaan. Pätee siis paljon laajemmalle alueelle kuin perheelliset vs. velat. Tulee vähän vainoharhainen ja kyräilevä kulttuuri, kun kaikkea pitää suvaita: ihmiset kaipaavat luonnostaan me- ja he-ajattelua. Nyt kun ei ole mitään toiseutta, jota ei hyväksytä, ei ole myöskään meitä eli yhteenkuuluvuutta. On vain poliittista korrektiutta ja tiuskimista.
Ei Suomessa arvosteta kaikkia, etenkään huonompiosaisempia. Jos arvostettaisiin, täällä olisi aito demokratia ja ihmisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti.
Suomessa arvostetaan vähempiosaisia niin hyvin että kun useimmissa EU-maissa kerjääminen kiellettiin niin tulivat kaikki tänne, ja kaikki hyysätään.
Samoin Suomessa on niin hyvät tukisysteemit että pärjäät hyvin vaikkei haluaisi tehdä päivääkään työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia. Olen samaa mieltä, että perhettä tulisi arvostaa meillä enemmän ja yhteiskuntana panostaa erityisesti perheiden hyvinvointiin.
Kun perheissä voidaan hyvin, se näkyy sitten muuallakin kaikessa elämisessä. Seuraavan sukupolven velatkin saattavat olla onnellisempia kun heillä on ollut hyvä lapsuus.
Pitäisi panostaa ihan samalla tavalla myös sinkkujen ja yksinäisten ihmisten hyvinvointiin. Suomessa on paljon myös yksin asuvia ja yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole perhettä ja sosiaaliset verkostot voivat olla muutenkin heikot. Perheellinen ei ole sentään täysin yksin.
Senpä takia maissa, missä yhteiskunnan hyysääminen ja korkeat verot ovat vallitseva asiaintila, ihmiset tuntuvat kylmenevän toisiaan kohtaan. Esimerkiksi USAssa jo kotikasvatuksessa lähdetään liikkeelle siitä periaatteesta, että ei eletä vaan itselleen vaan omassa communityssä, jossa jokaisella on paikkansa, arvonsa ja tehtävänsä. Uudet naapurit tervehditään, vanhan mamman kävelytie lapioidaan auki ja nurtsi ajetaan, lapsille pidetään tukiopetustunteja ja vahditaan heidän liikkumistaan, liikenteenjakajaan istutetaan kukat kesäksi ja koulun piha haravoidaan talkoilla, koska niin kuuluu tehdä.
USA on kyllä varsin kylmä yhteiskunta. On siellä tietysti kuvaamaasi yhteisöllisyyttä niin kauan kuin sinulla menee yhtä hyvin kuin niillä muilla etkä kyseenalaista mitään. Mutta jos et pidä niistä ahtaista normeista tai putoat alemmalle tulotasolle niin ei siellä enää naapuritkaan tervehdi tai tunne kadulla vastaan tullessa.
Tämä ihan oman asumisen kokemuksella. Hieno ja mukava maa mutta vain niille jotka pärjäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden muotin maat ja yhteiskunnat ovat ulkokultaisia kuin kulissiavioliitto. Teeskennellään onnellista ja osa uskookin siihen.
Ei se että ollaan eri mieltä ja halutaan eri asioita tarkoita ettei voitaisi olla onnellisia.
Onko se teeskentelyä, että vaunuja työntäville äideille avataan ovet, kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä ja vauvoille ja lapsille hymyillään? Juhlissa otetaan huomioon, aikuiset tanssittavat ja leikittävät?
Kuule, alapa tuolla jossain vahingossakaan hymyillä vieraan ihmisen vauvalle niin se mamma painuu välittömästi av-palstalle avautumaan että "miten se kamala virnuileva pedo katseli minun vauvaani sillä silmällä"!!!! :D :D
Juu ei kannata kenenkään hymyillä kellekään ettei vaan olisi kauheudet mielessä. Tai lääkkeet jääneet ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia. Olen samaa mieltä, että perhettä tulisi arvostaa meillä enemmän ja yhteiskuntana panostaa erityisesti perheiden hyvinvointiin.
Kun perheissä voidaan hyvin, se näkyy sitten muuallakin kaikessa elämisessä. Seuraavan sukupolven velatkin saattavat olla onnellisempia kun heillä on ollut hyvä lapsuus.
Pitäisi panostaa ihan samalla tavalla myös sinkkujen ja yksinäisten ihmisten hyvinvointiin. Suomessa on paljon myös yksin asuvia ja yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole perhettä ja sosiaaliset verkostot voivat olla muutenkin heikot. Perheellinen ei ole sentään täysin yksin.
Senpä takia maissa, missä yhteiskunnan hyysääminen ja korkeat verot ovat vallitseva asiaintila, ihmiset tuntuvat kylmenevän toisiaan kohtaan. Esimerkiksi USAssa jo kotikasvatuksessa lähdetään liikkeelle siitä periaatteesta, että ei eletä vaan itselleen vaan omassa communityssä, jossa jokaisella on paikkansa, arvonsa ja tehtävänsä. Uudet naapurit tervehditään, vanhan mamman kävelytie lapioidaan auki ja nurtsi ajetaan, lapsille pidetään tukiopetustunteja ja vahditaan heidän liikkumistaan, liikenteenjakajaan istutetaan kukat kesäksi ja koulun piha haravoidaan talkoilla, koska niin kuuluu tehdä.
USA on kyllä varsin kylmä yhteiskunta. On siellä tietysti kuvaamaasi yhteisöllisyyttä niin kauan kuin sinulla menee yhtä hyvin kuin niillä muilla etkä kyseenalaista mitään. Mutta jos et pidä niistä ahtaista normeista tai putoat alemmalle tulotasolle niin ei siellä enää naapuritkaan tervehdi tai tunne kadulla vastaan tullessa.
Tämä ihan oman asumisen kokemuksella. Hieno ja mukava maa mutta vain niille jotka pärjäävät.
Totta, USA:ssa asuneena voin todeta että siinä maassa on ihmisillä kulissit kohdallaan, ja jos joku kysyy miten sulla menee, niin hän ei todellakaan halua kuulla miten sinulla oikeasti menee, vaan siihen tulee vastata että hyvin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Ap, tätä olen sanonut jo pitkään: Suomessa arvostetaan kaikkia, muttei pidetä kenestäkään. Tämä johtuu siitä vaietusta tosiseikasta, ettei ihminen yksinkertaisesti pysty samaistumaan ja tuntemaan riittävästi empatiaa "liian erilaisia" kohtaan. Pätee siis paljon laajemmalle alueelle kuin perheelliset vs. velat. Tulee vähän vainoharhainen ja kyräilevä kulttuuri, kun kaikkea pitää suvaita: ihmiset kaipaavat luonnostaan me- ja he-ajattelua. Nyt kun ei ole mitään toiseutta, jota ei hyväksytä, ei ole myöskään meitä eli yhteenkuuluvuutta. On vain poliittista korrektiutta ja tiuskimista.
Ei Suomessa arvosteta kaikkia, etenkään huonompiosaisempia. Jos arvostettaisiin, täällä olisi aito demokratia ja ihmisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti.
Olen edelleen eri mieltä, jos massoja tarkastelemme: täällä esim. panostetaan paljon esteettömyyteen rakentamisessa, on tuet (periaatteessa) jos jonkinlaisesta häiriöstä kärsivälle. Lähes jokainen suomalainen tunnustaa, että ihmisarvo on jakamaton, homoseksuaaleja ei kivitetä tai suurin osa jopa pitää heitä aivan tavallisina ihmisinä jne... Täällä todellakin on ns. aitoa tasa-arvoa, koska aito tasa-arvo on juuri juridista tasa-arvoa. Tämä "kylmyys" tai miksi sitä sitten kutsuukin, on enemmänkin alitajuista epävarmuutta ei kovaa käytäntöä. -tuo, jota lainasit
Jos Suomi olisi oikeasti tasa-arvoinen maa, täällä ei olisi ollenkaan esim. asunnottomia, työttömiä, köyhiä jne. Ainakaan asunnottomalla ei ole edes juridista tasa-arvoa, kun ei edes kotia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Ap, tätä olen sanonut jo pitkään: Suomessa arvostetaan kaikkia, muttei pidetä kenestäkään. Tämä johtuu siitä vaietusta tosiseikasta, ettei ihminen yksinkertaisesti pysty samaistumaan ja tuntemaan riittävästi empatiaa "liian erilaisia" kohtaan. Pätee siis paljon laajemmalle alueelle kuin perheelliset vs. velat. Tulee vähän vainoharhainen ja kyräilevä kulttuuri, kun kaikkea pitää suvaita: ihmiset kaipaavat luonnostaan me- ja he-ajattelua. Nyt kun ei ole mitään toiseutta, jota ei hyväksytä, ei ole myöskään meitä eli yhteenkuuluvuutta. On vain poliittista korrektiutta ja tiuskimista.
Ei Suomessa arvosteta kaikkia, etenkään huonompiosaisempia. Jos arvostettaisiin, täällä olisi aito demokratia ja ihmisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti.
Olen edelleen eri mieltä, jos massoja tarkastelemme: täällä esim. panostetaan paljon esteettömyyteen rakentamisessa, on tuet (periaatteessa) jos jonkinlaisesta häiriöstä kärsivälle. Lähes jokainen suomalainen tunnustaa, että ihmisarvo on jakamaton, homoseksuaaleja ei kivitetä tai suurin osa jopa pitää heitä aivan tavallisina ihmisinä jne... Täällä todellakin on ns. aitoa tasa-arvoa, koska aito tasa-arvo on juuri juridista tasa-arvoa. Tämä "kylmyys" tai miksi sitä sitten kutsuukin, on enemmänkin alitajuista epävarmuutta ei kovaa käytäntöä. -tuo, jota lainasit
Jatkan vielä: On tavallaan kyse siitä, mitä olemme vs. mitä haluamme olla. Voisi ajatella, että koska yhteiskuntamme on rakentunut niin kaikenkattaville ja yleville ihanteille, että olemme kansakuntana ikäänkuin haukanneet siinä mielessä liian suuren palan, että ihmiset alkavat alitajuisesti tuntea tavallaan huonoa omaatuntoa ja alemmuutta tai ylemmyyttä, kun eivät pystykään 100-prosenttisesti olemaan suvaitsevaisia ja kaikkea ymmärtäviä. Siitä seuraa vastavetona huonoa käytöstä ja kyräilyä. Toisaalta haluaisimme syleillä kaikkia, toisaalta haluaisimme olla tiukasti omiemme joukossa strukturoidussa yhteisössä (ns. kuplat). Muiden huono käytös nähdään epäkunnioituksena ja hyökkäyksenä omaa henkilöä ja omia arvoja kohtaan, koska koetaan että annetaan toisille, niille erilaisille, enemmän hyvää kuin itse vastavuoroisesti saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme muuttamassa pois suomesta. Pääasiallinen syy on se, että emme enää jaksa tätä ilotonta, pikkusieluista, vihamielistä ja huonokäytöksistä kansaa. Olen pahoillani jos joku tästä loukkaantuu, enkä tietenkään tarkoita että joka ikinen suomalainen olisi tällainen. Ihmiset kyttäävät ja jos heitä yrittää tervehtiä, pää käännetään pois. Pahinta on, että tuntuu että ilmapiiri suomessa vain huonontuu.
Kateutta on aivan älyttömästi ja lopuksi se kaikkein sairain suomalais-piirre: Vahingoittamisen halu. Se, että toivotaan pahaa lähimmäiselle, halutaan että toisella menisi huonosti. Se ei ole terveen ihmisen toimintaa. Tätä näkee joka paikassa, selvimmin se esiintyy koulukiusaamisena ja työpaikkakiusaamisena.
Ai jaa, me muutimme pois Suomesta koska Kiky vei lomarahoja ja pidensi työpäiviä, verotus on älytön eikä verorahoille saa vastinetta, sähköautoilua ei tueta edullisemman sähkön muodossa, ja lisäksi teinityttäremme eivät enää tunteneet oloa turvalliseksi esim. ratsastustunneille mentäessä syksyn 2015 jälkeen kun vieraat aikuiset miehet häiritsivät heidän tallimatkojaan, kuvasivat pyöräilevien tyttöjen takapuolia iPhoneilla ja tekivät seksuaalisia käsiliikkeitä.
Suomalaiset kanssaihmiset ja heidän mentaliteetti olivat siis tässä asiassa meidän pienin ongelma! :D
No siitä vain sitten onnelaa etsimään!
Löytyi täältä Tanskasta, kiitos vaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Ap, tätä olen sanonut jo pitkään: Suomessa arvostetaan kaikkia, muttei pidetä kenestäkään. Tämä johtuu siitä vaietusta tosiseikasta, ettei ihminen yksinkertaisesti pysty samaistumaan ja tuntemaan riittävästi empatiaa "liian erilaisia" kohtaan. Pätee siis paljon laajemmalle alueelle kuin perheelliset vs. velat. Tulee vähän vainoharhainen ja kyräilevä kulttuuri, kun kaikkea pitää suvaita: ihmiset kaipaavat luonnostaan me- ja he-ajattelua. Nyt kun ei ole mitään toiseutta, jota ei hyväksytä, ei ole myöskään meitä eli yhteenkuuluvuutta. On vain poliittista korrektiutta ja tiuskimista.
Ei Suomessa arvosteta kaikkia, etenkään huonompiosaisempia. Jos arvostettaisiin, täällä olisi aito demokratia ja ihmisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti.
Olen edelleen eri mieltä, jos massoja tarkastelemme: täällä esim. panostetaan paljon esteettömyyteen rakentamisessa, on tuet (periaatteessa) jos jonkinlaisesta häiriöstä kärsivälle. Lähes jokainen suomalainen tunnustaa, että ihmisarvo on jakamaton, homoseksuaaleja ei kivitetä tai suurin osa jopa pitää heitä aivan tavallisina ihmisinä jne... Täällä todellakin on ns. aitoa tasa-arvoa, koska aito tasa-arvo on juuri juridista tasa-arvoa. Tämä "kylmyys" tai miksi sitä sitten kutsuukin, on enemmänkin alitajuista epävarmuutta ei kovaa käytäntöä. -tuo, jota lainasit
Jos Suomi olisi oikeasti tasa-arvoinen maa, täällä ei olisi ollenkaan esim. asunnottomia, työttömiä, köyhiä jne. Ainakaan asunnottomalla ei ole edes juridista tasa-arvoa, kun ei edes kotia ole.
Suomessa on äärimmäisen vähän asunnottomia, jos vertaa muuhun maailmaan: melkeinpä niin vähän, että se menee siihen kategoriaan, ettei kaikkia nyt yksinkertaisesti edes yhteiskunta voi pelastaa itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia. Olen samaa mieltä, että perhettä tulisi arvostaa meillä enemmän ja yhteiskuntana panostaa erityisesti perheiden hyvinvointiin.
Kun perheissä voidaan hyvin, se näkyy sitten muuallakin kaikessa elämisessä. Seuraavan sukupolven velatkin saattavat olla onnellisempia kun heillä on ollut hyvä lapsuus.
Pitäisi panostaa ihan samalla tavalla myös sinkkujen ja yksinäisten ihmisten hyvinvointiin. Suomessa on paljon myös yksin asuvia ja yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole perhettä ja sosiaaliset verkostot voivat olla muutenkin heikot. Perheellinen ei ole sentään täysin yksin.
Senpä takia maissa, missä yhteiskunnan hyysääminen ja korkeat verot ovat vallitseva asiaintila, ihmiset tuntuvat kylmenevän toisiaan kohtaan. Esimerkiksi USAssa jo kotikasvatuksessa lähdetään liikkeelle siitä periaatteesta, että ei eletä vaan itselleen vaan omassa communityssä, jossa jokaisella on paikkansa, arvonsa ja tehtävänsä. Uudet naapurit tervehditään, vanhan mamman kävelytie lapioidaan auki ja nurtsi ajetaan, lapsille pidetään tukiopetustunteja ja vahditaan heidän liikkumistaan, liikenteenjakajaan istutetaan kukat kesäksi ja koulun piha haravoidaan talkoilla, koska niin kuuluu tehdä.
On totta, että jenkeissä painotetaan tapakulttuuria enemmän, mutta esität aika erikoisen logiikan, sillä nimenomaan korkean verotuksen maissa tämä sinun "community" on kaiken edellä. Vasemmalle kallellaan olevissa maissa ajatellaan yhteistä hyvää ja sen perusteella tehdään päätökset, eli esim. se, että sinä menetät vaikka 30% palkastasi ei ole valituksen aihe, sillä se menee yhetiseen hyvään. Meillä perustuu tähän ihan koko yhteiskunta.
Jenkeissä taas painotetaan yksilöä kaikessa mahdollisessa, ei haluta antaa omista rahoista penniäkään, ei luoda julkista terveydenhuoltoa, vaikka jengiä kuolisi kadulle ilman vaadittavaa sairasvakuutusta. Seillä koko maa perustuu "amerikkalaiseen unelmaan", jossa jokainen voi itse luoda tulevaisuutensa, vaikka eihän se näin oikeasti käy. Jenkkiläiseen mentaliteettiin kuuluu mm. aseiden osto-oikeus, sillä yksilön oikeus ostaa ase menee yhttiskunna turvallisuuden edelle. Oletko koskaan joutunut väittelemään amerikkalaisen kanssa? Siinä huomaat, kuinka jopa ihan täyttä skeidaa selittävä tyyppi saattaa vedota sinuun sanomalla "tämä on minun mielipiteeni", jolla he luulevat laukaisevansa koko tilanteen. Siksi siellä on kaikenmaailman "maapallo on litteä" tyypit saaneet jalansijaa, sillä amerikkalaisessa kulttuurissa nämä ymmäretään helposti yksilön mielipiteiksi, eikä tieteellisesti todistettaviksi asioiksi.
Mitään talkoita siellä ei pidetä, "talkoot" on suomalainen sana, edes ruotsissa ei ole sille omaa sanaa (sanotaan "talkå", joka on vain muokattu kirjoitusasu). Talkoot ovat nimeomaan suomalainen sosialistinen yhteisvastuuilmiö, eli hyvin epäamerikkalaisesta ilmiöstä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Ap, tätä olen sanonut jo pitkään: Suomessa arvostetaan kaikkia, muttei pidetä kenestäkään. Tämä johtuu siitä vaietusta tosiseikasta, ettei ihminen yksinkertaisesti pysty samaistumaan ja tuntemaan riittävästi empatiaa "liian erilaisia" kohtaan. Pätee siis paljon laajemmalle alueelle kuin perheelliset vs. velat. Tulee vähän vainoharhainen ja kyräilevä kulttuuri, kun kaikkea pitää suvaita: ihmiset kaipaavat luonnostaan me- ja he-ajattelua. Nyt kun ei ole mitään toiseutta, jota ei hyväksytä, ei ole myöskään meitä eli yhteenkuuluvuutta. On vain poliittista korrektiutta ja tiuskimista.
Ei Suomessa arvosteta kaikkia, etenkään huonompiosaisempia. Jos arvostettaisiin, täällä olisi aito demokratia ja ihmisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti.
Suomessa arvostetaan vähempiosaisia niin hyvin että kun useimmissa EU-maissa kerjääminen kiellettiin niin tulivat kaikki tänne, ja kaikki hyysätään.
Samoin Suomessa on niin hyvät tukisysteemit että pärjäät hyvin vaikkei haluaisi tehdä päivääkään työtä.
Ai esim vanhuksia jotka makaa laitoksissa kakkavaipoissaan, hyysätään Suomessa? Tai eläkeläisiä ja sairaita, jotka hakee ruuat leipäjonosta kun eläke ei riitä välttämättä edes elämiseen? Ja Suomessa on monet tuet niin pieniä, että niillä juuri ja juuri tulee toimeen. Tai ei pärjää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, Ap, tätä olen sanonut jo pitkään: Suomessa arvostetaan kaikkia, muttei pidetä kenestäkään. Tämä johtuu siitä vaietusta tosiseikasta, ettei ihminen yksinkertaisesti pysty samaistumaan ja tuntemaan riittävästi empatiaa "liian erilaisia" kohtaan. Pätee siis paljon laajemmalle alueelle kuin perheelliset vs. velat. Tulee vähän vainoharhainen ja kyräilevä kulttuuri, kun kaikkea pitää suvaita: ihmiset kaipaavat luonnostaan me- ja he-ajattelua. Nyt kun ei ole mitään toiseutta, jota ei hyväksytä, ei ole myöskään meitä eli yhteenkuuluvuutta. On vain poliittista korrektiutta ja tiuskimista.
Ei Suomessa arvosteta kaikkia, etenkään huonompiosaisempia. Jos arvostettaisiin, täällä olisi aito demokratia ja ihmisiä ei kohdeltaisi eriarvoisesti.
Olen edelleen eri mieltä, jos massoja tarkastelemme: täällä esim. panostetaan paljon esteettömyyteen rakentamisessa, on tuet (periaatteessa) jos jonkinlaisesta häiriöstä kärsivälle. Lähes jokainen suomalainen tunnustaa, että ihmisarvo on jakamaton, homoseksuaaleja ei kivitetä tai suurin osa jopa pitää heitä aivan tavallisina ihmisinä jne... Täällä todellakin on ns. aitoa tasa-arvoa, koska aito tasa-arvo on juuri juridista tasa-arvoa. Tämä "kylmyys" tai miksi sitä sitten kutsuukin, on enemmänkin alitajuista epävarmuutta ei kovaa käytäntöä. -tuo, jota lainasit
Ei maahan.muuttajilla mitään ihmisarvoa ole.
Vierailija kirjoitti:
"Iloinen rupattelu on suurimmaksi osaksi arjessan muiden kuin läheisten tuttavien välillä kiellettyä, ettei kenenkään puheet häiritse loukkaa ketään tai vahingossakaan kyseenalaista kenenkään olemassaoloa."
Iloinen rupattelu on mukavaa mutta suhteellisen harva suomalainen hanskaa sen taidon. Varsinkin vanhemmilla sukupolvilla on se tapa, että erityisesti nuorempien kanssa jutellessaan voivat olla kärkkäitä utelemaan henkilökohtaisuuksia ja antamaan ei-pyydettyjä elämänohjeita. On täysin luonnollista, että varoittamatta omalle "reviirille" tunkeutuvaan vieraaseen ei suhtauduta sydämellisesti. Minä rupattelen mielelläni silloin, kun rupattelu ei ole tenttaamista, omien asioiden vuodattamista, ulkonäön tms. kommentointia tai yleistä raivoamista ja valittamista politiikasta, ulkomaalaisista tai muista päivän polttavista aiheista. Nuoremmat suomalaiset ovat jo paljon hienotunteisempia ja positiivisempia kanssakäymisessään ja usein myös aidosti kohteliaampia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju haiskahtaa velojen ja sinkkujen mollaukselta ja perhe-elämän jalustalle nostamiselta jälleen kerran.
Elämäänsä tyytyväiset ja tasapainoiset ihmiset harvemmin ovat vihamielisiä ja alati puolustuskannalla olevia tiuskijoita.
Pidän tämän mielessäni seuraavan kerran kun joku vela käskee koiransa haukkua lapselleni. Pidän tämän myös mielessäni kun joku haukkuu ketä tahansa lasta haarahedelmäksi, persehedelmäksi, seksijätteeksi ja äpäräksi.
Vierailija kirjoitti:
Haluan vielä täsmentää, että en pidä veloja mitenkään erityisen ärtyneinä tai happamina vaikka esimerkissäni heidän roolinsa olikin vähän sen suuntainen. Kuten totesin, mielestäni on hyvä ettei kaikkien tarvitse olla samasta puusta veistettyjä vaan jokainen saa olla sitä mitä itse haluaa. Koen kuitenkin, että (usein) muiden kustannuksella itselleen tunnustusta ja hyväksyntää hakeva käyttäytyminen ei luo kuin eripuraa yhteiskunnan sisälle, ei veloilla, ei lapsiperheillä, ei transihmisillä, ei kenenkään. Ihmisten pitäisi pystyä ajattelemaan enemmän omaa napaansa pidemmälle sekä oppia tekemään kompromisseja. Kaikesta ei tarvitse ärsyyntyä tai loukkaantua. AP
Eikös viimeaikaisen uutisoinnin mukaan todella moni sekä miehistä että naisista ole jäänyt lapsettomaksi tahtomattaan, ei ole löytynyt sopivaa kumppania jne. Itsekin kuulun tähän ryhmään ja koen elämästäni puuttuvan jotain tärkeää sekä välillä tunnen huonoutta siitä, että olen onnistunut hankkimaan koulutuksen, uran, kodin ja elintason, mutten jotain ihan perusasiaa kuten hyvää parisuhdetta ja jälkikasvua.
Olen edelleen eri mieltä, jos massoja tarkastelemme: täällä esim. panostetaan paljon esteettömyyteen rakentamisessa, on tuet (periaatteessa) jos jonkinlaisesta häiriöstä kärsivälle. Lähes jokainen suomalainen tunnustaa, että ihmisarvo on jakamaton, homoseksuaaleja ei kivitetä tai suurin osa jopa pitää heitä aivan tavallisina ihmisinä jne... Täällä todellakin on ns. aitoa tasa-arvoa, koska aito tasa-arvo on juuri juridista tasa-arvoa. Tämä "kylmyys" tai miksi sitä sitten kutsuukin, on enemmänkin alitajuista epävarmuutta ei kovaa käytäntöä. -tuo, jota lainasit