Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen lapsettoman sukulaiseni kanssa joka omii vauvani?
03.11.2019 |
Meillä usein vieraileva läheinen sukulainen (lapseton) on jo alusta lähtien käyttäytynyt hyvin omivasti nyt 3 kk vanhaa vauvaani kohtaan. Hän muun muassa ottaa itkevän vauvan lähes väkisin sylistäni. Jos taas yritän ottaa vauvan häneltä itselleni, niin hän kieltäytyy antamasta vauvaa, ja vie vauvan pois luotani. Hän myös hyppyyttää ja leikittää vauvaa, kuin jotakin räsynukkea. Menen näissä tilanteissa aivan totaalisesti lukkoon, enkä osaa toimia millään tavoin. Huomaan, että vauvani ahdistuu myös tilanteesta ja vaikuttaa jopa järkyttyneeltä.
Mistä tällainen käyttäytyminen voi johtua ja miten ihmeessä minun pitäisi tällaisissa tilanteissa toimia?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, että lasta ennemminkin sattuisi, jos ottaisin hänet puoliväkisin takaisin omaan syliini tai pitäisin hänestä kiinni, kun sukulainen yrittää häntä minun sylistäni repiä omaansa. Sukulaiseni ei varmastikaan tajua toimivansa typerästi enkä halua pilata meidän hyviä välejä. Mieheni osaa sanoa hänelle suoraan, mutta itse jähmetyn totaalisesti. Tarvitsisin oikeasti neuvoja siihen, kuinka toimia jämptisti, mutta välejä menettämättä tämän sukulaisen kanssa. Hän on minulle tärkeä ihminen. /Ap
Siis haluat olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka lähestulkoon pahoinpitelee lastasi?
Ei tietenkään mitenkään pahoinpitele, mutta leikittää niin hurjalla temmolla ja innokkuudella, että vauvani häkeltyy ja jopa järkyttyy tilanteesta. Näissä tilanteissa yritänkin heti saada vauvan itselleni. Kun saan vauvan syliini takaisin, alkaa hän heti itkeä voimakkaasti, kun purkaa minulle ahdistavaa kokemustaan. Tämän sukulainen tulkitsee siten, että vauva olisi vielä halunnut "leikkiä" hänen kanssaan, ja seuraavalla kerralla entistä innokkaammin ottaa itkevän vauvan itsellensä...Eikö tässä oikeasti auta, kuin tämän sukulaisen heittäminen pihalle? /Ap
Eli säikyttelee lasta ja lisäksi laiminlyö niskan tukemisen ja vauvan fyysisen turvallisuuden. Miten tuo eroaa henkisestä ja fyysisestä pahoinpitelystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukemista ap:lle:
https://www.vau.fi/vauva/vauvan-hoito/vauvan-ravistelu-hengenvaarallist…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ravistellun_vauvan_oireyhtym%C3%A4
Vauvaa ei ole ravisteltu ja hän tukee jo lähes täysin niskaansa. Olen silti niskan tukemisesta muistuttanut heti, kun on ollut aihetta. /Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, että lasta ennemminkin sattuisi, jos ottaisin hänet puoliväkisin takaisin omaan syliini tai pitäisin hänestä kiinni, kun sukulainen yrittää häntä minun sylistäni repiä omaansa. Sukulaiseni ei varmastikaan tajua toimivansa typerästi enkä halua pilata meidän hyviä välejä. Mieheni osaa sanoa hänelle suoraan, mutta itse jähmetyn totaalisesti. Tarvitsisin oikeasti neuvoja siihen, kuinka toimia jämptisti, mutta välejä menettämättä tämän sukulaisen kanssa. Hän on minulle tärkeä ihminen. /Ap
Siis haluat olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka lähestulkoon pahoinpitelee lastasi?
Ei tietenkään mitenkään pahoinpitele, mutta leikittää niin hurjalla temmolla ja innokkuudella, että vauvani häkeltyy ja jopa järkyttyy tilanteesta. Näissä tilanteissa yritänkin heti saada vauvan itselleni. Kun saan vauvan syliini takaisin, alkaa hän heti itkeä voimakkaasti, kun purkaa minulle ahdistavaa kokemustaan. Tämän sukulainen tulkitsee siten, että vauva olisi vielä halunnut "leikkiä" hänen kanssaan, ja seuraavalla kerralla entistä innokkaammin ottaa itkevän vauvan itsellensä...Eikö tässä oikeasti auta, kuin tämän sukulaisen heittäminen pihalle? /Ap
Ymmärrätköhän ap ollenkaan, että kuvailemasi tilanteet ovat sellaisia, joita selittelet pian viranomaisille, kun kysellään, kuka on aiheuttanut vauvallesi nämä vammat?
Ei tuon ikäistä vielä leikitetä fyysisesti. Eikä minkään ikäistä kuvailemallasi tavalla.
Sukulaisesi on selkeästi sairas.
Luulet, että pitää vauvastasi, mutta vaikuttaa paremminkin mustasukkaisen ihmisen käytökseltä, joka haluaakin vahingoittaa.
Tämän on pakko olla provo...
Mikä siinä "tärkeässä vieraassa" on niin tärkeää että hyvät välit hänen kanssaan menevät vauvan edelle? Oletko ap koskaan miettinyt miten tämä "tärkeä vieras" kohtelee lasta kun se kasvaa? Muuttuvatko leikit vielä rajummiksi? Jos hän jää joskus hoitamaan yksin taaperoa miten kylmää kyytiä lapsi silloin saa?
Ehkä tälle "tärkeälle vieraalle" reborn-nukke olisi hyvä lahja, niitähän pitää pitää hellästi ettei kulu maalit tai irtoa hiukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et päästä sisään etkä ota kotiinne. Miksi moiseen pitää vaalia välejä?
Vierailija kirjoitti:
Tämän on pakko olla provo...
Mikä siinä "tärkeässä vieraassa" on niin tärkeää että hyvät välit hänen kanssaan menevät vauvan edelle? Oletko ap koskaan miettinyt miten tämä "tärkeä vieras" kohtelee lasta kun se kasvaa? Muuttuvatko leikit vielä rajummiksi? Jos hän jää joskus hoitamaan yksin taaperoa miten kylmää kyytiä lapsi silloin saa?
Ehkä tälle "tärkeälle vieraalle" reborn-nukke olisi hyvä lahja, niitähän pitää pitää hellästi ettei kulu maalit tai irtoa hiukset.
Täytyy toivoa, että on provo, koska kukaan normaali vanhempi ei anna lastaan riepoteltavaksi moisella tavalla moisen käsiin yhtäkään kertaa saati toistuvasti, kuten ap väittää tekevänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis räsynukke oli väärä sana. Sukulainen ei mitenkään riepottele vauvaa, vaan hytkyttää (kuitenkin tavalla, josta vauvani ei pidä) ja leikkii voimakkaita ärsykkeitä käyttäen. Hän saattaa esim. tanssia vauvan edessä hurjaa vauhtia voimakkaasti ilmehtien tmv. Näitä tilanteita ei onneksi vielä ole ollut montaa, eikä vauvaa ole missään tilanteissa sattunut fyysisesti. Henkisesti on kyllä tilanteissa järkyttynyt.
Nämä tilanteet ovat tulleet niin yhtäkkisesti, etten ole ehtinyt sukulaista estää, vaan olen hämmentyneenä seurannut hetken vierestä, kunnes olen saanut vauvan itselleni ja sitten olen häntä lohdutellut. Enemmän tässä häiritsee sukulaisen käyttäytyminen siten, kuin hän olisi vauvani äiti! On siis esim. ottanut itkevän vauvan sylistäni. Ei kestä vauvan itkua, vaan alkaa heti kärttää vauvaa itselleen. Ilmeisesti kuvittelee tuon hytkyttelyn tehoavan itkuun, mutta todellisuudessa vauva jähmettyy.
Tuntuu kamalalta. Onneksi näitä tilanteita on tosiaan ollut vasta muutama. Jatkossa en moista käytöstä suvaitse, vaan toimin välittömästi. /Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis räsynukke oli väärä sana. Sukulainen ei mitenkään riepottele vauvaa, vaan hytkyttää (kuitenkin tavalla, josta vauvani ei pidä) ja leikkii voimakkaita ärsykkeitä käyttäen. Hän saattaa esim. tanssia vauvan edessä hurjaa vauhtia voimakkaasti ilmehtien tmv. Näitä tilanteita ei onneksi vielä ole ollut montaa, eikä vauvaa ole missään tilanteissa sattunut fyysisesti. Henkisesti on kyllä tilanteissa järkyttynyt.
Nämä tilanteet ovat tulleet niin yhtäkkisesti, etten ole ehtinyt sukulaista estää, vaan olen hämmentyneenä seurannut hetken vierestä, kunnes olen saanut vauvan itselleni ja sitten olen häntä lohdutellut. Enemmän tässä häiritsee sukulaisen käyttäytyminen siten, kuin hän olisi vauvani äiti! On siis esim. ottanut itkevän vauvan sylistäni. Ei kestä vauvan itkua, vaan alkaa heti kärttää vauvaa itselleen. Ilmeisesti kuvittelee tuon hytkyttelyn tehoavan itkuun, mutta todellisuudessa vauva jähmettyy.
Tuntuu kamalalta. Onneksi näitä tilanteita on tosiaan ollut vasta muutama. Jatkossa en moista käytöstä suvaitse, vaan toimin välittömästi. /Ap
Anteeksi, mutta onko sukulaisesi jotenkin jälkeenjäänyt? Miksi olet moisen sekopään kanssa edes tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti vauva on selvinnyt ilman fyysisiä vaurioita - painajaisia voi ilmaantua.
Mutta ehkä selviätte säikähdyksellä, jos osaat pitää noita-akan irti lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Siis räsynukke oli väärä sana. Sukulainen ei mitenkään riepottele vauvaa, vaan hytkyttää (kuitenkin tavalla, josta vauvani ei pidä) ja leikkii voimakkaita ärsykkeitä käyttäen. Hän saattaa esim. tanssia vauvan edessä hurjaa vauhtia voimakkaasti ilmehtien tmv. Näitä tilanteita ei onneksi vielä ole ollut montaa, eikä vauvaa ole missään tilanteissa sattunut fyysisesti. Henkisesti on kyllä tilanteissa järkyttynyt.
Nämä tilanteet ovat tulleet niin yhtäkkisesti, etten ole ehtinyt sukulaista estää, vaan olen hämmentyneenä seurannut hetken vierestä, kunnes olen saanut vauvan itselleni ja sitten olen häntä lohdutellut. Enemmän tässä häiritsee sukulaisen käyttäytyminen siten, kuin hän olisi vauvani äiti! On siis esim. ottanut itkevän vauvan sylistäni. Ei kestä vauvan itkua, vaan alkaa heti kärttää vauvaa itselleen. Ilmeisesti kuvittelee tuon hytkyttelyn tehoavan itkuun, mutta todellisuudessa vauva jähmettyy.
Tuntuu kamalalta. Onneksi näitä tilanteita on tosiaan ollut vasta muutama. Jatkossa en moista käytöstä suvaitse, vaan toimin välittömästi. /Ap
Kannattaa miettiä, miltä se hytkyttäminen omassa päässä tuntuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole lapsia, enkä niitä erityisesti/välttämätöntä halua, mutta jos mulla olis lapsi niin jo yhdestä kerrasta lähtisi vieras ulos kämpästä vaikka sitten niskap*rse -otteella. Eikä olisi enää tervetullut. V*tut siitä vaikka menisi välit, oli sitten äiti, sisko, täti tai vaikka kuka. Nyt ap jos oikeasti välität lapsestasi, ilmoitat ettei ole enää tervetullut teille. (Ja syyn kerrot myös)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsia, enkä niitä erityisesti/välttämätöntä halua, mutta jos mulla olis lapsi niin jo yhdestä kerrasta lähtisi vieras ulos kämpästä vaikka sitten niskap*rse -otteella. Eikä olisi enää tervetullut. V*tut siitä vaikka menisi välit, oli sitten äiti, sisko, täti tai vaikka kuka. Nyt ap jos oikeasti välität lapsestasi, ilmoitat ettei ole enää tervetullut teille. (Ja syyn kerrot myös)
Siis välttämättä* pitänee poistaa autocorrect käytöstä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ottaako hän väkiain lapsen sylistäsi, vaikka se sattuisi vauvaan. Minulla olisi jo kerrasta välit poikki jos väkisin ottaisi vauvan.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, että lasta ennemminkin sattuisi, jos ottaisin hänet puoliväkisin takaisin omaan syliini tai pitäisin hänestä kiinni, kun sukulainen yrittää häntä minun sylistäni repiä omaansa. Sukulaiseni ei varmastikaan tajua toimivansa typerästi enkä halua pilata meidän hyviä välejä. Mieheni osaa sanoa hänelle suoraan, mutta itse jähmetyn totaalisesti. Tarvitsisin oikeasti neuvoja siihen, kuinka toimia jämptisti, mutta välejä menettämättä tämän sukulaisen kanssa. Hän on minulle tärkeä ihminen. /Ap
No ei kai ne välit siitä mene, jos harvennat sukulaisen käyntejä sanomalla, että meille ei voi tulla nyt, vietämme perheaikaa tms.? Tai jos menee, niin kannattaa miettiä, jaksatko oikeasti niin takertuvaa ihmistä elämässäsi.
Voit myös kertoa sukulaisellesi ystävällisesti, miksi vauvaa ei saa vielä hypyttää ja että lapsi tarvitsee itkisessään vanhempiensa syliä.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, että lasta ennemminkin sattuisi, jos ottaisin hänet puoliväkisin takaisin omaan syliini tai pitäisin hänestä kiinni, kun sukulainen yrittää häntä minun sylistäni repiä omaansa. Sukulaiseni ei varmastikaan tajua toimivansa typerästi enkä halua pilata meidän hyviä välejä. Mieheni osaa sanoa hänelle suoraan, mutta itse jähmetyn totaalisesti. Tarvitsisin oikeasti neuvoja siihen, kuinka toimia jämptisti, mutta välejä menettämättä tämän sukulaisen kanssa. Hän on minulle tärkeä ihminen. /Ap
En usko (tuo räsynukke juttu olisi jo lasun paikka), mutta kuvitellaan, että uskon:
Jos olet sanonut hänelle selkeästi, että vauva on annettava äidilleen/isälleen takaisin AINA kun äiti/isä niin haluaa YHTÄÄN mukisematta, hyppyytys ei sovi jne. Ja näin tapahtuu silti, niin sanot, että käytöksesi vuoksi nyt pidetään vähän taukoa tapaamisista. Kun me uskalletaan kokeilla uudelleen niin otetaan yhteyttä. Sitten otat yhteyttä vaikka 3 kuukauden päästä. Et vastaa sinä aikana mihinkään viesteihin tai puheluihin. Sitten voit kysyä jos haluaa.tavata vaikka jossain julkisella paikalla. Jos silloin käyttäytyy kohteliaasti ja kunnioittaa teitä vanhempina ja vauvaa myös, niin jatkakaa siitä suhdetta. Jos.ei, niin lähdette pois ja uusi jäähy päälle. Tuollaiset ihmiset eivät KOSKAAN opi puheesta, mutta jotkut saattavat oppia koirakoulun tyyppisestä kohtelusta.
Sulla ei ole oikeutta laittaa tarvettasi säilyttää välit tähän ihmiseen vauvan tarpeiden yläpuolelle. Sulla ei ole äitinä oikeutta siihen. Sun täytyy vain kestää se, että hän suuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Siis räsynukke oli väärä sana. Sukulainen ei mitenkään riepottele vauvaa, vaan hytkyttää (kuitenkin tavalla, josta vauvani ei pidä) ja leikkii voimakkaita ärsykkeitä käyttäen. Hän saattaa esim. tanssia vauvan edessä hurjaa vauhtia voimakkaasti ilmehtien tmv. Näitä tilanteita ei onneksi vielä ole ollut montaa, eikä vauvaa ole missään tilanteissa sattunut fyysisesti. Henkisesti on kyllä tilanteissa järkyttynyt.
Nämä tilanteet ovat tulleet niin yhtäkkisesti, etten ole ehtinyt sukulaista estää, vaan olen hämmentyneenä seurannut hetken vierestä, kunnes olen saanut vauvan itselleni ja sitten olen häntä lohdutellut. Enemmän tässä häiritsee sukulaisen käyttäytyminen siten, kuin hän olisi vauvani äiti! On siis esim. ottanut itkevän vauvan sylistäni. Ei kestä vauvan itkua, vaan alkaa heti kärttää vauvaa itselleen. Ilmeisesti kuvittelee tuon hytkyttelyn tehoavan itkuun, mutta todellisuudessa vauva jähmettyy.
Tuntuu kamalalta. Onneksi näitä tilanteita on tosiaan ollut vasta muutama. Jatkossa en moista käytöstä suvaitse, vaan toimin välittömästi. /Ap
Voisit selittää ja avata vauvan reaktiot sukulaisellesi ihan samalla tavalla kuin selität nyt meille täällä palstalla: että vauva ei tykkää noin raisusta menosta ja että hän hiljenee, koska on järkyttynyt.
Vastauksenne kolahtivat minuun. En todellakaan voi laittaa välejämme vauvani tarpeiden yläpuolelle. Tuntuu ihan hirveältä, kuinka pelkuri olen ollut :/ Olen vain pyrkinyt siihen, että saisin vauvan pian näistä tilanteista takaisin itselleni, kunhan olen alkujärkytyksestä selvinnyt.
Kyseessä ei ole mikään jälkeenjäänyt sukulainen, vaan aikaisemmin erittäin fiksusti ja ihanasti käyttäytynyt ihminen. Häneltä en olisikaan ikinä odottanut tällaista käyttäytymistä, mikä onkin ehkä vaikeuttanut puuttumista. Fyysiseen vaaraan olisin tietenkin uskaltanut puuttua heti. Hän on myös erittäin nopea liikkeissään, ja ottaa vauvan myös muiden sylistä, jos vauva alkaa vähänkään kitisemään. Sitten paijailee, hytkyttää ja silittelee jnejne minun edessäni. Kerran mieheni pyysikin antamaan vauvan minulle.
Eikö oikeasti ole mitään psyykkistä selitystä tällaiselle toisen vauvan omivalle käyttäytymiselle? Siis käyttäytyminen on aivan käsittämätöntä. Ihan, kuin sukulainen kuvittelisi oikeasti olevansa vauvan äiti. Luulee selkeästi lohduttavansa lasta, eikä huomaa, ettei vauva pidä hänen käyttäytymisestään.
Ap
Käsittämätön ketju. Suorastaan riemua, että saa häätää ihmisen pous. Liiottelua ja keksittyä jopa pahoinpitelyä. Ei haittaa vaikka ap korjaa, silti on pahoinpitelyä.
Miksi näin moni on tästä näin innoissaan.
Ei tietenkään mitenkään pahoinpitele, mutta leikittää niin hurjalla temmolla ja innokkuudella, että vauvani häkeltyy ja jopa järkyttyy tilanteesta. Näissä tilanteissa yritänkin heti saada vauvan itselleni. Kun saan vauvan syliini takaisin, alkaa hän heti itkeä voimakkaasti, kun purkaa minulle ahdistavaa kokemustaan. Tämän sukulainen tulkitsee siten, että vauva olisi vielä halunnut "leikkiä" hänen kanssaan, ja seuraavalla kerralla entistä innokkaammin ottaa itkevän vauvan itsellensä...Eikö tässä oikeasti auta, kuin tämän sukulaisen heittäminen pihalle? /Ap