Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomat, mistä saatte iloa elämään? Mammojen laiska vakiovastaus "lapsista" ei siis kiinnosta.
03.11.2019 |
Eli te joilla oikeasti on jotain sisältöä elämässä (jos av:lla sellaisia käy, mutta ainakin omasta mielestään), niin mistä päivänne ja viikkonne ja vuotenne koostuvat? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?
Ja tosiaan ei kiinnosta se, että jos nyt on ulkoistanut oman elämänsä seuraavalle sukupolvelle ja mennyt lisääntymään kun ei oikeasti keksinytkään elämästä mitään mielekästä...
Kommentit (81)
Liikunta, kihlattuni, seksi, musiikki, keikat, ystävät ja harrastukset.
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tarvitse enempää iloa kuin on, ei siis ole mitään tyhjiötä.
Elämä on merkityksellistä, punainen lanka on, merkitys on, vaikka on hankaliakin asioita seassa. Se on elämää, kaikki se. Viime viikkokin oli jännittävämpi kuin olisin ikinä pystynyt etukäteen miettimään.
Mahdollisuuksien mukaan muutamia mukavia juttuja haaveilen ja toteutan yksin, miesystävän tai muiden läheisten kanssa.
Jos olisin lapseton, niin toteuttaisin kaikkia projektejani, maalailisin tauluja, huonekaluja, tekisin käsitöitä, ompelisin, kävisin baareissa, kuntosalilla,... ehkä vielä joku päivä näitä pystynkin tekemään kun lapsi vähän kasvaa.
Onhan ne lapset aika suloisia ja elämää rikastuttavia näin lapsettomallekin. Pienten lasten pienet murheet antaa perspektiiviä omaankin elämään, eikä se lasten kasvoilla paistava välitön ilo voi olla tarttumatta.
En valitettavasti voi tukea noin vihamielistä aloitusta, jossa toisenlaisia valintoja tehneet nähdään itseä huonompina. Olisit voinut esittää saman kysymyksen ilman väheksyvää vastakkainasetteluakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton, niin toteuttaisin kaikkia projektejani, maalailisin tauluja, huonekaluja, tekisin käsitöitä, ompelisin, kävisin baareissa, kuntosalilla,... ehkä vielä joku päivä näitä pystynkin tekemään kun lapsi vähän kasvaa.
Kannattiko :) et voi koskaan tietää että mitä on edessä vaikka vuoden päästä, ehkä joudut onnettomuuteen ja menetät vaikka kätesi. Siksi kannattaisi elää nyt eikä sitten joskus... Mutta menit jo puskemaan muksun maailmaan, joten peli menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton, niin toteuttaisin kaikkia projektejani, maalailisin tauluja, huonekaluja, tekisin käsitöitä, ompelisin, kävisin baareissa, kuntosalilla,... ehkä vielä joku päivä näitä pystynkin tekemään kun lapsi vähän kasvaa.
Kannattiko :) et voi koskaan tietää että mitä on edessä vaikka vuoden päästä, ehkä joudut onnettomuuteen ja menetät vaikka kätesi. Siksi kannattaisi elää nyt eikä sitten joskus... Mutta menit jo puskemaan muksun maailmaan, joten peli menetetty.
Kuulostat ihan ”vähän” vaan katkeralta. 😆
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton, niin toteuttaisin kaikkia projektejani, maalailisin tauluja, huonekaluja, tekisin käsitöitä, ompelisin, kävisin baareissa, kuntosalilla,... ehkä vielä joku päivä näitä pystynkin tekemään kun lapsi vähän kasvaa.
Kannattiko :) et voi koskaan tietää että mitä on edessä vaikka vuoden päästä, ehkä joudut onnettomuuteen ja menetät vaikka kätesi. Siksi kannattaisi elää nyt eikä sitten joskus... Mutta menit jo puskemaan muksun maailmaan, joten peli menetetty.
Kuulostat ihan ”vähän” vaan katkeralta. 😆
-ohis
Miksi olisin katkera kun en itse halua lapsia? Eri asia jos haluaisin enkä olisi saanut. Lähinnä v-tuttaa yksinkertaiset ihmiset joita lisääntyjät ovat.
-edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton, niin toteuttaisin kaikkia projektejani, maalailisin tauluja, huonekaluja, tekisin käsitöitä, ompelisin, kävisin baareissa, kuntosalilla,... ehkä vielä joku päivä näitä pystynkin tekemään kun lapsi vähän kasvaa.
Kannattiko :) et voi koskaan tietää että mitä on edessä vaikka vuoden päästä, ehkä joudut onnettomuuteen ja menetät vaikka kätesi. Siksi kannattaisi elää nyt eikä sitten joskus... Mutta menit jo puskemaan muksun maailmaan, joten peli menetetty.
Kuulostat ihan ”vähän” vaan katkeralta. 😆
-ohisMiksi olisin katkera kun en itse halua lapsia? Eri asia jos haluaisin enkä olisi saanut. Lähinnä v-tuttaa yksinkertaiset ihmiset joita lisääntyjät ovat.
-edellinen
Ei kuulosta ihan terveen ihmisen horinoilta. Oletko joku palstan vakihullu ennestään, vai sellaiseksi pyrkivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittamisesta. Suurin intohimoni.
Harrastuksista, vapaaehtoistöistä ja ihan pienistä arjen asioista, luonnosta yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan sunnatonta (vahingon)iloa siitä kun katselen ystävien ja työkavereiden säätämistä omien perheidensä kanssa. Aina pitää jotakin kuskata jonnekin, mennä tapahtumiin ja järjestellä ruokaa. On päivähoitoa, koulua, läksyjä, harrastuksia, yms.. ja sekä rahat, että aika on täysin loppu ja oma jaksaminen myös.
Itsellä on vapautta, rahaa ja mahdollisuuksia tehdä mitä huvittaa. Nautin stä paljon enemmän kuin kiljuvien ipanoiden paapomisesta.
Vierailija kirjoitti:
En tarvitse enempää iloa kuin on, ei siis ole mitään tyhjiötä.
Elämä on merkityksellistä, punainen lanka on, merkitys on, vaikka on hankaliakin asioita seassa. Se on elämää, kaikki se. Viime viikkokin oli jännittävämpi kuin olisin ikinä pystynyt etukäteen miettimään.
Mahdollisuuksien mukaan muutamia mukavia juttuja haaveilen ja toteutan yksin, miesystävän tai muiden läheisten kanssa.
Tämä. En koe että lapset jotenkin puuttuisivat elämästäni, lapsettomuus ei siis aiheuta mitään tyhjiötä vaan on normaali ja hyvä asioiden olotila. Iloja ja suruja on mitä on. Kehityn ja kypsyn vanhenemisen ja kokemusten myötä.
Silloin kun kaipaan suurempaa merkitystä, haen sitä taiteesta ja filosofiasta. Ihmisten luomuksia nekin, mihinkään ns. elämää suurempaan en usko, mutta kai tietynlainen elämän jatkuvuuden kaipuu kuolemanpelon vuoksi ihmisillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lemmikeistä (koira ja kissa) ja töistä (talvella sijaistan ryhmiksissä, kesällä painelen nappeja huvipuistossa).
Videopelit, musiikinteko, liikunta, oma vapaus. Siinäpä mulla neljä tärkeintä. Enkä aio hommata lapsia ikinä.
t. Mies vm-90
Puoliso, koti, lemmikit, sisustaminen, käsityöt, luonto, kaverit ja muut läheiset, työ. En edes harrasta kodin ulkopuolella mitään, silti mielekästä tekemistä riittää ja koen olevani onnellinen. En halua lasta, vaikka muiden lapset pienissä määrin ihan ihania ovatkin.
Ystävistä, perheestä (vanhemmat ja sisarukset), matkustelusta, kirjoista, musiikista, kodista, taiteesta, hyvästä ruoasta, saunomisesta, lähestyvästä joulusta, luonnosta, rauhasta, tuoksukynttilöistä, villasukista, kauniista vaatteista, kodista. Näin muutamia mainitakseni.
Koirastani, miehestäni, ystävistä ja sisaruksistani sekä heidän lapsistaan(!) . Nämä lapset jo aikuisia ja erittäin tärkeitä ja läheisiä. Työstäni ja varsinkin hyvästä ja lämpimästä ilmapiiristä siellä. Matkustelusta ja vapaudesta. Asenteesta. Tykkään kyllä lapsista, mutta elämä on vallan hyvää näinkin.
Vanhojen mopedien ja koneiden kunnostamisesta, luonnossa liikkumisesta, kalastuksesta, ja silloin tällöin kaverien kanssa, kajoittelusta. Säännöllisyyttä saan työelämästä.